torstai 16. kesäkuun 2022

Vinkki juhannuspöytään

4

MOIKKAMOI!

Johan blogin päivitystahti kuulkaas räjähti käsiin…jo toinen postaus viikon sisään 😉 Hei nopsaa tulin jakamaan teille älyttömän hyvän ruohosipulivoivinkin, jonka löysin Virpi Mikkosen Kiitos hyvää kesää -kirjasta. Tänään selailin ruokalehtiä ja -kirjojani (voi koska viimeksi ❤️) ja tätä oli pakko kokeilla heti.

Sen verran hyvää oli Real-leivän kanssa, että tämä pääsee sulostuttamaan meidän juhannuspöytää. Muuten juhannusruoat ovatkin sitten vähän auki. Savustettua kalaa ja uusia perunoita nyt ainakin. Ehkä myös sillikranssia alkuun. Juhannuspäivälle pizzaa ja illalle itsestään valmistuvaa nyhtöpossua. Siinä se sitten taisi ollakin. Vanhoilla tutuilla mennään, ellen keksi jotain uutta ja mullistavaa. Täältä muuten löytyy viime kesäinen juhannusruokavinkkipostaus, jossa reseptejä jos jonkinlaisia.

Mutta siis tähän ruohosipulivoihin palatakseni. Reseptiin tulee kolme ainesosaa: Huoneenlämpöistä voita, pilkottua ruohosipulia (vartta ja kukkia) sekä ripaus sormisuolaa. Laita tekeytymään jääkaappiin. Tämä herkku paranee jääkaapissa makustuessaan!

Valoisat illat tekevät tepposensa. Tähän aikaan olen yleensä ollut unilla jo puolisen tuntia vähintään, mutta kesäilloissa tekee mieli hipsutella takapihalla ja nyppiä kuolleita kukkia. Upottaa varpaat nurmikkoon, joka on jo vähän viilentynyt ja kuunnella hiljaista lähiötä. Ja ehkä käydä naapurin puolella syreenivarkaissa, niin kuin tänään kävin. Olen ollut aika onneton kesäkukkien kanssa. Niin ulkona kuin sisällä. Mutta nyt meillä on kesän tuoksua ja kesäistä ilmettä ruokatilassa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Nyt nukkumaan…se olisi enää kolme aamua huomisen jälkeen ennen lomaa. Aikas kiva! 🙂

TORSTAI-ILTATERKUIN,


lauantai 19. helmikuun 2022

Lauantai-illan tunnelmia & helppoa hummusdippiä

2

HEI HELLUREI

ja leppoisaa lauantai-iltaa! Meillä mies lähti jääkiekkopeliin paikan päälle ja me tytöt aletaan kohta seuraamaan peliä telkkarista. Erätauolla olisi tarkoitus lähetellä tyttöjen kesätyöhakemuksia. Ollaan yritetty opettaa lapset jo pienestä pitäen siihen ajatukseen, että mikäli jotain haluaa ostaa, niin raha ei kasva puussa, vaan sen eteen täytyy tehdä töitä. Viime kesänä kuopus oli ekaa kertaa kahden viikon pätkän töissä Sokoksen ruokaosastolla ja tykkäsi kovin. Harmi vaan, ettei tänä vuonna ole enää saumoja tuohon S-Ryhmän ekaduuniin, kun siihen saa osallistua vain kerran. Ja muuten on sen ikäinen, ettei ko. paikkaan vielä pääse. Mutta onneksi on monia muitakin paikkoja, mihin hakea.

Kuopus päivitti viime vuoden cv:nsä suosittelijoineen ja taiteli Canvalla myös esikoisellekin cv:n. Yhdessä sitten vähän katsomme hakemuksen tekstiä aina haettavan paikan mukaan. Toivotaan, että molemmilla tärppää! Joko siellä ollaan haettu kesätöitä? Kesätöistä kuvissa näkyvään lauantai-illan herkkuun…Yhtä en vaihda. Tai oikeastaan kahta. Ja se toinen niistä on hummus 😀 Mä syön hummusta joka arkipäivä. Töissä sangen kätevä iltapäivän snack valmistuu hummuksesta ja granny smith omenan lohkoista. Myös työlounaat yleensä kruunaan ruokalusikallisella hummusta. Usein ostan valmishummusta kaupasta (tällä hetkellä tykkään Sevanin hummuksesta eniten), mutta aina silloin tällöin tulee hummusta tehtyä itsekin.

Tänä iltana herkutellaan hummusdipillä. Yksinkertaista ja niin mahdottoman hyvää. Jos siis tykkää hummuksesta 🙂

Helppo hummusdippi

275 g hummusta
10 kirsikkatomaattia
kapriksia
oliiveja
oliiviöljyä
chilirouhetta
korianteria

Tarjoiluun: maissilastuja, pitaleipää, sipsejä tms

Sekoita hummus notkeaksi lusikalla, pienistele kirsikkatomaatit ja lisää hummuksen päälle. Lisää hummuksen päälle myös kapriksia, oliiveja, loraus oliiviöljyä, chilirouhetta ja tuoretta korianteria.

Välillä mun hummusdippiin pääsee myös pienisteltyä kurkkua ja fetaa. Aina sen mukaan mitä kaapista löytyy. Nyt jääkiekkopelin pariin ja hei huomen aamullakin on kyllä pakko herätä hurraamaan Suomi voittoon!

LEPPOISAA LAUANTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,


keskiviikko 26. tammikuun 2022

Kasviskeskiviikko: Rapea tofu & makeantulinen dippi

0

…juu, luitte oikein; rapea tofu.

HEI HUOMENTA IHANAT!

Kasviskeskiviikot ovat olleet mielessäni tämän tästä. Syönhän pääosin kasvisruokaa, punaista lihaakin toki nykyään enemmän kuin aiemmin lääkärin määräyksestä. Mutta kyllä kasvisruoka on se mun juttu. Mä voin paremmin kasvispainotteisella ruokavaliolla. Olen virkeämpi ja jotenkin skarpimpi kasvisruokapäivinä.

Yhtälailla, voin paremmin kun saan tehdä ruokaa ja kuvata sitä. Kirjoittaa reseptejä ja inspiraatiota tänne blogiin. Helposti viikonloput nykyään menevät muuhun kuin ruokakuvailuihin (kuka sanoi, että Million Dollar Listing L.A. ja RHOC eivät olisi weekend well spent -matskua ;)).

Mutta nyt kuulkaa, nyt mulla on jakaa teille omasta mielestäni ainakin ihan tajunnanräjäyttävän hyvä kasviskeskiviikon resepti. Aika usein olen kuullut ihmisten välttelevän tofua, koska siitä ei saa rapeaa. Koska se ei maistu miltään ja on jokseenkin kumimaista olemukseltaan. Näin mäkin joskus ajattelin. Kunnes opettelin tofun paistamisen salat. Vinkkinä kerrottakoon tofun huolellinen kuivaus ja paistaminen kuumalla pannulla. Sekä maustaminen,

Rapeat tofut voi tehdä paistinpannullakin, mutta mä tein tällä kertaa air-fryerissa. Pitkään olin muuten sitä mieltä, että moinen vekotin on maailman turhin kapistus. Kun eihän sillä nyt voi tehdä mitään muuta kuin jalapeno popperseja, siipiä ja ranskalaisia. Hah, sillä kuulkaa sää kätsysti lohesta mehevää ja pinnalta rapeaa. Ruusukaaleista ihanan paahtuneita, kanasta mehukasta ja tofusta rapsakkaa. Vain taivas on rajana, mitä tuonne voi laittaa ja ruoanlaittovälineenä todella nopea. Sopii myös lasten ruoanlaittoon.

Rapea tofu & makeantulinen kastike

250 g tofua
n. 1 dl vehnäjauhoja
1 kananmuna
n. 1 dl pankojauhoja + suolaa + kurkumaa

Kastike
2 rkl soijakastiketta
2 rkl vettä
0,5 rkl (tai maun mukaan) srirachaa
2 rkl seesamiöljyä
1 rkl riisiviinietikkaa
1 valkosipulin kynsi pilkottuna
loraus hunajaa
kevätsipulia pilkottuna
chiliä pilkottuna
seesaminsiemeniä

1. Leikkaa tofu kuutioiksi (esim 12-16 palaseen), painele kuutioista ylimääräinen neste talouspaperiin
2. Kaada vehnäjauhot esim. kahvikuppiin, riko ja sekoita haarukalla muna toiseen kahvikuppiin ja pankojauhot mausteineen kolmanteen
3. Dippaa tofukuutioita ensin vehnäjauhoon, sitten kananmunaan ja pankojauhoihin
4. Paista rapeaksi joko öljytyllä paistinpannulla tai air-fryerissa (jos paistat pannulla, saat kauniin kultaisen pinnan)
5. Sekoita kastikkeen aineet keskenään ja dippaa lämpimiä tofuja kastikkeeseen tai vaihtoehtoisesti sekoita kastike tofujen sekaan (nauti heti ennen kuin rapsakkuus häviää)

Huomaan, että se pieni aasialaishenkisyys Marian keittiössä nostaa taas päätään. Johtuen ehkä siitä, että mulla on kamala ikävä Thaimaan auringon alle. Mutta vielä ei ole aika sinne matkustaa. Jahka lopettavat testaukset paikan päällä, niin olen hypyn kengässä valmis upottamaan varpaani valkoiseen hiekkaan, nauttimaan jääkylmää kookosvettä suoraan kookoksesta ja nostamaan kasvot kohti aurinkoa. Enkä muuten kertaakaan valita siitä, että on liian kuuma 😀

Nyt kohti keskiviikon työpäivää! Alkuviikko onkin mennyt kotosalla ensin pienen flunssan kourissa ja eilen valmennushommia tehden. Kiva päästä ihmisten ilmoille.

KESKIVIIKKOTERKUIN,

 


lauantai 08. tammikuun 2022

Lauantai-iltana lautasella

2

HEI!

Toivottavasti siellä on viikonloppu sujunut tähän asti mukavissa merkeissä 🙂 En ihan heti muista yhtä leppoisaa lauantaita kuin tänään. Verkkainen aamu aamupalan ja kirjan lukemisen merkeissä, muutama täsmäisku kauppaan hakemaan tahranpoistoainetta (Toby oli voinut pahoin yksi työpäivä ja meidän valkoisilla matoilla on vielä pikkuisen oksijälkiä…). Hiihtolenkin heitin ekaa kertaa tänä talvena järven jäällä ja onhan se nyt ihanaa! Ei ruuhkia eikä pelottavia alamäkiä. Kauniit maisemat ja latuja silmän kantamattomiin.

Tämän päivän ihanuus kulminoitui nyt illalla. Yhdessä tehty ruoka ja ruokailu. Ruokakuvausta pitkästä aikaa (miten olenkaan sitä kaivannut!). Kuvien käsittelyä. Teille kirjoittelua. Vuoden 2022 mottoni on jälleen ”Do more of what makes you happy”. Sitä yritän tehdä ja sitä teen. Parhaillaan, just nyt täällä mun siivotussa kotitoimistossa. Tällä mun isommalla kotikoneella, joka pitkän tauon jälkeen on taas ilahduttavan yhteistyökykyinen.

Uusimmassa Maku-lehdessä oli kivan näköinen ruoka nimeltään Yhden pannun texmex-paistos. Siihen tuli neljää eri säilykettä mm. kanasäilykettä. Kanasäilyke ei tänään ihan uponnut (en muuten tiennyt edes sellaisen olemassaolosta). Mutta tuosta reseptistä sain inspiraation omaan yhden pannun nachodippiin. Tai toiselta nimeltäänhän tämä voisi olla Nachopelti 2.0. Älyhyvää älyhelposti!

Yhden pannun nachodippi

2 valkosipulin kynttä
1 punasipuli
400 g naudan paistijauhelihaa
1 tacomaustepussi
1 prk medium-vahvuista taco-salsa
400 g tomaattimurskaa
1 tlk säilykemaissia
suolaa
mustapippuria

Tarjolle
mustapapuja
juustoraastetta
punasipulia
korianteria
nachoja
avokadomoussea (avokadoa, ranskankermaa, chilirouhetta, limen mehua, mustapippuria)
pico de galloa
ranskankermaa

1. Kuullota kuorittuja ja pienisteltyjä sipuleita pannulla, lisää jauheliha ja ruskista
2. Lisää muut aineet ja anna porista vartin verran
3. Kun nachodippi on vielä kuumaa, lisää päälle juustoraastetta, mustapapuja, punasipulia pilkottuna ja korianteria
4. Tarjoile nachojen, avokadomoussen, pico de gallon ja ranskankerman kanssa

Kuvien määrä korreloi näemmä suoraan sen kanssa, kuinka ikävä mulla oli kuvausta. Sori kuvapläjäyksestä, mutta olipahan pitkästä aikaa ihana kuvata oikein järkkärillä. Kännykkäkuvilla on menty viime aikoina turhan usein. Hei, nyt toivottelen ihanaa illan jatkoa ja loppuviikonloppua. Mies tuolla tuhisee siihen malliin, että taitaa odottaa sarjaa katsomaan hänen kanssaan 🙂

LEPPOISAA LAUANTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,


keskiviikko 24. marraskuun 2021

Salaatti-idea joulupöytään

2

MOIKKA KESKIVIIKKOILTAAN!

Alkuviikko on tehty iltaisin vaihto-oppilasjuttuja ja vielä olisi muutama lomake täyttämättä tai lähettämättä täytettäväksi. Rokotuksia haettiin eilen apteekista ja enpäs ole aiemmin edes miettinyt, kuinka hintavia nuo ovat. Yhdysvallat vaatii sellaisiakin rokotuksia, joita meillä ei rokotusohjelmaan kuulu, joten ovat pakollisia. Eilen oli jälleen Teams-palaveri vaihtarijuttujen tiimoilta ja täytyy sanoa, että kerta kerralta tuo konkretisoituu, että se esikoinen on oikeasti sinne lähdössä. Viimeistään itsenäisyyspäivänä ollaan saatu tämä lähtöön liittyvä paperirumba numero 1 tanssittua loppuun ja sitten vain odotellaan. Vaikka tuntuu, että on paljon työtä, niin on se kaikki sen arvoista.

Ajattelin tulla vinkkaamaan teille superhyvästä salaatista, joka menee ihan sellaisenaankin, mutta näkisin myös joulupöytää koristamassa. Mä rrrrakastan salaatteja. Niin kuin te jo tiedättekin. Rakastan muuten paljon muitakin asioita kuin salaattia ja sain joskus siitä kommenttia, että ei kaikkea voi noin rakastaa 😀 No mä rakastan enkä peittele sitä.

Joten tänään juttua salaattirakkaudesta tai lähinnä tästä kyseisestä salaatista. Jos saisi valita yhden ruoan/kategorian, jota syödä loppuelämä, niin mulla se olisi salaatit (kakkosena olisi mediaseksikkäästi peruna). Kylmät ja lämpimät, täyttävät ja kevyet, raikkaat ja mausteiset. Salaatteja kun on niin helppo varioida.

Törmäsin Pinterestissä Half Baked Harvestin ruusukaalisalaattiin, jota oli pakko viikonloppuna samointein tehdä. Voi olla, että tästä tulee tämän vuoden joulupöytään kaveri Waldorfin salaatille. Niin maukasta! Ollakin, että ruusukaalien kanssa mulla on ollut vähän niin ja näin. Välillä maistuu, välillä ei. Tässä salaatissa maistui kyllä tosi hyvin!

Alkuperäiseen ohjeeseen tuli pekonia, mutta korvasin sen serranon kinkulla. Vuohenjuuston puuttuessa jääkaapista, valitsin tilalle fetajuuston. Ai niin, osaatteko te työstää granaattiomenaa siististi? Mä en. Pitäisi katsoa joku ohjevideo. Meillä oli keittiön seinä ja pienkoneet täynnä punaisia täpliä salaatin tekemisen jälkeen ;D

Ruusukaalisalaatti

400 g ruusukaaleja
4 siivua serranon kinkkua
2 rkl oliiviöljyä
2 dl granaattiomenan siemeniä
fetajuustoa

Kastike
0,5 dl hunajaa
2 rkl voita
2 rkl valkoviinietikkaa
2 tl rosepippureita murskattuna
sormisuolaa
2 tl raastettua appelsiinin kuorta

1. Pese ruusukaalit ja puolita ne, aseta uunivuokaan
2. Leikkaa serranon kinkku pikku paloiksi ja sekoita ruusukaalien kanssa
3. Lorota päälle oliiviöljy, sekoita
4. Paista 200 asteessa uunin alatasolla välillä sekoittaen noin 30 minuuttia tai kunnes ruusukaalit ovat ottaneet väriä ja kinkut rapsakoituneet
5. Valmista sillä aikaa kastike; pehmitä hunaja kattilassa (alkaa hieman poreilla), lisää pippurit, suola, appelsiinin kuori, voi ja valkoviinietikka. Hämmennä kunnes voi sulaa.
6. Kaada ruusukaalien päälle ja sekoita, lisää murusteltu feta ja granaattiomenan siemenet

Semmoisia keskiviikkoiltaan. Toivottavasti sielläkin on viikko sujunut mukavissa merkeissä! Pikkupakkanen on todellakin tehnyt hyvää. Ja ensi viikolla onkin jo joulukuu ♥

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,


« Vanhemmat