sunnuntai 19. huhtikuu 2015

Slow Sunday food (ruokahaaste, viikko 5)

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

ILTAA IHANAISET!

Mites tämä suloinen sunnuntai on taas hurahtanut näin hirmuista vauhtia? Täällä sitä ollaan edelleen pyjamahousut jalassa. Sohvan nurkassa :D No juu, ollaan me käyty välissä äänestämässä (ei ollut pyjamahousuja päällä) ja siinä samalla reippaalla kävelylenkillä. Juotiin vaalikahvit ja syötiin jälkkäriksi jäätelöä. Keittiössäkin on tullut puuhasteltua jonkun verran. Tämän sunnuntain ruoka tuli kuin itsestään. Tein sellaista ehkä paremmin syksyyn ja talveen sopivaa ruokaa. Lihapataa. Joka kyllä toimi taivaallisesti näin keväälläkin.

Ruokahaasteen viides viikko. Ainesosana oli häränhäntä. Eilen kauppahallissa asioidessani sain kuulla, että häränhännät olivat loppu. Kaputt. Laatuliha on se meidän vakkaripaikka, joten en sitten mennyt kyselemään muilta tiskeiltä. Kerroin tekeväni pataa ja tarvitsevani jotain edullista ruhon osaa. Haasteen mukaisesti. Valitsin mehevännäköisen härän fileselän. Jep, mäkin luulin eka, että se oli selkäfilee, mut se on fileselkä. Siinä oli toisella puolella luu ja ristiinrastiin kulki jos jonkinlaista valkoista juttua. Kyllä te tiedätte. Tälläiselle kruntsulihakammoiselle oli jo haastetta kyllikseen nähdä tuo lihapala ;) Reilun 800 g lihan pala ja hintaa oli vajaa kymppi. Edullista totta tosiaan. Instassa on muuten kuva tuosta lihakimpaleesta, jotta tiedätte mistä lähettiin liikkeelle.

Haasteellisintahan tässä ainesosassa oli se, että googlaamalla ei kuulkaas juuri löydy tietoa tai reseptejä, jonka pohjalta lähteä kehittelemään sitä omaa reseptiä. Joten ei muuta kuin luovuus koetukselle. Ostin tuohon lisäksi pullon vähän edullisempaa punaviiniä, lähinnä marinadiin, mutta kyllä sitä lasillisen ruoan kanssakin mielellään joi.

SUNNUNTAIN MEHUKAS LIHAPATA

n. 800 g pala härän fileselkää

Marinadi
3 dl punaviiniä
2 rkl worchester kastiketta
– laita liha ja marinadiaineet yön yli lepäämään kannelliseen rasiaan jääkaappiin
– seuraavana päivänä ota liha huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen ruoan valmistusta
– leikkaa lihaa vähän pienemmiksi paloiksi (mä leikkasin viiteen palaan)

Pata
1 pkt pekonia pienisteltynä
2 solo valkosipulia
oranssia porkkanaa
keltaista porkkanaa
juuripersiljaa (tai palsternakkaa)
punasipulia
4 laakerinlehteä
tuoretta timjamia
tuoretta persiljaa
mustapippuria

kokonaisia maustepippureita n. 10 kpl
merisuolaa
vettä
– ruskista liedellä pekoni valurautapadassa, lisää loppuvaiheessa pienistelty valkosipuli ja tilkka öljyä
– lisää pataan lihapalat ja ota niihin ruskea pinta molemmin puolin
– lisää juurekset, sipuli ja mausteet
– lisää marinadineste ja vettä niin paljon, että kasvikset peittyvät
– anna porista ilman kantta uunissa 250 asteessa noin puoli tuntia
– alenna lämpötila 200 asteeseen, laita valurautapataan kansi päälle ja anna muhia noin kolme-neljä tuntia
– tarkista välillä, ettei neste ole haihtunut ja lisää tarvittaessa vettä
– nosta pata pois uunista ja nostele lusikalla lihakimpaleet leikkuulaudalle ja haarukalla revi lihasäikeet irti luista
– lisää lihat pataan ja koristele persiljalla
– nauti!

********************************************************

Kuten on ollut juttua, niin mähän en ole suuri punaisen lihan ystävä. Tästä on kiittäminen koulun tillilihaa, joka kruntsui inhasti. Pitkään punainen liha oli mulla pannassa (siinä teini-iän loppupuolilla), mutta sen jälkeen on maistunut lähinnä jauheliha ja sisäfilepihvi. Viimeisen vuoden aikana on tullut kyllä tehtyä paljon muutakin lihaa. Ja olen siitä kyllä tykännytkin. Hyvä niin, sillä sisäfilepihveihin nyt ei riitä rahkeet ihan montaa kertaa viikossa ;) Mutta hyvin tulisin toimeen ilman punaista lihaa. Kaikki hieman epämääriset liharuoat ovat saaneet mulla kylmät väreet aikaan. Juurikin nuo tuollaiset lihanpalat kuten tuo fileselkä. Senpä takia olin ihan älyttömän yllättynyt, kuinka hyvää tuosta lihasta tuli. Se suli suuhun. Tai oikeastaan se mureni jo tuonne pataankin, kun yritin sitä haarukalla sieltä ylös nostaa. En tiedä oliko tuon pekonin ansiota vai sen, että lihassa tosiaan oli niitä valkoisia kohtia, mutta tuo oli älyttömän mehevää. Ei lainkaan kuivaa, kuten yleensä tuollaiset lihat tuppaavat olemaan noin pitkän uunissaolon jäljiltä. Ihan täydellistä sunnuntairuokaa; valmistuu kuin itsestään tuolla uunissa. Keitin lisäksi perunoita, mutta me miehen kanssa söimme uunituoretta ciabattaa perunoiden sijaan. Lusikka oli myös tarpeen, sillä tuo oli aika lientoisaa.

Nyt formulaa ja myöhemmin vaalivalvojaisia. Jännää :) Ensi viikon ruokahaasteessa on sitten se kokonainen kala. Jaiks. Mutta mitäs jos sen vaan laittaa kokonaisena uuniin? Täytyy alkaa tosissaan jo pohtimaan mitä tuosta tekee. Ja odottamaan aikaa, että mies on kotona auttamassa mua. Tänään nautitaan täysin rinnoin siitä, että koko perhe on koolla; huomenna lähetetään mies taas matkoihinsa. Miehen työreissut pitää kyllä suhteen virkeenä; ei kuulkaas ehdi kyllästymään ja oppii arvostamaan sitä aikaa, kun ollaan kotosalla :D

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA,

alle

PS. mulla on muuten uudet hiukset…eilen hain vaalean raita-aineen kaupasta ja illalla kipaisin saksien kanssa veljen vaimon hellään huomaan. Pari kolme senttiä lähti pois, mutta nyt on taas pirteä polkka!


tiistai 07. huhtikuu 2015

Ruokahaaste, viikko 4 (tofu)

HEPSKUKKUU!

Kuinka on arki lähtenyt rullaamaan? Toivottavasti paremmin kuin täällä. Tai ei mitään suurempia katastrofeja, mutta jo se, että meillä herätyskello soi klo 04.00 sai aikaan sen, että unet jäivät vähän lyhyenlaisiksi. Se on kostautunut niin töissä kuin nyt kotonakin. Katse hakee päikkäripaikkaa tämän tästä, mutta ei auta. Sinnitellään! Miehellä oli aamulento Helsingistä, joten sen takia kello soitti kukonlaulun aikaan. En ollut ehtinyt edes saada uudelleen unta, kun esikoinen kömpi viereen viiden maissa. Masuun sattui. Näinköhän naapurissa jylläävä George päättää jälleen tulla meille kylään, ajattelin. Onneksi ei tullut, mahakipukin oli vissiin koulujännitystä, johon äitin kyljessä kyhnyttäminen auttoi. Lapsi nukkui, äiti ei :D

Nyt olisi vuorossa ruokahaasteen viikko neljä ja sitä myötä teidän toiveestanne pääsi käsittelyyn tofu. Tofua olen aiemmin syönyt, mutten ikinä itse valmistanut. Täytyy myöntää, että olin hieman ennakkoluuloinen tuota tofuklönttiä kohtaan. Kunnes tajusin, että kaiken aa ja oo on sen maustaminen. Eihän se vissiin au naturellina maistu millekään. Eikä tuo tofun toinen nimi ”soijajuustokaan” hirmuisen mediaseksikkäältä kuulosta. Mutta, mutta…OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Lauantaina iltaruoaksi meidän perheen aikuiset saivat aasialaistyyppistä tofua ja vihanneksia. Oli sangen maittavaa! Sekä yllättävän täyttävää. Hälsans Kökin kampanjan myötä olen nyt syönyt kolmisen viikkoa pääsääntöisesti kasvispainotteisesti ja harmistus, että löysin tofun vasta nyt. Sitähän mä voisin syödä useimminkin. Mausteita täytyy vain vaihdella, ettei kyllästy! Inspiraation tähän reseptiin sain täältä.

ASIAN STYLE TOFU & STIR FRY VEGGIES
2:lle

250 g  kiinteää tofua
– puristele ylimääräinen neste tofusta käsin. Kuivaa palaa talouspaperilla.
– kuutioi tofu ja kietaise se keittiöpyyheen sisään kuivumaan noin vartiksi. (tässä vaiheessa tee kasvikset ja kastike; ks. alla)
– kuumenna rypsiöljy paistinpannulla ja paista tofut rapeaksi, käännellen aina välillä.

Kasvikset
3 porkkanaa
1 parsakaali
1 punasipuli
1 valkosipulin kynsi
– kuori porkkanat ja suikaloi esim. juustohöylällä
– pienistele parsakaali ja sipulit
– paista pannulla, kunnes sopivan rapsakoita

Kastike
2 rkl maapähkinävoita (käytin makeuttamatonta)
1 rkl rypsiöljyä
1 rkl hunajaa
2 cm pala inkivääriä raastettuna

2 rkl limen mehua
1 rkl soijakastiketta
2 tl sriracha-kastiketta
– sekoita keskenään

-> kun tofut ovat rapsakoituneet, kippaa kypsät kasvikset ja kastike samalle pannulle tofujen kanssa
-> sekoita ja nauti!
-> koristele seesaminsiemenillä

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mikäli tofu ei teille uppoa, niin suosittelen silti tuon maukkaan kastikkeen ja paistettujen kasvisten yhdistelmää. Muistan lukeneeni jonkun tutkimuksen siitä, että tofu ei olisikaan niin terveellistä kuin mitä annetaan ymmärtää. Vai muistanko väärin? Onko tofu teille tuttu raaka-aine? Kiitos kun vinkkasitte siitä mulle ruokahaasteessa, ilman teitä tuskin olisin koskaan sitä kokeillut :) Tekisipä mieleni kokeilla siitä jotain jälkiruokaversiotakin… Hei seuraavan viikon raaka-aine on häränhäntä. JAIKS! :D Nyt täytyy alkaa miettimään, että mistä sitä lähtisi metsästämään; Stockalta vai hallista. Ja mitä ihmettä sille kuuluu tehdä.

Oikein ihanaa alkanutta arkea, kyllä se taas tästä. Aikaisin nukkumaan ja yhdet kunnon yöunet alle. Jaksaa taas kuulkaas lomailla pari päivää. Yksi yrittäjyyden ehdottomia plussia on, että kun saa työpöydän hetkeksi puhtaaksi (ja kultaakin kalliimman työkaverin töihin), niin voi ex tempore pitää pari palkatonta päivää. Joten seuraavat kaksi päivää nautin kotiäitinä olosta ♥ Tosin pari blogijuttua odottaa tuossa tekijäänsä, joten enköhän mä koulupäivien ajaksi tekemistä keksi ;)

TIISTAITERKUIN,

alle


tiistai 31. maaliskuu 2015

Vinkki pääsiäispöytään! (ruokahaaste, viikko 3)

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

HEIPPAHEI!

Ja hui haipakkaa :) Ruokahaasteen kolmannen viikon  raaka-aine oli lammas. Mutta suonette anteeksi, kun vaihdoin tuon omin päin karitsaksi? Täytyy kyllä sanoa, että syön lihaa ihan hirmuisen vähän. Ehkä kerran max pari kertaa viikkoon. Ehkä juurikin sen takia tämä lammas maistui taivaalliselle. Makeansuolainen ja murea. Haimme viime lauantaina karitsan paahtopaistit Kauppahallista, Laatulihasta. Sieltä, mistä bruukkaamme kaupungissa asioidessamme lihat yleensä hakea. Ensimmäinen yllätys tuli hinnasta; neljä paahtopaistia maksoin viitisentoista euroa. Ei mielestäni hirmuisen kallista, ottaen huomioon, että tuosta söisi neljä ihmistä (meillä söi kaksi kahdesti :D)! Reseptin suhteen pähkäiltiinkin sitten suht’ pitkään. Jälleen kerran uusin Glorian Ruoka & Viini -lehti toimi inspiraation lähteenä. Paahtopaistit colakylvyssä, luki reseptissä. Hieman nyrpistimme nenäämme tuolle Dr. Pepperille ja siitä johtuen vähän taas kerran muokkasin reseptiä (kaikella kunnioituksella sen loihtijaa vastaan).

KARITSAN PAAHTOPAISTIT COLAKYLVYSSÄ

4 karitsan paahtopaistia
2 rkl öljyä paistamiseen
sormisuolaa viimeistelyyn
Marinadi
1 lime mehuineen
1/2 sitruuna mehuineen
2,5 dl Dr Pepperiä (alkuperäisessä reseptissä 5 dl)
2,5 dl punaviiniä
0,5 dl soijakastiketta
1 solo valkosipulin kynsi (alkuperäisessä reseptissä 3 kynttä)
1 oksa tuoretta rosmariinia
1 tl mustapippuria

1. Tee marinadi; purista hedelmistä mehu ja lisää muut ainekset. Lisää myös puristetut hedelmän puolikkaat.
Nosta lihat marinadiin ja anna tekeytyä 2-12 h. Meillä tekeytyi 6 h.
2. Ota lihat marinadista ja pyyhi kuiviksi. Anna olla huoneenlämmössä puoli tuntia.
3. Keitä marinadista glaseerauskastike; kaada marinadi kattilaan ja ota hedelmän puolikkaat pois.
Kiehauta noin 15 minuuttia, niin että 1/3 marinadista haihtuu.
5. Kuumenna öljy pannulla, sivele paahtopaistit kastikkeella ja laita pannulle.
Paista 10 minuuttia, aina välillä kastikkeella sivellen ja puolta kääntäen.
6. Kääri paahtopaistit tekeytymään folioon 8 minuutiksi. Ripsottele päälle sormisuolaa.

*****************************************************

Jos ette ole ennen valmistaneet karitsaa, niin tässä oiva resepti helppoon karitsan valmistukseen. Tykättiin ihan kympillä. Tuo makea glaseerauskastike muuttui pannulla sellaiseksi karamelliseksi. Voideltiin sillä vielä paahtopaisteja sen jälkeenkin, kun olimme viipaloineet ne. Kylkeen tehtiin perinteisiä rosmariinivalkosipuliperunoita ja minttu creme fraiche. Oli niin älyttömän hyvää. Nuo perunat toimii meillä yleensä kesällä grilliruoan kanssa, mutta näköjään menevät näin (taka)talvellakin ookoo. Creme fraicheen lisäsin tuoretta minttua, suolaa ja vähän sitruunamehua. Tuohon dippasimme perunoita. Lihat uitimme glaseerauskastikkeessa.

Onko teillä tapana tehdä lammasta pääsiäisenä? Olisi kiva kuulla, miten sen valmistatte :) Meillä on tarkoituksena jonain päivänä tehdä uudelleen lammasta/karitsaa. Turhaa tuonkin valmistamista jännitin :) Joskus muinoin teimme lampaankaretta, mutta muistikuvieni mukaan siitä ei tullut läheskään näin maukasta tai mureaa!

Hei, hyvää maaliskuun vikaa; se olisi huomenna sitten aprillipäivä!

TIISTAITERKUIN,

alle