keskiviikko 20. marraskuu 2019

Kirjoittaminen – tie hyvinvointiin?

HEIPPAHEI YSTÄVÄT SIELLÄ RUUTUJEN ÄÄRELLÄ!

Mä olen ehkä pikkuhiljaa tullut siihen tulokseen, että yksi merkittävä tekijä mun hyvinvointiini ja sitä kautta onnellisuustasojen korkealla pysymiseen on kirjoittaminen. Enkä nyt tarkoita päiväkirjan kirjoittamista, vaikka sellaistakin olen viime ajat puuhaillut. Vaan ihan tätä blogia. Tutkijat ovat jo monissa eri tutkimuksissa (check) tulleet siihen tulokseen, että kirjoittaminen muun muassa buustaa päivääsi, vähentää stressi- ja masennusoireita, auttaa valmistautumaan suuriin koitoksiin ja parantaa selviytymistä traumoista.

Itselleni tämä blogi on toiminut ikäänkuin sähköisenä päiväkirjana. Julkisena sellaisena, tosin. Mutta viime aikoina olen pitänyt päiväkirjaa myös ihan itseäni varten. Liittyen osaksi koulun lopputyötä, mutta sitäkin enemmän omaan hyvinvointiini. Vaikka voin tällä hetkellä erittäin hyvin, on aina varaa ammentaa varastoon. Kirjoittaminen on yksi niistä asioista, joista saan hyvän mielen. Ja osa tuosta hyvästä mielestä varastoituu jonnekin aivolokeroihin ja sydämeen odottelemaan. Niin sanotusti pahan päivän varalle. Pahan päivän tullessa mulle on kertynyt jo aikamoinen varasto, mistä ammentaa. Se, että teen jotain tässä hetkessä ei välttämättä konkretisoidu tässä hetkessä, vaan sillä on kauaskantoisemmat vaikutukset.

No mistä sitten tuohon pieneen mustaan vihkooni kirjoitan? Elämästä ♥ Pyrin kirjoittamaan siihen päivittäin. Jotta tekin pääsette alkuun, niin ajattelin antaa muutaman vinkin, mistä kirjoittaa. Ettei tule sitä kuuluisaa writer’s blockia. Saatan omistaa yhden aukeaman yhdelle asialle. Enemmän aukeamia sellaiselle, mihin tulee joka päivä tekstiä.

🌸Mistä olen tänään kiitollinen?
Tähän palaan päivittäin. Välillä aamuisin, välillä iltaisin. Se, kuka sanoo, että kiitollisuuspäiväkirja on hömppää, ei ole sitä kokeillut. Aiemmin olin toki kiitollinen, ilman kiitollisuuden kohteideni ylöskirjoittamista. Mutta kun kirjoitan ne ylös, ne konkretisoituvat. Silloin näkee paremmin, että ihan oikeesti – mulla on tosi rikas elämä.

🌸Mitä kivaa ajattelin tänään tehdä?
Joinain aamuna viikosta (varsinkin jos edessä on sellainen tulipalojen sammuttelupäivä), kirjaan heti aamulla muutamia mukavia juttuja päivän varalle. Kuten leipominen lasten kanssa töiden jälkeen tai saunominen koko perheen kesken.

🌸Mitkä ovat mulle rakkaita biisejä?
Saan musiikista ihan älyttömän paljon irti. Energiaa, lohdutusta, milloin mitäkin. Yksi aukeama päiväkirjassani on sitä varten, että kirjaan sinne mun voimabiisejä.

🌸Minkä neuvon antaisin itselleni just nyt?
Niin, hetkeksi asettaudun itseni ulkopuolelle ja tutkin, että mitä hommaa. Missä mennään ja mikä tilanne. Arvioinnin jälkeen lempeästi neuvon itseäni.

🌸 Missä näen itseni viiden vuoden päästä?
Suljen silmät ja näen edessäni tilanteen tänään viiden vuoden päästä. Missä olen, kenen kanssa. Mitä tunnen ja millaista elämäni on. Kirjoitan nämä asiat alas.

🌸 Mikä tällä hetkellä painaa mieltä?
Elämässä on usein kaikki hyvin, mutta tuskin meillä kellään on aina sydän keveimmillään. Aina on jotain asioita, mitkä kolkuttavat siellä takaraivossa. Niitä ei kannata välttämättä kaivaa esille silloin, kun olo on kevyt, mutta silloin kun vähän ihistää on syytä kirjoittaa alas, että mikä ihistää.

🌸 Mitä hyviä tekoja ajattelin tehdä tänään?
Kerroinkin taannoin IG:n puolella, että rakastan tehdä pieniä hyviä tekoja. Jutella vastaan tulevan papan kanssa, pitää ovea auki kaupassa seuraavalle, toivottaa kaupan kassalle mukavaa päivän jatkoa, keittää lapsille riisipuuroa välipalaksi, silittää miehen kauluspaidat hänen puolestaan, tehdä koiran kanssa nose workia yms. Tämän voi tehdä myös illalla ja kirjata ne pienet hyvät teot, jotka teki kyseisenä päivänä.

Kannan vihkoa mukanani, sillä ahaa-elämämys saattaa tulla missä ja milloin vain. Muun muassa postausideat päätyvät tuohon vihkoon, ellen ole koneen äärellä. Veikkaanpa, että vihko täyttyy alta aika yksikön. Sen verran olen hurahtanut kirjoittamiseen. Ja hei tiedättekö, mikä parasta? Saa harjoitella kirjoittamaan ihan perinteisellä tavalla. Kynällä kaunokirjoitusta. Tuntuu, että kirjoitustaito on rapistunut vuosien saatossa harakanvarpaiksi :D Toivotaan, ettei se ole yksi niistä katoavista luonnonvaroista 

KIVAA KESKIVIIKKOA,


tiistai 19. marraskuu 2019

Joulusiivous helpoimman kautta

MOIMOI IHANAT!

Huhheijjakkaa, mitä säätöä ollut tämä päivä. Joskus hihittelin itsekseni sille, kun sain kommentin, että mulla tuntuu olevan aina kaikki niin järjestelmällisesti kohdillaan ja aikataulut sun muut reilassa. No eipä kuulkaas ole, se tuli taas tänään todistettua. Aamun tein töitä ja aikataulutin päivän niin, että mikään homma ei katkea kesken, kun joudun lähtemään Tobyn kanssa kympiltä fyssarille. Niin me lähdettiin ja toinen intoa piukalla kallisteli päätään, kun kerroin, minne mennään. Palataksemme samantien kotiin. Fyssariaika olikin vasta iltapäivällä. Olin siirtänyt sitä kertaalleen ja puhelimen kalenterin merkinnän siirsin kyllä oikein tälle päivälle. Kellon aikaa vaan en tajunnut siirtää. No mutta, näin meillä – mites teillä? :D

Hei nyt kun on reilu kuukausi jouluun ajattelin itse ottaa uudenlaisen lähestymistavan joulusiivoukseen. Kerroinkin, että meillä ei sen kummemmin puunata, mutta on paikkoja, joita tekee näin loppuvuonna mieli siivota. Sellaisia, joihin harvemmin viikkosiivouksessa kiinnittää huomiota. Tai mä en ainakaan kiinnitä. Mun viikkosiivous kun käsittää tavallisimmin vain imuroimisen, pölyjen pyyhkimisen ja vessojen siivoamisen. Noin lyhykäisyydessään. Meillä käy siivoajat kyllä kerran kuussa, mutta silti tarvetta on viikkosiivouksellekin. En tiedä kuka meillä sotkee, mutta olen tullut tulokseen että meidän ei ulkopuoliselle siistijälle välttämättä kannata maksaa, sillä pari päivää tuosta siivouskerrasta eteenpäin pitää jo imuroida ja pyyhkiä pölyt.

Ajattelin aloittaa joulukuun ekana päivänä joulua valmistelevat (vai omaa mieltä selkeyttävät?) järjestely- ja siivouspuuhat. Sellaiset pienet jutut, joita ehtii tehdä töiden jälkeen illalla ja joista saa hyvän sysäyksen jo alkuvuodellekin. Alkuvuonna kun poikkeuksetta mut valtaa ihan hirmuinen konmaritusvillitys. Vaatteeni (pl. alusvaatteet) olen juuri läpikäynyt, mikä helpottaa projektia. Kirjaan nuo nyt tänne teidänkin nähtäville ja samalla tämä lista toimii omana tehtävälistanani. Toivottavasti saatte myös siitä inspiraatiota ja apua joulusiivoukseen :) Tehtävät olen ajoittanut joulukuun 1. ja joulukuun 20. päivän välille. 21.12. menee koulun joulujuhlassa ja haudoilla käymiseen.

1. Siivoa alusvaate- ja sukkalaatikot
2. Pese ikkunoiden karmit
3. Järjestele keittiön kattiloita yms. leivontatavaraa sisältävät kulmakaapit
4. Pyyhi valonkatkaisijat
5. Käy läpi mustan lipaston ylälaatikon rojut
6. Pidä vapaapäivä ja nauti
7. Järjestele astiakaapit
8. Siivoa liinavaatekaappi
9. Käy läpi kellarin lautapelit
10. Siivoa keittiön aterin-, kauha- ja sekalaislaatikot
11. Pese jäteastiakaappi
12. Vie sohvatyynyt ulos ja imuroi sohva
13. Siivoa tyttöjen vaatekaapit tyttöjen avustuksella
14. Vie matot tuulettumaan ja tamppaa ne
15. Käy läpi Lappiin otettavat talvikamppeet ja pakkaa ne!
16. Pese sisäovet ja karmit
17. Järjestele kuivamuonakaappi
18. Pese jääkaappi
19. Siivoa vessan laatikot
20. Pese uuni & mikroaaltouuni

Joka päivälle jotain pientä puuhaa. Ei mitään yhden päivän isoa joulusiivousprojektia. Jotenkin tuntuu, että näin pääsee helpoimman kautta. Jos vietettäisiin joulu kotona, niin tuohon vielä parille päivälle imurointi, pölyjen pyyhintä ja lakanoiden vaihto. Se olisi siinä – koti joulukunnossa. Jotenkin voisi myös kuvitella, että on kiva palata joulunvietosta kotiin, kun on siistiä. Mutta sieluni silmin näen kaaoksen tuossa eteisaulassa lauantaina ennen lähtöä. Ja ne tavarat, jotka eivät autoon tai suksiboxiin mahdu jäänevät siihen paikoilleen vastaanottamaan meitä, kun tullaan kotiin. Mutta hei, ainakin jääkaapissa, uunissa ja mikrossa on siistiä kun tullaan takaisin ;D

Kävin läpi vanhoja joulukuvia ja postauksen kuvissa meidän joulua vanhassa kodissa vm. 2014. Huomaatteko muuten kuinka valoisaa silloin on joulukuussa ollut?
Jep, tuo lumi ikkunan takana teki taikojaan ♥ 

TIISTAITERKUIN,


sunnuntai 17. marraskuu 2019

Kodikkaampi makuuhuone

ILTAA IHANAT!

Täällä me köllötellään koko tyttökolmikko, meidän makkarissa. Villasukkajalat yhdessä kasassa. Suloista sunnuntai-iltaa viettäen saunan raikkaina. Odotellaan, että mies tuo kaupasta hetken himotusruokaa iltapalaksi eli suolakurkkua, ruisleipää ja Oltermannia. Pienet huvit – parhaat huvit :)

Sängyt vaihtoi eilen pitkällisen pohdinnan jälkeen paikkaa ja hei, kohti sitä kodikkaampaa makuuhuonetta ollaan menossa. Vaikka sänkyjen luonnollinen paikka olisi ehkä ollut juuri siten miten ne aiemmin oli, niin tämä miellyttää omaa silmää enemmän.  ID

Ensinnäkin tuo ”klohmo”-tv siirtyi pois kauniin lipaston päältä, mikä teki sen, että lipasto pääsee vihdosta viimein oikeuksiinsa. Se on äiskän ja iskän peruja ja tuon lipasto-osuuden sisältö on kokolailla vielä sellaisena kuin se oli äidin ja iskän aikana. Täytyisi käydä se joku päivä läpi. Laatikoihin olen laittanut lakanoita. Niitä sellaisia vanhoja kunnon lakanoita, joissa on kirjailtu pitsiosuus ja nimikirjaimet.

Ja nyt kun se telkkari (miksi makkarissa pitää olla telkkari? No tulosruutua, urheiluruutua ja formuloita varten :D) siirtyi penkille lähemmäksi sänkyä, pystyn minäkin sitä katsomaan ilman silmälaseja. Aiemmin etäisyys sängystä telkkariin oli aivan liian pitkä enkä ilman silmälaseja juurikaan tekstejä nähnyt.

Makuuhuoneen seinät odottavat vielä sävyään. Maalitelaan en ole tarttunut tarkoituksella; tiedän että kevään tullen kaipaisin taas vaaleita seiniä :) Joten kerrankin olen valmis tuumaamaan ajan kanssa, että mitähän tässä tekisi. Juuri tähän hätään huone on just hyvä näin.

Nyt kävi alhaalla ulko-ovi, joten iltapalapuuhiin! Ja hei sitten aikaisin nukkumaan. Vaikka tänä viikonloppuna on tullut nukuttua yhteensä reilut 20 tuntia kahteen yöhön, niin silti tuntuu, että uni maittaa taas. Ehkä se on osaltaan tuon vinokaton ansiota, jonka alla mun puoli sängystä sijaitsee. Jotenkin turvallinen olo nukkua just tuossa.

SULOISIN SUNNUNTAI-ILTATERKUIN,