tiistai 24. syyskuu 2019

5 x edullinen arkiruoka

MOIKKAMOI IHANAT!

Vaikka rakastankin kaiken maailman ihania ”terveyshifistelyruokia”, joiden hintalappu on usein korkea, niin vähintäänkin yhtä paljon rakastan perusarjessa sellaisia pihistelyruokia. Niitä just, jotka eivät montaa euroa per annos maksa. Aika monet näistä on sellaisia, jotka ovat kulkeneet meidän äidiltä mulle. Meillä ei kotona juuri ruoalla koreiltu. Paitsi jouluna ja hirvenmetsästysaikaan. Olen niin surkutellut kadottamaani hirvipaistireseptiä. Muistan kun eräänä sunnuntaina oltiin veljen vaimon kanssa täällä lapsuudenkodissani ja äiti opetti meille kädestä pitäen, miten tuo maailman parhain hirvipata valmistetaan. Rustasin ruutupaperille reseptin ja laitoin sen beigejen äitiyslappuhaalareiden etutaskuun…

Beiget äitiyslappuhaalarit ovat vuosien saatossa menneet kiertoon ja sen mukana myös tuo resepti. Sen muistan, että siihen tuli paljon valkosipulia ja yrttejä. Täytyykin joskus soveltaa ja yrittää jäljitellä äiskän hirvipaistin ohjetta. Iskä kuului hirviporukoihin, joten syksyisin pakkanen täyttyi hirvenlihasta. Sinänsä edullinen ruoka tuo. Sen kylkeen oli tarjolla puolukkasurvosta ja perunamuusia. Voi namskis!

Mutta hei, niihin meidän nykypäivän edullisiin arkiruokiin palatakseni. Musta tuntuu, että mulle on tullut jopa sellainen pieni kunnianhimo asian suhteen. Kuinka edullisesti voidaan syödä laadusta tinkimättä?Viikkoruokalistaa tehdessäni ja sen mukaisia aineksia tuonne verkkokauppaan näpytellessäni olen oppinut ruokien hinnoista paljonkin. Taisin tuossa männä viikolla mainita, että en vielä pari kolme vuotta sitten ollut juurikaan kärryllä paljonko tietyt ruoat maksavat. Paljonko edes maitolitra maksaa. Nyt musta on tullut senkin suhteen hintatietoinen kuluttaja ja aina jos mahdollista, valitsen edullisemman tuotteen. Toki on sitten taas jotkut tuotteet, joista en suostu tinkimään, kuten kotimaiset kasvikset. Ja hei, vinkkivitonen hevi-osastolle; satokausikalenteri!

Hernekeitto. Hernari tai papari on ihan meidän perheen suosikkiruokaa. Yleensä sitä syödään kotitoimistomaanantaisin. Silloin laitan herneet sunnuntai-iltana likoamaan yön yli ja alan hauduttelemaan keittoa maanantaiaamupäivällä. Mitä kauemmin se saa porista miedolla lämmöllä sen parempi. Joskus tein tämän savuluista, mutta noita on jotenkin todella hankala tänä päivänä löytää kaupoista. Välillä teen keiton vegeversiona (esim. kaurajauhiksella), välillä sikanautajauhelihaan. Mutta nyt viime kerrat olen tehnyt savuliharouheen kanssa. Tuo savuliharouhepussi maksaa 2,90 euroa ja siitä riittää viiteen kertaan. Säilytän sitä pakkasessa. Kuivatut herneet maksavat 0,75 euroa, pienestä punasipulista puolet ei juuri mitään ja loraus sinappia tulee kaupan päälle :)

Hernekeitto
6:lle (0,23 e/annos)

1 pss kuivattuja herneitä
1/5 pss savuliharouhetta
ripaus suolaa

tarjoiluun
sinappia
punasipulia

-liota herneitä yön yli kylmässä vedessä
-vaihda vesi uuteen, lisää savuliharouhe ja annan porista 2-3 tuntia
-mausta suolalla

Makaronilaatikko. Meillä kotona tehtiin makaronilaatikko aina veteen. Ei maitoon. Suurimmaksi osaksi teen vieläkin laatikon veteen, sillä rakastan sen makua. Tumma makaronipussi maksaa 0,27 euroa ja 200 g naudan 10% jauhelihaa 1,75 euroa. Lihaliemikuutio on viitisen senttiä ja mausteet jonkun verran. Jos haluaa upgreidata laatikon, niin siihen sopii hyvin Jukolan Cheddar -juustosta tehty juustoraaste. Tällöin hintaa tulee noin 0,40 euroa lisää annokseen.

Makaronilaatikko
4:lle (0,45 e/annos)

1 pss tummaa makaronia
200 g naudan 10% jauhelihaa
1 lihaliemikuutio
vettä
valkopippuria, paprikamaustetta
(suolaa)

-keitä makaronit ohjeen mukaan
-paista jauheliha ja mausta se valkopippurilla ja paprikamausteella
-kaada makaronit ja jauheliha uunivuokaan, sekoita
-murustele lihaliemikuutio paistinpannulle ja lisää vettä
-annan porista hetki ja kaada vesi uunivuokaan, niin että makaronit peittyvät vedellä (lisää tarvittaessa vettä raanasta)
-paista 200 asteessa uunin alatasolla noin 35-40 minuuttia

Tomaattikeitto. Ah, keitot – ne ovat niin hyviä ja ainesten suhteen voivat olla myös edullisia. Meillä tehdään usein esimerkiksi kurpitsakeittoa tai bataattikeittoa. Niille tulee jonkin verran hintaa, mutta tomaattikeitto on sellainen nopea ja edullinen herkku, joka maistuu koko porukalle. Vielä kun yrtit siihen tulee omalta takapihalta, niin avot.

Lempeän mausteinen tomaattikeitto
4:lle (0,89 euroa / annos)

3 prk yrttimaustettua tomaattimurskaa
1/2 prk valkosipulituorejuustoa
yrttejä, suolaa, hunajaa

-kiehauta tomaattimurskaa hetki ja soseuta sauvasekoittimella
-lisää valkosipulituorejuusto ja sekoita
-mausta tarvittaessa suolalla, yrteillä ja lorauksella hunajaa

Makkaraperunat. Jep, ei Vaakon nakilta ostetut vaan ihan itse tehdyt. Sarjassamme ”ei niin terveelliset” -arkiruoat, mutta silti tuovat hyvää mieltä arki-iltaan. Yleensä, kun olen aika järjestelmällinen ja suunnitelmallinen arkiruokien suhteen, niin tykkään yllättää lapset ex tempore -ruoilla. Esimerkiksi makkaraperunoilla, joiden ainekset usein löytyvät kaapista. Peruna on meidän perheen yksi suosikki jo hinnankin takia. Lisäksi rakastamme perunan monipuolisuutta ja makua. Makkaroista meidän toinen lapsi kelpuuttaa ne, jotka luokitellaan leivonnaisiksi :D Eli ei varsinaiset lihamakkarat. Jos jääkaapista löytyy, niin kurkkusalaatti kruunaa tämän ruoan!

Makkaraperunat
4:lle (0,47 euroa / annos)

1 kg kiinteitä perunoita
2 makkaraa
oliiviöljyä, sormisuolaa

tarjoiluun
ketsuppia
sinappia
silputtua sipulia

-pese perunat ja leikkaa niistä veneitä
-pyörittele perunaveneet oliiviöljyssä ja suolassa
-lisää uunivuokaan
-paista 200 asteessa noin puoli tuntia (kääntele välissä)
-lisää siivutetut makkarat ja paista, kunnes makkarat ovat saaneet väriä

Silakkapihvit. Totuuden nimissä en ole näitä nyt muutamaan vuoteen tehnyt, mutta ai pojat, että rakastan rapeita silakkapihvejä. Kaiken lisäksi ne ovat edullisia ja eikös silakka ole kala, jota kannattaa muutenkin syödä? Rapeat ja rouskuvat silakkapihvit tarjoilen perunamuusin kanssa. Meillä lapset eivät ole silakkapihveistä yhtä innoissaan kuin minä, mutta perunamuusi toki aina maistuu.

Silakkapihvit
4:lle (0,92 euroa / annos)

300 g silakkafileitä
sitruunapippuria
valkopippuria
tuoretta tilliä
suolaa
ruisjauhoja
voita paistamiseen
(sitruunaa tarjoiluun)

-aseta silakkafilee nahkapuoli alaspäin leivinpaperin päälle
-ripsottele päälle suolaa, sitruunapippuria, valkopippuria ja tuoretta tilliä
-lisää kanneksi toinen silakkafilee nahkapuoli ylöspäin
-kääntele silakkapihvi ruisjauhoissa ja paista kullankeltaiseksi voissa molemmin puolin
-tarjoile perunamuusin kanssaID

Näiden lisäksi luen arjen pihistelyruokiin myös kaalikeiton ja kaalilaatikon. Tykkään kaalista kaikessa muodossa ja kaali on usein edullista. Myös erinäiset linssijohdannaiset toimivat kivasti, esimerkiksi linssikeitto. Olis kiva kuulla, mitä teillä on sellaisia arjen pihistelyruokia?

TIISTAITERKKUSIN,


keskiviikko 21. elokuu 2019

Miten ruokailutottumukseni ovat muuttuneet iän myötä? (& helppo arkiruoka)

MOIKKAMOI!

Aina päätän, että huomenna pidän välipäivän blogista ja sitten huomaan näin ruokatunnilla näpytteleväni postausta :D Koukuttavaa puuhaa? Yep. Päässä on miljoona postausideaa, jotka pitäisi saada paperille. Joku sellainen ajatusten puhtaaksi kirjoittava kone olisi toivomuslistalla.

Olen viime aikoina miettinyt sitä, miten ruokailutottumukseni ovat muuttuneet iän myötä. Tuntuu, että parikymppisenä sitä söi saadakseen energiaa. Big Maccejä kului kiitettävään tahtiin ja ruoka ei ollut niinkään nautinto. Se oli polttoaine, joka auttoi jaksamaan. Iltapalaksi valikoitui usein Makuunin irttareita. Eli en mäkään aina ole kuulkaa ollut se ruoalla myysseilevä ja kattauksiin panostava minä. Toki Makuunin irttarit usein kaadoin kippoon, jotta pussi ei rapisisi ;D

Se taisi olla mieheni tavattuani, kun aloin innostumaan todenteolla ruoanlaitosta, ruoan esillepanosta ja siitä mitä suustani alas laitan. Salaatit valtasivat ruokavaliotani ja aloimme käydä Tampereen Kauppahallissa lihaostoksilla. Kerran kuussa paistettiin oikein mureat naudan sisäfilepihvit ja tehtiin niille suussa sulava makea pippurikastike. Liekö tuon ruoan ansiosta, niin aloin tajuta myös sen, kuinka hyvä ja täyteläinen punaviini voi kruunata aterian. Ennen meistä kumpikaan ei ollut tykännyt viineistä lainkaan. Ei edes hän, joka oli asunut Ranskassa viinialueella.

Lasten syntymän myötä ruoanlaitto nousi taas uusiin ulottuvuuksiin. Kotona ollessani istutin lapset heti, kun mahdollista (6 kk iässä…?), syöttötuoliin keittiön työtason viereen. Annoin puukauhan käteen ja tein ruokaa toisten lyödessä kapustalla tahtia. Arkiruokien merkitys korostui tuossa vaiheessa. Ja olihan se miehellekin kiva tulla kotiin, kun ruoka oli valmiina. Illalla saatuamme lapset nukkumaan usein kokkasimme yhdessä vielä iltapalaa. Tai viikonloppuiltaisin vasta varsinaisen iltaruoan. Onni oli se, että lapset nukahtivat jo klo 19 maissa. Ruoasta ja ruokailusta tuli nautinto.

Tänä päivänä ruoka ja ruoanlaitto ovat rakkaita harrastuksiani. Asioita, joihin haluan panostaa. Myös kiireisinä päivinä. Siinä missä aiemmin mulla oli paha tapa plärätä kännykkää syödessäni (jos ei pöydässä ollut muita), olen oppinut nauttimaan ruokailusta ilman mitään muita virikkeitä. Ruoan maut tulevat paremmin esiin. Sitä keskittyy pureskelemaan. Keskittyy nauttimaan ruokahetkestä.

Nykyään osaan tulkita myös kroppaani ja sen tarpeita paljon paremmin kuin aiemmin. Tiedän, että päivällä mun ei kannata syödä kovin hiilaripitoista ateriaa tai liian paljon; työtehokkuus laskee samantien. Illalla voin kyllä nauttia lautasellisen pastaa ja silti virtaa riittää vaikka kuinka. Olen opetellut syömään välipaloja viime vuosina ja syön jotain noin kolmen tunnin välein. Verensokerin tasaisena pitäminen on jotenkin korostunut iän myötä.

Tyttöjen ollessa isompia on ihana huomata, että rakkaus ruokaan on periytynyt. Esikoinen sai ensimmäiseksi valinnaisaineekseen köksän ja toiseksi valinnaisaineekseen luovan köksän. Ja näiden parin viikon aikana noista on jo tullut suosikkiaineita. Kuopuskin sai valinnaisaineekseen tälle vuodelle master chefin, joka on ikäänkuin alakoululaisten köksä :) Niin paljon kuin rakastankin ruoanlaittoa, niin kyllä välillä on ihana nauttia muiden tekemää ruokaa. Tänä iltana ruokana on pikkuisemman tekemää kanawokkia 

Eilen syötiin kaappien jämiä ja yleensä niistä syntyy parhaimmat ateriat. Kuten tämä nopea ja helppo tortellonivuoka! (saa valistaa ja kertoa, jos tietää mikä ero on tortellinilla ja tortellonilla :))

Tomaattinen tortellonivuoka

500 g juustotäytteisiä tortelloneja (tuorepastaa)
1 prk Dolmio Smooth Classico -tomaattikastiketta
1 valkosipulin kynsi pilkottuna
kirsikkatomaatteja puolitettuna
lehtipersiljaa silputtuna
1 pallo bufala di mozzarellaa
mustapippuria

-keitä tortelloneja muutama minuutti
-sekoita tortellonit, tomaattikastike, valkosipuli, tomaatit ja lehtipersilja uunivuoassa keskenään
-revi päälle mozzarellasuikaleita
-kierrä päälle muutama kierros mustapippurimyllystä
-paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 5-7 minuuttia ja nosta sitten grillivastuksen alle, kunnes mozzarella alkaa ruskistumaan

Kaapin jämistä löytyi myös ainekset salaattiin, joka ei sopinut makumaailmaltaan sitten lainkaan tortellonivuokaan. Mutta muuten oli kyllä oikein hyvää. Syön katkarapuja ehkä kerran vuoteen enkä osaa sanoa miksi en syö niitä useammin. Mutta eilen oli taas katkarapuhimo. Pakkasesta sulatin katkarapuja ja tein niistä salaatin parsakaalin, kaalin ja porkkanan kanssa. Kastikkeen sekoitin oliiviöljystä, limen mehusta ja chilistä. Lisäksi korianteria ja lehtipersiljaa tarjolle.

Vartissa valmis iltaruoka ja ah että oli hyvää! Ruokailutottumuksissa ehkä ihanin muutos on se, että siinä missä parikymppisenä ei tullut kuuloonkaan syödä samaa ruokaa montaa päivää putkeen, on ajatukset siirtyneet hävikin vähentämiseen. Sunnuntai-iltana maanantai-illalle valmistamani keiton jämät pääsi tänään töihin evääksi. Hyvää oli ja taas jaksaa :)

IHANAA KESKIVIIKKOA TOIVOTELLEN,

 


tiistai 28. toukokuu 2019

Vihreän keittiön itämainen kasvissosekeitto


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Floran kanssa.


 

TIISTAI-ILTAPÄIVÄÄ IHANAT!

Tehän tiedätte, että olen vannoutunut helppojen ja herkullisten ruokien ystävä. Joskus toki on kiva tehdä ruokaa pitkän kaavan mukaan, mutta näin arjessa nämä maksimissaan puolessa tunnissa valmiit ruoat ovat niitä pelastusrenkaita, joita arjen sujuvuuden kannalta tarvitaan. Helppojen ja herkullisten ruokien joukkoon olen viime vuosina nostanut yhä enempi kasvispohjaisia ruokia. Vakuuttaen vihdoin muun perheen siitä, että myös kasvisruoalla pärjää.

Ja samalla tyytyväisesti myhäillen seurannut lasten keskustelua ruokapöydässä siitä, millaisista ruokailutottumuksista maapallomme kiittää. Välillä äimistelen sitä, kuinka paljon tietoa vihreämmistä ruokailutottumuksista tytöt ovat saaneet koulun kautta. Hatunnosto kaikille aikuisille, jotka lapsia valistavat näissä asioissa. Joskus tuntuu jopa, että lapset tietävät näistä asioista enemmän kuin minä itse. Mikä ei ole suinkaan huono juttu; nuorissa makaa maapallon toivo!

Arjen pienillä teoilla on todellakin suuri merkitys. Meidän vihreän keittiön kulmakiviä ovat kasvisruokapäivien lisääminen, siirtyminen pikkuhiljaa kohti kasvispohjaisia kermoja, jugurtteja ja maitoja sekä se kierrätys. Olen tilannut meille vastikään biojäteastian ja odotan innolla, että pääsemme kierrätyksen mukaan myös biojätteiden osalta. Vihreän keittiön kulmakivenä, uutena sellaisena tähän kotiin muutettuamme, toimii myös tietynlainen omavaraisuus.

Rakastan viettää aikaa keittiössä. Keittiön ikkunasta ulos katsoessani huomaan vehreyttä. Vihreää, joka hivelee silmää. Nuo kolme kasvatuslaatikkoa, joidenka annit sulostuttavat jokaista päiväämme. Yrteillä maustetaan ruokia päivittäin. Herne- ja mansikkasatoa odotellaan vielä innokkaasti, mutta retiisejä olen käynyt jo napsimassa salaatteihin. Retiisejä pääsi myös tähän samettiseen itämaisvivahteiseen kasvissosekeittoon. Ei vain koristukseksi, vaan myös makua ja rakennetta tuomaan.

Itämainen kasvissosekeitto

3 pientä bataattia
vettä
1 salottisipuli
2 cm pätkä inkivääriä
1 valkosipulin kynsi
limen mehu
1 kasvisliemikuutio
1 prk Flora Ruoka Pehmeä Currya
loraus Flora Kokin Salaisuutta

tarjoiluun
korianteria
retiisiä

-kuori ja lohko bataatit
-laita ne kattilaan ja kaada vettä niin, että bataatin lohkot peittyvät
-laita vesi kiehumaan ja lisää kasvisliemikuutio
-kuori ja pienistele inkivääri sekä valkosipulin kynsi
-lorauta Flora Kokin Salaisuus kasvi- ja voiöljyseosta pannulle pari teelusikallista
-lisää kuumalle pannulle pienistellyt inkiväärit sekä valkosipulin kynnet, anna kuullottua hetken
-lisää pannulle myös kuorittu ja pienisteltu salottisipuli
-anna muhia noin viisi minuuttia, minkä jälkeen siirrä sipulit ja inkivääri kattilaan bataattien kanssa
-kun bataatit ovat kypsiä, soseuta keitto sauvasekoittimella
-lisää limen mehu sekä Flora Ruoka Pehmeä Curry
-sekoita ja anna lämmetä liedellä vielä vähän aikaa
-nauti korianterin ja retiisin siivujen kanssa

Tiedättekö, että en ole tätä aiemmin kertaakaan käyttänyt makukermoja. Mutta nyt täytyy tunnustaa, että jatkossa ajattelin käyttää. Sillä tuo Flora Ruoka Pehmeä Curry toi keittoon aivan uskomattoman samettisen makumaailman. Curryn maun, joka vei kielen mennessään herkullisuudellaan. Tätä voisin käyttää myös pastoihin ja kastikkeisiin. Niin älyttömän helposti saa makua ruokaan, vaivattomasti. Aasialaisherkkujen lisäksi Flora Ruoka Pehmeä Curry sopisi ihan mielettömän hyvin kana- ja kalaruokiin.

Samettisessa sopassa maistui myös makua Flora Kokin Salaisuudesta saaneet sipulit ja inkivääri. Salaisuus ei itseasiassa ole enää tämän jälkeen salaisuus, sillä kerron teille sen maun salaisuuden nyt; se on sekoitus voi-, rypsi- ja auringonkukkaöljyä. Ja voi että tuo voiöljy tuo Kokin Salaisuudelle täyteläistä makua. Niin, että se maku ei hävinnyt ruoanlaiton tuoksinnassa, vaan siirtyi suoraan lautaselle. Nyt itse oivalsin kokkien salaisuuden. Se on nimenomaan tuo öljyn ja voin yhdistäminen!

Meillä on käytetty Flora Ruokakermoja keittiössä jo iät ja ajat. Tänä vuonna rakastettu Flora juhlistaa 50-vuotista taivaltaan Suomessa. Sen kunniaksi kasvipohjaisissa Flora Ruoka-, Vanilla-, Vispi- ja Kuohu -tuotteissa on kätevä pakkausuudistus: uudelleensuljettava pakkaus. Korkin ansiosta tuotteen voi voi sulkea ja avata uudelleen ja täten taistella ruokahävikkiä vastan. Pakkaus on myös helposti kierrätettävä. 50-vuotisjuhlansa kunniaksi Flora on muuten lanseeranut kauppohin maidottoman ja maukkaan merisuolalla maustetun Flora Juhla -levitteen. Tuo pakkaus tuo niin paljon muistoja lapsuudestani mielen. Niistä ihanista kesäpäivistä mökillä, kun ruisleipäkiekosta vuoltiin veneitä ja niiden päälle sipaistiin papan kanssa aimo annos Floraa. Mummulta salaa, tietenkin :)

Oletteko te kokeilleet makukermoja? Mitä piditte? Täytyy myöntää, että mulla oli pieniä ennakkoluuloja. Mutta kuten melko usein, nuo ennakkoluulot romuttuivat saman tien! Ainakin tuo Pehmeä Curry vakuutti ensilautaselliselta.

TIISTAITERKKUSIN,