torstai 21. marraskuun 2024

Ravitseva lounassalaatti – näin kokoat sen!

Hei vaan tännekin!

Josko vielä väliin jotain muutakin kuin jouluisia juttuja?🎄

Integratiivisena ja Master-tason Health Coachina keski-ikäsiä naisia heidän hyvinvointi- ja terveyshaasteissaan valmentaessani on yksi asia, jota käsittelemme aina. Oli valmennettavan tavoite sitten mikä tahansa. Ja tämä asia on ravitsemus. Omaa kehoa ja kokonaishyvinvointia tukeva ruokavalio että ne muut keinot, joilla voimme ravita itseämme. Tuntea itsemme elinvoimaisemmaksi, nauttia keski-iästä kaikkine hormonivaihteluineen ja ruuhkavuosineen. Ilman sitä kuuluisaa keski-iän kriisiä.

Tässä merkittävää osaa näyttelee verensokerin tasaisena pitäminen. Verensokeriin voidaan toki vaikuttaa monilla eri tavoilla, mutta ruokavalio on yksi näistä. Keski-iän kiireessä ravintoköyhä ruokavalio voi lisätä kehon ja mielen stressitilaa entisestään aiheuttaen muun muassa voimakkaampia (esi)vaihdevuosioireita tai haasteita painonhallinnan suhteen. Sen takia ajattelin tulla tänään jakamaan teille vinkkini, miten koota ravitseva lounassalaatti. Tokihan tätä voi syödä muutenkin kuin lounaalla.

Ravitseva lounassalaatti on aamiaisen lisäksi tärkein ateria itselleni mitä tulee työpäivänaikaiseen jaksamiseen ja siihen, että myös työpäivien jälkeenkin jaksan harrastaa ja nauttia elämästä.

Ravintorikkaasti ja terveyttä tukevasti syöminen ei ole rakettitiedettä. Varsinkin, kun malttaa tutustua itseensä ja oman kehon tarpeisiin. Kysyä itseltään, millainen on se ruokavalio, jolla mä voin hyvin? Mitkä ovat niitä ruokia, jotka antavat mulle energiaa ja jaksamista? Ravinnon merkitys mielialoihimmekin on kiistaton. Sen takia yksi mottoni on Love the food, that loves you back. Sallivasti ja nautinto edellä ❤️

ravitseva lounassalaatti

Jo sillä, että pitää huolen, että lounassalaatista (tai mistä tahansa ateriasta) löytyy 1) kuituja 2) proteiinia ja 3) hyvää, pehmeää rasvaa pääsee pitkälle.

Ravintorikkaan lounassalaatin resepti

Salaattipohja
Sen usein käyttämäni Ruustinnan salaatin korvasin kuvissa näkyvään, melko perinteiseen lounassalaattiini lehtikaalilla, pinaatilla ja parsakaalilla. Revin lehtikaalista pieniä palasia, pilkoin myös parsakaalin. Lorautin päälle extraneitsyt oliiviöljyä ja puristelin lehtikaalit sormien välissä. Joskus lisään salaattipohjaan öljyn lisäksi balsamiviinietikkaa/balsamicoa.

Salaattipohjaa valmistan yleensä jääkaappiin parin päivän tarpeiksi. Kuten myös pidän huolen, että salaattiin löytyy valmiina proteiinia kaapeista niin, että salaatti valmistuu käden käänteessä.

Proteiinia
Kuvissa näkyvään salaattiin proteiiniksi valikoitui (hieman ehkä liian löysäksi) keitetty kananmuna. Lisäksi proteiinia tuli hummuksesta ja kvinoasta (kvinoan sekoitin salaattipohjaan). Muita proteiininlähteitä, joita salaateissa käytän ovat linssit, kikherneet, paistettu lohi tai tofu.

Hyvää rasvaa
Olen extraneitsyt oliiviöljyn suurkuluttaja, joten sitä lorautin salaattipohjan lisäksi vielä koko komeuden päälle. Puolikkaasta avokadosta ja kuorimattomista manteleista tuli lisää pehmeitä, hyviä rasvoja ja hei onpas kvinoassakin terveellisiä rasvahappoja.

Kuituja
Ei mene päivääkään, etten söisi parsakaalia. Olen syönyt sitä jo monia vuosia. Raakana. Parsakaali sisältää runsaasti kuitua, samoin lehtikaali. Myös hummus ja avokado tuovat salaattiin kuitua.

Mielestäni ruoan tulee maistua herkulliselle, näyttää houkuttelevalle, sisältää rakennetta ja tuoda mulle hyvää oloa sisältäpäin. Sisältää myös tarpeeksi happoa, makeutta ja suolaa. Makeutta kuvan salaattiin toi persimon ja tasapainoa sille murusteltu feta.

Arvostan jaksamista ja hyvää oloa enemmän kuin iltapäivien plääh-oloa (ruokakoomaa), joten pyrin nauttimaan lounaaksi ruokia, jotka pitävät verensokerin tasaisena ja minut kuitenkin kylläisenä.

Iloa ja valoa loppuviikkoon toivotellen, Maria

PS. Mikäli kaipaat tukea elinvoimaisuutesi kanssa, niin löydät tietoa valmennuksistani täältä.


maanantai 11. marraskuun 2024

I’m back & sushibowl

”Kuka enää lukee blogeja?”
”Blogi….mikä – äiti, susta on tullut niin vanha!”
”Blogit oli, tuli ja meni!”

…ja siitäkin huolimatta se tunne. SE tunne tuolla rinnassa ei ole hävinnyt minnekään. Blogi on jäänyt vailla huomiota. Te olette jääneet siellä ruudun takana vailla huomiota.

Olen suunnattoman pahoillani tästä.

Pahoillani olen myös itselleni siitä, että vaikka tätä nykyä kuuntelen sydämeni ääntä ja teen asioita, joita sisimpäni janoaa, niin silti olen laiminlyönyt sitä osaa minussa, joka on kaivannut blogin pariin.

Tietäen, että rakkaus tekemiseen on ollut läsnä kuitenkin muilla elämän osa-alueilla.

Joten tänään, marraskuisena maanantaina lounastauolla sen päätin. Annan blogille vielä kerran mahdollisuuden. Olen nauttinut suunnattomasti kirjoittaa asiapitoisia tekstejä coaching-yritykseni blogiin. Vastapainoksi kaipaan myös vähän sitä hömppää ja pömppää. Siirappia ja hunajaa (tietäjät tietää).

Hapuillen avaan kannettavaani tyhjän välilehden.
Etsin kirjanmerkkipalkista tuttua logoa. Mistä himpurasta pääsen kirjoittamaan blogipostausta.

Kunnes osoite, käyttäjätunnus ja salasana tulevat selkärangasta.
Siinä vaiheessa, kun klikkaan kohtaa ”Lisää uusi artikkeli” huomaan kyynelten valuvan poskilleni.

Onnesta, häpeästä, ilosta ja surusta.

Blogi on ollut mukanani niin pitkään..loppuvuodesta 2009. Se on ollut päiväkirjani, joka on nähnyt paljon. Jonka kautta olen saanut elämääni upeita ihmisiä. Joista osan kanssa olen saanut jatkaa myös valmennuspuuhien parissa.

Se on ollut henkireikä silloin, kun elämässä on ollut haasteita.
Kanava, josta välittää iloa ja ehkä lohtuakin teille, jotka sitä kaipaatte.

Hapuillen kirjoitan tätä postausta, sen kummempia lupauksia tekemättä. Itselleni tai teille.
Täällä olen. Olen aina ollut, vaikken fyysisesti välttämättä läsnä.

Kamera on ladattu. Ensimmäiset kuvat yli vuoteen sillä otettu. Käsitelty. Tunnettu sitä jäätävän ihanaa flowta, kun kuva muotoutuu tietokoneen ruudulla.

Olen kaivannut tätä niin paljon.

Tänään lounaana (ja esikoiselle iltaruokana) toimii aina yhtä herkullinen ja helposti muunneltavissa oleva sushibowl. Keitän yleensä riisiä extrasatsin ja valmistan kalaa tarpeeksi. Niin, että mikäli niitä jäisi jääkaappiin tuleville päiville, niin lounaskulhon kokoaminen olisi helppoa.

Sushibowl

Sushiriisiä
Riisiviinietikkaa
Suolaa
Sokeria

1. Keitä sushiriisi pakkauksen ohjeen mukaan, haluamasi määrä

Lohta

2. Valmista lohi haluamallasi tavalla. Meillä tehtiin tänään lohi airfryerissa ja ennen airfryeriin menoa palaset saivat kosketusta teriyaki-kastikkeesta ja seesaminsiemenistä

Kurkkua siivutettuna
Porkkanaa siivutettuna
Retiisia siivutettuna
Ituja tms.
Avokadoa siivutettuna

3. Kasaa lohikulho aloittaen riisistä, lisää päälle lohet (tai muu proteiini) sekä kasvikset.

Tarjolle:

Chilimajoneesia (Hellmann’s, riisiviinietikka, chilirouhe)
Soijakastiketta

Ja sitten kuulkaa ääntä kohden!

Suloista alkanutta viikkoa ❤️


sunnuntai 15. lokakuun 2023

Paneroidut kanatikut & gochujang-majoneesi

HEISSULI!

Toivottavasti siellä on ollut rentouttava viikonloppu! Piti tulla laittamani tämä meidän yhden arki-illan ex tempore -ruokaohje jo viime viikolla, mutta se jäi. Silloin kun blogi oli alhaalla tovin, sain pari kysymystä siitä, että mitä niihin mun gochujang-kanoihin tuli. Silloin muistin taas itsekin, että ai peijakas – olen unohtanut koko gochujang-tahnan käytön ruoanlaitossa. Vaikka sitä jääkaapissa on ollut avaamaton rasia.

Paneroitujen gochujang-kanojen ohjeen löydätte täältä ja  gochujang-kanaa riisipedillä ohjeen täältä.

Tänään ajattelin jakaa teille erittäin helpon ja mutta herkullisen paneroitujen kanatikkujen ja gochujang-majoneesin ohjeen. Ollakin, että aiempi ruokabloggaajaminä ei olisi näin pimeitä kuvia seulan läpi hyväksynyt 😉 Kanat näyttävät kuvissa vähän kuivakkailta, mutta olivat supermeheviä sisältä. Aiemmin olen tehnyt paneroidut kanat pannulla tai pannulla ja uunissa. Meillä sai mies pari vuotta takaperin joululahjaksi air fryerin ja se on pölyttynyt kaapissa, joten nyt tein kanat sillä. Vartissa valmista (200 astetta airfryerissä). Pannulla tehtäessä olen paistanut kanoja noin 20-25 minuuttia. Tai sitten olen ottanut värin pannulla ja laittanut 200 asteiseen uuniin noin vartiksi.

Paneroidut kanatikut 
4:lle

3 isoa kananrintafilettä
2 kananmunaa
n. 3 dl pankojauhoja
suolaa, currya, paprikamaustetta

1. Leikkaa kananrintafileet noin neljään osaan.
2. Sekoita munat yhdessä kipossa sekaisin ja pankojauhot, suola, curry ja paprikamauste toisessa kipossa.
3. Pyörittele kananpalat ensin kananmunassa ja sitten pankojauhossa.
4. Kypsennä kanat haluamallasi tavalla.
5. Tarjoile riisin ja gochujang-majoneesin kanssa

Gochujang-majoneesi

2-3 dl majoneesia
1-2 rkl gochujang-tahnaa
loraus hunajaa

1. Sekoita sopivan tulinen majoneesi (eli maistele, maistele, maistele…)

Meillä oli lisäksi myös ”mummon kurkkuja” tehtynä riisiviinietikkaan, sweet chilikastikkeeseen ja seesamiöljyyn.

 

Nyt keittiöpuuhiin; mies palaa tänään reissusta kotiin, joten pöytä on katettu kauniisti ja ruoaksi valikoitiin yhtä hänen lemppariaan ❤️

SULOISTA SUNNUNTAITA TOIVOTELLEN,


maanantai 09. lokakuun 2023

Arkiruokaresepti: Basilikakanaa & -perunoita uunissa

HEI VAAN MAANANTAI-ILTAAN!

Mikä on sun lemppariarkiruoka? Mitä sen valmistaminen ja syöminen tekee sulle? Millainen olo sulla on syömisen jälkeen?

Mun lemppariarkiruoka on sellainen, jossa on ennen kaikkea makua, mutta myös sellainen, jonka jälkeen on hyvä olo. Ei ähky (toki riippuu siitäkin paljonko syö), vaan sellainen kylläinen ja ravittu. Sellainen, että se antaa energiaa pitkään.

Lemppariarkiruoka on myös helppo valmistaa, sillä arki-iltoina ei jaksa hifistellä. Toki sitä harvoin muutenkaan tulee keittiössäni tehtyä 😉

Tänä maanantai-iltana meillä valmistui simppeli ruoka, jossa maistui basilika, valkosipuli ja tomaatti. Suutuntumaa toi mehukas kana ja suloisen jauhoinen peruna. Ohje tähän ruokaan on peräisin Rakastu arkiruoanlaittoon -työpajamateriaaleistani osana 10 viikon arki-iltaruokareseptejä. Pienen ”oomphin” alkuperäiseen reseptiin kyllä lisäsin raastetun parmesanin muodossa.

ArkiruokaArkiruokaArkiruokaArkiruoka

Basilikakanaa & -perunoita uunissa
4:lle

3 kanan rintafilettä
1 dl pilkottua tuoretta basilikaa
1 dl oliiviöljyä
400 g paseerattua tomaattia
2 valkosipulin kynttä pilkottuna
mustapippuria ja suolaa
10 jauhoista perunaa pestynä ja ohuiksi lohkottuina
parmesanraastetta

1. Laita uuni lämpenemään 220 asteeseen
2. Sekoita basilika, oliiviöljy, paseerattu tomaatti, valkosipulin kynnet, mustapippuri ja suola isossa kulhossa
3. Lisää kulhoonperunat ja siivutetut kanan rintafileet, sekoita.
4. Kaada kulhon sisältö tasaisesti leivinpaperin / uunivuoan päälle, lisää päälle raastettua parmesanjuustoa ja paista uunin keskitasolla noin 30 minuuttia (tai kunnes perunat ovat kypsiä)

ArkiruokaArkiruokaArkiruoka

Kiitos ihan valtavasti muuten kaikista kommenteistanne, joita olette blogiin jättäneet ❤️ Muistan silloin joskus kommentoinnin vähentyneen (ylipäätään kaikissa blogeissa) paljon. Mutta on niin ihanaa, että on keskustelua. Jäin miettimään tuossa yhtä saamaani kommenttia (kiitos kaunis J) siitä, kuinka blogit ovat sopivan hitaita luettavia tässä hektisessä maailmassa. Mä koen ihan samanlailla. Tykkään kyllä Instagramissakin lukea kuvatekstejä, mutta jotenkin siellä tulee skrollattua nopsaa kuvat ja lukea tekstit (jos ehtii). Se tietyllä tapaa ruokkii välillä sitä kiireen tuntua vielä lisää. Jos teillä on suositella blogeja, jotka vielä tänä päivänä päivittyvät, niin olisi kiva saada lukuvinkkejä!

Pysähdytäänhän tällä viikolla niiden asoiden äärelle, joista saamme ammentaa. Oli se sitten kirjat, blogit, luonto, arkiruoanlaitto, läheisyys tai ihan mikä tahansa.

IHANA ALKANUTTA VIIKKOA,


sunnuntai 08. lokakuun 2023

Suussa sulava suppilovahveropasta

HEISSUN!

Jo vain oli kuulkaa mökillä satanut yöllä lunta (vastarannan kattojen päällä sitä oli vielä herätessämmekin). Päätin siirtyä tänään kotiin jatkamaan hyvinvointi- ja luovuusretriittiäni, sillä mökillä oli niin kylmä, että vilustuin hieman. Eristysten puuttuessa pakkasyöt ja tuollainen jäätävä pohjoistuuli tuli nurkista sisään voimalla, johon tuplavillasukat ja yöllä vieressä nukkuva lämpöpatterin virkaakin toimittava koira eivät auttaneet.

Hyvähän se on täällä kotonakin vähän opetella pysähtymään ja maadoittumaan taas melko vilkkaan alkusyksyn jälkeen 🍂

Lupasin jakaa teille tuon viime viikolla kokkaamani suppilovahveropastan ohjeen, joten tänään luvassa sitä. Sain myös toiveen esitellä pitkästä aikaa meidän kodin sisustusta, joten sellaistakin luvassa lähiaikoina. Meillähän tosin mikään ei ole muuttunut sitten viime kuvailujen, mutta koska uusia seuraajia on saattanut hypätä mukaan, niin ehkä kotiesittely on paikallaan. Jos teillä on jotain, mistä haluatte lukea, niin kertokaahan ihmeessä.

Pikkuhiljaa ajatukset alkavat kääntymään myös pikkujouluisiin ruokiin ja niiden kuvailuihin. Ai että, olen niin onneissani, että tämä blogin kirjoitusinspiraatio palasi takaisin. Ja ihanaa, että tekin olette vielä siellä ❤️

Suppilovahveropasta SuppilovahveropastaSuppilovahveropasta

Suussasulava suppilovahveropasta
2:lle

n. 200 g pastaa
3 dl valmiiksi pannulla paistettuja suppilovahveroita
1 valkosipulin kynsi
1 salottisipuli
1-2 tl dijon-sinappia
3 rkl voita
tuoretta timjamia
suolaa ja mustapippuria
lehtikaalisipsejä

Tarjoiluun: parmesanraastetta, tuoretta timjamia

1. Aloita lehtikaalisipseistä; revi lehtikaali palasiksi, pyöräyttele palat öljyssä ja ripsottele vähän suolaa päälle. Paista 175 asteessa, kunnes lehtikaalit ovat rapeita. Ota pois uunista.
2. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan ja ota talteen keitinvettä n 1 dl valuttaessasi pastan
3. Lisää pannulle voi, kuoritut ja pilkotut sipulit. Kuullota hetki.
4. Lisää tuore timjami, dijon-sinappi ja suppilovahverot
5. Anna hautua sen aikaa, kunnes pasta valmistuu. Lisää pastan keitinvesi ja sekoita. Mausta suolalla ja mustapippurilla (+ halutessasi lisää sinappia)
6. Lisää suppilovahverokastike valutetun pastan joukkoon ja lisää myös lehtikaalisipsit varovasti nostellen
7. Tarjoile tuoreen timjamin ja raastetun parmesanjuuston kanssa.

SuppilovahveropastaSuppilovahveropasta Suppilovahveropasta

En ole aiemmin ollut kummoinenkaan sienifani, mutta tänä syksynä musta on sellainen tullut.  Ainakin ruoanlaiton suhteen. Eilen kävin mökillä metsässä ”sillä silmällä”, mutta ellei aprikoosiseitikkejä oteta huomioon, niin muita sieniä en bongannut. Aprikoosiseitikit tunnistin, sillä latasin puhelimeen applikaation, joka tunnistaa sienet 🙈

SULOISTA SUNNUNTAITA TOIVOTELLEN,