torstai 16. kesäkuun 2022

Vinkki juhannuspöytään

MOIKKAMOI!

Johan blogin päivitystahti kuulkaas räjähti käsiin…jo toinen postaus viikon sisään ;) Hei nopsaa tulin jakamaan teille älyttömän hyvän ruohosipulivoivinkin, jonka löysin Virpi Mikkosen Kiitos hyvää kesää -kirjasta. Tänään selailin ruokalehtiä ja -kirjojani (voi koska viimeksi ❤️) ja tätä oli pakko kokeilla heti.

Sen verran hyvää oli Real-leivän kanssa, että tämä pääsee sulostuttamaan meidän juhannuspöytää. Muuten juhannusruoat ovatkin sitten vähän auki. Savustettua kalaa ja uusia perunoita nyt ainakin. Ehkä myös sillikranssia alkuun. Juhannuspäivälle pizzaa ja illalle itsestään valmistuvaa nyhtöpossua. Siinä se sitten taisi ollakin. Vanhoilla tutuilla mennään, ellen keksi jotain uutta ja mullistavaa. Täältä muuten löytyy viime kesäinen juhannusruokavinkkipostaus, jossa reseptejä jos jonkinlaisia.

Mutta siis tähän ruohosipulivoihin palatakseni. Reseptiin tulee kolme ainesosaa: Huoneenlämpöistä voita, pilkottua ruohosipulia (vartta ja kukkia) sekä ripaus sormisuolaa. Laita tekeytymään jääkaappiin. Tämä herkku paranee jääkaapissa makustuessaan!

Valoisat illat tekevät tepposensa. Tähän aikaan olen yleensä ollut unilla jo puolisen tuntia vähintään, mutta kesäilloissa tekee mieli hipsutella takapihalla ja nyppiä kuolleita kukkia. Upottaa varpaat nurmikkoon, joka on jo vähän viilentynyt ja kuunnella hiljaista lähiötä. Ja ehkä käydä naapurin puolella syreenivarkaissa, niin kuin tänään kävin. Olen ollut aika onneton kesäkukkien kanssa. Niin ulkona kuin sisällä. Mutta nyt meillä on kesän tuoksua ja kesäistä ilmettä ruokatilassa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Nyt nukkumaan…se olisi enää kolme aamua huomisen jälkeen ennen lomaa. Aikas kiva! :)

TORSTAI-ILTATERKUIN,


sunnuntai 22. toukokuun 2022

Kesäruokaa, kiitos!

…kunnes kyllästyy :D

HEIPPAHEI!

Se ihana aika on täällä, kun saa kotikeittiöön vaihtelua ulkoruoanlaitosta eli grillauksesta ja savustamisesta. Tiedän, että jotkut grillaa ja savustaa vuoden ympäri, mutta meillä nuo ovat kesäkauden juttuja. Kuten myös pizzauuninkin käyttö.

Kesäruokailu on jotenkin mutkatonta, vaivatonta, helppoa ja mikä parasta koko perheen juttu. Meillä mä olen ominut paikan hellan äärestä, mies grillin äärestä. Joten kesällä ruoanlaitosta tulee jotenkin yhteisöllisempää.

Talvella sielu kaipaa pastaa ja perunaa kalan/kanan/lihan seuraksi, mutta kesällä huomaan kasvisten (muiden kuin perunan) korvaavan enemmän pastan ja perunan. Poislukien toki uudet perunat, joita syödään varsinkin juhannuksen tienoilla.

Viime viikonloppuna mökillä ei grillattu lohta (kiitos yhtäkkisen jäätävän vesisateen), vaan tehtiin se uunissa, mutta tämän herkullisen tamarindilohen valmistus onnistuu toki grillissäkin. Seuraksi muutama raikas salaatti ja uunissa lohen kanssa rapsakoituneita bimejä. Se oli siinä.

Tamarindilohi

800 g lohifilee
2 rkl tamarinditahnaa
1 rkl raastettua inkivääriä
1 limen mehu
1 rkl soijakastiketta
2 rkl hunajaa
1 rkl oliiviöljyä

Tarjolle: korianteria (tai ruohosipulia niin kuin meillä oli korianterin puuttuessa :)

1. Poista lohesta ruodot ja aseta lohifilee leivinpaperin päälle
2. Sekoita muut ainekset keskenään ja valele lohen pintaan
3. Anna tekeytyä noin 30 minuuttia
4. Grillaa tai paista uunissa 200 asteessa kypsäksi

Parsakaalisalaatti

1 parsakaali
pieni punasipuli
50 % / 50 % kermaviiliä ja majoneesia
2 tl currya
ripaus suolaa
mustapippuria

1. Pilko parsakaali, myös kuorittu ”runko”, pilko kuorittu punasipuli
2. Sekoita kermaviili, majoneesi, curry, suola ja mustapippuri keskenään ja sekoita kastike parsakaalien ja sipulin kanssa
3. Anna tekeytyä jääkaapissa noin puolisen tuntia (voi olla kauemminkin)

Fenkoliparmesan-salaatti

1 fenkoli
1 dl raastettua parmesania
loraus oliiviöljyä
puolikkaan sitruunan mehu
mustapippuria

1. Leikkaa fenkoli ohuiksi suikaleiksi
2. Sekoita raastettu parmesan sen joukkoon (mä tykkään raastaa parmesanin tähän salaattiin juustohöylällä, niin tulee roheita siivuja)
3. Sekoita oliiviöljy, sitruunan mehu sekä mustapippuri keskenään ja sekoita salaattiin

ID

Tulipas muuten ihan hirmuinen ikävä mökille, nyt kun ei tänä viikonloppuna sinne päästy. Onneksi edessä on lyhyt työviikko ja mökkeilyä sitten loppuviikosta. Toivotaan, että sääennuste siitä vähän paranee. Toki sateellakin mökillä viihtyy, mutta tarkoituksena olisi pitää puusavotta ja laittaa klapikone laulamaan. Pelkään, että saunapuut loppuu kesken ennen aikojaan.

Nyt vielä vähäksi aikaa nauttimaan ulkoelämästä. Viikonlopun jäljiltä kasvoihin on tullut pisamia ja olo on jokseenkin sellainen kesälomalaisolo. Vaikka lomaan vielä reippaasti yli kuukausi onkin. Se, ken sanoi että kesä on ihmisen parasta aikaa, ei ollut kuulkaas väärässä!

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,


maanantai 16. toukokuun 2022

Ottaisitko onnellisuuspillerin, jos saisit?

ID

Jos se tarkoittaisi sitä, ettei sun tarvitsisi enää ikinä murehtia mistään? Tuntea surua tai kipua? Yksi pilleri kurkusta alas ja elämä olisi ihanaa ja auvoisaa. 100% onnellisuustakuudella. Aurinko paistaisi pilvisinäkin päivinä ja kohauttaisit vain olkiasi elämän haasteiden edessä.

Juteltiin pari vuotta sitten aiheesta PPP-opinnoissa ja olin silloin sitä mieltä, että mä en ottaisi onnellisuuspilleriä. Samoilla linjoilla olen edelleenkin. Silloin perustelin tuon kantani sillä, että onnellisuuspillerin nieltyäni en tuntisi koko tunteiden skaalaa. Sitä tunteiden kirjoa, joka tekee elämästä niin täydellistä. Multa vietäisiin yksi olennainen osa elämästä pois. Se tietynlainen melankolisuus, josta ainakin oma onnellisuuteni osin kumpuaa. Kasvun paikat ja kipuisat ajat, joiden jälkeen sitä jatkaa elämistä viisaampana ja vahvempana.

Onnellisuuspillerin nielaiseminen olisi kuin matkan kelaaminen fast forwardilla. Tsup, yhtäkkiä ollaan määränpäässä ja se arvokkain eli itse matka olisi jäänyt kokematta. Mikä itselleni tuo onnea on ne arkiset jutut, pienet teot oman ja muiden hyvinvoinnin eteen ja se, että tietää selviytyvänsä haasteista eikä täten elä pelosta käsin.

Onnellisuuden jahtaaminen voi pahimmassa tapauksessa laskea hyvinvointiamme, mikäli matkan varrelle ei riitä merkityksellisiä, eudaimonista hyvinvointia tukevia juttuja. Kuinka moni jahtaa onnea uraputkessa, nauttimatta matkasta. Odottaen, että jossain vaiheessa se jackpot tulee ja onni pursuaa yli äyräiden. Pääsee vuotuiseen ansiotasoonsa, saa haluamansa paikan johtoryhmässä ja huomaakin yhtäkkiä, että tämä ei tuokaan onnea pitkällä tähtäimellä. Surullisimmassa tapauksessa on kenties jahdannut onneaan terveytensä uhalla.

Jos jotain elämän menetykset ovat mulle opettaneet niin sen, että elämä on lahja. Mikään tai kukaan ei ole itsestäänselvyys. Ei varsinkaan se onnellisuus. Itse luovuin onnellisuudesta tavoitteena jo aika päiviä sitten. Mulle riittää se, että illalla keksin kolme asiaa, joista olla kiitollinen kuluneessa päivässä. Sillä tavalla tulee kyllä nieltyä kuvitteellinen onnellisuuspilleri. Omien ajatusten ja niiden herättämien positiivisten tunteiden kautta.

Kerta-annoksena onnellisuuspillerinä voi toimia myös tulevien asioiden hekumointi. Itselläni sellaisena toimii tällä hetkellä heinäkuun eka viikko, kun saan ekaa kertaa kolmeen vuoteen rakkaan ystävän Suomeen. Vietetään naisporukalla pari yötä mökillä, jutellaan, syödään hyvin ja kippistellään elämälle. Jutut jatkuu siitä, mihin ne on jääneetkin.

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA TOIVOTELLEN,