maanantai 01. maaliskuun 2021

Mökin uusittu keittiö

8

HEIPPATIRALLAA!

Jestas, että tuntuu siltä kuin olisi pitänyt pitkänkin blogitauon. Ruokaa on tullut tehtyä, mutta blogiin asti sitä ei ole kuvattu. Katsotaan viikon mittaan kuinka paljon materiaalia tänne tulee. Jos ei postauksia blogissa näy, niin IG:n puolella sitten ainakin ja sitten ensi viikolla jatketaan taas täystohinalla bloginkin puolella.

Tähän asti Marian Bistrossa on keskitytty kokolailla ruokaohjeisiin, mutta nyt päästään siihen osuuteen, jota olen itsekin jo odottanut. Sisustuspostaukseen ruoan ympäriltä. Sillä missäs muualla sitä ruokaa tulee tehtyä kuin keittiössä eli nyt esittelyssä meidän mökin uusittu keittiö. Vanha keittiö oli kellastunutta mäntyä eikä kodinkoneet enää palvelleet niin kuin niiden olisi kuulunut palvella. Joten tehtiin kerralla kaikki uusiksi. Poislukien mikro, joka unohdettiin uusia. Mutta hei, eipäs tuo vanha valkoinen mikrokaan näin parin päivän jälkeen enää silmään käy kovin sattuvasti 😉

Keittiön meille teki Kemijärveltä paikallinen puusepänliike Peltoniemi ja keittiön asensi paikallinen huoltoliike, joka tekee myös remppoja. Tuli jotenkin hyvä mieli, kun sai työllistää paikallisia.

Aiemmin meillä ei ollut keittiössä apteekkarin kaappia, mutta mun täytyy myöntää, että oon nyt jo aivan ihastunut siihen. Se kätkee sisäänsä kuivamuonaa enemmän kuin laki sallii. Myös jääkaappi otettiin aiempaa korkeampana.

Välitilan valkoinen fasettilaatta oli remppafirman valitsema. Me annettiin vain speksit valkoisesta laatasta. Alkuun mietin, olisiko nuo näyttäneet paremmalta tiililadonnalla, mutta silmä on tottunut laattoihin näinkin. Ja sitä tiililadottua näkyy aika paljon, niin ainakin ollaan vähän massasta poikkeavia.

Mutta nyt keittiöhommiin ja iltaruokaa perheelle. Meillä on tänään niinkin erilaista ja erikoista lomaruokaa kuin makaronilaatikkoa. Vinkkinä makaronilaatikon kanssa ketsupin sijaan teillekin siipikastike. Sopii ihan älyttömän hyvin!

KIVAA ALKANUTTA VIIKKOA TOIVOTELLEN,


lauantai 24. lokakuun 2020

Kodikkaampi ruokahuone

16

HEISSUN!

Tiedättekö mikä on ihanaa? Itsensä haastaminen. Meillä kaikilla on se joku juttu, missä voidaan haastaa itseämme. Olkoon se jollain ruoanlaittoon liittyvä haaste, toisella liikuntaan liittyvä haaste. Jollain joku muu. Tavoite, jonka saavuttamisen jälkeen tuntuu niin himskatin hyvältä. Mulle tuo ruokailuhuoneen tapetointi oli osaltaan sellainen. Äiskän kanssa tapetoin viimeksi joskus yli 20 vuotta sitten, joten lähdin ns. rookiena liikkeelle. Kohdistustapetin kanssa ja vielä sellaiselta seinältä, jossa oli jos jonkinlaisia kimurantteja haasteita. Ja hei täytyy myöntää, että eka vuota meni seinälle ja sieltä pois sen sata kertaa. Kirosin vanhan talon nurkat ja sen, että vatupassi on mökillä. Mutta en antanut periksi, vaan laskin perfektionismitasoani ja päätin, että jos se kelpaa itselle, se riitää.

Viiden tunnin urakan jälkeen (välissä tein vähän töitä ;)) olin aivan venttikooli, mutta myös aivan älyttömän onneissani. Mä tein sen! Koko huone heräsi eloon. Tuo ruokahuone on meillä ollut se pimein huone, vaikka siellä ikkuna onkin. Mutta nyt tuo kaunis valkokuvioinen tapetti herätti huoneen loistoon. Ja hei, vihdoin sain sisustukseen sitä tämän 60-luvulla rakennetun kodin henkeen sopivaa ilmettä, kodikkuudesta tinkimättä.

Keittiöönpäin oleva seinä jäi vielä tapetoimatta ja alunperin mietittiin, että sitä ei tapetoida. Mutta päätettiin hakea vielä yksi rulla tapettia, sillä haluamme sittenkin tuon seinän tapetoitavan. Vaikka sen nykyinen maalisävy meneekin ihan nappiin tapetin kanssa, niin huoneesta tulee yhtenäisempi niin, että kaikki seinät on tapetoitu.

Pidemmittä puheitta kohti tapettikauppaa. Viikonloppu, jolle ei pitänyt olla mitään ohjelmaa saikin yhtäkkiä täytettä. Esikoinen esitti aamupalapöydässä toiveen korealaisesta kanasta iltaruoaksi, joten täytynee suunnata myös jonkun ison ruokakaupan hyllyjen väliin, josta löytyy tuohon iltaruokaan puuttuvat aineet. Lisäksi tää remppainnostus sai mut suunnittelemaan parin huonekalun maalausta. Ja mies vihjasi siitä, että josko käytäisiin illalla katsomatta Tammerkosken valoshowta. Koirakin pitäisi pestä ja ja ja…mutta ei ressiä hei, se on viikonloppu nyt 🙂

LEPPOISAA LAUANTAITA IHANAT! ♥

 


keskiviikko 07. lokakuun 2020

Viisi vuotaa vihreää kukallista tapettia, kiitos

16

a.k.a ”Äiti susta on tullut ihan mummo!” 😀

HEISSUN!

Olen nyt pari vuotta jahkaillut. Tapetoidako vai ei. Se tapetointikuume on mennyt kuin aalto. Aallon huipulla olen jo kertaalleen tainnut tuoda töistä kotiin tapettiliisterin. Aallon pohjalla olen miettinyt, että olinko aivan hassu haaveillessani kukkatapetista. Ajatellut, että mun tapetointitaidot on parissakymmenessä vuodessa rapistuneet. Miten sitä kuviookaan enää osaisi kohdistaa. Mutta en ole antanut sisäisen lannistajaääneni vaikuttaa sen koommin, vaan tapetointihaave on ja pysyy. Itse asiassa haave kukkatapetista kukoistaa ehkä enemmän kuin koskaan!

Tiedättekö, että tämä on joku geeneistä tuleva juttu, sillä mä muistan meidän äidin olleen just mun ikäluokkaa, kun hurahti Laura Ashelyn tuotteisiin. Samaan aikaan reissattiin Lontoossa ja Englannin maaseudulla imemässä Laura Ashleyn kaikkia ihania kukkajuttuja. Kannettiin kotiin selkä väärällä paikallisia sisustus- ja puutarhalehtiä. Libertystä kukkakuosista kangasta. Niin että ei se omena kuulkaa kauas ole pudonnut. Ollakin, että Libertyyn olisi pitkästä aikaa kiva päästä.

Mä ajattelin aloittaa mun tapetoimisprojektin ruokahuoneesta. Siellähän on nyt tuo harmaa maali, joka meillä on keskikerroksessa kaikkialla. Vaalea/vihertävä tapetti voisi tuoda kivasti ilmettä, mutta myös valoisuutta. Siitä seuraava tapetoitava tila on tuo iso eteinen. Jossa saa ihan huolella nysvätä tapettien kanssa, sillä yhtään ehjää seinää ei ole.

Silloin kun mä olen viimeksi tapetoinut on tapetointipöytä ollut must. Tapettien piti antaa myös vettyä ennen seinään laittamista. Käsittääkseni tuo homma on nykyään astetta helpompaa…liisteri seinään ja tapetti siihen 😉 Vinkkejä tapetoimiseen (ja hei varsinkin kuvioiden kohdistamiseen) saa antaa. Kiitos jo etukäteen ♥

Olen myös pohtinut muutamia juttuja, sisustuksellisia sellaisia lähinnä. Kuten a) miten taulut sopivat kuviolliseen tapettiin? ja b) tuntuuko kukkatapetti joulun aikaan jotenkin hassulta?

Alla mun tämän hetkiset suosikkitapettini ruokahuoneeseen:

Yksi asia, mikä mut yllätti vallan on tapettien hinnat! Jos yhdestä rullasta tulee kolme vuotaa, niin laskin, että rullia pitää olla meidän ruokahuoneeseen ainakin viisi. Plus sitten kohdistuksen aiheuttama mahdollinen hävikki. Jaiks. Saas nähdä haaveilenko vielä vai laitanko lauantaina tuumasta toimeen! 😉

KIVAA VIIKON PUOLIVÄLIÄ TOIVOTELLEN,

*tapettimallien kuvat valmistajien sivuilta


torstai 17. syyskuun 2020

Lapin mökin sisustushaaveita

29

…Jackson Hole on my mind 🙂

MOIKKAMOI!

Toivottavasti siellä ollaan selvitty myrskystä ehjin nahoin ja omaisuuksin ♥ Materiaa saa aina uutta, ihmishenkiä ei. Näinhän se menee.

Mulla on viime aikoina ollut ihan järjetön Lappi-ikävä. Ikävä ehkä syksyistä Lappia, mutta vielä enemmän sitä vuodenvaihteen Lappia. Pimeyttä, lumikinoksia ja välillä ihan järjettömiä pakkaslukemiakin. Hiihdon jälkeen punaisia poskia ja sitä pientä, mutta kotoista mökkiä. Meillä on ollut Pyhällä meidän happy place jo 90-luvun lopusta. Keloparitalo, jonka toista päätä olemme vuokranneet ja toisen pään pitäneet omassa käytössä. Pikkuhiljaa on kytenyt ajatus siitä, josko veljen kanssa tekisimme jaon niin, että molemmat perheet saisivat omat mökin päädyt. Saisi sisustaa mökin mieleisekseen ja jättää sinne omat tavarat säilöön.

Mökit ovat muuten identtiset, mutta toisessa on iso seinä keloa, toisessa kiveä. Vaikka tuo meidän oma puoli kiviseinineen on niin kovin rakas äidin sisustuksineen kaikkineen, niin olemme alustavasti sopineet niin, että me me jatkamme tuolla vuokrapuolella. Sillä meillä on intresseissä remontoida, oli se mökin pääty kumpi tahansa. Ihan jo sijoitusmielessäkin remontti nostaa mökin arvoa. Vaikkei tulla ikinä mökkiä myymään, niin vuokrahintaa saa himpun verran enemmän ylöspäin, kun mökki on sisältä päivitetty. Olen hieman selaillut Lapin vuokramökkien sisustuksia ja ymmärrän toki, miksi niissä on usein sisustuksessa käytetty perinteistä pirttikalustosohvaa ja pirttipöytäryhmää. Sijaintia ei voi vaihtaa, enkä vaihtaisikaan, mutta sisustukseen pystyy vaikuttamaan.

Lähdettiin miettimään tulevan mökkimme sisustusta siltä kantilta, mikä meitä Lapin lomailussa kiehtoo. Laskettelu ja ulkoilu kyllä, mutta myös mökin täytyy olla sellainen, että siellä rentoutuu ulkoilupäivän päätteeksi. Niinä päivinä, kun mittari painuu liki -40 asteeseen ja pidetään löffäilypäivä. Niitä varten pitää olla kunnon löhösohva ja sisustus, jossa silmä lepää. Tämä toki asettaa haasteen siinä, että koska mökki on vuokralla, niin huonekalut tulee kestää. Omalle porukalle voisin kuvitella mökkiin vaalean sohvan, mutta kovassa käytössä aina sattuu ja tapahtuu. Sohvamateriaalin tulee olla myös kestävä.

Tähän väliin kantsii katsoa kuvat mökistä täältä, jotta pysytte paremmin suunnitelmissa mukana. Toki postauksessa vilahtelevat myyssikuvatkin ovat tuolta tilasta, mutta niissä on selkeästi keskitytty enemmän ruoan kuvaamiseen kuin sisustuksen 😉 IG kohokohdissa tuo vuokramökin puoli vilahtaa niin 2019 Pyhä-kansiossa kuin 2018 Pyhä-kansiossakin videoilla.

Ennen sisustamista tulemme tyhjentämään mökin ja remontoimaan mökin pinnat ja keittiön. Lokakuussa kurvaamme miehen kanssa (tai heitämme auton junaan) pitämään remppapalavereita pohjoiseen. Ennen sitä tulee olla selvät sävelet, mikä on budjetti ja mitä haluamme. Eteisessä mökissä on lattialämmitys ja kivilattia. Alunperin mietimme kivilattiaa ja lattialämmitystä koko mökkiin, mutta koska budjetista pitää lohkaista myös muuhunkin, niin päädymme laittamaan todennäköisesti vinyylilankkulattian ilman lattialämmitystä olohuoneeseen, makkariin ja keittiöön. Vinyylilankku kestää  sitä, että ihmiset klompsuttelevat monoilla sisällä ja samalla tuo kestää myös monoista tulevaa kosteutta. Seinien kelopinnat jätetään ehdottomasti kelolle (rakastan keloa), mutta kellastuneet paneelipinnat käsitellään. Korkea katto ja seinät vedetään samansävyiseksi kuin lattia eli rusehtavan harmaaksi himmeällä kuullotteella, niin että puun syyt näkyvät. Parvelle johtavat portaat sekä kaide ja parven kaide sekä portaiden viereinen seinä maalataan valkoiseksi.

Mökin mäntykeittiö kokee uudistuksen ja samalla vaihdetaan kodinkoneet. Keittiön suunnittelin eka mustaksi, mutta täytyy vielä funtsia, että meneekö se liian pimeäksi. Ehkä valkoinen toisi avaruutta, kun seinät ovat greiget. Keittiön kaappien rungot ovat hyvässä kunnossa, joten täytyy pyytää tarjous  a) koko keittiöstä ja b) pelkkien ovien ja työtason vaihdosta. Myös keittiön seinän avaaminen työtason korkeuteen asti takan takaa olkkariin on haaveena, mutta toisaalta ei olisi varaa menettää säilytystilaa. Keittiöön pitää ostaa myös uusi astiasto ja hei kyllä Lappiin kuuluu raclettegrilli ja fonduepata. Pyhällä käy aika paljon ulkomaalaisia matkailijoita (tai siis kävi…toivottavasti käy jatkossakin) ja joulun pyhiksikin tuo mökki on hollantilaisille viikoksi varattu, näillä näkymin. Myös ulkomaalaisia vuokralaisia ajatellen tulee miettiä mökin varustusta. Eurooppalaiset matkailijat eroavat aika paljon itä-naapureistamme. Mutta pientä luksusta ja sellaista upgreidiä halutaan mökkiin myös vuokralaisille.

Kalustus menee rempan jälkeen uusiksi olohuoneen ja ruokatilan osalta. Mökki on mitoitettu neljälle aikuiselle, joten sieltä tulee löytyä kunnon löhödivaanisohva ja lisäksi yksi upottava nojatuoli. Sohvasta haluaisin hiekan värisen tai keskiharmaan. Tummanharmaa menee ehkä vähän liian tummaksi. Niin symppis kuin tuo mun karhusohvapöytä vuodelta 97 onkin, niin se mennee vaihtoon 😉 Kenties viedään meidän kellarista se musta arkkupöytä tuonne, niin saadaan arkkupöydän sisään lautapelit sun muut. Telkkari kiinnitetään seinään olohuoneeseen astuttaessa oikealle. Koska massiivinen takka vie niin paljon tilaa, ei isolle kuuden hengen ruokapöydälle ole paikkaa. Tuolien selkänojat eivät saisi myöskään olla liian korkeat. Joten mietin vähän, että josko veisi meiltä kotoa nuo Vitran DSR-tuolit Lappiin ja teettäisi sinne mittojen mukaan samanlaisen lankkupöydän kuin meillä. Tai sitten teettäisi lankkupöydän seuraksi penkit, joille laittaisi porontaljat.

Sisustusesineisiin sitten taljaa, karvaa, nahkaa, kiveä, moderneja lasivalaisimia, poronsarvia. Kaikkea sellaista vähän Jackson Hole -teemaista. Parvelle muuten rakennetaan lukollinen varasto meidän omille tavaroille. Haluan, että kun mennään Lappiin mulla on omat sisustustyynyt, peitot sun muut, joita käyttää. Olen siinä suhteessa vähän hassu 😀 Alla olevien kollaasien kuvien lähteet löytyvät Pinterestistä Pyhän mökki -kansiostani. Ne ovat pikkuisen hulppeampia kuin meidän söpö pieni mökki, mutta sävymaailmaa ja tyyliä niistä pystyy imemään hyvin.

ID

 

Hei olisi muuten kiva kuulla teiltä Lapin kävijät, että mitä arvostatte (vuokra)mökissä. Onko jotain toimintoja tai sisustuksellisia juttuja, jotka teille merkitsee paljon? Pienen mökin säilytystilat on yksi, mihin täytyy perehtyä. Viikon aikanakin vuokralaisten tulee nauttia siitä, ettei tavarat ole kasseissa levällään eteisessä. Niin kuin meillä usein on 🙂 Tällä haavaa emme remppaa kylppäriä tai vessaa, mutta saunan käsittelemme öljyvahalla kokonaisuudessaan greigeksi. Suihkuhuoneen yksi seinä on keloa, joten jos joskus teemme suihkuhuoneeseen rempan, niin haaveilen sinne valkoista ja tummaa laattaa. Tämänhetkinen tummansininen laattaa saa mennä siihen asti. Ai niin ja kuivauskaappi suihkutilaan on ostettava! Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin yrittää kuivata hikisiä/märkiä hiihtovaatteita eteisen lattialla lattialämmityksen pauhtatessa täysillä 😀

Nyt iltaruokatouhuihin, mutta sitä ennen esittelen miehelle mun ex tempore-idean…mancaven pitkä seinä on kaivannut tapettia päällensä jo kauan. Tapettihimo vaihtui juurikin raakalaudalla vuoratuksi seinäksi. Raakalaudat vetäisin kuultavalla kelon sävyyn. Onhan meillä tuon tilan Marian Bistrossakin keloa, niin saataisiin kunnon Lappi-teema tuonne kellariin. Raakalautaseinälle sitten laittaisin mustavalkoisia kuvia Pyhältä mustareunuksisiin kehyksiin. Ah, tätä sisustusintoa olen odotellut monta vuotta! Sisustaminen, varsinkin edullinen sellainen, on jotenkin tosi rentouttavaa ja mielekästä!

TORSTAITERKUIN,

 


maanantai 31. elokuun 2020

Team M&M (vinkit terassin tekemiseen)

8

…Team M&M at your service! 😀 Ei vaiskaan, mutta hitsit, että heitin miehelle idean terassifirman perustamisesta. Niin sairaan siistiä puuhaa tuo on!

HELLUREI MAANANTAIHIN!

Instassa mua seuraavat ovat varmastikin kyllästymiseen asti jo nähneet ja kuulleet terassijuttuja, mutta blogin puolelle toivottiin vielä lisää juttua mm. työnjaosta ja kustannuspolitiikasta. Ja siitä, että miten me osataan sellaisia tehdä. Täällä postauksessa jo vähän sivusinkin terassin tekemistä, mutta osa teistä pyysi konkreettisia vinkkejä. En nyt tiedä onko mulla kovin ammattimaisia konkreettisia vinkkejä antaa, mutta tuo Team M&M:n toinen osapuoli mua hieman avitti tässä. Ja hei, ollaanhan me nyt rakennettu itse 4-5 terdeä, joten tottakai kokemuksen syvällä rintaäänellä voin joitain asioita vinkata. Kaikilla on varmaankin omat tapansa tehdä terassia, mutta me tehdään näin.

Team M&M:n terassivinkit

🔨 suunnittele terassi huolella! Me ollaan aiemmin piirretty paperille terassi ja laskettu kakkosnelosten ja kansilautojen menekki siitä, mutta netistä löytyy tätä varten myös laskureita. Täyspitkästä kansilaudasta terassi on helpompi tehdä, joten tämä kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa esimerkiksi välttää saumoja. Meillä tuohon mökin isommalle terassille tuli sauma, koska se on kahdeksan metriä pitkä. Sauman päätimme tehdä keskelle, ihan vain helpottaaksemme projektia hieman.
🔨  panosta kunnon työkaluihin. Meillä on lainassa miehen veljeltä kunnon akkuporakone, käsi- ja pöytäsirkkeli
🔨  tee pohjatyöt huolella ja suunnittele kehikon rakenne. Jos korkeusvaihtelut ovat suuria, niin voit paaluttaa kakkosnelosilla. Me paalutettiin joskus harkoilla ja ollaan huomattu, että kakkosneloset tulevat edullisemmaksi. Koolaukset ollaan tehty 50-60 cm jaoilla.
🔨  kehikosta kannattaa ottaa koko ajan ristimittaa. Jos kehikko on vähänkään ”timantinmuotoinen” tulee terassista vino (kansilaudat eivät mene suoraan). Pidä myös vatupassi lähellä. Suotavaa on, että kehikko menee suoraan…ellei tarkoitus ole tehdä siitä liukumäkeä 😉 Vaikka kehikko vähän antaisikin periksi, niin kansilaudat yleensä tuon jämäköittää. Mutta pyri siihen, että jo kehikko on vakaa. Meillä tuossa isommassa terassissa alusta oli haastava (upottava varvikko), joten kehikon tekemiseen käytettiin aikaa.
🔨  me olemme käyttäneet painekyllästettyä kestopuuta kansilautoihin, mutta vaihtoehtoja on muitakin. Tykätään tehdä kansilaudoitus kapealla raolla, sillä usein lauta kuivuessaan kutistuu ja rako kasvaa.
🔨  jos haluaa rakentaa portaat terassiin, niin rautakaupoista löytyy valmiita porrasrunkoja. Mutta me säästimme ja teimme itse. Tosin hermoja emme ehkä suunnittelussa niinkään säästäneet. Mä en katsokaas tajua kaltevuuksista, reisipuiden asteluvuista sun muista hölkäsen pöläystä. Onneksi mies piirsi sauhuten paperille speksit ja sitten laitoimme sirkkelin laulamaan.

Team M&M on roudannut saareen yhteensä kahta terassia varten 600 metriä kansilautaa ja 140 metriä kakkosnelosta. Lisäksi vielä ruuvit, työkalut sun muut. Veneellä, joka ei kanna ihan hirmuisen paljoa, on tuohon saanut kulumaan ainakin 20 keikkaa saaren ja venerannan välillä. Haupitsi on kasvanut eikä ole tarvinnut juuri salilla käydä. Ruumiillinen työ on ihanan väsyttävää, joten terassin rakennuspäivien iltana unta ei ole todellakaan tarvinnut etsiä. Paljonko kaksi terassia mökille tuli maksamaan? Laskettiin, että 1400 euroa on kulunut kaikkiin materiaaleihin. Se, että saatiin työkalut lainaan helpotti. Muuten olisi mennyt myös työkaluvuokrasta lisää euroja.

Työtunteja ei lasketa, mutta voi pojat, että niitä on kertynyt 🙂

Yllätyttiin, kun jotkut miehen kaverit kommentoivat, että on tuossa ollut yksin hommaa. Siihen mies kertoi, että yhdessä ollaan tehty. Eikö naiset yleensä tee terasseja? Team M&M puhaltaa yhteen hiileen ja meidän työnjakona on se, että molemmat tekevät kaikkia hommia. Terassin tekeminen on helppoa, jos kaikki sujuu hyvin eikä yllätyksiä tule. Meille sattui yllättävän käyriä lautoja joukkoon, joita sai hikihatussa vääntää suoraksi. Myös koneita jouduttiin vähän huoltamaan välillä, mutta kaikki nämä pienetkin ärräpäät ja vastoinkäymiset on jo unohtunut. Nyt ollaan jo voiton puolella, kun kalliorannan terdeen on enää rappusten sivujen peittäminen jäljellä. Vähän mietittiin, josko nekin tekisi kivillä.

Mistä kivet? Noh, kuulkaas mulla on jo uusi projekti (sen laiturin lisäksi). Kalliorannalta aukeaa hiekkaranta, jos vain poistaa parin kolmen metrin matkalta kiviä. Naapurimökistä saimme tällaisen vinkin. Eli kivet ylös sieltä ja portaiden sivujen peittämiseen. En malta odottaa niitä hellepäiviä ja -iltoja, kun vietämme aikaa terassilla ja pääsemme kalliorannalta suoraan uimaan. Aikamoista, etten sanoisi! Ikään kuin olisimme saaneet täysin uuden mökkitontin.

MAANANTAITERKUIN,


« Vanhemmat