maanantai 15. marraskuun 2021

Sekalaisia mietteitä matkustamisesta

Uusi kohde, uusi hotelli. Klikataanpas varaus. Muistan just ja just käydä poistamassa toisen kohteen varauksen. Pikainen nettailu kohdemaan suurlähetystön sivulla. Miltä talvilomamatkailu näyttää? Ei ole kristallipalloa, joten gut feelingillä mennään. Finnairin sivut ja Momondo auki. Lennot saisi kyllä nyt tosi edullisesti. Uskaltaisikohan? Jos ensihätään katselisi Youtubesta lentovideoita.

Siinä tiivistettynä mun syksyn vapaa-ajan aktiviteetit! :D  Matkakuume on ollut hurjan kova. Ja silti kuitenkin on tajunnut, että kotona on ollut hyvä olla.

Peruin viime viikolla mun loputkin hotellivaraukset talvilomalta. Sillä se, mitä me helmikuussa lomalta kaivataan ja se, mikä on realiteetti matkustamisen suhteen ei kohtaa. No mitä me sitten kaivataan? Vähintään +30 astetta lämmintä sekä myös sellaisia iltalämpötiloja, ettei tarvitse pitkähihaista päälle. Leppoisaa lomailua ja hyvää ruokaa. Jonkinlaista tuttuutta ja turvallisuutta. Ainut kohde, joka tämän täyttää on Thaimaa.

Muita vaihtoehtoja on ollut Dubai, Los Angeles/Malibu ja Miami. Ensimmäinen näistä olisi oiva aikaeron ja lennon keston puolesta. Mutta helmikuussa palelin joskus Dubaissakin pari päivää altailla, joten takuuvarmaa lämpöä emme sieltä saa (toki olen palellut Thaimaassakin eräänä poikkeusvuonna, joten ei sekään 100% varma lämmön suhteen ole). Myös suurkaupungin hälinä ei ehkä ole se, mitä nyt kaipaa. Osin tästä syystä ja ”kylmyydestä” yhdistettynä aikaeroon on Kalifornia poissuljettu. Miami/Florida houkuttelisi, mutta leppoisa lomailu syrjäytyisi ehkä sillä, että haaveissa on tehdä tuolla seuraavalla kertaa kunnon road trip.

Eli jäljelle jää se Thaimaa. Sen suhteen vaan on liian monta muttaa tämän hetkisten rajoitusten puitteissa:

1) Thailand Passin anominen kaikkine dokumenttirumbineen (+ etukäteen varattu/maksettu testi + yksi yö SHA+ -hotellissa antigeenitesteineen)
2) Maahan saavuttaessa RT-PCR testi ja sitä seuraava karanteeni testitulosta odottaessa. Jos yhdellä perheestä positiivinen, joutuu hän sairaalaan (oireettomanakin) ja muu perhe karanteeniin toiseen hotelliin kuin siihen, minkä on varannut etukäteen.
3) Maskien käyttö julkisilla paikoilla. Maski ihistää välillä Suomessa, joten mitenkähän tuolla helteessä?
4) Altistus lentokoneessa. Näitäkin on muutamia ollut ja kaikki positiivisen testin saaneiden lähimaastossa istuneista ohjataan karanteeniin.

Ja toki jo se testaus täällä Suomessa maksaa neljän hengen perheeltä jonkin verran lisää matkan hintaan. Ollakin, että tällä hetkellä hotellihinnoissa kyllä säästäisi.

Tämä on kyllä sinänsä jännä juttu, sillä yleensä mun optimistiluonteeni ei maalaile kauhuskenaarioita, koska 99,9% kaikki menisi hyvin eikä kukaan altistuisi koneessa / testaisi positiivista maahantulotestissä :) Mutta toisaalta on hyvä, että se pieni realistikin minussa nostaa päätään.

Lomalla kuuluu tuntua lomalta. Se on ehkä se pääpointti. Lomalla en kaipaa mitään ylimääräistä extrajännitettävää. Vaikka testi Suomessa olisi nega, niin voi se silti olla Thaimaan päässä positiivinen. Mutta mitä suuremmalla todennäköisyydellä se on kuitenkin negatiivinen.

Mitä kaikki tämä vaivannäkö / tietynlaisen riskin ottaminen antaisi? Lomailun sellaisessa Thaimaassa, jossa meri olisi kirkasta ja rannat tyhjät. Ainakin toistaikseksi Thaimaa ei ole saanut sellaista turistivirtaa, johon Sandboxin ja sen jälkeisten toimien jälkeen varauduttiin. Eli emme ole ainoita, ketkä hieman uumoilevat tuon minimaalisen epävarmuuden kanssa.

Positiivisesti ajateltuna taas uskon, että tässähän voi käydä vielä mitä vain ennen talvilomaa. Voihan olla, että Thaimaa saa rokotuskattavuuden/tautitilanteen sellaiseen jamaan, että pystyvät höllentämään maahantulovaatimuksia…

…siihen asti seuraan silmä kovana Facebookissa eri Thaimaa-ryhmiä ja tunnen lämmön kuvien kautta. Näillä mennään tähän hätään.

Onko siellä matkakuume jo korkealla? Oletteko varailleet matkoja aurinkoon talvilomalle?

MAANANTAITERKUIN,

 


torstai 04. marraskuun 2021

Vaihto-oppilasvuoden ensivalmistelut

MOIKKA TORSTAIN ALKUILTAAN!

Kävin eilen korvalääkärillä, kun toinen korva oli ollut viikon verran ”tukkoinen” ja lievästi kipuinen. No olihan se tukossa, mutta tukoksen alla piili pieni ärtyneisyys ja tulehduksen poikanen. Liekö siitä johtuen, vai lähipiirissä jylläävästä lenssusta, mulla nousi pitkästä aikaa viime yönä kunnon kuume. Sellaisen horkan kanssa. Tämä päivä on siis kulunut sohvalla, mutta ainakaan enää kuume ei ole noussut lämpölukemia korkeammalle. Korvaakaan ei särje, joten eiköhän tämä tästä.

Se, mitä sohvan pohja saa mussa aina aikaan on järjettömät suunnitelmat. On suunniteltu töihin uutta tuotelinjastoa, on suunniteltu kotiin uutta sohvaa ja ruokapöytää, on suunniteltu jouluruokia, on suunniteltu valmennuskokonaisuutta ja tulevia ulkomaan matkoja. Kaikki nämä toki pään sisällä, toteutusta odotellessa ;)

Ajatustyötä olen tehnyt myös esikoisen vaihtarivuoden valmistelevia dokumentteja tai lähinnä niiden keräämistä varten.

Lupasin ottaa teidät tästä liki alusta pitäen mukaan esikoisen vaihtarimatkaan. Julia on siis lähdössä elokuussa 2022 Yhdysvaltoihin vaihto-oppilaaksi. Me vanhempina halutaan tukea ja kannustaa. Tiedetään molemmat omien vaihtarikokemusten myötä, kuinka paljon tuo vuosi tuo loppuelämän varrelle lisää. Kuinka paljon jo pelkästään se, että asuu vieraassa perheessä uuden kulttuurin keskellä kasvattaa ja antaa valmiuksia elämään. Opettaa suvaitsevaisuutta, erilaisuuden ymmärtämistä ja käytöstapoja. Ja toisaalta opettaa arvostamaan kotimaata vielä enemmän.

Mitä meillä tapahtui elo-syyskussa vaihtarivuoden tiimoilta (alusta saakka oli selvää, että hän haluaa olla lukuvuoden lukukauden sijaan):

1) Kohdemaan valinta
2) Kohdemaan sisällä alueen ja/tai yksityiskoulun valinta (jos yksityiskoulun haluaa!)
3) Eri järjestöihin tutustuminen netin kautta
4) Järjestöjen ilmaisiin webinaareihin osallistumista
5) Soittokierrosta eri järjestöihin
6) Järjestön valinta

Meillä järjestöksi valikoitui Mirlo, sillä siellä Julia sai mahdollisuuden aluepaikkatoiveeseen Kaliforniaan. Joku voisi ajatella, että ei kai sen väliä minne sinne menee. Ja näinhän se onkin, mutta meillä haluttiin nimenomaan Kaliforniaan. Nähdä ja kokea arki siellä. Lomamatkoilla paistaa aina aurinko ja elämä on kovin ruusuista. On hyvä käydä toteamassa vuoden ajan, että ei se aurinko ihan aina paista ja arki se on arki muuallakin. Vaikka voisin kuvitella, että arki tuolla ”Kultaisessa osavaltiossa” olisi ihan mukiin menevää. Golden state käsittää paljon laajemman alueen kuin vain L.A.:n ympäristökuntineen, pohjoisosissa pääsee jopa laskettelemaankin pitkiä rinteitä.

Alkuviikosta saimme vahvistuksen tuolle aluepaikkatoiveelle ja kirjauduimme englanninkieliseen verkkopohjaiseen portaaliin, jossa riittää täytettävää lomaketta sun muuta noin 14 tunnin verran. Joulukuun 6. päivään mennessä pitäisi olla kaikki ”paperityöt” valmiina. Täytettäviä juttuja on muun muassa (kaikki englanninkielisinä):

1) Virallinen englanninkielinen hakemus & valokuva- ja videoalbumi
2) Vähintään 300 sanan kirje vaihto-oppilaan itsensä kirjoittamana
3) Vanhempien kirjoittama kirje
4) Arvosanat kolmelta viime vuodelta (erillinen lomake, jonka koulun ”viranomainen” täyttää ja allekirjoittaa)
5) Enkun open suosittelukirje
6) Laajan terveystarkastuksen terveystodistus
7) Rokotus- ja syntymätodistus

Englanninkielinen haastattelu meillä oli jo aiemmin ja nyt vielä pitää tehdä kielitestit. Heh, puhun ”meistä”, mutta toki tarkoitan tuota tulevaa vaihtaria. Koen kyllä vahvasti, että tämä on ”meidän” projekti, sillä niin vahvasti ollaan jo koko perhe näissä valmisteluissakin mukana.

Vaikka tuosta aluepaikkatoiveen vahvistumisesta olemme erittäin onnellisia ja kiitollisia, niin pitää silti muistaa, että aina kaikki aluepaikkatoiveen esittäneet eivät pääse välttämättä ko. alueelle. Riippuen ihan kuinka paljon vapaaehtoisia perheitä löytyy kultakin alueelta. Ja käsittääkseni Kalifornia on juurikin aluepaikkatoiveissa se ykkönen.

Joten odotellaan, miten käy. Aikaisintaan perhetietoja voi tulla jo helmi-maaliskuussa, mutta viimeistään sitten kesällä. Miten valmistaudutaan tässä väliajalla? Noh, napanuoraa venyttämällä ja jokaisesta hetkestä nelihenkisenä perheenä nauttien. Kyllähän perheen dynamiikka tulee muuttumaan radikaalisti yhden lähdettyä maailmalle. Itse muistan vaihtarivuoden aikana itsenäistyneeni niin paljon, että en enää asunut kotona kuin vuoden sen jälkeen. Sitten muutin omilleni.

Pikkuisen kauhistuttaa ajatus, että näin käy meilläkin. Mutta sitä se elämä kuulkaas on…

”Teet itse valinnan
En tahdo tietäs kaventaa kun nään sun kasvavan
Sulta opin paljon ja riittää kun muistan sen
Oi pienokainen oot lainaa mulle hetkisen
Lainaa vain, lainaa vain
Oi pienokainen, oot lainaa mulle hetken vain” ♥

TUNNELMALLISTA TORSTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,


lauantai 22. helmikuun 2020

Aurinkoisia terkkuja

HEIPPAHEI

ja terkkuja auringosta! Toooosin, having said that – nyt illaksi meni pilveen :) Ei haittaa. Siinä missä joskus olin aivan fanaattinen sen suhteen, että auringossa täytyi olla aamusta iltaan, on joku järjen hiven tullun tähän touhuun. Varjon alla on hyvä olla, samoin nautin suunnattomasti myös pilvisemmistä, mutta lämpöisistä hetkistä.

Olen saanut hurjan monta viestiä IG Storyn kautta, kiitos niistä. Yleisin kysymys on ollut, että missä me ollaan ja ollaanko omatoimi- vai pakettimatkalla. Ollaan taas vaihteeksi Marriott Merlin Beach Resortissa Phuketissa. Kaukana isojen turistirantojen hälystä. Olen mennyt laskuissa sekaisin, kuinka monta kertaa täällä ollaan oltu, mutta aina jossain vaiheessa tullaan tänne takaisin. Ollaan nähty hotellin kasvu perheyrityksestä isoksi ketjun omistamaksi resortiksi ja täytyy sanoa, että ennakkoluulot olivat kovat, kun kuulimme silloin neljä-viisi vuotta sitten, että hotelli ei ole enää perheen omistuksessa.

Tiedättekö, että välillä on niin hyvä tuntea omien ennakkoluulojen romuttuminen. Kaikki oli täällä hyvin aiemminkin, mutta niin on nytkin. Toki ison ketjun vaikutus näkyy, mutta yhtälailla ystävällistä porukkaa on kuin aiemminkin. Ekat pari kertaa Marriott-kaupan jälkeen homma ehkä vähän hapuili, mutta ei annettu periksi. Ollaan oltu täällä pakettimatkoillakin (silloin kun lapset saivat vielä alennuksia), mutta viime aikoina ollaan varattu majoitus suoraan hotellilta. Homma toimii ja palaavina asiakkaina upgreidaus on liki aina odottanut sisäänkirjautumisen yhteydessä.

Lennot otetaan aina, mihin tahansa reissataankin, poikkeuksetta Finnarilla tai samaan allianssiin kuuluvilla yhtiöillä. Hinta on ehkä kovempi, mutta tänä päivänä mielellämme suosimme suoria lentoja, jos mahdollista ja vähempipäästöistä lentokalustoa. Tällä kertaa emme tosin tulleet suoralla lennolla. Tulimme Bangkokin kautta pompulla, sillä säästimme lentolipuissa vähän vajaa 2000 euroa (!), kun otimme ne HEL-BKK ja HKT-HEL. Se on paljon rahaa se. Suora lento on sitten kotiinpäin. Bangkokista Phuketiin otimme eri varauksella Thai VietJet -lentoyhtiön lennon ja se oli vajaa 30 euroa / hlö. Laukuista tuli jokunen euro lisää.

Hotellilla on kolme allasta, josta nyt majoittaudutaan ekaa kertaa lagoon pool -altaalla. Rauhallinen ja suljettu sisäpihan allas. Tyttönelikko viereisessä huoneessa oli sitä mieltä, että ollaan vähän kaukana rannasta ja aamupaloista (matkaa pari sataa metriä :D), joten siirrymme huomenna toiselle altaalle. Kieltämättä itsekin odottaa sitä meri,- tai ainakin osittaista meri-,  näköalaa joka hotellin muiden alueiden huoneista on. Rakastan tuijotella merelle ja kuunnella meren kuohunaa.

No miksi palata aina tänne samaan paikkaan? No sen takia, että kun välillä käydään muualla, niin sitä kaipaa aika ajoin tänne ns. helppolomailemaan. Ei tarvi tutustua paikkoihin ja tietää mitä jokaisen kulman takana on. Tietää, että aamupala on priimaakin priimempaa ja että palvelu pelaa. Bonuksena tietty tutut ihmiset hymyineen, joista osa on ollut täällä töissä jo silloin vuonna 2007, kun ekan kerran täällä kävimme.

Hotelli voi olla näin sesonkiaikaan lasten altaan tuntumassa äänekäs (mikä on täysin hyväksyttävää ja kuuluu asiaan), mutta me tykätään olla rannalla, jossa saa olla ihan rauhassa. Samoin aamupalapaikka rannan puolella on ihanan hiljainen. Isot altaat ovat lasten mieleen ja niin kauan kuin lasten kanssa reissataan, niin valitaan paikat sen mukaan, missä tykkäävät olla. Olihan se viime vuoden Koh Yao Yain villa omalla altaalla ihana, mutta toiset kaipaavat kuulemma äksöniä ;)

LEPPOISAA VIIKONLOPPUA,