keskiviikko 08. joulukuun 2021

Pari tarjoiluvinkkiä jouluiseen glögipöytään

HEIPPAHEI

ja terkkuja Helsingistä! Tultiin tänne eilen illalla miehen kanssa. Mies on työreissulla, mulla puolestaan tämä ja huominen päivä Health Coach -opiskelujuttuja. Tänään piti viettää oikein kunnon treffi-iltaa pitkän kaavan syömisineen, mutta mieli teki käydä nopsaa ravintolassa ja tulla sitten hotellihuoneeseen. Molemmilla aika tiivis päivä takana, joten jääkiekkopeli hotellin muhkeassa sängyssä katsottuna ei ollut lainkaan hassumpi vaihtoehto. Aikaisin unille ja aamupalan kautta uuteen päivään.

Ajattelin tulla jakamaan teille taas muutaman vinkin jouluiseen kahvi/tee/glögipöytään. Ensinnäkin tuo platteri. Sellaiset toimii aina. Tällä kertaa herkkulautaselta löytyi pikkuisia omenatähtitorttuja, pipareita, valko- ja sinihomejuustot, siemennäkkileipää, hummusta, omenan lohkoja, suklaarusinoita, tavan rusinoita, pähkinäsekoitusta, pensasmustikkaa, vadelmaa ja viinirypäleitä.

Herkkulautasen lisäksi tarjolla oli edellisen postauksen Marianne-jäädykettä (jes, se oli kuulemma just sellainen, jollainen sen piti ollakin) sekä piparkakkumokkapaloja. Piparkakkumokkapalat tein aiemman piparimokkapalakakun ohjeella. Mutta siis en tehnyt kakkua, vaan levitin pohjataikinan pellille ja kuorrutteen jäähtyneen pohjan päälle :) Tästä voi tehdä irtopohjavuoassa kaksiosaisen kakunkin.

Piparimokkapalat

Pohja
2 munaa
3 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 rkl makeuttamatonta kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 tl kanelia
150 g sulatettua suolatonta voita
1,5 dl maitoa
10 piparia murusteltuna taikinan sekaan

-vaahdota munat ja sokeri
-lisää joukkoon nostellen varovasti yhteen sekoitetut kuivat aineet, maito ja sulatettu voi sekä murustele lopuksi taikinaan piparit
-kaada irtopohjavuokaan ja paista 180 asteisessa uunissa noin 35-40 minuuttia. Tarkista tikulla kypsyys vielä ennen uunista pois ottamista.

Kuorrute
300 g tomusokeria
6 rkl voita
4 rkl makeuttamatonta kaakaojauhoja
6 rkl vahvaa & kylmää kahvia

-sulata voi kattilassa, lisää muut aineet
-sekoita niin kauan miedolla lämmöllä, että tomusokeri liukenee
-anna kuorrutteen jähmettyä hieman ja kaada se jäähtyneen pohjan päälle

Suolaiset tortut tulivat näppärästi valmiista torttutaikinasta, jossa yhden taikinalevyn jaoin kahdeksaan osaan ja tein perinteisiä tähtitorttuja. Voitelin nuo munalla ja paistoin uunissa. Täytteeseen tuli ruohosipulituorejuustoa, savulohta, sitruunapippuria ja tilliä. Helppoa ja aikas hyvää!

Suolaisiin torttuihin olen joskus tehnyt täytteen myös perinteisestä mäti-smetana-punasipuli-tilliseoksesta. Näitä ajattelin ehkä tehdä 23.12. illalla iltapalaksi tunturin juurella.

Jouluinen herkkupöytä ei olisi mitään ilman suklaata, joten itsenäisyyspäivän kunniaksi meillä löytyi myös sinivalkoisia konvehteja pöydästä.

Nyt vielä kuppi kuumaa kaakaota, kuuma suihku ja sitten kohti unia. Huomenna illalla kotiin palaa ehkä hieman väsyneempi minä, mutta rutkasti inspiroituneempi ja vielä enemmän (jos mahdollista) coachaukseen hurahtaneempi minä.

IHANAA KESKIVIIKKOILTAA TOIVOTELLEN,


torstai 18. marraskuun 2021

Juustokakkua ja pieniä juhlan aiheita

HEI!

Tänä vuonna olen kokenut sen, mistä aiemmin olen kuullut vain huhupuheita. Marraskuun siitä puolesta, josta en ollut aiemmin tietoinenkaan. Siitä marraskuusta, joka saattaa pahimmillaan viedä kaikki mehut. Pimeydestä, joka vie unten maille jo iltakasin jälkeen.

Mulla on kehittynyt tässä vuosien aikana onneksi tapa ajatella ratkaisukeskeisesti. Kuitenkaan tosiasioita kieltämättä tai lokeroimatta jonnekin mappi ööhön. Se, että olen hyväksynyt asian, että tänä vuonna marraskuu nyt on vähän tällainen on jo yksistään helpottanut. Ja tuon tosiasian hyväksyminen on tuntunut vapauttavalta. Aiemmin olisin ehkä taistellut painikehässä marraskuun kanssa ja katsonut, kumpi ottaa niskaotteen ensiksi. Nyt me mennään marraskuun kanssa yhtä polkua rinnakkain eteenpäin.

Välillä jopa käsi kädessä.

Marraskuun pimeydelle en voi mitään. Enkä mä ihan yhtäkkiä voi mitään niille rautavarastoillenikaan, jotka ovat kaput. Mutta ajatuksilleni, tunteilleni ja teoilleni mä voin tehdä jotain. Mä voin keskittyä niihin asioihin, jotka on tällä hetkellä hyvin.

Vaikka marraskuu on vienyt tänä vuonna aiempaa enemmän mehuja, on se myös tuonut paljon hyvää. Pieniä juhlan aiheita ilmestyy jokaiseen päivään. Yksi sellaisista omalla kohdallani on ollut se, että pimeys on tuntunut tietyllä tapaa lohduttavalta. Se on iltaisin kietonut mut harsoonsa ja repivän juoksulenkin sijaan pakottanut pysähtymään. Meille Duracell-ihmisille varsin tärkeä taito. Pieniä juhlan aiheita on ollut myös se, että siinä sohvalla telkkaria katsoessani on muu perhe valunut samaan huoneeseen. Ollaan möllötetty yhdessä ja juteltu tosi paljon.

Pieniä juhlan aiheita on ollut myös se, että marraskuun keskellä oma hyvinvointi on noussut arvoon mittaamattomaan. Terveellinen itsekkyys on saanut pitämään kiinni entistä enemmän rajoista ja menemään nukkumaan ajoissa. Se on saanut vastaamaan myös ”Kiitos, mutta ei kiitos.” kaikkiin sellaisiin tapahtumiin ja työjuttuihin, jotka eivät ole pakollisia ja jotka eivät vie elämää eteenpäin. Jotka eivät palvele mun tai läheisteni hyvinvointia.

Isänpäivä kokonaisuudessaan toi valoa marraskuuhun. Aamulla kauniisti katettu pöytä, rakkaat pöydän ympärillä ja kiitollisuuden tunne siitä, mitä oli ja mitä on. Illalla vielä saatiin saman pöydän ääreen Tampereen kattojen ylle rakkaat appivanhemmat.

Eli vaikka marraskuu kuulkaa osaa olla vähän kökkö (tai itse asiassa, eihän se marraskuun vika ole, vaan sen miten siihen suhtautuu), niin on elämässä paljon hyvääkin. Paljon valon pilkahduksia ja pieniä juhlan aiheita. Kuten se, että maanantaina töiden jälkeen löysin jääkaapista juustokakun jämät. Joku oli kauniisti jättänyt pikkulusikankin tarjoiluvadille. Joku, joka oli ollut samoissa puuhissa kuin mä. Juustokakku suoraan lusikalla jääkaapista syötynä maistui hyvälle! :)

Sitruunainen vaniljajuustokakku

Pohja
150 g kaurakeksejä
50 g voita

Täyte
200 g vaniljatuorejuustoa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
2 dl kuohukermaa
3/4 dl tomusokeria
1 sitruunan mehu
3 liivatelehteä

1. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen
2. Murskaa monitoimikoneessa keksit, sekoita erillisessä kulhossa sulatetun voin kanssa
3. Painele keksivoi seos irtopohjavuoan pohjalle (leivinpaperin päälle) ja laita jääkaappiin tekeytymään täytteen teon ajaksi
4. Vaahdota kuohukerma, lisää tuorejuustot ja vatkaa notkeaksi, lisää tomusokeri
5. Lämmitä yhden sitruunan mehu mikrossa ja sulata liivatteet siihen
6. Kaada sitruunamehu vähitellen tuorejuustokermaseokseen koko ajan sekoittaen
7. Kaada täyte irtopohjavuokaan ja anna tekeytyä yön yli jääkaapissa
8. Koristele ennen tarjoilua esim pensasmustikoilla, murskatuilla pistaasipähkinöillä ja sitruunamelissalla

Eilen menin nukkumaan ennen yhdeksää ja tänä aamuna totesin toistavani samaa kaavaa tänä iltana. Marraskuussa (ja muutenkin!) lempeys ja itsemyötätunto nousevat uusiin sfääreihin. Ei siinä ole mitään pahaa, jos ei päivän aikana saa maailmaa valmiiksi – huomenna on taas uusi, virkeämpi päivä

TORSTAITERKUIN,


sunnuntai 03. lokakuun 2021

Oktoberfest-platter & heippahei mökki!

ILTAA IHANAISET!

Tänään mökin laiturista veneellä irtautuessamme tunsin hieman haikeutta. Mökkikausi on ohi. Mutta toisaalta se avaa taas uuden mahdollisuuden. En malta odottaa viikonloppuja kotona. Niitä viikkoja, kun ei tarvitse odottaa perjantaita, että pääsee mökille. Olo on jo ajatuksenkin tasolla maadoittuneempi. Ja hei, nopsaahan se on taas kevät ja saa alkaa odottaa saareen pääsyä.

Eilen syötiin vikan mökkilauantain kunniaksi tuhtia oktoberfestruokaa. Kyselin viikolla työkaverilta, kuka on asunut Saksassa, että mitä suosittelisi tarjottavaksi. Muutakin kuin olutta ja pretzeleitä. Hän otti puheeksi olutjuustodipin ja minähän dippi-ihmisenä innostuin heti. Netti on pullollaan olutjuustodippiohjeita, mutta mä päädyin tekemään sen Hartwallin ohjeella. Hitusen mukaellen, tapani mukaan :)

Olutjuustodippi

100 g cheddarjuustoraastetta
100 g emmental-mozzarellajuustoraastetta
100 g tuorejuustoa
1 dl olutta
1 valkosipulinkynsi
1 rkl jalapenon viipaleita
2 tl paprikajauhetta
ripaus mustapippuria

1. Notkista tuorejuusto, lisää juustoraasteet, olut, kuorittu ja pienistelty valkosipulin kynsi, pienistellyt jalapenon viipaleet ja mausteet
2. Kaada yhteen isoon uunin kestävään (tai kahteen pieneen, kuten minä) kulhoon
3. Paista uunissa 225 asteessa noin vartti

Olutjuustodippi pääsi osaksi Oktoberfestplatteria, johon olimme koonneet veneperunoita, pretzeleitä, bratwursteja, frankfurter-makkaraa, hillosipuleita, cocktailkurkkuja, Rasilaisen luomuhapankaalia, omenalohkoja, viinirypäleitä ja homejuustoa. Niin hevi setti oli, että vielä näin sunnuntainakin tietää syöneensä :D

Se oli lokakuussa 2002, kun käytiin paikan päällä Oktoberfesteillä. Once in a lifetime -juttuja tuo. Mukaan tarttui litran tuoppi, jota ei tätä ennen ollut tullut käytettyä. Oli jo aikakin löytää sille käyttöä ;)

SULOISIN SUNNUNTAI-ILTATERKUIN,