maanantai 01. marraskuun 2021

Toivepostaus: Työvaatetukseni kulmakivet

HEISSAN

ja hyvää maanantaihuomenta – marraskuun ensimmäistä sellaista! Olipahan kertakaikkisen ihana viikonloppu. Saatiin laitettua mökillä vikat jutut talvea varten kuntoon, nostettua vene ja vastarannan laituri. Vietettiin pikkuisen laatuaikaa miehen kanssa kaksistaan ja sopivassa suhteessa laatuaikaa perheen kanssa. Syyshommia kotipihassa, kaupungilla glögittelyä ja sunnuntai-iltapalaksi joulutorttujen paistoa.

Hyvillä mielin siis kohti uutta työviikkoa. Kalenteri on sillä tavalla sopivasti täynnä, että se ei ole ihan ahdettu. Mä olen oppinut viimeisen vuoden aikana sen, että jätän tarkoituksella kalenteriin myös tyhjää tilaa työpäiville. Yksi ilta viikosta on myös yleensä täysin tyhjä. Eli omistettu sohvalöhöilylle, lenkille tai ihan mille vaan, mitä tekee mieli tehdä.

Olen saanut työkuvioihin liittyen postaustoivetta, mutta toteutetaan ensin toive, jonka sain IG:n kautta koskien työvaatetustani. Postaustoiveen esittäneellä henkilöllä muuttuu työn kuva ja hän tarvitsisi vinkkejä, miten pukeutua siististi.

Mun työvaatetukseni kulmakivet muodostuvat seuraavista:

mustat tiukat housut (esim Mollyt tai stretchhousut takataskuilla) & kauluspaita / paitapusero
mustat tiukat housut, t-paita ja lyhyt / pitkä villatakki
harmaat/mustat korkeavyötäröiset suorat housut, t-paita ja rento jakku
harmaat/mustat korkeavyötäröiset suorat housut + ohut neulepaita
pitkä hame + ohut neulepaita
villasekoitemekko (harmaa, beige ja musta löytyy)
napakat mustat legginssit ja oversized kauluspaita (valkoinen ja sinivalkoraidallinen)
kukkamekko (yleensä pidempi, mutta perjantaisin joskus paksujen sukkisten kanssa polven yläpuolelle)

Riippuen siitä onko palavereita ja kuinka tärkeitä sellaisia, puen yleensä sen miltä aamulla tuntuu. Jos on tärkeä tapaaminen, niin silloin laitan päälle siistimpää. Tosin, olen sitä mieltä myös työpukeutuminen saa kuvastaa mun persoonaa. Siinä missä joskus tuli pukeuduttua jakkupukuihin tämän tästä, tulee nykyään pidettyä enemmän kukkamekkopäiviä. Ihan farkku farkkuja (siis denim) ei ole tullut pidettyä pitkään aikaan töissä, mutta ehkä voisi ottaa nekin taas kuvioihin mukaan.

Sen olen myös vuosien varrella oppinut, että työpukeutumisessakin istuvuus, mukavuus, yhdisteltävyys ja pitkäikäisyys on pop. Veikkaan, että moni teistä ajattelee tämän postauksen kuvat nähdessään, että noita samojahan siellä henkareissa roikkuu. Niin kuulkaa roikkuukin. Ei ole tarvetta uusia työvaatetusta tämän tästä. Mulle on mennyt viimeisen 10 vuotta sama vaatekoko, joten sen suhteen ei ole tarvinnut uusia garderoobia.

Työvaatetukseni saattaa edustaa sitä turvallista ja tuttua värimaailmaa, mutta näin syksyllä valkoisen ja mustan lisäksi tykkään pukeutua beigeen, harmaaseen ja vaaleansiniseen / denimiin. Tälle syksylle mulla on haaveena yhdet suorat ruutuhousut, mutta muuten työvaatteet taitavat olla plakkarissa.

Työvaatteeni ostan milloin mistäkin. Viime aikoina on tullut ostettua Vilasta ja Sokokselta. Zarasta ja H&M:ltäkin tekee välillä löytöjä! Kukkamekot mulla taitaa olla suurimmaksi osaksi Ellokselta ostettu (Elloksen oma merkki); niissä tietää, että kun tilaa tietyn koon, niin se sopii just eikä melkein.

No mut hei, nyt aamuvenyttelyt ja sitten kohti suihkua ja uutta viikkoa! :)

MUKAVAA ALKANUTTA VIIKKOA TOIVOTELLEN,


torstai 06. elokuun 2020

Toivepostaus: Vaatekaapin päivitys syksyyn

Huom! Postaus sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä

MOIKKAMOI IHANAT!

Aina silloin tällöin toivotte päivänasupostauksia ja juttua vaatteistani. Viime viikolla sain toiveen kertoa, mitkä vaatteet toimivat mun syksyisen vaatekaappini kulmakivinä. Aluksi mietin, että en voi tehdä tällaista postausta, sillä ei ole mitään uutta mitä esitellä. Shoppailu ei ole ollut kevään ja kesän aikana se juttu. En tiedä mikä muhun on mennyt, mutta ekaa kertaa moneen aikaan olen a) innostunut sisustusjutuista ja b) innostunut vaatekaapin päivittämisestä. Vilaisin tuossa ennen töiden alkua vaatekaappiani ”sillä silmällä” ja tilanne on kieltämättä aika hyvä. Tähän ikään mennessä olen oppinut, että aina ei tarvitse ostaa uutta. Ja että, useimmiten ostan vain tarpeeseen enkä vain ostamisen ilosta, niin kuin joskus nuorempana tuli tehtyä. Toki heräteostos silloin tällöin sallitaan, mutta sellainen hysteerinen vaatteiden hamstraus on jäänyt taka-alalle.

En liiemmin seuraa pukeutumisessakaan trendejä, vaan pyrin ostamaan omannäköisiä ja ajattomia vaatteita. Sellaisia, joissa on mukava olla. Toimistopukeutuminen meillä on rentoa ja saa olla omannäköistä. Mutta silti tykkään toimistollekin pukea vähän siistimmät vaatteet kuin mitä esimerkiksi pitäisin kotitoimistolla. Mulla on jo parin vuoden ajan ollut suosikkeina suorat housut. Korkeavyötäröiset, strechit ja puntteihin kapenevat.

Kauluspaitoja tykkään käyttää myös sekä villatakkeja. Erilaisia jakkuja mulla on kaappi väärällään (osa parikymmentä vuotta vanhoja :D) ja nyt jotenkin jakut houkuttelevat syksyyn. Harmittaa hiukka, että olen heittänyt ne joskus muotia olleet isot / pitkät jakut kierrätykseen. Nyt sellainen tuntuisi omalta.

Vaikka päätin, että otan värit käyttöön ympärivuotisesti, niin silti tuttu ja turvallinen perusväritys vaatekaapissani toimii parhaiten. Harmaan, ruskean sävyjen ja mustan lisäksi toki väriläiskiä löytyy esimerkiksi parin pitkähihaisen syysmekon muodossa.

Vaatekaappiin tekemäni inventaarion tulemana tulin tulokseen, että vanhat Molly-farkkuni ovat palvelleet hienosti vuoden päivät, mutta toiset mustat farkut voisi olla niille päiville, kun nuo toiset ovat pesussa. Teille muillekin, jotka etsitten hinta/laatusuhteeltaan hyviä farkkuja, suosittelen Mollyja. Meillä kaikki perheen naiset käyttävät niitä. Mustat *Molly-farkut ja tummansiniset *Molly-farkut ovat ostoslistallani. En olekaan vähän aikaan pitänyt denimin värisiä farkkuja ja nyt jotenkin silmä tykkäisi taas sellaisista.

Perus *valkoinen kauluspaita on mun yksi luottovaatekappaleistani. Se menee villapaitojen ja -takkien alle sekä vähän virallisempiin päiviin jakkujen alle. Elloksen valikoimista löysin just sellaisen isomman kokoisen *jakun, jonka menevä aukko mun vaatekaapistani löytyy. Rrrrakastan farkkupaitoja ja ollakin, että mulla on niitä noin kolme erilaista, kaipaisin vähän väljempää farkkupaitaa. *Ellos Collectionin farkkupaita taitaa päätyä mun ostoskoriini syksyä varten. Eikä vain syksyä varten, vaan farkkupaidathan menevät ympäri vuoden.

T-paitavalikoimani kaipaa myös uudistusta. Muutama valkoinen, yksi harmaa ja yksi musta napakka, mutta joustava *perus teeppari tulisi tarpeeseen. Varsinkin niiden jakkujen alle, mutta myös villatakkien ja -paitojen alle. Villapaitojen suhteen tilanne on aika hyvä, mutta helmenharmaa *v-aukkoinen villapaita paikkaisi vanhan aivan liian nyppyyntyneen villapaidan jättämän tilan.

Koska olen mekkotyttöjä läpi vuoden, niin tykkään käyttää töissäkin neulemekkoja. Kollaasin musta Cubuksen neulemekko täytyy käydä paikan päällä kokeilemassa. Jos se on päällä yhtä mukava kuin miltä näyttää, niin veikkaan, että siitä tulee mun syksyn suosikkini! Kenkiä en vielä inventoinut syksyä varten, mutta aiemmat mustat nilkkurini ovat aivan loppuun kävellyt. *Becky-nilkkurit menisivät hienosti mustien tilalle ja ruskeat *Chelsea-nilkkuritkin pääsisivät varmasti käyttöön.

Eli aikas perusmeiningillä mennään. Se, mikä on iän myötä korostunut on vaatteen mukavuus päällä sekä se, että vaate kestää hyvin. Mun mielestä aiemmin hinta kertoi tuotteen laadusta, mutta nyt en sanoisi niinkään. Nuo alle kolmenkympin Molly-farkut ovat kestäneet hurjaa käyttöä yli vuoden ja menevät vieläkin. Edes strechfarkkuihin tyypilliseen tapaan en ole saanut niihin polvipusseja aikaiseksi. Ja hei sanottakoon, että nuo ovat joskus vahingossa menneet kuivariinkin eivätkä ole miksikään menneet ;)

Löytyykö sieltä samoja lemppareita vaatekaapista? Joku sanoisi näitä tylsäksi, liian tutuksi ja turvalliseksi, mutta hei  – pääasia, että ne toimii itsellä ja tuntuu hyvältä päällä. Nyt vielä muutama työtunti ja sitten kotiin. Toimistomaisema vaihtuu viimeiseksi arkipäiväksi sellaiseen, jossa toimiston ikkunasta näkyy rakas järvimaisema

TORSTAITERKUIN,


perjantai 26. kesäkuun 2020

Juhlapukeutumisessakin mukavuus edellä

MOIKKA!

Ei hemmetti, täällä taas. Pahoitteluni tuosta hemmetistä. Mutta tiedättekö, että jonkun täytyy nyt laittaa munalukko mun tietokoneeseen ja näppäimistöön. Toisaalta, miksi ei saisi tehdä sitä, mikä tuottaa itselleen niin hyvää mieltä? Tämä bloggaustouhu kun ei omalla kohdallani ole sellaista, että pitäisi keksimällä keksiä sanottavaa. Vaan päinvastoin, usein vähän toppuutella. Me ollaan taas käyty teidän kanssa niin mahtavia keskusteluita, blogissa ja instassa, sähköpostissa ja fb:ssä. Musta tuntuu, että olen tietyllä tapaa koukuttunut teihin.

Nyt tulee viimeiset juhlakuulumiset ennen ensi viikkoa. Hei ensi viikolla olenkin maanantaista perjantaihin toimistolla, joten tankataan nyt tätä blogimaailmaa varastoon. Ensi viikolla tuskin ihan joka päivä blogiin ehtii. Sääkin näyttäisi hieman tuosta viilenevän, joten mikäs siinä. Toimistotöitäkin on välillä tehtävä :)

IG storyn puolella esittelin kahta mekkovaihtoehtoani. Toinen oli tummansininen ja vartalonmyötäinen. Toinen kukallinen ja kesäisempi. Itse tykkään enemmän ehkä tuosta vartalonmyötäisestä, mutta tiedättekö (noh, te naiset ainakin tiedätte)…tämä kuumuus tuntuu jo tarpeeksi tukalalta ilman makkarankuorimekkoa. Se on turvottanut massun mukavaksi pikku jalkapalloksi. Vartalonmyötäinen mekko kieltämättä ihistää itseäni näillä keleillä. Mukavuus edellä mennään ja kukkamekko päätyy juhliin. Jalkaan korkeakorkoiset sandaalit. Joiden korko jää mukavasti kiinni terassilautojen väliin ja uppoaa nurmikolle. Ehkä tokaan kattaukseen, jonne saapuu vinopino rakkaita ystäviä, vaihdan kengät varvastossuihin. Ja mekon johonkin kesähepeneeseen ;)

Nyt on liki kaikki tehtävät tehty. Loput tuosta kuorikkeesta vielä levitetään ja haetaan veljen vaimolta pioneja huomen illalla. Toivottavasti helle ei koidu pionien kohtaloksi ennen h-hetkeä. Varasuunnitelma on jo tehty. Ostin sisälle harsokukkaa reilut puntit, joten niistä riittää sitten tarvittaessa kattauksiinkin.

Ei ressiä -meiningillä mennään edelleen. Ehkä lähdetään illasta mökille ja tullaan huomen aamulla. Huomiselle illalle uskallettiin varata golf, koska liikunnat on tällä viikolla jääneet väliin. Itsestäänkin pitää juhlahumun keskellä pitää huolta. Hyvin se menee ja hei se, mikä on unohtunut tehdä, niin sitä ei tarvita. Näinhän se on. Vieraat tekevät juhlasta juhlat

Juhlatunnelmia, mikäli niitä ehdin kuvailemaan, blogiin sitten ensi viikolla. Nyt toivottelen teille ihanille aurinkoista viikonloppua, vaihdan juhlamekon takaisin normikolttuun ja hilpaisen vielä kauppaan hakemaan muutaman puuttuvan palasen. Sitten loppupäivä meneekin biksuissa tai uimapuvussa. Koska kesä. Koska elämä. Koska mä voin.

PERJANTAITERKUIN,

PS. ei musta kyllä muotibloggaajaa saisi tekemälläkään. Klo 12.54 kesken mustamakkaran syönnin tuli mieleeni, että ai niin, juhlamekosta pyydettiin blogiin kuvia. Klo 12.57 peilin ohi kulkiessani juhlamekossani mietin, että olisikohan pitänyt edes harjata hiukset kuvaukseen tai töpsötellä kiiltoa pois kasvoilta. Samalla pyyhin suupielestäni pois mustamakkaran palasen. Klo 13.07 jes, kuvat on ladattu koneelle. Klo 13.35. Postaus on valmis :D