keskiviikko 29. maaliskuu 2017

Uuden kodin laattavalinnat

MOIMOI,

siinä kävi taas niin kuin uumoilin; kiire lisää tuottavuutta. Tuossa jo hieman pelkäsin, että ehdinkö tällä viikolla lainkaan blogiin (se jos mikä olisi allekirjoittaneen henkiselle hyvinvoinnille maailmanloppu ;). Täällä ollaan taas ja ollaan jatkossakin. Huomenna tosin en tiedä ehdinkö blogin pariin, kun päivällä on myyntikokous ja siitä suoraan suuntaan työpaikan tyky-iltamiin. Mutta nyt niitä lupaamani remppajuttuja. Laattavalintoja. Meillä laattoja tulee kylpyhuonetilojen lisäksi myös tuonne miehen mekkaan, mancaveen sekä toki saunaosastolle.

Sain tiedustelun ihanalta Viiviltä Aitokivestä, että haluaisimmeko tehdä kaupallista yhteistyötä uuden kotimme remontin osalta heidän kanssaan. Ja tottahan toki haluamme. Mielelläni annan bloginäkyvyyttä erittäin laadukkaan ja tyylikkään laattamaahantuojan tuotteille*. Yritys on itse asiassa tuttu minulle, sillä olemme molemmat pesunkestäviä tamperelaisia ;) Aitokiven luonnonkivimallistossa (verhoilukivet ja kivimosaiikit) kaikki kivet ovat aitoa luonnonkiveä. Eli eivät niitä ns. koristekiviä, jotka on tehty kipsi- tai betonimassasta. Mikä näyttää kiveltä, on myös täyttä kiveä! Design-laatat, joita mekin suurimmaksi osaksi valitsimme ovat keraamista tai puristelaattaa.

Mihin koristekiviä käytetään? Ihan mihin mielikuvitus riittää. Julkisissa tiloissa, ulkona julkisivuissa, muureissa, sisällä tehosteseinissä, takkojen verhoilussa ja tietysti esimerkiksi saunassa katseenvangitsijana. Aitokiven koristekivet ovat testattu kuumuudenkeston suhteen Tampereen Yliopistossa ja ne on todettu turvallisiksi kaikenlaisiin saunoihin. Kiinnitysaineen toki pitää olla saunoissa kuumuudenkestävä ja kiinnitysalustan elämätön.

Muistanette, kun taannoin esittelin uuden kotimme kylpyhuonesuunnitelmia. Laattojenkin osalta nuo suunnitelmat on nyt lyöty lukkoon. Aloitetaan yläkerran kylpyhuoneesta, johon siis tulee samaan tilaan myös kodinhoitohuone. 

Tänne laataksi seinille valitsimme Aitokiven Ferrari design-laatan. Mustasta tehosteseinästä luovuimme. Alunperin haaveilimme unidraineista jokaiseen kosteaan tilaan, joka olisi mahdollistanut isojen lattialaattojenkin käytön, mutta olimme liian myöhään toiveinemme liikkeellä. Tuo kaunis kooltaan 600 x 600 mm, hieman betonimainen laatta on juuri laitettu yläkerran kylppärin seinille. Lattiaan tulee kontrastiksi hiilenmusta laatta.

Keskikerroksen kylppäristä tulee niin sanottu vierasvessa. Sinne halusimme hieman luksusta ja hienostunutta lookia. Ja sen tulemme saamaankin.

Aitokiven Carrara design- laatta, koossa 600 x 600 mm tuo juuri sitä luksusta arjen keskelle, jota tuonne vieraskylpyhuoneeseen kaipasimmekin. Se on materiaalina kovempaa kuin aito marmori, joten ei ole läheskään niin arka materiaalina. Jotta tännekin saadaan hiukka kontrastia, niin allaskaluste tulee mustana sekä lattiaan sama laatta kuin yläkerrankin kylpyhuoneeseen.

Vaikka miehen piti olla täysin vastuussa kellarikerroksensa materiaalivalinnoista, niin silti avitin hieman ;)

Kellarikerroksen pikkuvessaan seinille valitsimme Aitokiven Drizzle Black design -laatan. Sen koko on 300 x 600 ja se ladotaan vaakatasoon seinille. Vielä en ole varma ladontatyylistä. Wc:n takaseinään laitamme tehosteeksi Aitokiven Black QR Mosaic -mosaiikkilaattaa. Mosaiikkilaattaan tulee kiviöljykäsittely, josta tulen kertomaan blogissa vielä myöhemmin lisää! Kiviöljykäsittelyllä kivestä saadaan aikaan erittäin tumma versio.

Saunan yhteydessä olevan spa-osaston seinät tullaan laatoittamaan myös tuolla Aitokiven Drizzle Black design -laatalla.  Tiililadonnalla vai tavallisella, se on vielä kysymys, johon täytyy löytää vastaus. Saa antaa oman mielipiteensä, jos haluaa. Mancave ja koko kellariosasto tullaan laatoittamaan näyttävällä 600 x 600 mm kokoisella Aitokiven Coffee Black design -laatalla.

ID

Yllä olevassa kuvassa on uuden kotimme laattavalinnat. Miltä ne teidän silmään näyttävät? Itse en malta odottaa, että näen nuo seinissä/lattioissa. Ylipäätään en malta odottaa, että tuo remppa nyt vihdosta viimein valmistuisi. Mutta toisaalta, odotellaan rauhassa – hyvää kannattaa odottaa ♥ Aitokiven tuotteita jälleenmyy mm. K-Raudat ja Värisilmä-liikkeet. Lisätietoa tuotteista saatte Aitokiven kotisivuilta! Kannattaa seurata Aitokiveä myös Facebookissa ja Instagramissa (@aitokivi). Ihania inspiraatiokuvia, jotka nostattavat välittömän remppakuumeen!

Nyt iltaruokapuuhiin ja sitten sohvaperunaksi kotikisakatsomoon. Toivotaan, että tuo Tapparan hyvä vire nyt jatkuu! :)

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,

*saamme tuotteista alennusta bloginäkyvyyttä vastaan


tiistai 28. maaliskuu 2017

Sitruunamarenkipiiras

HEIPSAN IHANAT!

Tiedättekö, kun liki jokaisessa työhaastattelussa kysytään, että missä sä olet hyvä. Usein me suomalaiset varmastikin emmimme ja mietimme, että olemmeko nyt hyviä missään. Ja vaikka olisimme, niin tohdimmeko nyt sitä sanoa ääneen. Kehua itse itseään. Jos mä vielä joskus työhaastatteluun pääsen, niin tiedän ainakin tähän kysymykseen vastauksen. Mä olen hyvä multitaskingissä. Huomasin tänään töissä maksavani toisessa selaimessa kuolinpesän laskuja, samalla vilkuilin toisessa selaimessa auki olevia maatalous- ja metsätalousarvonlisäveroilmoituksen ohjeita ja toisella kädellä näppäilin messengerillä viestiä blogitöistä. Yhdessä selaimessa lopettelin tärkeää blogisähköpostia ja toisessa selaimessa oli työtyösähköposti auki uusista alaan liittyvistä raportointiohjeista. Siinä samalla vastailin uutta ohjelmistoa asentavalle henkilölle kysymyksiin ja toisella korvalla kuuntelin, mistä työkaverit puhuivat, jotta olisin kartalla.


Juu, että puuh! Mutta, ihanaa kun on tekemistä. Tuntuu katsokaas se perjantai-iltakin taas astetta ihanammalle. Sitten kun sellainen saapuu :) Katsoin tuossa, että liki pitäen tasan kolmisen vuotta sitten jaoin täällä erään suosikkikakkuni reseptin teille. Nyt on taas se aika vuodesta, että on paree alkaa miettimään pääsiäispöydän jälkkäriä. Tai kahvipöydän kruunua. Key lemon pie w/ meringue eli sitruunamarenkipiiras on ratkaisu tähän. Niin paljon rakastan tuota pirtsakan hapokkaan ja makean yhdistelmää, että täytyisi useammin ryhtyä leivontapuuhiin. Ei näet ole mikään ylitsepääsemättömän vaikea. Mutta aika kaloririkas kylläkin ;)

KEY LEMON PIE WITH MERINGUE

Pohja
puoli pakettia Digestive keksejä
100 gr voita sulatettuna

– murskaa keksit ja sekoita sulatetun voin joukkoon
– vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja voitele reunat
– painele keksivoiseos vuoan pohjalle ja reunoille
– paista 175 asteessa 10 minuuttia
– jäähdytä kunnolla

Täyte
1 prk (n. 400 gr) kondensoitua maitoa
4 keltuaista
2 sitruunan mehu + raastetut kuoret

– vatkaa aineksia sähkövatkaimella noin viiden minuutin ajan
– kaada pohjan päälle ja paista uunissa 175 asteessa 15 minuuttia

Marenki
4 valkuaista
6 rkl sokeria

– vatkaa huoneenlämpöiset valkuaiset kovaksi vaahdoksi
– lisää sokeri ja vatkaa, kunnes kiiltävää ja jämäkkää massaa
– lisää täytteen päälle ja paista 200 asteessa noin 8-10 minuuttia, kunnes marenki alkaa ruskettumaan.
– jäähdytä ja laita jääkaappiin. Parasta seuraavana päivänä.

Olen tullut siihen tulokseen, että tämä kantsii tehdä noin 22-24 cm irtopohjavuokaan tai vastaavankokoiseen piirakkavuokaan. Tuossa pienemmässä vuoassa piirakka tulee kyllä kauniin korkeaksi, mutta sisus jää vähän löysäksi. Ei sillä, että se makuun vaikuttaisi. Tällä kertaa emme malttaneet antaa piirakan tekeytyä tai saatikka jäähtyä. Kuten kuvista huomaatte, niin sisus on melkolailla löysää. Mutta ah niin hyvää! Nyt kuppi kahvia, pala piirakkaa ja hetkeksi sohvalle. Ennen iltapuhteita. Voi olla, että saan sohvalle yhden karvaisen kaverin. Kaverin, joka hiukka protestoi kun olen ollut kaksi päivää töissä. Ei ole reppana tottunut sellaiseen, että joutuu olemaan niin pitkiä aikoja yksin kotona. Tottahan toki meillä tytöt tulevat koulusta kotiin Tobyn kanssa, mutta musta tuntuu, että herra on tottunut vähän liian hyvään. Palvelusväen ollessa koko ajan näköetäisyydellä :D

IHANAA TIISTAITA!


maanantai 27. maaliskuu 2017

KELLOLÖYTÖ

HEISSULIVEI

ja hyvää alkanutta viikkoa! :) Täällä körötellään kohti Helsinkiä. Mies kuskina, joten itse pystyn hyötykäyttämään menomatkan työasioihin. Paluumatka tullaankin eri kyydeillä. Harvinaista herkkua, mutta saatiin järkättyä molemmille työkeikka pääkaupunkiseudulle samalle päivälle. 

Eilen tyhjättiin jälleen mummulaa ja saatiin paljon aikaan. Ei se vaadi kuin oikean hetken, kun tulosta syntyy. Sekä sen, että jokaista laatikkoa ei ala käymään läpi samantien. Aarteita nimittäin löytyy tämän tästä. Äiti on säästänyt muun muassa kaikki tyttöjen tekemät piirrustukset, onnittelukortit ja askartelut. Eihän noita raaski heittää menemään tuosta vaan. Kaikki neljä pikkuprinsessaa saavat mummun jäämistöstä kaulakorun. Kolmelle ollaan korut jo annettu ja eilen illalla katsoin vielä tuolle meidän pikkuiselle korurasiasta korun. 

Korun lisäksi löysin kellon. Olen tässä muutamia vuosia haaveillut uudesta kellosta. Se monia vuosia hienosti palvellut Michael Kors on tämän hetkiseen makuuni ehkä liian koristeellinen timangeineen päivineen. Olen etsinyt jotain yksinkertaisempaa. Korulippaasta kurkisti musta pelkistetty kellotaulu. Nostin kellon käteeni ja hämmästyin; se oli ajassa. Kesäajassa. Viisarit tikittivät ja muutenkin kello oli priimakunnossa. Muistan kellon hämärästi lapsuudestani. Muistan tuon rannekkeen isäni kädessä.

Kellon takapuolelta löysin kaiverrettuna iskän nimikirjaimet ja päivämäärän 1.6.70. Hetken aikaa mietin, että mitä tuolloin on tapahtunut. Ei ollut syntymäpäivää eikä liiemmin vielä hääpäivääkään. Tuolloin on täytynyt olla valmistumispäivä. En tiedä, minkä arvoisia Omegan kellot ovat vuonna 1970-luvulla olleet, mutta sen tiedän, että tuo on ollut iso juttu vastavalmistuneelle ekonomille.
Maatalon pojalle, joka ei ollut tottunut siihen, että rahaa on tuhlattavaksi. Kelloon asti ainakaan. Ehkä tuo on annettu sijoituksena. Tiedetty, että joku päivä kello nousee arvoon mittaamattomaan. Ainakin tunnepuolella. Se, että kello on tasan tarkkaan omaan ranteeseeni sopiva on mysteeri myös. Iskällä kun ranne oli ainakin tuplasti paksumpi kuin minulla. 

Mitä mieltä olette; hitti vai huti? Voipi olla, että olen hieman puolueellinen sanoessani, että ehdottomasti hitti. Siitä jääkö tämä ranteeseeni en vielä tiedä. Meillä on kelloon veljen kanssa yhteishuoltajuus. Ehkä mennään vuorovuosisysteemillä. Tosin eipä tämä veikankaan ranteeseen sovi eikä ranneketta pysty oikein nätisti isontamaankaan (aawink, aawink :D)!

Tämä viikko tulee olemaan ihan killeri. Kivalla tavalla killeri, sillä mähän tykkään kiireestä. On blogitöitä, myyntikokousta, saunailtaa, uutta ohjelmiston asentamista töihin, parin reseptin kehittelyä, ruokakuvaukset, hallituksen & yhtiökokouksen kokouskutsujen vääntämistä ja vaikka sun mitä. Varoittelen teitä jo etukäteen, että voipi postaustahti olla hieman totuttua harvempi. Muutama postaus tuossa on työn alla ja haaveilen saavani ne ainakin alkuun tämän automatkan aikana. Mikäli siis blogin puolella on hiljaisempaa, niin kantsii tsekata Instagram, sinne nyt ainakin ehdin laittamaan viuhahtelun lomassa kuvia. Hoppas det!

Nyt siis kohti keväistä Helsinkiä. Huomasin juuri, että mulla on perjantaisesta ”spa-vierailusta” vielä pikkuisemman tekemät persikanväriset kynsilakatkin kynsissä. Ainakin osittain :D Elämä on…

ILOISTA MAANANTAITA &
KIVAA ALKANUTTA VIIKKOA!