maanantai 29. kesäkuun 2020

Rippijuhlahumua

HEIPPA!

Tiedättekö, että mä olen kerrankin sanaton. Sanaton ensinnäkin teidän aivan mielettömän ihanista kommenteistanne ja onnitteluistanne jokaisessa mediassani. Kaunein kiitos ♥ Sanaton kaikista niistä rakkaista sukulaisista ja ystävistä, jotka eilen kokoontuivat meille tärkeää päivää viettämään. Sanaton ylipäätään siitä, että varsin poikkeuksellisen ajanjakson aikana rippileiri, konfirmaatio ja rippijuhlat mahdollistuivat. Sanaton tuon rippilapsen äärettömästä kiitollisuudesta. Sanaton siitä ilosta, joka on pulpunnut hänestä konfirmaatiosta lähtien. Sanaton myös sen pienemmän rakkauspakkauksen huolehtivaisuudesta, kun äiskällä meinasi paletti hajota kirkossa. ”Skarppaa nyt äiti pikkusen… ja isi kans!”

Mä rakastan mun perhettä niin paljon. Ja nämä tällaiset tunteisiin vetoavat tilaisuudet yhdistää perhettä vielä enemmän. Me kaikki leijutaan tällä hetkellä sellaisessa hyvänolon tunteessa. Vähän samanlaisessa kuin aikoinaan häiden jälkeen. Me ollaan koko konkkaronkka siinä suhteessa kotihiiriä, että harvoin järjestetään mitään juhlia. Mutta sitten kun on aihetta, niin voi pojat – sitten me kyllä osataan järjestää. Eilen meillä oli kaksi kattausta; ensimmäiseen klo 13 kattaukseen saapui vajaa 30 sukulaista ja toiseen klo 15.30 samanmoinen määrä ystäviä. Meille oli heti selvää, että rippijuhliin halutaan iso porukka kasaan. Rippilapsen ja meidän muiden toiveesta ja kuitataan samalla kertaa kaikki jäämättä jääneet juhlat, kuten tuparit ja nelikymppiset.

Vielä jäi monta ihanaa ystävää ja sukulaista kutsumattakin, mutta johonkin piti vetää raja. Miten päivä meni? Ei olisi kuulkaa voinut mennä paremmin. Kirkon jälkeen potkaisin hetkeksi korkkarit jaloistani ja laitoimme esikoisen kanssa veljen perheen pihan pionit maljakkoihin. Tai oikeastaan nuo olivat vajaan euron karahveita suurin osa. Muita koristuksia olivat vaaleanpunaiset ja valkoiset ilmapallot. Se riitti tuomaan juhlan tuntua. Pitopalvelu saapui hyvissä ajoin ja kun pöytäliinat oli pöydissa niin veimme maljakot pöytiin. Alunperin oli tarkoitus hakea koiranputkea pioneiden kanssa, mutta pionit olivat niin komeita, että menivät sellaisenaan.

Aurinko paistoi varsin kuumasti, joten tuo pitopalvelusta saamamme teltta tuli todellakin tarpeeseen. Pitopalvelun kautta tuli myös teltan alle pöydät ja tuolit. Ravintola Bufferin herkullisiin ruokiin olen golfin tiimoilta tutustunut (ah se wasabilohibowl…) ja hei joka ikinen vieras kehui vuolaasti ruokatarjoilua. Joten lämmin pitopalvelusuositus teille täälläpäin asuville. Ja ei, tämä ei ole maksettu mainos, vaan hyvän tahdon ele auttaa, jos joku vielä pähkäilee pitopalvelun kanssa. Meillä pitopöydästä löytyi:

 🍴Rucola-vihersalaatti & yrttivinaigrette
🍴Tomaatti-mozzarellacaprese
🍴Lämminsavustettua lohta & tzatzikia
🍴Feta-pinaattipiiras
🍴Kana-ceasarsalaattia
🍴Pestolla maustettua pastasalaattia
🍴Vesimelonia ”mojito”
🍴Ciabattaa & tuorejuustoa

🍓Mansikka-limekakku

Alkuun tarjosimme rosékuohuviiniä ja rose Pommaccia. Ruoan kanssa oli vettä, mehua, Cola zeroa, vissyä, valkoviiniä tai roséta. Alunperin mietittiin, että kyllä 2,5 tuntia on riittävä aika sukulaisten vierailulle, mutta lopulta kävi niin, että jouduimme hienovaraisesti ohjaamaan sukulaiset ulos uusien vieraiden tieltä ;) No ei, olisivathan he pidempäänkin istuneet, mutta tilanne oli se, että kutsuja lähetettäessä koronarajoitukset määräsivät laittamaan vieraat kahteen eri ryhmään ja esikoisella jatkui illasta vielä juhlat kavereiden kanssa muualla, niin piti tiivistää.

Viimeiset vieraat lähtivät kahdeksan jälkeen ja tiedättekö, että siinä ulkosohvalla jalat ylös nostaessani mietin, että jokainen pitopalveluun laitettu penni maksoi itsensä takaisin. Saimme miehen kanssa keskittyä juhlimiseen ja ystävien sekä sukulaisten kanssa juttelemiseen. Juhlat vaativat pitopalvelusta huolimatta etukäteisjärjestelyitä (tulipas kaiken muun hösäyksen lomassa muuten maalattua taloakin siinä sivussa kolmen vuoden pohtimisen jälkeen :D) ja päivän juttelemisen jälkeen sitä oli aivan naatti. Hetken mietin, että jos keittiö olisi tulvillaan tiskiä, niin ei tulisi mitään. Siitä huolimatta tänä aamuna väsy painoi. Mutta sen kesti, sillä huulilla on jälleen kestohymy. Joka ei ihan heti katoa.

Nyt mä menen yhdistelemään nuo upeat pionit yhdeksi kimpuksi ja nuuskuttelemaan kesäsadetta avoimesta ikkunasta. Säidenkin puolesta onni potkaisi juhlapäivänä

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,

PS. kuvia tuli otettua muutamia myös vieraiden läsnäollessa, mutta te saitte tällaisia ”riisuttuja” versioita, sillä en lähtenyt vierailta erikseen kuvauslupaa kyselemään :)


maanantai 15. kesäkuun 2020

Kesäiltana kotipihalla

MOIKKAMOI!

Ja pahoitteluni kuvatulvasta…puolet kuvista jäi vielä julkaisematta ;) Tuntuu, että meidän piha on vasta heräilemässä henkiin. Siinä missä monessa vanhemmassa pihassa ekat kukat ovat jo kukkineet, niin meillä alkaa piha nyt vasta rehevöitymään. Tokihan istutukset istutettiin vasta viime vuonna. Mutta silti, odottavan aika on pitkä. En malta odottaa, että syreenipensaat ovat yhtä rehevät kuin naapurissa. Kun terassin viereen istuttamani kasvit valtaavat osin terassia. Kun luumu- ja omppupuu antavat satoa pakkaseen asti. Tokihan meillä on vielä nuo kaksi vanhaa omenapuuta, joista tulee kyllä omenoita. Toiset on talviomenia ja toiset kaneleita. Kaneli piti viime vuonna välivuotta. Toivotaan, että tänä vuonna innostuu taas tuottamaan satoa.

Viime vuonna pupujussi söi mun gladiolukset ja osan liljoista. Tänä vuonna vielä (kopkop) ne eivät ole maistuneet ja hei pensasmustikatkin ovat saaneet olla rauhassa. Ruusuun puhkeaa pian kukka, toivottavasti jaksaa kukkia rippijuhliin asti. Muutenkin uskon, että tuolta mun perennapenkistä saa silmäniloa juurikin h-hetkeen.

Jokailtaisiin toimenpiteisiin kuuluu kukkien kastelu. Siinä samalla on tullut viime aikoina pikaisesti huljutettua terassia. Siitepölyä on ihan järkyttävät määrät ja tuntuu, että ihan tuolla perusvesiletkulla ei juuri tee mitään muuta kuin vello siitepölyä edes takaisin laudoilla :) Eli odotamma siitepölykauden loppumista.

Eilen illalla näitä kuvia kymmenen jälkeen räpsiessäni mietin, kuinka paljon piha on muuttunut siitä, mitä se oli vielä kolme vuotta sitten. Se oli viehättävä aiemmin, mutta nyt se on meidän näköinen. Sellainen, että tunnistan sen oman kotini pihaksi. Toivotaan, että nämä ihanat kesäilmat jatkuvat koko kesän, niin piha pääsee täyteen käyttöasteeseensa.

Huomaan muuten, että musta on tullut kesäiltanautiskelija aiemman kesäpäivänautiskelijan sijaan. En tiedä onko se taas tää ikä vai mikä, mutta kun aurinko ei enää porota ihan täydeltä terältä on just hyvä olla. Maria 25 v. ei olisi tätä lausetta allekirjoittanut :D Maria 25 v. olisi myös nukkunut kuin tukki tuolla peltikaton alla, kun mittarissa on sisällä liki 30 astetta. Maria 44 v. harkitsee vakavasti ilmalämpöpumpun ostamista. Tai miettii, että miksei sitä ostettu jo viime vuonna.

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA TOIVOTELLEN,


keskiviikko 27. toukokuun 2020

Tervetuloa kesä – terassi on kalustettu!


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Veke.fi kanssa.


 

KAUNISTA KESKIVIIKKOA IHANAT!

Olinkin jo unohtanut, millaista on istua hämärtyvässä alkukesän illassa omalla terassilla. Upottavan sohvan syleilyssä. Lintujen sirkuttaessa taustalla ja oranssin auringon kuultaessa maiseman. Orastavia istutuksiani katsellen. Vehreästä ja lämpimästä kesästä haaveillen.

Nyt se on kuulkaa vihdosta viimein valmis. Tai ei ehkä koskaan valmis, mutta ainakin rutkasti viihtyisämpi sisustettuna kuin aiemmin. Terassimme ehti olla kaksi vuotta pääosin läpikulkupaikkana ja varastona. Kyllä siellä grillattiin ja ruokailtiinkin välillä. Ilta-auringossa ja usein selkä kaaokseen päin.

Ero entiseen on huima. Kaupallisen yhteistyön myötä Veken kanssa meillä on nyt iso kulmasohva, johon saa halutessaan tehtyä divaanin pöydästä, joka muuttuu käden käänteessä rahiksi. Vanhan talon henkeen sopivampi polyrottinkinen ruokailuryhmä, jonka tuolit kutsuvat istumaan iltaa pitkän kaavan mukaan. Mahdollisuus saada terassista vielä kodikkaampi kukkaistutusten ja tekstiilien avulla.

Terassimme suurin haaste sisustuksen suhteen on sen koko. Terassilla on kokoa noin 70 neliötä. Silloin kun sen rakensimme mietimme kaikkia ihania mahdollisuuksia, joita iso terassi antaa. Näin jälkikäteen ajateltuna, vähemmälläkin olisimme pärjänneet. Mutta nyt kalustettuna, tykkään ihan mahdottomasti ajatuksesta, että ruokailulle on oma tilansa ja sohvalötköttelylle omansa. Silti ne ovat niin lähellä toisiaan, että keskustelu onnistuu ruokailijoiden ja sohvapötköttelijöiden välillä.

Veken laajaa puutarhakalustevalikoimaa selaillessani sen jo tiesin; polyrottinki tulee olemaan meille paras vaihtoehto. Kodikaskin vaihtoehto vanhan omakotitalon pihaan. Niin ihanilta kuin vaaleat sohvanpäälliset ulkosohvissakin näyttävät, niin olen oppinut sen, että ellei koiraa ole opetettu pysymään pois sohvalta, niin kannattaa valita tummemmat sohvanpäälliset. Ja mikäs siinä, pääasia että tuo karvainen sylikoira saa nauttia perheen kanssa kesäilloista, eikö? :)

Polyrottinkisten sohvien valikoima on Veken verkkokaupassa laaja. Niin laaja, että harkitsin päätöksen kanssa pitkään. Toisaalta, hyvin harkittu kannatti, sillä emme voisi olla tyytyväisempiä ostamaamme Hillerstorp Madison -kulmasohvaan. Koska rakastamme sohvapötköttelyä, niin valitsimme siihen mukaan sohvapöydän, joka toimii tarvittaessa myös rahina. Näin sohvan toiseen päätyyn saa mukavan divaaniosan. Meidän nelihenkinen perhe mahtuu kerralla sohvalle oikein mainiosti. Karvakorva pitää huolen, että hänellekin löytyy paikka. Ainakin sylipaikka.

Mikäli jossain vaiheessa tulee tarvetta isommalle sohvaryhmälle, niin sohvaan on helppo ostaa lisäkappaleita. Tilaahan tuossa terassilla olisi vaikka isolle u-malliselle sohvalle.

Tykkään ajatuksesta, että polyrottinki on säänkestävä, huoltovapaa ja kestää vuodesta toiseen kauniina. Nuo sohvan muhkeat vettä hylkiväksi käsitellyt istuintyynyt ja pehmusteet takaavat sen, että sohvalla viihtyy pidempäänkin. En olisi ikinä uskonut, että ulkosohva voi olla yhtä mukava istua kuin sohvat sisällä. Tämä meidän Hillerstorp on! Illan hämyssä tekee vaikeaa lähteä sisätiloihin.

Alunperin meillä ei ollut tarkoitus uusia ruokailuryhmää, mutta koska vanha ruokapöytä saa uuden kodin heti rippijuhlien jälkeen, niin päädyimme ostamaan myös ruokailuryhmän. Veke.fi:ssä on kattava valikoima 6-8 hengen ruokailuryhmiä. Aiempi ruokapöytämme oli kahdeksalle hengelle mitoitettu, mutta eipä meitä kertaakaan tainnut kahdeksaa pöydän ääressä olla. Sen takia ajattelimme, että kuuden hengen ruokailuryhmä toimii meillä vallan mainiosti!

Siinä missä sohvan kanssa tuli valinnanvaikeuksia, iskin silmäni välittömästi kauniiseen polyrottinkiseen Vila Orust -ruokailuryhmään. Jokin tuolien muotokielessä kiehtoi aivan valtavasti. Tuo kaareva selkänoja yhdistettynä vettähylkivään pehmustettuun istuimeen tekee sen, että ruokapöydän ääreltä ei halua nousta ylös. Kuten sohva, niin myös ruokailuryhmäkin oli just niin ihana luonnossa kuin kuvissakin. Ruokapöydän kuusi tuolia mahtuvat sen sivuille, mikä tekee sen, että molempiin päihin pöytää mahtuu tuolit. Näin ruokapöytä muuttuu hetkessä kahdeksan hengen pöydäksi. Pöytä on alumiinirunkoinen, mikä tekee siitä varsin kestävän.

Kun minulle soitettiin viime perjantaina toimitusajasta yllätyin. Justhan nimittäin olin tuotteet tilannut Veke.fi -verkkokaupasta ja nyt niitä jo oltaisiin tuomassa. Erittäin nopeaa toimintaa! Suomalainen perheyritys Veke Kaluste sijaitsee Ranualla, josta tuotteet saapuivat muutamassa arkipäivässä tänne Tampereelle.

Hieman aluksi jännitin, olinko valinnut sellaiset polyrottinkikalusteet, joiden polyrottingin sävyt menevät keskenään yhteen. Tuotteet kun valitsin kahdesta eri sarjasta. Mutta hei, huoleni oli turha –  nämä nimittäin mätsäävät täydellisesti.

Terassille jäi vielä tilaa auringonotolle sekä isoille istutusruukuille näyttävine kasveineen. Tuo monta vuotta sitten lahjaksi saamani auringonottotuoli alkaa olla parhaimmat päivänsä nähnyt. Seuraavana hankintalistalla onkin kaksi auringonottotuolia. En saa mielestäni kauniita polyrottinkisia Vila  Aurinkotuoleja, jotka sopisivat meidän olemassa oleviin kalusteisiin täydellisesti. Myöskään aurinkovarjoa ei kehtaa juurikaan pitää auki, sillä se on ajan saatossa kokenut kovia eikä pinttynyt lika enää lähde pois. Pitänee tehdä päätös nopeasti, sillä Veken verkkokaupassa on tällä hetkellä huimia tarjouksia puutarhakalusteista!

Terassi on parhaimmillaan kuin yksi lisähuone. Meille terassi toimittaa kesähuoneen virkaa. Kesäkuumalla sisätiloissa on liian lämmin. Elämä siirtyy ulos. Ja hei, mikäs sen sinne siirtyessä. Viihtyisästi kalustettu terassi houkuttelee puoleensa. Lämpimät kesäpäivät ja lempeän helteiset kesäillat – bring it on! Olemme valmiita. Vielä kun tuo omenapuu terassin vieressä puhkeaa kukkaan 

KESÄTERKUIN,