torstai 21. marraskuun 2024

Ravitseva lounassalaatti – näin kokoat sen!

Hei vaan tännekin!

Josko vielä väliin jotain muutakin kuin jouluisia juttuja?🎄

Integratiivisena ja Master-tason Health Coachina keski-ikäsiä naisia heidän hyvinvointi- ja terveyshaasteissaan valmentaessani on yksi asia, jota käsittelemme aina. Oli valmennettavan tavoite sitten mikä tahansa. Ja tämä asia on ravitsemus. Omaa kehoa ja kokonaishyvinvointia tukeva ruokavalio että ne muut keinot, joilla voimme ravita itseämme. Tuntea itsemme elinvoimaisemmaksi, nauttia keski-iästä kaikkine hormonivaihteluineen ja ruuhkavuosineen. Ilman sitä kuuluisaa keski-iän kriisiä.

Tässä merkittävää osaa näyttelee verensokerin tasaisena pitäminen. Verensokeriin voidaan toki vaikuttaa monilla eri tavoilla, mutta ruokavalio on yksi näistä. Keski-iän kiireessä ravintoköyhä ruokavalio voi lisätä kehon ja mielen stressitilaa entisestään aiheuttaen muun muassa voimakkaampia (esi)vaihdevuosioireita tai haasteita painonhallinnan suhteen. Sen takia ajattelin tulla tänään jakamaan teille vinkkini, miten koota ravitseva lounassalaatti. Tokihan tätä voi syödä muutenkin kuin lounaalla.

Ravitseva lounassalaatti on aamiaisen lisäksi tärkein ateria itselleni mitä tulee työpäivänaikaiseen jaksamiseen ja siihen, että myös työpäivien jälkeenkin jaksan harrastaa ja nauttia elämästä.

Ravintorikkaasti ja terveyttä tukevasti syöminen ei ole rakettitiedettä. Varsinkin, kun malttaa tutustua itseensä ja oman kehon tarpeisiin. Kysyä itseltään, millainen on se ruokavalio, jolla mä voin hyvin? Mitkä ovat niitä ruokia, jotka antavat mulle energiaa ja jaksamista? Ravinnon merkitys mielialoihimmekin on kiistaton. Sen takia yksi mottoni on Love the food, that loves you back. Sallivasti ja nautinto edellä ❤️

ravitseva lounassalaatti

Jo sillä, että pitää huolen, että lounassalaatista (tai mistä tahansa ateriasta) löytyy 1) kuituja 2) proteiinia ja 3) hyvää, pehmeää rasvaa pääsee pitkälle.

Ravintorikkaan lounassalaatin resepti

Salaattipohja
Sen usein käyttämäni Ruustinnan salaatin korvasin kuvissa näkyvään, melko perinteiseen lounassalaattiini lehtikaalilla, pinaatilla ja parsakaalilla. Revin lehtikaalista pieniä palasia, pilkoin myös parsakaalin. Lorautin päälle extraneitsyt oliiviöljyä ja puristelin lehtikaalit sormien välissä. Joskus lisään salaattipohjaan öljyn lisäksi balsamiviinietikkaa/balsamicoa.

Salaattipohjaa valmistan yleensä jääkaappiin parin päivän tarpeiksi. Kuten myös pidän huolen, että salaattiin löytyy valmiina proteiinia kaapeista niin, että salaatti valmistuu käden käänteessä.

Proteiinia
Kuvissa näkyvään salaattiin proteiiniksi valikoitui (hieman ehkä liian löysäksi) keitetty kananmuna. Lisäksi proteiinia tuli hummuksesta ja kvinoasta (kvinoan sekoitin salaattipohjaan). Muita proteiininlähteitä, joita salaateissa käytän ovat linssit, kikherneet, paistettu lohi tai tofu.

Hyvää rasvaa
Olen extraneitsyt oliiviöljyn suurkuluttaja, joten sitä lorautin salaattipohjan lisäksi vielä koko komeuden päälle. Puolikkaasta avokadosta ja kuorimattomista manteleista tuli lisää pehmeitä, hyviä rasvoja ja hei onpas kvinoassakin terveellisiä rasvahappoja.

Kuituja
Ei mene päivääkään, etten söisi parsakaalia. Olen syönyt sitä jo monia vuosia. Raakana. Parsakaali sisältää runsaasti kuitua, samoin lehtikaali. Myös hummus ja avokado tuovat salaattiin kuitua.

Mielestäni ruoan tulee maistua herkulliselle, näyttää houkuttelevalle, sisältää rakennetta ja tuoda mulle hyvää oloa sisältäpäin. Sisältää myös tarpeeksi happoa, makeutta ja suolaa. Makeutta kuvan salaattiin toi persimon ja tasapainoa sille murusteltu feta.

Arvostan jaksamista ja hyvää oloa enemmän kuin iltapäivien plääh-oloa (ruokakoomaa), joten pyrin nauttimaan lounaaksi ruokia, jotka pitävät verensokerin tasaisena ja minut kuitenkin kylläisenä.

Iloa ja valoa loppuviikkoon toivotellen, Maria

PS. Mikäli kaipaat tukea elinvoimaisuutesi kanssa, niin löydät tietoa valmennuksistani täältä.


maanantai 11. marraskuun 2024

I’m back & sushibowl

”Kuka enää lukee blogeja?”
”Blogi….mikä – äiti, susta on tullut niin vanha!”
”Blogit oli, tuli ja meni!”

…ja siitäkin huolimatta se tunne. SE tunne tuolla rinnassa ei ole hävinnyt minnekään. Blogi on jäänyt vailla huomiota. Te olette jääneet siellä ruudun takana vailla huomiota.

Olen suunnattoman pahoillani tästä.

Pahoillani olen myös itselleni siitä, että vaikka tätä nykyä kuuntelen sydämeni ääntä ja teen asioita, joita sisimpäni janoaa, niin silti olen laiminlyönyt sitä osaa minussa, joka on kaivannut blogin pariin.

Tietäen, että rakkaus tekemiseen on ollut läsnä kuitenkin muilla elämän osa-alueilla.

Joten tänään, marraskuisena maanantaina lounastauolla sen päätin. Annan blogille vielä kerran mahdollisuuden. Olen nauttinut suunnattomasti kirjoittaa asiapitoisia tekstejä coaching-yritykseni blogiin. Vastapainoksi kaipaan myös vähän sitä hömppää ja pömppää. Siirappia ja hunajaa (tietäjät tietää).

Hapuillen avaan kannettavaani tyhjän välilehden.
Etsin kirjanmerkkipalkista tuttua logoa. Mistä himpurasta pääsen kirjoittamaan blogipostausta.

Kunnes osoite, käyttäjätunnus ja salasana tulevat selkärangasta.
Siinä vaiheessa, kun klikkaan kohtaa ”Lisää uusi artikkeli” huomaan kyynelten valuvan poskilleni.

Onnesta, häpeästä, ilosta ja surusta.

Blogi on ollut mukanani niin pitkään..loppuvuodesta 2009. Se on ollut päiväkirjani, joka on nähnyt paljon. Jonka kautta olen saanut elämääni upeita ihmisiä. Joista osan kanssa olen saanut jatkaa myös valmennuspuuhien parissa.

Se on ollut henkireikä silloin, kun elämässä on ollut haasteita.
Kanava, josta välittää iloa ja ehkä lohtuakin teille, jotka sitä kaipaatte.

Hapuillen kirjoitan tätä postausta, sen kummempia lupauksia tekemättä. Itselleni tai teille.
Täällä olen. Olen aina ollut, vaikken fyysisesti välttämättä läsnä.

Kamera on ladattu. Ensimmäiset kuvat yli vuoteen sillä otettu. Käsitelty. Tunnettu sitä jäätävän ihanaa flowta, kun kuva muotoutuu tietokoneen ruudulla.

Olen kaivannut tätä niin paljon.

Tänään lounaana (ja esikoiselle iltaruokana) toimii aina yhtä herkullinen ja helposti muunneltavissa oleva sushibowl. Keitän yleensä riisiä extrasatsin ja valmistan kalaa tarpeeksi. Niin, että mikäli niitä jäisi jääkaappiin tuleville päiville, niin lounaskulhon kokoaminen olisi helppoa.

Sushibowl

Sushiriisiä
Riisiviinietikkaa
Suolaa
Sokeria

1. Keitä sushiriisi pakkauksen ohjeen mukaan, haluamasi määrä

Lohta

2. Valmista lohi haluamallasi tavalla. Meillä tehtiin tänään lohi airfryerissa ja ennen airfryeriin menoa palaset saivat kosketusta teriyaki-kastikkeesta ja seesaminsiemenistä

Kurkkua siivutettuna
Porkkanaa siivutettuna
Retiisia siivutettuna
Ituja tms.
Avokadoa siivutettuna

3. Kasaa lohikulho aloittaen riisistä, lisää päälle lohet (tai muu proteiini) sekä kasvikset.

Tarjolle:

Chilimajoneesia (Hellmann’s, riisiviinietikka, chilirouhe)
Soijakastiketta

Ja sitten kuulkaa ääntä kohden!

Suloista alkanutta viikkoa ❤️


sunnuntai 15. lokakuun 2023

Paneroidut kanatikut & gochujang-majoneesi

HEISSULI!

Toivottavasti siellä on ollut rentouttava viikonloppu! Piti tulla laittamani tämä meidän yhden arki-illan ex tempore -ruokaohje jo viime viikolla, mutta se jäi. Silloin kun blogi oli alhaalla tovin, sain pari kysymystä siitä, että mitä niihin mun gochujang-kanoihin tuli. Silloin muistin taas itsekin, että ai peijakas – olen unohtanut koko gochujang-tahnan käytön ruoanlaitossa. Vaikka sitä jääkaapissa on ollut avaamaton rasia.

Paneroitujen gochujang-kanojen ohjeen löydätte täältä ja  gochujang-kanaa riisipedillä ohjeen täältä.

Tänään ajattelin jakaa teille erittäin helpon ja mutta herkullisen paneroitujen kanatikkujen ja gochujang-majoneesin ohjeen. Ollakin, että aiempi ruokabloggaajaminä ei olisi näin pimeitä kuvia seulan läpi hyväksynyt 😉 Kanat näyttävät kuvissa vähän kuivakkailta, mutta olivat supermeheviä sisältä. Aiemmin olen tehnyt paneroidut kanat pannulla tai pannulla ja uunissa. Meillä sai mies pari vuotta takaperin joululahjaksi air fryerin ja se on pölyttynyt kaapissa, joten nyt tein kanat sillä. Vartissa valmista (200 astetta airfryerissä). Pannulla tehtäessä olen paistanut kanoja noin 20-25 minuuttia. Tai sitten olen ottanut värin pannulla ja laittanut 200 asteiseen uuniin noin vartiksi.

Paneroidut kanatikut 
4:lle

3 isoa kananrintafilettä
2 kananmunaa
n. 3 dl pankojauhoja
suolaa, currya, paprikamaustetta

1. Leikkaa kananrintafileet noin neljään osaan.
2. Sekoita munat yhdessä kipossa sekaisin ja pankojauhot, suola, curry ja paprikamauste toisessa kipossa.
3. Pyörittele kananpalat ensin kananmunassa ja sitten pankojauhossa.
4. Kypsennä kanat haluamallasi tavalla.
5. Tarjoile riisin ja gochujang-majoneesin kanssa

Gochujang-majoneesi

2-3 dl majoneesia
1-2 rkl gochujang-tahnaa
loraus hunajaa

1. Sekoita sopivan tulinen majoneesi (eli maistele, maistele, maistele…)

Meillä oli lisäksi myös ”mummon kurkkuja” tehtynä riisiviinietikkaan, sweet chilikastikkeeseen ja seesamiöljyyn.

 

Nyt keittiöpuuhiin; mies palaa tänään reissusta kotiin, joten pöytä on katettu kauniisti ja ruoaksi valikoitiin yhtä hänen lemppariaan ❤️

SULOISTA SUNNUNTAITA TOIVOTELLEN,


sunnuntai 14. elokuun 2022

Ihana elokuu & helppo scampiohje

No nyt on kyllä eletty kuin viimeisiä kesäpäiviä – niin superihanat ilmat olleet! Ollakin (saakohan tätä sanoa ääneen…) odotan jo ihan älyttömästi syksyn värejä. Koleutta ja sumuisia aamuja. Iltoja takkatulen ääressä ja sitä kuuluisaa syyshyggeä.

Se ei silti poissulje sitä, ettenkö olisi nauttinut viimeisistä kesäpäivistä ja -illoista täysillä. Olen, sillä lämpöä on riittänyt töiden jälkeenkin.

Eilen illalla mökillä katettiin taas kalliorannan terdelle pöytä iltaruokailua varten. Sulatettiin koko kesän sulattamista odotelleet scampit pakkasesta, laitettiin ne marinoitumaan ja sen jälkeen grillattiin nopeasti. Annettiin majoneesille ripaus sitruunan makua ja poksautettiin jääkaapista löytynyt kuoharipullo.

Sytytettiin kynttilät ja tuumattiin yhteistuumin, että villasukat pitää laittaa jalkaan. Katseltiin kun aurinko laskee nyt jo aiemmin vastarannan taa kuin viikko sitten.

Otettiin kesken ruokailun vastaan videopuhelu reilun 8000 kilometrin päästä. Yleensä ei kesken ruokailun puheluita sallita, mutta hei – nyt ei edes mietitty 😀 Nähtiin esikoisen vaihtarikodin esittely videolla ja videokuvaajaa seuraava ihana labradoodle, joka heilutti iloisesti häntää.

Juteltiin hetki kuulumisia, siivottiin pöytä ja sammuteltiin kynttilät.

Joku näissä elokuun päivissä on, mitä rakastan. Illoissa, jotka alkavat pimenemään ja viilenemään. Tuoksussa, johon sekoittuu jo sävähdys syksyä.

Ne scampit, ne muuten ovat olleet mun tämän kesän herkkuruokaa aina jos ollaan käyty sellaisessa ravintolassa syömässä, missä niitä on saanut. Ja kaiken lisäksi scampit ovat myös älyhelppoja valmistaa itse.

Scampit & sitruunamajoneesi

1 pkt Pirkka kypsiä jättikatkaravun pyrstöjä (pakastealtaasta)
1 punainen chili
1/2 sitruunan mehu
1 solovalkosipuli
2 rkl oliiviöljyä
puntti persiljaa
suolaa
200 g voita

Sitruunamajo
2 dl majoneesia
1/2 sitruunan mehu

Tarjolle
Ciabattaa tms. kovakuorista leipää

1. Sulata scampit (esim. tunnin ajan kylmässä vesihauteessa)
2. Pilko puolikas chili ja puolikas valkosipuli, pienistele puoli punttia persiljaa ja sekoita em. oliiviöljyn ja sitruunamehun kanssa. Nostele joukkoon scampit ja laita tekeytymään noin 30 minuutiksi jääkaappiin
3. Sekoita sitruuna ja majo ja laita sekin jääkaappiin
4. Lisää paistin pannulle loppu chili ja valkosipuli pilkottuna sekä voi. Anna voin sulaa pikkuhiljaa. Kun voi on kuumaa, kaada pannulle scampit marinadissaan. Sekoittele joukkoon loppu persilja.

Me tosiaan otettiin scampeihin pikkuinen pinta grillissä, mutta tämä ei ole välttämätöntä 🙂

SULOISIA ELOKUUN PÄIVIÄ SINNEKIN TOIVOTELLEN,


torstai 16. kesäkuun 2022

Vinkki juhannuspöytään

MOIKKAMOI!

Johan blogin päivitystahti kuulkaas räjähti käsiin…jo toinen postaus viikon sisään 😉 Hei nopsaa tulin jakamaan teille älyttömän hyvän ruohosipulivoivinkin, jonka löysin Virpi Mikkosen Kiitos hyvää kesää -kirjasta. Tänään selailin ruokalehtiä ja -kirjojani (voi koska viimeksi ❤️) ja tätä oli pakko kokeilla heti.

Sen verran hyvää oli Real-leivän kanssa, että tämä pääsee sulostuttamaan meidän juhannuspöytää. Muuten juhannusruoat ovatkin sitten vähän auki. Savustettua kalaa ja uusia perunoita nyt ainakin. Ehkä myös sillikranssia alkuun. Juhannuspäivälle pizzaa ja illalle itsestään valmistuvaa nyhtöpossua. Siinä se sitten taisi ollakin. Vanhoilla tutuilla mennään, ellen keksi jotain uutta ja mullistavaa. Täältä muuten löytyy viime kesäinen juhannusruokavinkkipostaus, jossa reseptejä jos jonkinlaisia.

Mutta siis tähän ruohosipulivoihin palatakseni. Reseptiin tulee kolme ainesosaa: Huoneenlämpöistä voita, pilkottua ruohosipulia (vartta ja kukkia) sekä ripaus sormisuolaa. Laita tekeytymään jääkaappiin. Tämä herkku paranee jääkaapissa makustuessaan!

Valoisat illat tekevät tepposensa. Tähän aikaan olen yleensä ollut unilla jo puolisen tuntia vähintään, mutta kesäilloissa tekee mieli hipsutella takapihalla ja nyppiä kuolleita kukkia. Upottaa varpaat nurmikkoon, joka on jo vähän viilentynyt ja kuunnella hiljaista lähiötä. Ja ehkä käydä naapurin puolella syreenivarkaissa, niin kuin tänään kävin. Olen ollut aika onneton kesäkukkien kanssa. Niin ulkona kuin sisällä. Mutta nyt meillä on kesän tuoksua ja kesäistä ilmettä ruokatilassa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Nyt nukkumaan…se olisi enää kolme aamua huomisen jälkeen ennen lomaa. Aikas kiva! 🙂

TORSTAI-ILTATERKUIN,