HEIPPAHEI TIISTAIPÄIVÄÄN!

Hei, se on kesä ny! Ainakin näin toimistolta ulos katsottaessa vahvasti näyttää siltä, että olemme siirtyneet uuteen vuodenaikaan. Viime viikolla oli se talvi, tässä välissä kevät, joka jäi tänä vuonna varsin lyhyeksi ja nyt kesä. Kesän mittarina toimii auringon lisäksi ohijuokseneen lenkkeilijän varustus eli shortsit ja t-paita 🙂 Kesä tuo mukanaan terassikelit ja terassin viimeistelyprojektin.

Vaikka nyt näillä näkymin näyttää vähän pahalta rippijuhlien järjestämisen suhteen, niin olisihan se muutenkin kiva saada tuo terassi vihdosta viimein kalustettua loppuun. Tai ihan ekaksi se kyllä pitää öljytä, sekä terassi että nuo aitaelementit. Mä olen tässä pitkään pohtinut, että millä värillä sen sutisin. Edellisessä kodissahan meillä oli musta terassi ja se oli ihana. Ellei ota huomioon sitä, että siinä näkyi kaikki lika. Mutta enää meillä ei oikein asu sellaisia mutatassuikäisiä. Ellei tuota pienintä karvanassua ota huomioon.

Talo ja autokatos meillä on harmaat, joten pitäsiköhän sutaista tuo terassikin harmaaksi? Itse terassi on mukavasti muutaman vuoden aikana vaalentunut eli ruskea ei sieltä kuultaisi läpi harmaasta, mutta aitaelementit ovat vähän vielä tummemmat kuin terde. Joskushan näissä käy niin, että harmaa puuöljy ottaa punaisen tai violetin vivahteen alla olevasta ruskeasta. Eli tuo terassin tummuusaste määrittelee luonnollisesti lopputuleman. Sitten mietin, että mitäs, jos laitettaisiin perinteistä valmisruskeaa puuöljyä. Ei sekään huono olisi. Tai sitten astetta tummempaa wengeä. Toisaalta taas se musta terassi toisi kivasti särmää pihaan ja sopisi noiden kivilaattojen kanssa hyvin yhteen. Oli väri mikä tahansa, niin työtä tuohon saa uppoamaan. Terassi on vähän yli 70 neliötä ja siihen vielä nuo kaiteet päälle. Vaatinee yhden kokonaisen päivän.

Ja kuten vanhassakin kodissa, niin myös tässä kodissa ajattelin noudattaa ”suutarin lapsella ei ole kenkiä” -sääntöä ja sävyttää puuöljyn tuplapastoilla ja säästää toisen käsittelykerran. Tämä toimenpide tosin kyllä vaatinee sen, että öisinkin on yli viisi astetta lämmintä, että terassi kuivuu ennen kesää 😉

Pöytäryhmään olemme olleet tyytyväisiä. Se taitaakin olla jo ainakin seitsemän vuotta vanha. Lasikannellinen neliön mallinen pöytä, jonka ostimme Kruunukalusteelta.  Täältä vanhasta postauksesta näkyy edellisen kodin takapihaa, mustaa terassia ja tuota meidän ulkoruokapöytää. Lasikansi on ajansaatossa alkanut samentumaan, mutta voisi olla, että sen jollain saisi vielä kiillotettua. Iso parivuoteen lakana ajaa pöytäliinan aseman silloin, kun ei jaksa pöytää putsailla 🙂

Terassia emme halua ahtaa liian täyteen, mutta joku ihana kulmasohva/sohvaryhmä siihen sopisi. Mun mielestä sohvaryhmän pitäisi olla sellainen ruokaryhmään sopiva. Mies taas on sitä mieltä, että ihan sama millainen on, kunhan siinä pääsee löffäilemään. En mä itsekään mitään pönötyssohvaa kaipaa, vaan sellaisen mukavan. Sohvalla saisi kyllä olla kokoakin. Meillä on tällä hetkellä terassilla yksi musta auringonottotuoli, jonka sain toiveestani äitienpäivälahjaksi reilu viisi vuotta sitten. Tuon voisi viedä mökille ja ostaa terassille kaksi aurinkolaveria, mikäli sohvan jälkeen vielä tuntuu terassilla tyhjää tilaa olevan.

Kokosin alla olevaan kollaasiin omia suosikkejani. Kollaasin kuvat ovat liikkeiden sivuilta lainattu. Eniten meidän pöydän kanssa näistä menisi yhteen tuo Kruunukalusteen Leone. Meillä muuten taitaakin olla mökillä tuota sarjaa auringonottotuolit, joten ne voisi tuoda kaupunkiin, jos tähän sohvaan päädymme. Leoneen on saatavilla sellainen sääsuojahuppu, joka olisi tosi kätevä! Hobby Hallin Barbadoksessa on joku rentous, josta tykkään. Ehkä ne on nuo muhkeat selkätyynyt.

Tuo Kodin1 Aranos on ihana, mutta mitenköhän valkoinen polyrottinki vanhenee? Pahin skenaariohan olisi se, että se ottaisi siitepölystä tai muusta osumaa ja muuttuisi harmaakeltapilkulliseksi. Veken Hillestorp taas houkuttelee rentoudellaan ja mustilla tyynyillä. Jälleen pohdin sitä, miten UV-valo kohtelee mustia tyynyjä…kulahtaakohan alta aikayksikön? Ja hei Jyskin Ljunghusen olisi unelma. Tuohon pari rottinkista auringonottotuolia ja ruokapöydäksi joku teemaan sopiva. Tämän nykyisen ruokapöydän kanssa en siroa rottinkiryhmää näe samaan kuvaan sopivan.

Sohvan ja ruokaryhmän väliin sommittelimme isoja pitkulaisia ruukkuja ja säleikköä. Ylös kasvavia kasveja (kärhöjä?). Lisäksi terassille on pakko saada jonkun sortin tulipesä. Sellainen, jossa voisi palaa tuli hämärtyvinä kesäiltoina ja ilta kuluisi elävää tulta katsellen.

Tämän postauksen kuvissa näemmä autokatoskin on vielä pohjamaalissa ja lipputankokin vanha rustiikkinen. Molemmat ovat kokeneet vuoden aikana melkoisen muutoksen. Olin muuten uhkarohkea ja istutin eilen ruukkuihin orvokkien lisäksi pelargonioita. Toivotaan, ettei halla vie! Lisäksi tein gladioluksien kanssa saman uhkarohkean tempun kuin viime vuonnakin; kaivoin mukulat suoraa maahan enkä purkkiin esikasvatukseen. Viimeksi nousivat hienosti heinäkuulla, mutta ennen kuin ehtivät kukkia ne pirun pupulaiset olivat syöneet varret parempiin suihin. Jännä seurata, miten Marian kokeilevan puutarhan kukkien tänä käy 😉

ILOISIN TIISTAITERKUIN,

Tässä vielä linkki piharempan ennen/jälkeen -kuviin, jotta viime aikoina mukaan hypänneet lukijat näkevät pihaa laajemmalta skaalalta.

*kuvatulvavaroitus

HEIPPAHEI KESKIVIIKKOON!

Eilen illalla oli taas pitkästä aikaa mahdollisuus tehdä pientä pihakatselmusta ajan kanssa. Aurinko alkoi pikkuhiljaa painumaan naapuritalon taakse ja ilma oli jokseenkin kostea. Pieniä hyönteisparvia lenteli siellä täällä ja koira juoksenteli liinassaan kuin päätön kana. Pidemmälle lenkille kaivaten. Sai toinen odottaa hieman, sillä oli pakko hakea kamera ja tallentaa tuota kukoistusta muistikortille.

Enpäs olisi ikinä kuuna päivänä silloin huhtikuussa, kun ensimmäisiä istutuksia pihalle tein, että mulla oikeasti on vielä tänä kesänä kasveissa kukkia. Mansikantaimissa mansikoita. Tai saatikka yrteissä pakkaseen laitettavaa talven varalle. Moni lukija kauhisteli, kun niin aikaisin keväällä istuttelin. Otin riskin ja näin jälkikäteen ajateltuna tuo on ollut himskatin kannattava riski.

Ei vain sen takia, että piha tarjoaa silmänruokaa. Vaan ihan jo henkisellekin puolelle; se, että mä osasin tehdä jotain, mitä en ole aiemmin tehnyt, on varsin palkitsevaa. Rohkaisee muidenkin asioiden suhteen. Se, että nuo komeat liljat ja englantilaiset ruusut kukkivat ovat jo mulle pienoinen lottovoitto. Se, että ne oikeesti kukkivat eivätkä kuolleet, vaikka kesällä unohdin kuivana aikana niitä kastella. On todettu, että onnellisuus lisääntyy puutarhaharrastuksen myötä. Tiedä häntä, mutta omakohtainen kokemus ainakin sen osoittaa todeksi 🙂

Alkukesästä piha oli vielä jokseenkin raakile. Istutukset olivat sellaisia ihan pikkuruisia. Ainut takapakki on ollut gladiolukset, jotka olivat jo puhkeamassa kukkaan, mutta jotka jänöjussi meni ja popsi parempiin suihin. Kuunliljat muurin vieressä ovat vielä melko pieniä, mutta ekakesäläiseksi nekin ovat ihan ookoo.

Vaikka kesää vielä eletään, niin silti ajatukset ovat varsinkin puutarhan suhteen syystoimissa. Koska tämä on mulle aivan uusi harrastus, niin olen miettynyt, että mitä tuolla puutarhan puolella pitää tehdä:

🌿  Pitääkö kukkineet perennat leikata alas? Entäs pensaat?
🌿 Kuuluuko kukkapenkkejä lannoittaa?
🌿 Mistä mä tiedän onko mun yrtit ja perennat monivuotisia vai ei? Mitäs herneenversot tai mansikat?

Mä tiedän, että nämä mun kysymykset saattavat olla vähän tyhmiä, mutta auttakaahan tyhmää 😀 Ylikukkineet orvokit heitin jo pois ja ostin krysanteemeja tilalle. Petuniat varaston oven pielissä olivat komeita, mutta nekin ottivat vähän kuivuudesta itseensä. Sekä siitä, että alkukesän nyppimisien jälkeen jotenkin unohdin niitä nyppiä. Eilen pidin nyppimistalkoot ja heti tänä aamuna näyttivät elinvoimaisemmilta! Pelargoniatkin ovat vielä voimissaan. Josko tänä vuonna yrittäisi niiden talvehtimista sisätiloissa.

Tänään on ensimmäinen toimistopäivä kesälomien jälkeen ja arki sai taas uuden ihanan merkityksen; tälle sadepäivän illalle luvassa siivousta, Kanin Loikkaa (lapset kaivoivat jostain tuon pelin esille piiiitkästä aikaa ja sovittiin, että illalla pelataan :)), takkatulta ja kotoilua ♥ Sitä ennen vielä muutama strateginen suunnitelma syksyn varalle!

IHANAA KESKIVIIKKOA TOIVOTELLEN,

PS. täältä löydätte kaikki piha- ja puutarhapostaukseni!

ILTAA IHANAT!

Joka ikinen aamu, klo 11 jälkeen herätessämme, päätämme miehen kanssa, että seuraavana aamuna laitamme kellon herättämään. Hmph, kertaakaan ei olla tätä tehty, mutta hei – lomalla saa nukkua. Tosin, itse olen sitä mieltä, että kun aamulla herää aiemmin on päivässä enemmän tunteja. Vaikka sitten menisikin illalla aiemmin nukkumaan. Huomen aamulla on pakko herätä, kiitos toisen lapsen hammaslääkäriajan klo 08.00.

Meidän piti tulla vasta tänään mökiltä kotiin aamusella, mutta eilen iltasaunan jälkeen tytöt kysyivät, että mitäs jos mentäisiinkin jo illalla eikä aamulla. Aamulla, kun olisi ollut mökillä aikainen herätys, jotta tytöt ehtivät ystävänsä rippijuhliin. Ei siinä kauaa nokka tuhissut, kun olimme jo veneessä soutamassa (jep, moottorivene on korjaamolla) kohti venelaituria. Kympin aikaan illalla, kun saavuimme kotiin näytti kesäilta kaupungissakin ihanalle. Orapihlaja-aidan toisella puolella oli bileet ja musiikkilista vakuutti niin, että jäimme miehen kanssa ulos istuskelemaan. Aurinko ei enää pihalle paistanut, mutta loisti vaaleanpunaisena taivaanrannassa.

Korkkasimme skumpan ja höpisimme niitä näitä. Välillä grillasimme hiukopalaa ja puolen yön jälkeen kömmimme viileään kellariin nukkumaan. Ei ole kesäiltojen mökin terassilla voittanutta, mutta ei kesäilta kaupungissakaan hassumpi ollut. Vihdosta viimein mulla oli aikaa siihen, mistä olin koko talven ja kevään haaveillut; haahuilin pihassa kesäillan hämyssä istutuksia ihastelemassa. Niitä, jotka vielä alkukesästä oli pikkuisia. Jotka nyt jo ihan kivasti rönsyilevät. Gladioluksetkin ovat vihdosta viimein siinä vaiheessa, että taitavat puhjeta viikolla kukkaan. Liljat myös. Molemmissa ruusuissa on nuppuja ja malvat alkavat olla jo ehtoopuolella. Pystyyn kuollut hakuropaju näyttää elpymisen merkkejä ja petuniatkin virkistyivät pienen nyppimisen jälkeen.

Nyt kun illat alkavat hämärtymään, on aika virittää terassille tunnelmavaloja. Sellaisia, jotka saisivat viettämään aikaa ulkona vielä elokuun iltoinakin. Vielä kun saisi päätettyä millaisen sohvaratkaisun tuohon terassille ostaisi (nyt on muuten alkanut hyvät alet ulkokalusteista!), niin olisi terassi kalustuksen osaltakin valmis. Tänä kesänä piti öljytä terassi, mutta mikä siinä on, että kaikki tuollainen kunnossapitotyö nyt tökkii. Yksi autokatoskin odottaa maalausta, mutta onhan tässä maalauskelejä toivottavasti vielä jäljellä…

Mutta nyt totta totisesti pitää mennä pian nukkumaan, jotta herää aamulla kellon soittaessa! Josko sitä suuntaisi hammaslääkärin jälkeen ajoissa aamukahville torille. Mutta ennen nukkumaanmenoa on kyllä pakko käydä uimassa. En muista toista kesää, jolloin olisin uinut yhtä paljon. Yleensä kastan talviturkin heinä-elokuun taitteessa ja that’s it. Nyt olen jopa ottanut muutamia vetoja järveen päästyäni. Kunnes olen muistanut ne hauet ja muut pedot ja noussut järvestä kiireen vilkkaa 😉

SULOISIN SUNNUNTAI-ILTATERKUIN,