perjantai 26. kesäkuun 2020

Juhlapukeutumisessakin mukavuus edellä

MOIKKA!

Ei hemmetti, täällä taas. Pahoitteluni tuosta hemmetistä. Mutta tiedättekö, että jonkun täytyy nyt laittaa munalukko mun tietokoneeseen ja näppäimistöön. Toisaalta, miksi ei saisi tehdä sitä, mikä tuottaa itselleen niin hyvää mieltä? Tämä bloggaustouhu kun ei omalla kohdallani ole sellaista, että pitäisi keksimällä keksiä sanottavaa. Vaan päinvastoin, usein vähän toppuutella. Me ollaan taas käyty teidän kanssa niin mahtavia keskusteluita, blogissa ja instassa, sähköpostissa ja fb:ssä. Musta tuntuu, että olen tietyllä tapaa koukuttunut teihin.

Nyt tulee viimeiset juhlakuulumiset ennen ensi viikkoa. Hei ensi viikolla olenkin maanantaista perjantaihin toimistolla, joten tankataan nyt tätä blogimaailmaa varastoon. Ensi viikolla tuskin ihan joka päivä blogiin ehtii. Sääkin näyttäisi hieman tuosta viilenevän, joten mikäs siinä. Toimistotöitäkin on välillä tehtävä :)

IG storyn puolella esittelin kahta mekkovaihtoehtoani. Toinen oli tummansininen ja vartalonmyötäinen. Toinen kukallinen ja kesäisempi. Itse tykkään enemmän ehkä tuosta vartalonmyötäisestä, mutta tiedättekö (noh, te naiset ainakin tiedätte)…tämä kuumuus tuntuu jo tarpeeksi tukalalta ilman makkarankuorimekkoa. Se on turvottanut massun mukavaksi pikku jalkapalloksi. Vartalonmyötäinen mekko kieltämättä ihistää itseäni näillä keleillä. Mukavuus edellä mennään ja kukkamekko päätyy juhliin. Jalkaan korkeakorkoiset sandaalit. Joiden korko jää mukavasti kiinni terassilautojen väliin ja uppoaa nurmikolle. Ehkä tokaan kattaukseen, jonne saapuu vinopino rakkaita ystäviä, vaihdan kengät varvastossuihin. Ja mekon johonkin kesähepeneeseen ;)

Nyt on liki kaikki tehtävät tehty. Loput tuosta kuorikkeesta vielä levitetään ja haetaan veljen vaimolta pioneja huomen illalla. Toivottavasti helle ei koidu pionien kohtaloksi ennen h-hetkeä. Varasuunnitelma on jo tehty. Ostin sisälle harsokukkaa reilut puntit, joten niistä riittää sitten tarvittaessa kattauksiinkin.

Ei ressiä -meiningillä mennään edelleen. Ehkä lähdetään illasta mökille ja tullaan huomen aamulla. Huomiselle illalle uskallettiin varata golf, koska liikunnat on tällä viikolla jääneet väliin. Itsestäänkin pitää juhlahumun keskellä pitää huolta. Hyvin se menee ja hei se, mikä on unohtunut tehdä, niin sitä ei tarvita. Näinhän se on. Vieraat tekevät juhlasta juhlat

Juhlatunnelmia, mikäli niitä ehdin kuvailemaan, blogiin sitten ensi viikolla. Nyt toivottelen teille ihanille aurinkoista viikonloppua, vaihdan juhlamekon takaisin normikolttuun ja hilpaisen vielä kauppaan hakemaan muutaman puuttuvan palasen. Sitten loppupäivä meneekin biksuissa tai uimapuvussa. Koska kesä. Koska elämä. Koska mä voin.

PERJANTAITERKUIN,

PS. ei musta kyllä muotibloggaajaa saisi tekemälläkään. Klo 12.54 kesken mustamakkaran syönnin tuli mieleeni, että ai niin, juhlamekosta pyydettiin blogiin kuvia. Klo 12.57 peilin ohi kulkiessani juhlamekossani mietin, että olisikohan pitänyt edes harjata hiukset kuvaukseen tai töpsötellä kiiltoa pois kasvoilta. Samalla pyyhin suupielestäni pois mustamakkaran palasen. Klo 13.07 jes, kuvat on ladattu koneelle. Klo 13.35. Postaus on valmis :D


maanantai 20. huhtikuun 2020

Dopamiinipukeutuminen; väreistä pirteyttä päivään

HEI HELLUREI

ja aurinkoista maanantaiaamupäivää! Tänä aamuna ilmassa oli vahvasti kevättä. Ihanaa :)

Olen saanut monta postaustoivetta vaatejutuista, joten tähän väliin sellaisia. Mun vaatekaappinihan ei juuri väreillä koreile. Paitsi keväällä ja kesällä. Mulla on yksi sellainen luottoväri, joka on seurannut mukanani jo vuosikausia. Himo tuohon väriin tulee aina maalis-huhtikuussa. Nimittäin oranssiin. Siinä missä lehdissä näkyy ihanan hempeitä pastellisävyjä keväisin, alkaa mun mieleni hamuamaan oranssin eri sävyjä. Ei sillä, kyllä hempeä vaaleansininenkin aina toimii. Myös keltaista on viime vuosina näkynyt kevät/kesägarderoobissani.

Viikolla törmäsin artikkeliin dopamiinipukeutumisesta. Värienhän on todettu vaikuttavan mielialaamme ja mä huomaan, että niinä päivinä, kun olen töihin laittanut kukkapaidan (kyllä, nyt saa jo käyttää kukkapaitoja) tai raitapaidan, niin koko olemus on usein virkeämpi. Tänä maanantaina kotitoimistopäivään pukeuduin oranssiin ja tiedättekö, että voin väittää, että se on tuo väri, joka voimaannuttaa. Saa energiseksi. Voi olla ihan höpöhöpöjuttuja nämä, mutta jos siihen kovin uskoo ja se itselleen toimii, niin eikös se olekin sitten ihan ookoo? ;)

Lisäksi tänään piristystä tuo porvoolainen suklaa, jota sain yhden lähetyksen mukana sekä nuo eilen maitokaupasta (force majeure-kauppakäynti) mukaani nappaamat kukat.

Tänään töiden jälkeen vaatekaappi kokee kevätsiivouksen. Pois alta synkeät mustat ja harmaat neuleet, esille ne iloa ja elämää päiviin tuovat paidat. Mietin muuten tuossa taas laittaa vaatteita kiertoon. Nyt kun kirpparit on suljettu, niin mitä mieltä te olette; kumpi toimisi paremmin fb-kirppis vai insta-kirppis? Meillä tytötkin siivosivat kaappinsa, joten sielläkin olisi myytävää yllin kyllin koossa 134-160. Lähinnä juhlamekkoja, mutta hitsi vie, kun tämän kesän juhlat taitaa nyt olla peruttu.

Mulla oli aamusta eka mustat housut päällä oranssin paidan kanssa, mutta jotenkin musta tuntui nyt niin synkältä. Vaihdoin ylleni siniset kotihousuni ja maanantaita jatketaan aivan Tapparan väreissä. Sini-oranssina, mutta astetta pirteämpänä :)

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,

 

 


keskiviikko 25. maaliskuun 2020

#stayathomeclub Osa 1: kotivaatetus

MOIKKAMOI IHANAT!

Elämän pieniä iloja; se kun on haahuillut menemään monta päivää samoilla kotivaatteilla ja aamusuihkun jälkeen päättääkin ottaa käyttöön vaatekaapista uudet collegehousut ja paidan :) Tosin kylläpä teki ihan tosi hyvää tänä aamuna heittää pitkästä aikaa työkelpoiset vaatteet päälle. Nyt kun aika monella meistä (myös minulla, vaikka nyt toimistolla olenkin) on edessä määrittelemättömän pitkä kotoilujakso joko etätoimiston merkeissä tai muista syistä, niin voitaisiin perustaa sellainen #stayathomeclub, jossa annettaisiin toisillemme vinkkejä kotoiluklubiin ja jaettaisiin niitä kotona olemisen iloja. Vaikka kaikkien tapauksissa kotoilu on kaukana ilosta, niin kyllä sieltä kotoilustakin löytyy jotain  positivista.

Suunnittelin alla olevaa runkoa postauksille:

#stayathomeclub Osa 1: Kotivaatetus
#stayathomeclub Osa 2: Kauneudenhoito kotioloissa
#stayathomeclub Osa 3: Treenaaminen kotona
#stayathomeclub Osa 4: Iskikö tylsyys? Vinkit tylsään hetkeen
#stayathomeclub Osa 5: Koti kuntoon

Postauksille en ole miettinyt vielä aikataulutusta, mutta tasaiseen tahtiin niitä ajattelin täältä tykitellä. Sellaisina välikevennyksinä ”asiapitoisempien” tekstien lomaan :) Ja hei, jos on jotain aiheita liittyen tähän kotoiluklubiin, niin hihkaiskaahan tuolla kommenttilaatikon puolella. Kotoiluklubin parasta antia mun mielestä on ollut se, että saa olla ihan vaan kotivaatteissa. Mä olen pahimman luokan kotihiiri ja vaihdan yleensä kotivaatteet päälle samantien, kun töistä kotiin tulen. Tuossa tuli pidempi pätkä oltua kotona ja neljä päivää kului sujuvasti kotivaatteissa. Ilman fyysistä kontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin.

Vaikka kotivaatteet olivat sellaiset, että niillä olisi kehdannut lähteä ihmisten ilmoille, niin muu lookkini oli vähän sen näköinenkin, että olin viettänyt aikaa neljän seinän sisällä. Yleisesti olen sitä mieltä, että pieni ehostus myös kotioloissa tekee poikaa. Iholle on ihana antaa niitä meikittömiä päiviä, mutta jos niitä tulee liikaa, niin helposti alkaa ihistämään. Tuntuu, että heti kun heittää vähän ripsaria ripsiin ja aurinkopuuteria poskiin, saa taas paremman otteen elämästä ja on jotenkin skarpimpi olo. Puna huulissa ajaa myös saman asian.

Sen verran kotoiluklubia olen vuosien varrella itsekseni pitänyt, niin kuin meillä kotihiirillä on tapana, että mulla on vinkata teille muutamia vinkkejä koskien kotoiluvaatteita. Vinkkejä toki vastaanotetaan lisääkin :)

💕pue yllesi sellaista vaatetta, joka ei purista eikä ihistä ja joissa tunnet olosi mukavaksi
💕heitä rintsikat tarvittaessa pois ja jos jotain tukea haluat, niin pue paidan alle vaikka mukavat urheiluliivit
💕itseäni suunnattomasti häiritsee likaiset kotivaatteet, joten tarvittaessa vaihdan vaatteet, jos likastuvat
💕mikäli luvassa on treenipäivä, niin puen jo aamusta päälle treenivaatteet ja kotoilen niillä
💕jos odotat ruokalähetystä tai muuta ulkopuolisen kohtaamista vaativaa tilannetta, niin panosta myös kotivaatetukseen niin, että kehtaat mennä ovelle
💕mitä kauniimmat kotivaatteet sitä parempi mieli
(toooosin, kyllä munkin kaapista niitä kuuluisia pieruverkkareita löytyy ja silloin tällöin tulee niitä pidettyäkin)

Kotoiluvaatteita on vuosien varrella kertynyt paljonkin. Ja vaikka niitä tulee pidettyä paljon, niin ne eivät juuri kulu. Mikään ei ole ihanampaa kuin monta kertaa pesukoneessa olleen oversize- collegepaidan syleily:

💕velourasu
💕haaremihousut ja tyköistuva, mutta joustava trikoopaita
💕leggarit, t-paita ja iso villatakki
💕perinteinen collegeasu (yleensä poikkeuksetta harmaa)
💕villasukat tai kotitöppöset
💕flanelliset pyjamahousut ja t-paita
💕haalari (kyllä, luitte oikein – mulla on kotihaalari)

 Musta tuntuu, että tuo kotivaatteiden vaihtaminen tulee mulla jo lapsuudenkodista. Äiskä vaihtoi aina ekana kotiin tultuaan jakkupuvun kotivaatteisiin (äiskän kotivaatteisiin kuului muuten olennaisena osana essu). Mä olen ihan ekaluokasta lähtien vaihtanut koulusta tultuani kotivaatteet ja myöhemmin töistä tullessani jatkanut tätä tapaa. Huomaan, että meidän lapset tekevät aika ajoin samaa. Toinen tytöistä tosin on niin kuumaverinen, että siinä missä itse vedän päälle villasukkaa keikistelee hän täällä sortseissa ja topeissa :D

Laitetaanko näillä puheilla hakemus kotoiluklubiin menemään ja jaetaan vertaistukea? Onko sulla tapana pitää kotivaatteita? Millaisissa kotivaatteissa sä viihdyt?

KIVAA KESKIVIIKKOA TOIVOTELLEN,

PS. Kotoiluklubin säännöt:
1. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa kotoilla
2. Ks. nro 1.