perjantai 13. marraskuu 2020

Pizzaperjantai!

MOIKKA!

Perjantai alkoi itse itseni coachaamisella. Välillä kun tuntuu, että on niin paljon tekemistä (2 ja pian 3 työtä), niin kaikki on toisinaan levällään kuin ne kuuluisat jokisen eväät. Kotitoimistopäivinä tulee tehtyä montaa asiaa samanaikaisesti eikä keskityttyä yhteen kerrallaan. Se, missä aiemmin ajattelin multitaskingin olevan mun vahvuus, ajattelen tällä hetkellä että yksi asia kerrallaan kunnolla maaliin ja sitten seuraavaan.

Tästä coachingsessiosta inspiroituneena seuraava parituntinen kului kalenteria kirjoitellen, kuukausikalenterinäkymiä tulostellen ja aikataulutellen. Ja voi jumpe kuinka paljon energiaa saa jo siitä, että tästä lähtien on selvät sävelet. Kuinka paljon työn tuottavuus ja tehokkuus nousee, kun arki on organisoitu.

Organisoitua arkea seuraa vääjäämättä vähemmän organisoitu viikonloppu. Just sellainen kuin sen kuuluu ollakin. Selkeät rajat työnteon ja vapaa-ajan välillä ei aina ole itsestäänselvyyksiä, varsinkaan meille yrittäjille. Mutta nyt on sekin homma selvitetty ja kalenteriin laitettu myös prioriteettiykköseksi punakynällä merkaten vapaa-aika.

Lyhyen intron jälkeen (heh) ajattelin esitellä teille meidän pizzaperjantain tuotoksia. Vaivasin aamupalan jälkeen pizzataikinan tekeytymään ja se sai olla päivän huoneenlämmössä. Nyt kun on tottunut niihin pizzauunilla paistettuihin pizzoihin, niin odotukset pizzan suhteen eivät olleet korkealla. Koska eihän sitä samaa makua ja rapeutta saa tavan uunilla. Mutta pöh, niin vain yllätti pizzat maullaan.

Meillä on tänään tyttöjen ilta ja tytöt valitsivat omiin pizzoihinsa kinkkua ja ananasta. Mä tein itselleni muutamia erilaisia pizzoja. Pohja meni tämän vanhan ohjeeni mukaan:

Pizzan pohjataikina

750 g 00-jauhoja
n. 3 dl kädenlämpöistä vettä
5-8 gr hiivaa (juu, eli sellainen pikkuinen nirhama kulmasta :)
loraus oliiviöljyä
2 tl suolaa

Sekoita pienessä kupissa suolasta, öljystä, hiivasta ja parista ruokalusikallisesta lämmintä vettä juokseva seos. Kaada seos ja loput vedet venhäjauhojen sekaan ja sekoita ensin puuhaarukalla ja sitten käsin, kunnes taikina ei enää tartu sormiin. Kaada taikina sitten leivinpöydälle ja vaivaa siitä joustava. Anna taikinan kehkeytyä jääkaapissa 8-9 tuntia (tai huoneenlämmössä vähintään pari tuntia). Kaulitse pallerot ohuiksi ympyröiksi  (joko pikkuisempia pitsoja tai isompia) ja (tässä välissä niitä voi heitellä ilmaan niin kuin elokuvissa…onnistui hyvin tällä reseptillä) laita mieleisesi täytteet. Paista uunissa 250 asteessa tai pizzatoiminnolla 230 asteessa (kiertoilma). Laitoin pizzat noin viideksi minuutiksi uunin alatasolle ja sitten nostin keskitasolle vajaaksi viideksi minuutiksi. Pohjaan tuli just niitä sellaisia rapsakoita ilmakuplia, joita toivoinkin.
Mä himoitsen aina näin joulun alla juustoa + jotain makeaa. Tämän himon pohjalta rakensin mun pizzat seuraavista täytteistä:
Pizzatäyte nro 1
Rummo basilikapastakastiketta
vuohenjuustoa
ilmakuivattua kinkkua
persimonia (ja halutessaan balsamicoa paiston jälkeen)

Pizzatäyte nro 2
Rummo basilikapastakastiketta
sinihomejuustoa
viikunaa
rucolaa
balsamicoa
-viikunan, rucolan ja balsamicon laitoin vasta paiston jälkeen

Sen verran reilu tuosta taikinasta tuli, että pizzaa jäi huomisellekin. Meillä on tarkoitus mennä miehen kanssa 10 kilometrin metsävaellukselle, joten pizzaeväs kuulostaa ihan hyvältä :)

Jälkkäriksi muutama pala appelsiinisuklaata. Siinä toinen mun joulun alusajan herkku. Lindtin appelsiini -tumma suklaa on aivan parasta! Mutta myös Puhdistamon appelsiiniraakasuklaa menee loistavasti. Nyt vielä pienelle happihyppelylle ja sitten sohvalle telkkarin ääreen loppuillaksi.

IHANAA PERJANTAI-ILTAA,


perjantai 06. marraskuu 2020

Fredagsmys at Marian Bistro

UIJUI,

mihin nää viikot oikein kuluu? Mut hei, perjantai-ilta – viikon yksi kohokohdista – on täällä! Edessä on kiva viikonloppu, jota värittää kummityttöjen synttärit ja sunnuntaina isänpäivä ♥ Tämä ilta kuluu täällä miesluolassa (tai mun mielestä Marian Bistrossa :D) sohvalla telkkaria katsellen ja rentoillen.

Herkuteltiin tuossa juuri jääkaapin jämistä kootulla salaatilla. Olin tilannut kauppakassitilauksessa meille paketillisen Vöneriä, jota ei oltu käytetty viikolla. Koska tavallinen pitakebab ei houkutellut tein sellaisen all-in kebabsalaatin, josta riittää koko perheelle. Suosittelen teitä kokeilemaan Vöneriä, ellette ole jo kokeilleet. Se on vegaaninen vaihtoehto kebablihalle. Me ollaan testattu muutamia kaupan kebablihoja, mutta ei ole Vönerin voittanutta.

Kebabsalaatti

kaalia
kiinankaalia
friseesalaattia
tomaattia
kurkkua
1 pkt Vöneriä
3 paahtoleivän palaa (jos pitaleipää, niin aina parempi)
-suikaloi kaali ja kiinankaali, pienistele salaatti
-pienistele tomaattia ja kurkkua
-paista Vönerit levyllä rusehtaviksi
-pilko paahtoleivät ja paista niitä pannulla rapeaksi

Valkoinen kastike
1 prk kermaviiliä
1 solovalkosipulin kynsi pilkottuna
mustapippuria
suolaa
hunajaa
-sekoita em.aineet keskenään ja sitten salaattiin
-lisää salaattin myös Vönerit ja leipäkuutiot, lorauta päälle reilusti punaista kastiketta

Punainen kastike
Tällä kertaa meillä oli Abu Fuadin, mutta jos haluatte tehdä itsen, niin resepti hyvään sellaiseen löytyy täältä

Aikas hyvä setti. Mä olen tällä viikolla erikoistunut tekemään tällaisia loaded salaatteja. Onneksi salaatit maistuu koko perheelle ja niistä saa helposti ruokaisia. Mutta hei, nyt kone kiinni ja Vain Elämään pariin. Mä en tiedä miksi, mutta taidan olla vähän rakastunut Stigiin tämän ohjelman myötä :D

TUNNELMALLISTA PERJANTAI-ILTAA SINNEKIN


perjantai 30. lokakuu 2020

Fredagsmys…viimeinkin ☆

WUBIDIDUU!

Koskahan viimeksi ollaan kuulkaas vietetty blogin puolella perinteisiä perjantaimyyssejä? Siitä on aikaa! Mutta nyt, nyt vihdoinkin myysseillään. Ja se tuntuu mahdottoman hyvältä. Koska nää keittiöhommat on ne, mitä mä rakastan (rakastan muuten kyllä montaa muutakin asiaa blogin ympärillä), niin vuodenvaihteessa, kun hypätään Marian Bistron puolelle, pyrin siihen että pari kertaa kuussa vietettäisiin perjantaimyyssejä.

Sillä ainakin itselleni näissä on jokin syvempi merkitys kuin vain ruoka. Nimittäin se tunne, joka perjantai-iltoihin liittyy. Kutkuttava ja ihana tunne siitä, että viikonloppu on vielä kokonaan edessä. Nämä myyssit ovat mulle ikään kuin sellainen ”heitän hanskat tiskiin” työviikon jäljiltä ja vaihdan vapaalle. Työvaatteet on vaihtuneet kotivaatteisiin ja on aika summata viikko yhteen. Ollakin, että tänään ei oltu työvaatteissa, sillä päivä meni osin ”tykyilyyn”.

Mä muistan silloin muinoin, kun fredagsmys-postaukset oli liki viikottaisia, että avattiin aina perjantaina punaviinipullo. Kyllä mä tykkään nauttia lasillisen punaviiniä hyvän ruoan kanssa, mutta harvoin enää tulee ostettua tai avattua punaviinipulloa. Sellaista isoa, mutta tänään ostettiin. En nimittäin tiedä onko se ikä vai mikä, mutta seuraavana aamuna jo yhdenkin viinilasillisen juominen tuntuu olotilassa. Tervetuloa keski-ikä ;) Lueskelin noita vanhoja fredagsmys-postauksia ja tänään mentiin old school -meiningillä; oli viinipullo kuvissa, ruoat kuvasin liesituulettimen alla ja kaiken lisäksi otin käyttöön tuon mun vanhan rakkauteni eli Olympuksen kameran, johon olen viime aikoina tarttunut aika usein Canonin sijaan. Olinkin jo unohtanut kuinka pieni ja pippurinen se on :)

Tänä iltana Marian keittiössä pääosaa näyttelee peruna. Jos pitää valita yksi ruoka-aines loppuelämän matkalle mukaan, niin mulla se olisi peruna. Mä rakastan perunaa ja sen monipuolisuutta. Tänään perunat nauttivat valkosipulin ja parmesanin hykerryttävästä makukombosta. Pekonin suolaisuudesta ja rasvaisuudesta. Lisäksi raikasta salaattia. Ja pieni lasillinen punaista. Perjantai-iltaan sopivaa musiikkia (Zaz ♥) ja vähän tunnelmaa kynttilän liekistä. Avot!

Parmesan-valkosipuli Hasselbackan perunat

6 jauhoista perunaa
70 graastettua parmesania (valmispussi kaupasta, sellaista ihan hienoksi raastettua)
1 tl mustapippuria
2 valkosipulin kynttä kuorittuna ja raastettuna
0,5 dl sulatettua voita
3 pekonin siivua
1 prk ranskankermaa
ruohosipulia

-pese perunat ja leikkaa niihin viillot noin parin millin välein (ei loppuun asti)
-sekoita parmesan ja mustapippuri keskenään
-valele perunat voisulalla ja pyörittele parmesan-mustapippuriseoksessa
-pienistele pekonit ja valkosipulit. Lisää pekonin paloja ja valkosipulia perunan siivujen väleihin (ei ihan kaikkiin)
-paista 200 asteessa noin 45 minuuttia
-tarjoile ranskankerman ja ruohosipulin kanssa

Nyt sohvannurkkaan perjantai-illan ohjelmien pariin juustojen ja hillojen kanssa. Tunnelmallista iltaa sinnekin

PERJANTAI-ILTATERKUIN,

PS. ja arvatkaas mikä muu on old school -meininkiä tässä postauksessa? No se, että kuvia on tsiljoona. Ihan niin kuin ennen vanhaan :D