torstai 26. marraskuu 2020

Vain Lappi-jutut ♥

♥ täällä keitetään aamuisin kaurapuuro kunnon kaurahiutaleista, ei pikahiutaleista
♥ kasvot pestään illalla Baborin entsyymikuorintajauheella ja niille laitetaan yöksi ihana Mia Höytön Lumous-seerumi
♥ Lapissa voi ihan hyvin mennä syömään vuosikausia vanhalla fleecepaidalla, jossa Pyhä-merkki kaipaisi uudelleen ompelua
♥ täällä voi hyvällä omalla tunnolla juoda 12 cl punaviiniä lounaalla, jos siltä tuntuu
♥ ennen nukkumaan menoa tulee käytyä usein vielä korttelikierros ja ihasteltua samalla yövalossa olevaa tunturia
♥ Lapissa sitä tutustuu enemmän ihmisiin kuin etelässä. Niin koirien omistajiin kuin samalla hiihtoladuilla hiihtäviin.
♥ laskettelupäivänä ravintolaan voi mennä syömään kypärän lätistämillä hiuksilla eikä kukaan katso pitkään.
♥ Lapissa pitää kerran lomalla paistaa takassa makkarat ja syödä niiden kanssa peruna- ja punajuurisalaattia
♥ täällä sellaisetkin lautapelit tulevat käyttöön, joita etelässä ei muka ehdi pelata.
♥ aamupalan jälkeen voi ihan hyvin parkkeerata kahvikupin kanssa yökkärissä sohvan nurkkaan ja vain tuijotella ulos ilman kiirettä minnekään
♥ täällä collegehousut ja -paidat sisävaatteina vaihtuu kerrastoon
♥ vastaantulevia ihmisiä tulee moikata tai ainakin me tervehditään ja 99,9% saadaan heit takaisin
♥ etäisyydet hämärtyy; 122 kilometriä Rovaniemelle taittuu hetkessä, puolen tunnin matka Kemijärvelle tuntuu samalta kuin meiltä kotoota Lielahden ostosparatiisiin (5 km)
♥ täällä saunotaan usein pitkän kaavan mukaan niin, että posket hehkuu punaisina aina nukkumaanmenoon saakka
♥ Lapissa harmainkin päivä ei tunnu harmaalta. Luonto on kaikin puolin niin kaunis, että ei sitä harmautta edes huomaa.
♥ täällä voi nähdä tontun jälkiä ikkunan alla, koska on lunta
♥ Pyhällä me nähdään tiettyjä kavereita useammin kuin Tampereella, täällä käy tosi paljon tamperelaisia tuttuja
♥ mökin reilut 50 neliötä + parvi tuntuu just passeleilta, yhtään ylimääräistä tilaa ei kaipaa
♥ lakanat ovat usein ruudulliset
♥ ei ole Lapin reissua ilman poromakkaraa Putaan Pullan rieskan päällä
♥ täällä laudeliinat ja kylpypyyhkeet on poikkeuksetta aina pellavaiset
♥ siinä missä kotona tulee poltettua valkoisia kynttilöitä, ei täällä kynttilän värillä ole juurikaan väliä
♥ täällä mökissä minttukaakaot tulee juotua värikkäistä poromukeista, muut mukit ei kelpaa
♥ hiukset pestään Suomalaisella mustikkashampoolla ja hoidetaan saman sarjan hoitoaineella
♥ fööniä ei juuri tule käytettyä, eikä mitään hiustenlaittotuotteita
♥ meikiksi kelpaa ripsiväri ja kulmageeli

Summasummarum: täällä elämä on jotenkin niin paljon yksinkertaisempaa kuin etelässä ♥ Etätyö ja -opiskelupäivät tuntuvat lomalta. Nyt nukkumaan ja aamulla aikaisin kohti Kemijärveä. Remppamiehet tarvitsevat muutaman listan takan edustan kiveyksen rajaamiseen. Remontti valmistuu huomenna ja lauantaina päästään kalustamaan mökki. Aikas ihanaa, sekin :)

KIVAA LOPPUVIIKKOA TOIVOTELLEN,


keskiviikko 25. marraskuu 2020

Herkulliset ja helpot kaura-maapähkinävoisuklaaneliöt


Kaupallinen yhteistyö: McVitie’s


MOI!

Siinä missä tuoksut, varsinkin näin joulun alla, tuovat mieleen muistoja lapsuudesta, tuovat muistoja mieleen myös maut. Oikeastaan kaikki ne asiat, jotka voimme eri aisteilla tuntea. Kun suljen silmät voin tuoksuttaa olohuoneen pöydällä kukkaan puhjenneen hyasintin ja jos oikein pinnistelen voin kuulla ne äänet, joita mun lapsuudenkodissa kuului keittiöstä.

Tosin mun äidillä ei ollut tapana muuta kuin kolistella keittiössä. Jos meidän lapsilta kysyttäisiin, että mitä keittiöstä kuuluu näin joulun alla, niin vastaisivat varmastikin, että kolistelun lisäksi joululauluja. Äidin laulamana. Nyt tehdään niitä sellaisia muistoja, joita meidän lapset muistelevat isona. Rakastan ajatusta siitä, että kaikki mitä teemme nyt, on joskus osa meidän lapsiemme muistoja. Sitä historiaa, joka muokkaa heitä.

Toivon, että joku päivä meidän tytöt muistelevat näitä joulunalusaikoja ja yhteisiä leivontahetkiämme. Muistelevat niitä perustuotteita, joita käytin leivonnassa ja ruoanlaitossa. Tietävät, että jotkut asiat pysyvät vuodesta toiseen. Jotkut tuotteet keittiössä ovat niitä, joita ei vaihdeta hetken huumassa. Mitä sitä suotta hyvää pois vaihtamaan. Yksi tällainen tuote, jonka muistan jo lapsuuteni keittiöstä on McVitie’s Digestive -keksit. Niitä käytettiin muun muassa juustokakkujen pohjassa, mutta useimmiten ne päätyivät isäni kahviin dippaamiksi. Muistan vieläkin sen näyn, kun iskä koitti lusikalla onkia kahvikuppiin tipahtanutta Digestive-keksiään :)

Kaupallisen yhteistyön myötä McVitie’sin kanssa tulin kertomaan teille heidän uutuustuotteestaan nimittäin McVitie’s kaurakekseistä herkullisen reseptin myötä. Näistä kaurakekseistä on tullut mun suosikkeja, sillä niissä korkea kaurapitoisuus todellakin maistuu. Ne ovat ihanan rapeita! Kuten kaikissa McVitie’s tuotteissa, myös kaurakekseissä on panostettu laatuun. Halusin reseptiini maapähkinävoin ja suklaan sulostuttajaksi nimenomaan kauran, joten sen takia päädyin McVitie’s kaurakekseihin. Ja hei, McVitie’s -keksit sopivat ihan kaikkiin tilanteisiin. Leivonnan lisäksi myös kahvipöytään tai välipalaksi. McVitie’s uutuuskeksit löytyvät Keskon hyllyiltä.

Ennen kuin jaan teille reseptini suussa sulaviin kaura-maapähkinävoisuklaaneliöihin, niin saanhan kertoa sympaattisen tarinan McVitie’s -keksien takana? McVitie’s on tehnyt suosikkikeksejään jo vuodesta 1839, jolloin perustaja Robert McVitie avasi ensimmäisen kaupan Edinburghissa. Tuo kauppa on muuten vieläkin olemassa lähes muuttumattomana.

Vuonna 1892, 50 vuoden keksien leipomisen kokemuksella, Sir Alexander Grant McVitie’ s otti uunista maailman ensimmäisen Digestive-keksin. Nimi tulee leivinjauheesta, jonka piti aktivoida ruoansulatusta. Nykyään on tiedossa, että täysjyvävehnäjauhon kuiduilla, joita Digestive-kekseissä käytetään, on myönteinen vaikutus ruoansulatukseen. Nimi Digestive jäi pysyväksi ja alkuperäinen, salainen resepti on vielä tänä päivänäkin käytössä kuuluisien McVitie´s Digestive-keksien leivonnassa. Eli historia on pitkä ja kun kuulin tarinan mulle tuli heti mieleen, että täytyykin lisätä tuo Robert McVitien perustama kauppa meidän ”travel bucket” -listalle.

Mutta koska nyt ei ihan heti päästä matkustamaan Skotlantiin, matkustetaan makujen muodossa.

Pidempään mukana olleet lukijat tietävätkin, että mä rakastan tarinoita. Sen takia halusin kertoa teille tuon McVitie’sin tarinan ennen alla olevan reseptin julkistamista. Näistä tuli sellaisia herkkuja, että jo yksi pala riittää vastaamaan makeahampaan kolotukseen. Mikäli kaura-mmaapähkinövoisuklaaneliöistä haluaa jouluisemman makuisia, niin sulatettuun suklaaseen voi hyvin laittaa mausteeksi kanelia.

Kaura-maapähkinävoisuklaaneliöt

300 g McVitie’s Kaurakeksejä
70 g voita
300 g maapähkinävoita
0,5 dl fariinisokeria
200 g tummaa suklaata
200 g maitosuklaata

1. Hienonna keksit ja sokeri blenderissä
2. Sulata voi ja anna jäähtyä hieman, lisää kaurakeksi-sokeriseokseen
3. Lisää maapähkinävoi em. seokseen
4. Painele kaurakeksiseos tiiviiksi leivinpaperilla vuoratun vuoan pohjalle
5. Sulata suklaat eri astioissa mikrossa
6. Kaada kaurakeksipohjan päälle ensin tumma suklaa ja sitten koristele maitosuklaalla (vetämällä esim. hammastikulla ”marmorimainen” kuvio)
7. Laita vuoka pakkaseen noin puoleksi tunniksi
8. Leikkaa terävällä veitsellä neliöiksi ja tarjoile
Huom! Jos käy niin kuin eräällä nimeltä mainitsemattomalta ja kauraneliöt ehtivät kovettumaan liikaa pakkasessa, antakaa niiden hieman sulaa ennen leikkausta, ettei suklaa halkeile. Muutenkin suklaa kannattaa leikata kuumennetulla veitsen kärjellä. Nimimerkillä, oppia ikä kaikki ;)

Nämä herkut sopivat tarjottavaksi ympäri vuoden ja missä tilanteessa tahansa, mutta meillä kaura-maapähkinävoisuklaaneliöitä nautittiin englantilaisittain teen kanssa. Pöytään katettiin myös kaurakeksejä, juustoa ja lemon curdia. Puhuttiin hetki brittiaksentilla englantia. Se on kuulkaas ne elämän pienet ilot, jotka tuovat valoa myös marraskuun pimeyteen

IHANAA KESKIVIIKKOA TOIVOTELLEN,


sunnuntai 22. marraskuu 2020

Jouluinen piparijuustokakku

HEI SUNNUNTAIHIN IHANAT!

Se on jännä juttu, miten se pieni lapsi sisällä herää aina näin ennen joulua. Se sisäinen innostus, joka siitä pienestäkin lumipeitteestä tuli oli jotenkin tosi voimaannuttava. Ja hei, vaikka eilen ropisi koko illan ikkunaan silkkaa vettä, niin se sisäinen innostus jäi.

Meillä oli tyttöjen ilta ja leivottiin pikkuisemman kanssa pitkästä aikaa kakku. Alunperin oli tarkoitus tehdä jonkun sortin fantasiakakku, mutta kaupassa saatiin idea helposta juustokakusta. Mukaan tarttui Annasin piparipaketti ja muutama vispikerma. Muut aineet löytyivätkin kotoota.

Että mä rakastan leipoa noiden tyttöjen kanssa. Ja ylipäätään touhuta kaikkea muutakin. Vaikka teini-ikä välillä myllertää, niin silloin kun tehdään jotain porukalla nauru raikaa ja vitsit lentää. Vaikka teini-ikä välillä muistuttaa, että äiti ei ole enää se ”coolein” tyyppi maailmassa, niin silti on niin ihanaa, kun noissa yhteisissä hetkissä sieltä pilkahtaa välillä se kylkeä kihnuttava ja läheisyyttä etsivä äidin pikkutyttö.

Pidemmittä puheitta, jep, siihen kakkuun, josta tulin kirjoittelemaan. Mä ehdotin, että oltaisiin lisätty tähän myös vähän luumuhilloa, mutta se ei saanut kannatusta, niin mentiin pelkillä pipareilla. Ja hyvä niin, tehdään luumukakku sitten toisella kertaa. Juustokakun resepti mukailee sitä reseptiä, millä teen yleensä kaikki juustokakut. Makua on helppo vaihdella, esim. vaihtamalla osa tuorejuustosta maustettuun rahkaan (silloin tosin lisään pari liivatetta) tai tekemällä kiilteen kakun päälle (vinkki: glögikiille toimii joulun aikaan).

Jouluinen piparijuustokakku

Pohja
50 g voita
pötkö (150 g) piparkakkuja

Täyte
2,5 dl vispi- tai kuohukermaa
300 g maustamatonta tuorejuustoa
1-2 rkl kiehuvaa vettä
2 liivatelehteä
vajaa pötkö piparkakkuja
sokeria maun mukaan (meillä meni 2 rkl luomukookossokeria)

-murustele keksit ja sekoita ne sulatettuun voihin
-painele keksi seos irtopohjavuoan pohjalle tiiviiksi ja laita tekeytymään jääkaappiin täytteen teon ajaksi
-laita liivatelehdet likoamaan jääkylmään veteen
-vatkaa kerma vaahdoksi, lisää notkistettu tuorejuusto ja sokeria pikkuisen (justeeraa määrä pipareiden murustelun jälkeen)
-kiehauta vesi ja lisää siihen kuivemmaksi puristellut, pehmenneet liivatelehdet ja anna sulaa
-lisää liivatevesiseos hyvin sekoittaen kermajuustoseokseen
-lisää keksit murusteltuna, mutta jätä muutama keksi koristeluun.
-tarkista sokeri ja lisää tarvittaessa
-kaada täyte irtopohjavuokaan ja laita jääkaappiin tekeytymään yön yli

Tiedättekö, että havahduin siihen tosiasiaan, että At Maria’s -blogin tarina alkaa pian tulla päätökseen. Sen sijaan, että ajatus tuntuisi surulliselta, se kyllä tuntuu kieltämättä vähän haikealta, mutta ennen kaikkea superjännittävältä ja kutkuttavalta. Marian Bistro jatkaa kuitenkin näillä samoilla höpötyksillä. Ruokaresepteillä ruokaan liittyvien tarinoiden höystäminä. Toivottavasti myös pienin blogin ulkonäköuudistuksin. Ja hei me ”ätmariasilaiset” jatketaan kuitenkin IG:n puolella kaikkea sitä laajaa skaalaa, mikä lifestylen alle luetaan. Muistutuksena vielä, että vanhat postaukset jäävät tänne arkistoihin eli ei hätää senkään suhteen. Hyvä tästä tulee

Mutta nyt kohti sunnuntaisutinoita, Ikeaa, rautakauppaa ja tarvikehankintoja. Eilen lähetimme remppamiehen ja -naisen vinyylilankku- ja maalikuorman kanssa kohti Pyhää. Keskiviikkoyöjunaan pakkaamme peräkärryn täyteen kalusteita. Ihan tosi täpärällä aikataululla mennään, sillä pintaremppa valmistunee lauanataina ja meillä on tasan lauantai aikaa rymsteerata kalusteet sun muut ennen kuin lähdemme kohti kotia. Onneksi ollaan aika tehokkaita, kun sille päälle satumme ;)

SULOISIA SUNNUNTAITERKKUJA TOIVOTELLEN,