maanantai 18. marraskuu 2019

Mahdollisuus joululahjatoivelistaan ♥

HIPSHEI JA HELLUREI MAANANTAIHIN!

Tokavika marraskuun maanantai alkaa olla jo paremmalla puolella ja jälleen kerran pitää vähän taivastella; mihin tää aika oikein menee? Kuten kerroin, niin meillä ei mitenkään suureellisesti tänäkään vuonna hössötetä joulua (muistuttakaa mua tästä, jos/kun alan hössöttämään), mutta sen verran olen jo valmistellut, että tyttöjen joululahjalistoilta olen muutamat kohdat ylivetänyt. Paketoinutkin nuo ylivedetyt! En muista olleeni minään vuonna näin ajoissa lahjojen kanssa. Kauhulla muistelen niitä jouluöitä, kun lopetin paketointitalkoot siinä kahden kolmen maissa.

Kyselitte, että mitä meidän tytöt toivovat joululahjaksi. Tämä taitaa olla nyt toinen joulu, kun meillä ei enää toivota perinteisiä legoja sun muita. Joululahjalistat ovat järkeistyneet ja lyhentyneet niistä hulluista vuosista, kun yksi A4-arkki oli rustattu molemmin puolin. Kun lelulehtisiä luettiin kuin raamattua. Tottakai ikä tekee tehtävänsä; nyt 12- ja 14-vuotiaana meidän lapset arvostavat sitä, että saavat kokea ja nähdä vuoden aikana paljon. Nuo elämykset, joita reissuillamme koemme ovat sellaisia lahjoja, jotka kantavat tässä iässä pidempään kuin ne perinteiset materialistiset lahjat, joita kuusen alta jouluna löytyy.

Ei sillä, mä tykkään hemmotella lapsia jouluna lahjoilla. Joulu on lasten juhla ja tänäkin jouluna käärin pakettiin muutamia toiveita. Toisella joulupukin listassa lukee muun muassa 0,5 lyijyllä varustettu lyijytäytekynä. Se mun mielestä kertoo enemmän kuin paljon. Lämmittää mieltä todella paljon. Muutenkin listoissa on sellaisia realistisia juttuja. Paitsi pikkuisemmalla, jonka listassa taisi vitsillä yksi keskustayksiö vilahtaa. Meinaa kuulemma muuttaa kolmen vuoden päästä lukioon mennessään pois kotoota ja yksiö tuosta yhdestä Tampereen kalleimmasta kerrostalosta olisi mieleen ;) Ihana nähdä huumoriakin listoilla. Tuota kotoa poismuuttoa varten on jo parina vuonna toivonut Muumi-mukeja lahjaksi. Niitä onkin jo kertynyt sen verran, että kyllä niillä sitten joskus pärjää. Onneksi on vielä vuosia moisia kerätä!

Niin kauan kuin lapset osaavat olla kiitollisia niistä vähistäkin, joita saavat on ilo antajan puolella. Toinen lapsista mulle sanoikin viikonloppuna, että äiti älä osta mitään turhaa lahjaa. Säästetään mieluummin nekin rahat. Näin äidin näkökulmasta parhaita joululahjoja lapsille ovat pörrösukat, yökkäri, kirja ja suklaarasia.

Paras  joululahja itselleni on antamisen ilo. Mä rakastan antaa lahjoja. En vain omille lapsilleni vain myös muille lapsille. Varsinkin heille, keillä ei ole edes mahdollisuuksia tehdä joululahjatoivelistaa niin kuin meidän tytöillä on  Vuoden ympäri lahjoitan säännöllisesti kerran kuussa Planin kautta kummitytöllemme Sonimalle Nepaliin. Sen lisäksi ympäri vuoden lahjoitan kuukausittain Unicefin kautta tyttöjen koulutukseen. Tänä vuonna haluan antaa jouluiloa köyhille lapsille Suomeen Pelastakaa Lapset -järjestön kautta. Lisäksi Joulupuukeräykseen pitää käydä ostamassa muutama paketti. Mä koen, että hyväntekeväisyys ja auttaminen ovat akuutteja asioita ympäri vuoden, ei vain jouluna.

Palatakseni vielä meidän tyttöjen konkreettisiin lahjatoiveisiin, niin molempien listoilta löytyy kännykän kuoret, meikkejä ja hajuvedet. Toiselta myös päivä Helsingissä ja hei mikä mua Sims – fania ilahduttaa niin Sims 4 -peli. Ihan mahtia, mä kun olen pelannut sitä ihka ekaa Simssiä parikymmentä vuotta sitten. Leikkinyt pelin myötä pikkuperheen äitiä ja siinä sivussa sisustussuunnittelijaa. Tuo on muuten sellainen lahjatoive, jonka voisi toteuttaa. Ei tekisi itsellenikään huonoa uppoutua pelien maailmaan aina silloin tällöin :)

Lasten kasvaessa pakettien laatu korvaa määrän. Silloin joskus muinoin kuusen alusta oli täynnä paketteja. Sellaisia, jotka revittiin raivokkaasti auki. Tänä päivänä tykkään antaa yhden vähän isomman lahjan ja sitten muutaman muun lahjan. Jotka avataan vuorotellen. Lisäksi meillä on ollut tapana ostaa koko perheelle muutama lautapeli. Yleensä toinen on ollut Vuoden perhepeli -voittaja ja toinen joku klassikko. Täytyykin käydä katsomassa, mitä pelejä tänä jouluna joulunpyhinä pelataan. Jos teillä on vinkata hyviä lautapelejä, niin ilomielin otan vinkkejä vastaan.

Salassapitovelvollisuuksien takia en voi tässä mainita lahjoista enempää (sain juuri yhden pienen olan takaa kurkkivan tuohon taakseni ;)). Mitä siellä on teinien lahjatoiveina? Onneksi on kuitenkin vielä kummilapsia, joille ostaa niitä perinteisiä leluja. Leluosastolla on ihana käydä pyörähtämässä, varsinkin näin joulun alla 

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,


lauantai 12. lokakuu 2019

California dreamin’

HEIPPATIRALLAA

ja terkkuja Kalifornian auringon alta. Tai no, kello on nyt täällä 06.23 aamulla eikä se aurinko vielä ihan paista. Kiitos aikaeron, olemme heränneet jo kolmen jälkeen. Auts. Mies posotti autuaan tyytyväisenä kuuteen asti ja lähti just virkeänä salille. Toinen auts :D

Kuvia yllä eiliseltä. Ajateltiin matkustamisen jälkeen ottaa eka päivä iisisti. Käydä vain pikaisesti Malibun laiturin päässä olevassa ihanassa Malibu Farmissa pikkuisella välipalalla ja tulla sitten hotellin uima-altaille nukkumaan. Hyvät ideat johtivat toiseen ja niin päädyttiin takaisin hotellille reilun kymmenen tunnin kuluttua. Aivan yliväsyneinä. Sillain, että haaveet myöhään valvomisesta (unirytmi piti saada kohdilleen) kariutuivat saman tien.

Ajeltiin eilen Malibusta Rodeo Drivelle ja Beverly Hillsiin hienoja taloja katsomaan. Santa Monica bulevardia pitkin rantaan, johon laitoimme auton parkkiin. Perjantai-iltapäivänä tuo Santa Monican laituri oli kohtalaisen täynnä, mutta saatiin kuin saatiinkin pöytä Bubba Gumpista. Viime kerralla jo mietitiin sinne menoa, mutta ei menty. Olihan tuo paikka nyt ihan legendaarinen. Ja katkaravut hyviä. Ruoan jälkeen tuli armoton väsymys ja voin sanoa, että autossa oli hiljaista, kun taitoimme noin 16 kilometrin matkaa reilut toista tuntia perjantairuuhkassa.

Ruuhkat on Losissa se, mikä saa saa ainakin meillä tekemään suunnitelmia uusiksi. Siinä vaiheessa usein tulee laitettua navigaattori pois päältä ja lähteä seikkailemaan. Usein löytää kiertoreitin, joka ei ole niin ruuhkainen. Väsymyksestä viis, olimme luvanneet lapsille, että pääsevät vähän shoppaileen. Kurvattiin hotellin sijaan lähimpään Marshallsiin. Toukokuussa alkanut ostolakkoni koki hieman kolausta, mutta jos 70 eurolla saa kaksi Calvin Kleinin työpaitaa, yhdet CK:n housut ja Michael Korsin collegepaidan, jota olen himoinnut jo pitkään, niin ei voi sanoa, että harmittaa ostolakon kariutuminen ;)

Nyt suihkuun ja sitten kohti aamupalaa. Tänään otetaan vähän iisimmin kuin eilen. Ehkä pyöräillään täältä Redondo Beachilta Hermosan kautta Manhattanin Beachille. Toivotaan, että ilmakin olisi yhtä lämmin kuin eilen; mittarissa oli luvatun 24 asteen sijaan 31 eikä tuuli juuri käynyt. Iltaisin viilenee nopeasti niin, että saa kaivaa pitkää hihaa päälle.

Illalle bongattiin edulliset liput L.A. Kingsien jääkiekko-otteluun, mutta saas nyt nähdä. Toisaalta tekisi hyvää istua rannalla, ottaa kylmä juoma käteen ja katsoa, kun aurinko painuu Tyynen Valtameren taakse 

IHANAA VIIKONLOPUN JATKOA,

PS. kiitos ihan suunnattoman paljon ihanista viesteistänne IG:n puolella ♥ Ihana kuulla, että viihdytte matkalla mukana :)


torstai 10. lokakuu 2019

Californiacation

MOIMOIMOI!

Ja terkkuja tien päältä. Hippulat vinkuen ajelemme kohti Helsinki-Vantaata. Eilen tuli tekstari puhelimeen, että varautukaa ruuhkiin, loma-ajasta johtuen. Näillä näkyminen pitäisi ehtiä koneeseen. Ja toivotaan niin – talon- ja koiranvahti on hommattu ja laukut pakattu mukaan.

Kun meille tuli taannoin mahdollisuus sanoa kyllä Kalifornialle ja vielä koulujen loma-aikaan, tartuimme tuohon tilaisuuteen juurikaan miettimättä. Täysin lomareissu tämä ei tule olemaan kaikkien meidän osalta, mutta kyllähän maisemanvaihdos eräänlaiselta lomalta tuntuu. Pari vuotta sitten kävimme perheenä ensimmäisen kerran Kaliforniassa ja ihastuimme täysin. Emme niinkään Losin keskustaan, vaan ympäröiviin kaupunkeihin; Hermosa Beachiin, Malibu Beachiin, Laguna Beachiin, Anaheimiin ja kaikkeen siitä väliltä.

Mikä Kaliforniassa kiehtoo? Ei todellakaan se tietynlainen pinnallisuus, vaan se kaikki muu. Huikeat maisemat ja lämpö. Ne auringonlaskut. Hymyilevät ihmiset ja tietynlainen leppoisuus. Viime reissulta mieleenpainuvimpina juttuina muistan ajelut ihan normi asuinalueilla. Mutta myös sen läpiajon Rodeo Drivella, kun kaikki oli kiiltävää ja kallista. Kaliforniassa viehättää moni asia. Ja kuten aina reissatessa, eniten vaakakupissa painaa ne perheen kanssa yhdessä koetut asiat. Tehdyt muistot tulevien vuosien varalle. Ei mene kuin muutama hassu vuosi ja sitten ei saadakaan tyttöjä enää välttämättä mukaan. Joten nautitaan nyt, kun vielä voidaan.

Osaltaan Amerikassa kiehtoo tietynlainen helppous. Se, että ravintolassa ruoka-annos riittää kahdelle ja että saa small talkata tämän tästä. Näkee hymyjä ja ystävällisiä ihmisiä. Hymy ja ystävällisyys tarttuu. Vaikka varsinkin Losin sisällä näkee elämän ääripäät on ilmassa kuitenkin tietynlaista hyväntahtoisuutta ja hyväntuulisuutta.

Voisin istua rannalla ja katsella surffareita aamusta iltaan. Nollata aivot. Jotenkin tuntuu, että olen ollut tänä syksynä väsyneempi kuin aiemmin. Yleensä kesäloma on kantanut joululomaan asti. Nyt se ei oikein ole kantanut viimeisen parin viikon aikana. Ehkä sitä on ollut tottumista 20 koulutuntiin viikossa työn ohella tehtynä. Mutta uskon, että viikon maisemanvaihdoksen jälkeen olen entistä ehompi ja energisempi Maria. Jet lagista huolimatta ;)

Kalifornian jälkeen lähdemme parin päivän lomalle Vegasiin. Odotan tuota ajomatkaa ja sen nähtävyyksiä (tai lähinnä sitä, ettei ole mitään muuta kuin erämaata) pariksi päiväksi. Ehkä saan rakkaan bestikseni meitä moikkaamaan Vegasiin. Mies on ollut monesti Vegasissa, mutta me muut emme. Onhan tuo nyt sellainen paikka, että kerran elämässä pitää kokea. Toisaalta koen, että parin päivän jälkeen voi helpostikin tulla se tunne, että äkkiä takaisin Koti-Suomeen ja omaan sohvan nurkkaan. Kynttilöitä polttelemaan ja hiljaisuudesta nauttimaan.

ID

Tytöt odottavat eniten Marshallsia ja Rossia. Superedullisia merkkivaatteita. Mä puolestani odotan pumpkin spice lattea ja sitä, ettei wifi ole koko ajan saatavilla. Ja hei jos löytyy, niin sellainen tikkaille kiipeämään laitettava iso joulupukki pitää ostaa. Silläkin uhalla, että ”hänet” pitää postittaa Suomeen, jos ei matkalaukkuun mahdu :D Seuraavan kerran kuullaan siis rapakon takaa. Blogi tuskin päivittyy normaaliin tahtiin, mutta IG Storeissa (atmarias) lupaan lähettää teille postikortteja ja aurinkoisia terkkuja 

TORSTAITERKUIN,