torstai 06. elokuun 2020

Toivepostaus: Vaatekaapin päivitys syksyyn

Huom! Postaus sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä

MOIKKAMOI IHANAT!

Aina silloin tällöin toivotte päivänasupostauksia ja juttua vaatteistani. Viime viikolla sain toiveen kertoa, mitkä vaatteet toimivat mun syksyisen vaatekaappini kulmakivinä. Aluksi mietin, että en voi tehdä tällaista postausta, sillä ei ole mitään uutta mitä esitellä. Shoppailu ei ole ollut kevään ja kesän aikana se juttu. En tiedä mikä muhun on mennyt, mutta ekaa kertaa moneen aikaan olen a) innostunut sisustusjutuista ja b) innostunut vaatekaapin päivittämisestä. Vilaisin tuossa ennen töiden alkua vaatekaappiani ”sillä silmällä” ja tilanne on kieltämättä aika hyvä. Tähän ikään mennessä olen oppinut, että aina ei tarvitse ostaa uutta. Ja että, useimmiten ostan vain tarpeeseen enkä vain ostamisen ilosta, niin kuin joskus nuorempana tuli tehtyä. Toki heräteostos silloin tällöin sallitaan, mutta sellainen hysteerinen vaatteiden hamstraus on jäänyt taka-alalle.

En liiemmin seuraa pukeutumisessakaan trendejä, vaan pyrin ostamaan omannäköisiä ja ajattomia vaatteita. Sellaisia, joissa on mukava olla. Toimistopukeutuminen meillä on rentoa ja saa olla omannäköistä. Mutta silti tykkään toimistollekin pukea vähän siistimmät vaatteet kuin mitä esimerkiksi pitäisin kotitoimistolla. Mulla on jo parin vuoden ajan ollut suosikkeina suorat housut. Korkeavyötäröiset, strechit ja puntteihin kapenevat.

Kauluspaitoja tykkään käyttää myös sekä villatakkeja. Erilaisia jakkuja mulla on kaappi väärällään (osa parikymmentä vuotta vanhoja :D) ja nyt jotenkin jakut houkuttelevat syksyyn. Harmittaa hiukka, että olen heittänyt ne joskus muotia olleet isot / pitkät jakut kierrätykseen. Nyt sellainen tuntuisi omalta.

Vaikka päätin, että otan värit käyttöön ympärivuotisesti, niin silti tuttu ja turvallinen perusväritys vaatekaapissani toimii parhaiten. Harmaan, ruskean sävyjen ja mustan lisäksi toki väriläiskiä löytyy esimerkiksi parin pitkähihaisen syysmekon muodossa.

Vaatekaappiin tekemäni inventaarion tulemana tulin tulokseen, että vanhat Molly-farkkuni ovat palvelleet hienosti vuoden päivät, mutta toiset mustat farkut voisi olla niille päiville, kun nuo toiset ovat pesussa. Teille muillekin, jotka etsitten hinta/laatusuhteeltaan hyviä farkkuja, suosittelen Mollyja. Meillä kaikki perheen naiset käyttävät niitä. Mustat *Molly-farkut ja tummansiniset *Molly-farkut ovat ostoslistallani. En olekaan vähän aikaan pitänyt denimin värisiä farkkuja ja nyt jotenkin silmä tykkäisi taas sellaisista.

Perus *valkoinen kauluspaita on mun yksi luottovaatekappaleistani. Se menee villapaitojen ja -takkien alle sekä vähän virallisempiin päiviin jakkujen alle. Elloksen valikoimista löysin just sellaisen isomman kokoisen *jakun, jonka menevä aukko mun vaatekaapistani löytyy. Rrrrakastan farkkupaitoja ja ollakin, että mulla on niitä noin kolme erilaista, kaipaisin vähän väljempää farkkupaitaa. *Ellos Collectionin farkkupaita taitaa päätyä mun ostoskoriini syksyä varten. Eikä vain syksyä varten, vaan farkkupaidathan menevät ympäri vuoden.

T-paitavalikoimani kaipaa myös uudistusta. Muutama valkoinen, yksi harmaa ja yksi musta napakka, mutta joustava *perus teeppari tulisi tarpeeseen. Varsinkin niiden jakkujen alle, mutta myös villatakkien ja -paitojen alle. Villapaitojen suhteen tilanne on aika hyvä, mutta helmenharmaa *v-aukkoinen villapaita paikkaisi vanhan aivan liian nyppyyntyneen villapaidan jättämän tilan.

Koska olen mekkotyttöjä läpi vuoden, niin tykkään käyttää töissäkin neulemekkoja. Kollaasin musta Cubuksen neulemekko täytyy käydä paikan päällä kokeilemassa. Jos se on päällä yhtä mukava kuin miltä näyttää, niin veikkaan, että siitä tulee mun syksyn suosikkini! Kenkiä en vielä inventoinut syksyä varten, mutta aiemmat mustat nilkkurini ovat aivan loppuun kävellyt. *Becky-nilkkurit menisivät hienosti mustien tilalle ja ruskeat *Chelsea-nilkkuritkin pääsisivät varmasti käyttöön.

Eli aikas perusmeiningillä mennään. Se, mikä on iän myötä korostunut on vaatteen mukavuus päällä sekä se, että vaate kestää hyvin. Mun mielestä aiemmin hinta kertoi tuotteen laadusta, mutta nyt en sanoisi niinkään. Nuo alle kolmenkympin Molly-farkut ovat kestäneet hurjaa käyttöä yli vuoden ja menevät vieläkin. Edes strechfarkkuihin tyypilliseen tapaan en ole saanut niihin polvipusseja aikaiseksi. Ja hei sanottakoon, että nuo ovat joskus vahingossa menneet kuivariinkin eivätkä ole miksikään menneet ;)

Löytyykö sieltä samoja lemppareita vaatekaapista? Joku sanoisi näitä tylsäksi, liian tutuksi ja turvalliseksi, mutta hei  – pääasia, että ne toimii itsellä ja tuntuu hyvältä päällä. Nyt vielä muutama työtunti ja sitten kotiin. Toimistomaisema vaihtuu viimeiseksi arkipäiväksi sellaiseen, jossa toimiston ikkunasta näkyy rakas järvimaisema

TORSTAITERKUIN,


perjantai 26. kesäkuun 2020

Juhlapukeutumisessakin mukavuus edellä

MOIKKA!

Ei hemmetti, täällä taas. Pahoitteluni tuosta hemmetistä. Mutta tiedättekö, että jonkun täytyy nyt laittaa munalukko mun tietokoneeseen ja näppäimistöön. Toisaalta, miksi ei saisi tehdä sitä, mikä tuottaa itselleen niin hyvää mieltä? Tämä bloggaustouhu kun ei omalla kohdallani ole sellaista, että pitäisi keksimällä keksiä sanottavaa. Vaan päinvastoin, usein vähän toppuutella. Me ollaan taas käyty teidän kanssa niin mahtavia keskusteluita, blogissa ja instassa, sähköpostissa ja fb:ssä. Musta tuntuu, että olen tietyllä tapaa koukuttunut teihin.

Nyt tulee viimeiset juhlakuulumiset ennen ensi viikkoa. Hei ensi viikolla olenkin maanantaista perjantaihin toimistolla, joten tankataan nyt tätä blogimaailmaa varastoon. Ensi viikolla tuskin ihan joka päivä blogiin ehtii. Sääkin näyttäisi hieman tuosta viilenevän, joten mikäs siinä. Toimistotöitäkin on välillä tehtävä :)

IG storyn puolella esittelin kahta mekkovaihtoehtoani. Toinen oli tummansininen ja vartalonmyötäinen. Toinen kukallinen ja kesäisempi. Itse tykkään enemmän ehkä tuosta vartalonmyötäisestä, mutta tiedättekö (noh, te naiset ainakin tiedätte)…tämä kuumuus tuntuu jo tarpeeksi tukalalta ilman makkarankuorimekkoa. Se on turvottanut massun mukavaksi pikku jalkapalloksi. Vartalonmyötäinen mekko kieltämättä ihistää itseäni näillä keleillä. Mukavuus edellä mennään ja kukkamekko päätyy juhliin. Jalkaan korkeakorkoiset sandaalit. Joiden korko jää mukavasti kiinni terassilautojen väliin ja uppoaa nurmikolle. Ehkä tokaan kattaukseen, jonne saapuu vinopino rakkaita ystäviä, vaihdan kengät varvastossuihin. Ja mekon johonkin kesähepeneeseen ;)

Nyt on liki kaikki tehtävät tehty. Loput tuosta kuorikkeesta vielä levitetään ja haetaan veljen vaimolta pioneja huomen illalla. Toivottavasti helle ei koidu pionien kohtaloksi ennen h-hetkeä. Varasuunnitelma on jo tehty. Ostin sisälle harsokukkaa reilut puntit, joten niistä riittää sitten tarvittaessa kattauksiinkin.

Ei ressiä -meiningillä mennään edelleen. Ehkä lähdetään illasta mökille ja tullaan huomen aamulla. Huomiselle illalle uskallettiin varata golf, koska liikunnat on tällä viikolla jääneet väliin. Itsestäänkin pitää juhlahumun keskellä pitää huolta. Hyvin se menee ja hei se, mikä on unohtunut tehdä, niin sitä ei tarvita. Näinhän se on. Vieraat tekevät juhlasta juhlat

Juhlatunnelmia, mikäli niitä ehdin kuvailemaan, blogiin sitten ensi viikolla. Nyt toivottelen teille ihanille aurinkoista viikonloppua, vaihdan juhlamekon takaisin normikolttuun ja hilpaisen vielä kauppaan hakemaan muutaman puuttuvan palasen. Sitten loppupäivä meneekin biksuissa tai uimapuvussa. Koska kesä. Koska elämä. Koska mä voin.

PERJANTAITERKUIN,

PS. ei musta kyllä muotibloggaajaa saisi tekemälläkään. Klo 12.54 kesken mustamakkaran syönnin tuli mieleeni, että ai niin, juhlamekosta pyydettiin blogiin kuvia. Klo 12.57 peilin ohi kulkiessani juhlamekossani mietin, että olisikohan pitänyt edes harjata hiukset kuvaukseen tai töpsötellä kiiltoa pois kasvoilta. Samalla pyyhin suupielestäni pois mustamakkaran palasen. Klo 13.07 jes, kuvat on ladattu koneelle. Klo 13.35. Postaus on valmis :D


maanantai 20. huhtikuun 2020

Dopamiinipukeutuminen; väreistä pirteyttä päivään

HEI HELLUREI

ja aurinkoista maanantaiaamupäivää! Tänä aamuna ilmassa oli vahvasti kevättä. Ihanaa :)

Olen saanut monta postaustoivetta vaatejutuista, joten tähän väliin sellaisia. Mun vaatekaappinihan ei juuri väreillä koreile. Paitsi keväällä ja kesällä. Mulla on yksi sellainen luottoväri, joka on seurannut mukanani jo vuosikausia. Himo tuohon väriin tulee aina maalis-huhtikuussa. Nimittäin oranssiin. Siinä missä lehdissä näkyy ihanan hempeitä pastellisävyjä keväisin, alkaa mun mieleni hamuamaan oranssin eri sävyjä. Ei sillä, kyllä hempeä vaaleansininenkin aina toimii. Myös keltaista on viime vuosina näkynyt kevät/kesägarderoobissani.

Viikolla törmäsin artikkeliin dopamiinipukeutumisesta. Värienhän on todettu vaikuttavan mielialaamme ja mä huomaan, että niinä päivinä, kun olen töihin laittanut kukkapaidan (kyllä, nyt saa jo käyttää kukkapaitoja) tai raitapaidan, niin koko olemus on usein virkeämpi. Tänä maanantaina kotitoimistopäivään pukeuduin oranssiin ja tiedättekö, että voin väittää, että se on tuo väri, joka voimaannuttaa. Saa energiseksi. Voi olla ihan höpöhöpöjuttuja nämä, mutta jos siihen kovin uskoo ja se itselleen toimii, niin eikös se olekin sitten ihan ookoo? ;)

Lisäksi tänään piristystä tuo porvoolainen suklaa, jota sain yhden lähetyksen mukana sekä nuo eilen maitokaupasta (force majeure-kauppakäynti) mukaani nappaamat kukat.

Tänään töiden jälkeen vaatekaappi kokee kevätsiivouksen. Pois alta synkeät mustat ja harmaat neuleet, esille ne iloa ja elämää päiviin tuovat paidat. Mietin muuten tuossa taas laittaa vaatteita kiertoon. Nyt kun kirpparit on suljettu, niin mitä mieltä te olette; kumpi toimisi paremmin fb-kirppis vai insta-kirppis? Meillä tytötkin siivosivat kaappinsa, joten sielläkin olisi myytävää yllin kyllin koossa 134-160. Lähinnä juhlamekkoja, mutta hitsi vie, kun tämän kesän juhlat taitaa nyt olla peruttu.

Mulla oli aamusta eka mustat housut päällä oranssin paidan kanssa, mutta jotenkin musta tuntui nyt niin synkältä. Vaihdoin ylleni siniset kotihousuni ja maanantaita jatketaan aivan Tapparan väreissä. Sini-oranssina, mutta astetta pirteämpänä :)

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,