maanantai 21. syyskuun 2020

Arki-illan ihanuusruoka: Tacosalaatti

MOIKKAMOI MAANANTAI-ILTAAN :)

Oltiin tämä päivä etätoimistolla mökillä ja hei ei siitä pääse mihinkään – aivan hyytävän kylmä alkaa olemaan. Vaikka kaikki lämmityslaitteet oli päällä, niin jalkoihin veti niin paljon, että on vieläkin varpaat jäässä. Automatkalla kotiin mietin taas vaihteeksi (ruoka on aina mielessäni) meidän jääkaapin sisältöä ja sitä, että mitä tänään syötäisiin. Vasta huomen illalle olen tilannut viikkomaitokauppaostokset ja tälle illalle suunnittelemani ruoka syötiin eilen niin nahkoineen, ettei siitä riittänyt.

Muistin, että mulla jääkaapin alalokerossa olevan jauhelihaa ja ehkä myös jotain salaattitarpeita. Pari puolikuivaa tortillaa ja pari ruokalusikallista salsaa. Kevyt ranskankermapurkki, joka oli jo vähän iällään, mutta makutestin mukaan vielä ihan kuranttia. Texmex-tyyppinen salaatti valmistui käden käänteessä ja oli aikas raikas lisä näin maanantai-iltaan.

Texmex-salaatti

500 g naudan paistijauhelihaa
2-3 rkl tacosalsaa
2 tortillaa
oliivöljyä
salaattia (mulla oli kahta erilaista)
parsakaalia
kurkkua
tomaattia
paprikaa
punasipuli
(mustapapuja)
juustoraastetta
ranskankermaa
korianteria
tacomaustetta tai sen puuttuessa jauhelihan maustamiseen mausteita (paprikaa, chiliä, valkosipulia yms)

1. paista jauheliha ja mausta se kuivamausteilla ja salsalla
2. leikkaa tortillalätyt palasiksi ja paista niitä hetki oliiviöljytyllä paistinpannulla, laita uuniin kiertoilmalle 220 asteeseen 5-10 minuutiksi, kunnes ovat rapsakoituneet
3. kokoa tarjoiluastialle revitty salaatti, pienistellyt tomaatit, parsakaali, paprikat, punasipuli ja kurkut sekä tortillalastut
4. lisää jauheliha, juustoraaste ja ranskankerma
5. huiskuttele päälle kuivattua chiliä ja tuoretta korianteria

Ja hei jos sä muistat, niin lisää mustapavut jauhelihan sekaan. Mä unohdin ja mustapaputetra odotti aterian jälkeen avaamattomana keittiön työtasolla. Jaukkarin voi hienosti korvata esimerkiksi nyhtökauralla, härkäpapurouheella tai valmiilla lihasuikaleilla!

Aika hyvä maanantai-illan ruoka, etten sanoisi. Sellainen, että siitä riitti kolmelle nälkäiselle ja sille yhdellekin vielä jäi. Hälle, jota ei ole muuten kotona juuri sen jälkeen näkynyt, kun skootterin sai. Helpottaa kyllä kummasti elämää, kun ei tarvitse kuskailla kuin yhtä. Seuraavaksi tanssikuskauksiin ja sitten kuulkaa ajattelin mennä nukkumaan. En tiedä oliko se viikonlopun yliannostus joogasta vai mikä, mutta niin on rento olo, että menee jo ehkä hieman väsymyksenkin puolelle ;)

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,


torstai 17. syyskuun 2020

Lapin mökin sisustushaaveita

…Jackson Hole on my mind :)

MOIKKAMOI!

Toivottavasti siellä ollaan selvitty myrskystä ehjin nahoin ja omaisuuksin ♥ Materiaa saa aina uutta, ihmishenkiä ei. Näinhän se menee.

Mulla on viime aikoina ollut ihan järjetön Lappi-ikävä. Ikävä ehkä syksyistä Lappia, mutta vielä enemmän sitä vuodenvaihteen Lappia. Pimeyttä, lumikinoksia ja välillä ihan järjettömiä pakkaslukemiakin. Hiihdon jälkeen punaisia poskia ja sitä pientä, mutta kotoista mökkiä. Meillä on ollut Pyhällä meidän happy place jo 90-luvun lopusta. Keloparitalo, jonka toista päätä olemme vuokranneet ja toisen pään pitäneet omassa käytössä. Pikkuhiljaa on kytenyt ajatus siitä, josko veljen kanssa tekisimme jaon niin, että molemmat perheet saisivat omat mökin päädyt. Saisi sisustaa mökin mieleisekseen ja jättää sinne omat tavarat säilöön.

Mökit ovat muuten identtiset, mutta toisessa on iso seinä keloa, toisessa kiveä. Vaikka tuo meidän oma puoli kiviseinineen on niin kovin rakas äidin sisustuksineen kaikkineen, niin olemme alustavasti sopineet niin, että me me jatkamme tuolla vuokrapuolella. Sillä meillä on intresseissä remontoida, oli se mökin pääty kumpi tahansa. Ihan jo sijoitusmielessäkin remontti nostaa mökin arvoa. Vaikkei tulla ikinä mökkiä myymään, niin vuokrahintaa saa himpun verran enemmän ylöspäin, kun mökki on sisältä päivitetty. Olen hieman selaillut Lapin vuokramökkien sisustuksia ja ymmärrän toki, miksi niissä on usein sisustuksessa käytetty perinteistä pirttikalustosohvaa ja pirttipöytäryhmää. Sijaintia ei voi vaihtaa, enkä vaihtaisikaan, mutta sisustukseen pystyy vaikuttamaan.

Lähdettiin miettimään tulevan mökkimme sisustusta siltä kantilta, mikä meitä Lapin lomailussa kiehtoo. Laskettelu ja ulkoilu kyllä, mutta myös mökin täytyy olla sellainen, että siellä rentoutuu ulkoilupäivän päätteeksi. Niinä päivinä, kun mittari painuu liki -40 asteeseen ja pidetään löffäilypäivä. Niitä varten pitää olla kunnon löhösohva ja sisustus, jossa silmä lepää. Tämä toki asettaa haasteen siinä, että koska mökki on vuokralla, niin huonekalut tulee kestää. Omalle porukalle voisin kuvitella mökkiin vaalean sohvan, mutta kovassa käytössä aina sattuu ja tapahtuu. Sohvamateriaalin tulee olla myös kestävä.

Tähän väliin kantsii katsoa kuvat mökistä täältä, jotta pysytte paremmin suunnitelmissa mukana. Toki postauksessa vilahtelevat myyssikuvatkin ovat tuolta tilasta, mutta niissä on selkeästi keskitytty enemmän ruoan kuvaamiseen kuin sisustuksen ;) IG kohokohdissa tuo vuokramökin puoli vilahtaa niin 2019 Pyhä-kansiossa kuin 2018 Pyhä-kansiossakin videoilla.

Ennen sisustamista tulemme tyhjentämään mökin ja remontoimaan mökin pinnat ja keittiön. Lokakuussa kurvaamme miehen kanssa (tai heitämme auton junaan) pitämään remppapalavereita pohjoiseen. Ennen sitä tulee olla selvät sävelet, mikä on budjetti ja mitä haluamme. Eteisessä mökissä on lattialämmitys ja kivilattia. Alunperin mietimme kivilattiaa ja lattialämmitystä koko mökkiin, mutta koska budjetista pitää lohkaista myös muuhunkin, niin päädymme laittamaan todennäköisesti vinyylilankkulattian ilman lattialämmitystä olohuoneeseen, makkariin ja keittiöön. Vinyylilankku kestää  sitä, että ihmiset klompsuttelevat monoilla sisällä ja samalla tuo kestää myös monoista tulevaa kosteutta. Seinien kelopinnat jätetään ehdottomasti kelolle (rakastan keloa), mutta kellastuneet paneelipinnat käsitellään. Korkea katto ja seinät vedetään samansävyiseksi kuin lattia eli rusehtavan harmaaksi himmeällä kuullotteella, niin että puun syyt näkyvät. Parvelle johtavat portaat sekä kaide ja parven kaide sekä portaiden viereinen seinä maalataan valkoiseksi.

Mökin mäntykeittiö kokee uudistuksen ja samalla vaihdetaan kodinkoneet. Keittiön suunnittelin eka mustaksi, mutta täytyy vielä funtsia, että meneekö se liian pimeäksi. Ehkä valkoinen toisi avaruutta, kun seinät ovat greiget. Keittiön kaappien rungot ovat hyvässä kunnossa, joten täytyy pyytää tarjous  a) koko keittiöstä ja b) pelkkien ovien ja työtason vaihdosta. Myös keittiön seinän avaaminen työtason korkeuteen asti takan takaa olkkariin on haaveena, mutta toisaalta ei olisi varaa menettää säilytystilaa. Keittiöön pitää ostaa myös uusi astiasto ja hei kyllä Lappiin kuuluu raclettegrilli ja fonduepata. Pyhällä käy aika paljon ulkomaalaisia matkailijoita (tai siis kävi…toivottavasti käy jatkossakin) ja joulun pyhiksikin tuo mökki on hollantilaisille viikoksi varattu, näillä näkymin. Myös ulkomaalaisia vuokralaisia ajatellen tulee miettiä mökin varustusta. Eurooppalaiset matkailijat eroavat aika paljon itä-naapureistamme. Mutta pientä luksusta ja sellaista upgreidiä halutaan mökkiin myös vuokralaisille.

Kalustus menee rempan jälkeen uusiksi olohuoneen ja ruokatilan osalta. Mökki on mitoitettu neljälle aikuiselle, joten sieltä tulee löytyä kunnon löhödivaanisohva ja lisäksi yksi upottava nojatuoli. Sohvasta haluaisin hiekan värisen tai keskiharmaan. Tummanharmaa menee ehkä vähän liian tummaksi. Niin symppis kuin tuo mun karhusohvapöytä vuodelta 97 onkin, niin se mennee vaihtoon ;) Kenties viedään meidän kellarista se musta arkkupöytä tuonne, niin saadaan arkkupöydän sisään lautapelit sun muut. Telkkari kiinnitetään seinään olohuoneeseen astuttaessa oikealle. Koska massiivinen takka vie niin paljon tilaa, ei isolle kuuden hengen ruokapöydälle ole paikkaa. Tuolien selkänojat eivät saisi myöskään olla liian korkeat. Joten mietin vähän, että josko veisi meiltä kotoa nuo Vitran DSR-tuolit Lappiin ja teettäisi sinne mittojen mukaan samanlaisen lankkupöydän kuin meillä. Tai sitten teettäisi lankkupöydän seuraksi penkit, joille laittaisi porontaljat.

Sisustusesineisiin sitten taljaa, karvaa, nahkaa, kiveä, moderneja lasivalaisimia, poronsarvia. Kaikkea sellaista vähän Jackson Hole -teemaista. Parvelle muuten rakennetaan lukollinen varasto meidän omille tavaroille. Haluan, että kun mennään Lappiin mulla on omat sisustustyynyt, peitot sun muut, joita käyttää. Olen siinä suhteessa vähän hassu :D Alla olevien kollaasien kuvien lähteet löytyvät Pinterestistä Pyhän mökki -kansiostani. Ne ovat pikkuisen hulppeampia kuin meidän söpö pieni mökki, mutta sävymaailmaa ja tyyliä niistä pystyy imemään hyvin.

ID

 

Hei olisi muuten kiva kuulla teiltä Lapin kävijät, että mitä arvostatte (vuokra)mökissä. Onko jotain toimintoja tai sisustuksellisia juttuja, jotka teille merkitsee paljon? Pienen mökin säilytystilat on yksi, mihin täytyy perehtyä. Viikon aikanakin vuokralaisten tulee nauttia siitä, ettei tavarat ole kasseissa levällään eteisessä. Niin kuin meillä usein on :) Tällä haavaa emme remppaa kylppäriä tai vessaa, mutta saunan käsittelemme öljyvahalla kokonaisuudessaan greigeksi. Suihkuhuoneen yksi seinä on keloa, joten jos joskus teemme suihkuhuoneeseen rempan, niin haaveilen sinne valkoista ja tummaa laattaa. Tämänhetkinen tummansininen laattaa saa mennä siihen asti. Ai niin ja kuivauskaappi suihkutilaan on ostettava! Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin yrittää kuivata hikisiä/märkiä hiihtovaatteita eteisen lattialla lattialämmityksen pauhtatessa täysillä :D

Nyt iltaruokatouhuihin, mutta sitä ennen esittelen miehelle mun ex tempore-idean…mancaven pitkä seinä on kaivannut tapettia päällensä jo kauan. Tapettihimo vaihtui juurikin raakalaudalla vuoratuksi seinäksi. Raakalaudat vetäisin kuultavalla kelon sävyyn. Onhan meillä tuon tilan Marian Bistrossakin keloa, niin saataisiin kunnon Lappi-teema tuonne kellariin. Raakalautaseinälle sitten laittaisin mustavalkoisia kuvia Pyhältä mustareunuksisiin kehyksiin. Ah, tätä sisustusintoa olen odotellut monta vuotta! Sisustaminen, varsinkin edullinen sellainen, on jotenkin tosi rentouttavaa ja mielekästä!

TORSTAITERKUIN,

 


keskiviikko 16. syyskuun 2020

Ihanan tavallisena arki-iltana meillä kotona

ILTAA IHANAT!

Mä en voi kiittää tarpeeksi äitiäni siitä, että jätti mulle perinnöksi rakkauden kotiruokaan. Ja ruoanlaittoon. Mä olen elänyt lapsuuteni kodissa, jossa on vuoroin tuoksuneet kaalikääryleet, lihamureke, kalasoppa tai hirvipaisti. Jos joku tuoksu kodista pitää nimetä ykköstuoksuksi mitä kotoisuuteen tulee, niin kyllä se on kotiruoan tuoksu. Lapsena kotoisin näky oli se, kun äiskä oli vaihtanut työpäivän jälkeen jakkupuvun tilalle kotivaatteet ja laittanut essunsa. Kotoisimpana äänenä toimi keittiöstä ruoanlaiton äänet.

Huomaan saman kaavan toistuvan omien lasteni kanssa. He nauttivat ihan samoista asioista kuin mistä itse tuossa iässä nautin. Heillä tosin on se etuoikeus, että äiti pääsee lähtemään kotiin töistä niin, että on hellan äärellä jo puoli viiden maissa. Välillä kotitoimistopäivinä jopa aiemmin. Perusturvallisuuteeni vahvimmin on vaikuttanut juurikin lapsena koettu turvallisuus ja läsnäoleva hellan äärellä kokkaileva äiti on ollut yksi merkittävä pilari tuon muodostumisessa. Haluan, että mun lapset kokevat joskus isona samoin.

Tänä iltana meillä tuoksuu pitkästä aikaa lihamureke. Tuoksuu siis varsin kotoisalle. Lihamurekkeen teen aina sillä samalla reseptillä kuin äiskäkin. Tällä kertaa tein vain isomman satsin (ostin alennuksesta kilon naudan jauhelihaa enkä tiennyt mitä muuta siitä tekisin :D) ja vähän soveltaen, koska kermaviilejä ei ollutkaan jääkaapissa, vaikka niin luulin. Tästä satsista riittää huomen illaksikin!

Lihamureke

1 kg naudan jauhelihaa
2 pss ranskalaista sipulikeittoa
2 munaa
1 dl korppujauhoja
1 prk ranskankermaa + 2 dl vettä (tai 2 purkkia kermaviiliä)

-sekoita korppujauhot, ranskankerma ja vesi (tai kermaviilit) sekä sipulikeittopussit. Anna turvota viitisen minuuttia.
-lisää jauheliha ja munat
-muotoile käsin mureke uunivuokaan
-paista 200 asteessa noin 50-55 minuuttia

Tuossa samalla vaivalla kypsyy myös lohkotut perunat, jotka valelin oliiviöljyllä ja maustoin mustapippurilla. Jos teen murekkeen 400 grammasta jaukkaria, niin se kypsyy puolessa tunnissa. Tämä varsin tuhti ruoka kaipaa rinnalleen myös raikasta salaattia. Tänään upotin salaattiin jo parhaimmat päivät nähneet viinirypäleet tuomaan raikkautta.

Semmoisia meillä tänään, ihanan tavallisena keskiviikkoiltana. Kynttilöissä lepattaa liekki, takassa palaa tuli ja ilta on vasta aluillaan. Pienet päikkäritkin ehdin jo tuossa töiden jälkeen nukkumaan. Mulla on vähän kouluhommia, joten taidan mennä miehen kanssa mancaveen niitä tekemään samalla, kun toinen pelaa. Siinä sivusilmällä nautin Losin maisemista. On muuten jännä, miten tuollaisen pleikka(?)pelin myötä pääseee aivan kuin virtuaalimatkoille. Ehkä käydään illalla Malibussa ihastelemassa auringonlaskua. Halvat ne on kuulkaa nykyajan matkusteluhuvit. Ja varsin koronaystävälliset ekologisuudesta puhumattakaan ;)

TUNNELMALLISTA ILTAA,