maanantai 02. marraskuu 2020

Hyvinvoinnin vuosikello: Pieniä konkreettisia tekoja mielialan nostamiseen

HEISSULI!

Voitteko kuvitella, että nyt luette jo tokavikaa Hyvinvoinnin vuosikello -postaussarjan postausta? Jep, en minäkään voi kuvitella nyt sunnuntai-iltana tätä kirjoittaessani, että kohta on tämä postaussarja käyty läpi.  Käydään tähän alkuun läpi tämä tuttu intro. Mikäli se on teille tuttua kauraa, niin voitte skipata sen :)

”Hyvinvoinnin vuosikellon kulmakiveksi olen valinnut positiivisen psykologian isän Martin Seligmanin viitekehyksen kukoistuksesta, sillä mitä enemmän olen näistä asioista lukenut ja opiskellut, sitä järkeenkäyvemmältä Seligmanin kehittelemä PERMA-malli hyvinvoinnin ja kukoistuksen taustalla tuntuu. Tässä vaiheessa haluan vielä painottaa sitä samaa, mitä ensimmäisessäkin postauksessa: Tekstini pohjautuvat omiin mielipiteisiini ja kokemuksiin, mutta myös tutkittuun tietoon sekä aiheen kirjallisuuteen. Suurena vaikuttajana on ollut Joyllan Positive Psychology Practitioner -opinnot ja Joyllan upeat Netta ja Paulina, jotka ovat saaneet minut janoamaan lisää tietoa hyvinvoinnista ja positiivisesta psykologiasta.

Tammikuu: Uskalla rakastua itseesi
Helmikuu: Hyvinvoinnin kulmakivet
Maaliskuu: Merkityksellinen elämä
Huhtikuu: Ihmissuhteiden ihanuus
Toukokuu: Positiivinen elämänasenne
Kesäkuu: Itsensä kehittäminen & vahvuudet
Heinäkuu: Kiitollisuus hyvinvoinnin edellytyksenä
Elokuu: Mielekäs työ osana elämää
Syyskuu: Itsemyötätunto – työkalu hyvinvointiin
Lokakuu: Aikaansaamisen ihanuus
Marraskuu: Pieniä konkreettisia mielialan nostamiseen
Joulukuu: Hetkessä eläminen

Postausten lopussa jaan lähdeluettelon, mikäli haluatte tutustua aiheeseen tarkemmin. Jos jotain olen positiivisen psykologian opintojen myötä oppinut niin sen, että olen ollut viimeiset vuodet oikeilla jäljillä kokonaisvaltaisen hyvinvointini suhteen, mutta myös sen, että koska alan kirjallisuutta löytyy niin hirmuisesti, niin on välillä syytä muistaa myös kriittisyys ja asioiden toinen puoli. Kirjoitan näitä postauksia terveen, fyysisesti ja psyykkisesti hyvinvoivan ihmisen näkökulmasta, joten myös lukijan oma terveydentila saattaa vaikuttaa subjektiiviseen kokemukseen hyvinvoinnista.”

Meillä kaikilla on varmastikin sellaisia päiviä, että mieli on vähän maassa ja on sellainen plääh-olo. On tutkittu, että voimme (huom! me mieleltämme terveet) pienillä teoilla saada mielialaa paremmaksi. Nostaa spirittiä, niin sanoakseni. Mutta katsotaan ensin, mitä eroa oli tunteella ja mielialalla, ennen kuin listaan mielialan nostamiseen tutkittuja keinoja.

Tunteen ja mielialan ero

Mikä on tunne? Tunne on lyhytkestoinen mielihyvän / pahan sävyttämä elämys, johon liittyy fyysisiä tai psyykkisiä muutoksia (Daniel 2011). Ekmanin tunneteoria käsittää kuusi perustunnetta: hämmästys, ilo, suru, pelko, viha ja inho. Itse ainakin tunnistan näistä kuudesta vain yhden ns. positiiviseksi tunteeksi. Toki hämmästyskin voi olla iloinen asia. Tunteisiinsa ja niiden tunnistamiseensa voi helposti tutustua Emotion Trackerin avulla (hyvä Suomi!).

Meillä jokaisella on meille ominaisia tapoja, jotka vaikuttavat siihen, miten aivomme reagoivat tunteisiin. Tutkimusten mukaan epämiellyttäviäkin tunteita pitäisi kuunnella ja arvostaa. Niiden turruttaminen turruttaa pahimmillaan samaan aikaan positiivisia tunteita. Jotenkin tuntuu, että nykypäivänä on trendinä ollut helppous ja sellainen positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen. Ikään kuin epämukavuus olisi negatiivinen asia. Mitä se ei todellakaan ole, vaan päinvastoin. Get comfortable with being uncomfortable.

Mieliala taas on pitkäkestoisempi, laaja-alainen tila, johon ei niinkään liity esimerkiksi kasvojen ilmeitä (ilahtunut, kauhistunut, peloissaan). Mielialaan vaikuttavat voimakkaasti useat tekijät; ympäristö (sää, valaistus, ihmiset ympärillämme), fysiologia (mitä olemme syöneet, kuinka olemme liikkuneet, mikä terveydentilamme on) sekä meidän tunteiden yhteenlaskettu vaikutus.

Vinkkejä mielialan nostamiseen

Mulle olisi ensimmäisenä tullut mieleen vinkata liikunnasta. Tutkin asiaa hieman enemmän ja ennen kuin kirjoitin alas ”hikilenkki auttaa aina” pyörsin jo päätökseni. Nimittäin, Connecticutin yliopistossa tehtiin tutkimus, jossa tutkittiin liikunnan merkitystä mielialoihin. Sen lopputulemana todettiin, että aktiivisemmat ihmiset olivat mieleltään iloisempia ja kokivat hyvinvointinsa korkeammaksi. Ja se, mikä itselleni oli yllätys oli, että liikunnan intensiteetti ei vaikuttanut tulokseen, vaan jo kevyellä ja kohtalaisella fyysisellä aktiivisuudella oli myönteisiä vaikutuksia ihmisten mielialoihin sekä yleiseen hyvinvoinnin kokemiseen.

Hyvinvointihan on vahvasti subjektiivinen asia ja koemme hyvinvoinnin eri tavalla. Sen takia mielialan nostamiseen ei ole yhtä oikeaa vaihtoehtoa, vaan tunteaksemme mikä meille toimii parhaiten, olisi hyvä että tuntisimme kehomme signaalit ja ehtisimme pysähtyä kuuntelemaan mitä kehomme meille kertoo. Keho-mieliyhteys nousee kuitenkin mielialan nostamisessa uudelle tasolle.

Nyt niihin vinkkeihin:

♥ Hymy. On todettu, että hymyily silloin kun ei välttämättä hymyilyttäisi viestii aivoille, että nyt on oikein hyvä olla ja samalla aivot alkavat tuottamaan mielihyvähormoneja (serotoniini, dopamiini ja endorfiini).
♥ Suklaan syöminen. Voi kyllä, suklaan syönti laukaisee myös meissä mielihyvän hormoneja. Michiganin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan suklaan syöminen saa aivot tuottamaan luonnollisia opiaatteja, jotka vähentävät kivun tuntemista ja lisäävät hyvinvoinnin tunnetta. En ole aiemmin ollut suklaan ystävä, mutta taidan sellaiseksi ryhtyä ;)
♥ Osta kotiin ja työpaikalle kukkia. Harvardin yliopistossa on kuulkaa tutkittu, että kukkien läsnäolo esimerkiksi aamiaispöydässä lisää onnellisuutta ja energisyyttä päivään. Työpaikoilla tehdyissä tutkimuksissa kukkien näkeminen vähensi ahdistusta, negatiivisuutta ja jopa paransi muistia.
♥ Tee hyvä teko jollekin toiselle. Muun muassa Dr David Lewis Hodgson ja Keiko Otaki ovat todenneet tutkimuksissaan, että pienet hyvät teot muille buustaavat hyväntekijän omaa mielialaa (ja sitä myötä kokonaishyvinvointia) merkittävästi. Joten kyllä, avaa ovi vanhukselle kaupassa tai osta työkavereille maanantaiaamuun mandariinit.
♥ Kuuntele lempimusiikkiasi. Mulla ainakin toimii se, että jos mieli on vähän maassa, niin musiikki auttaa. Pian huomaan laulavani mukana. Musiikki rentouttaa ja saa olon välittömästi paremmaksi. Evans et al. tutkivat musiikin vaikutusta sairaalassa potilaiden mielialan nostattajana ja tulivat siihen tulokseen, että musiikki tehosi ahdistuksen tunteiden lievittämiseen.
♥ Paras minä -visualisointi. Meevissen et al. totesivat tutkimuksissaan, että kahden viikon harjoitusten jälkeen tutkimukseen osallistuneet ihmiset olivat optimistisempia tulevaisuutensa suhteen ja tunsivat positiivisempia mielialoja. Harjoitusta tehtiin viisi minuuttia päivässä kahden viikon ajan.
♥ Sytytä kynttilä. Liekin tuijottaminen saattaa saada stressaantuneen mielen rauhoittumaan. Myös tuoksujen tuoksuttaminen vaikuttaa mielialoihimme. Tähän perustuu myös tuoksukynttilöiden teho. Tuoksu + liekin tuijottaminen rauhoittaa.


♥ Osoita kiitollisuutta. Kun on oikein plääh-olo tai surullinen olo, niin usein se auttaa, että yrittää miettiä, mistä on tuolla hetkellä kiitollinen. Keskittyminen hyviin asioihin buustaa väkisinkin mielialaa.
♥ Lemmikin silittäminen. McConnell et al. totesivat tutkimuksissaan, että lemmikkien kanssa puuhasteleminen, vuorovaikutus ja silittäminen vähensi stressin tunnetta ihmisillä. Itse allekirjoitan tämän täysin, ei ole päivääkään, etteikö tuo meidän karvakorva parantaisi koko perheen mielialaa.
♥ Saavuta joku tavoite. Jopa pienen onnistumisen on todettu kohentavan merkittävästi mielialaa. Heitä vaikka paperi roskista kohti ja ”tee kori”, palauta raportti ennen deadlinea tai soita ystävälle, jolle sun on pitänyt soittaa jo pidemmän aikaa.
♥ Naura. No hei, nauru pidentää ikää, sanotaan. Mutta kyllä se nauru vaikuttaa mielialaankin. Katso komedia, naura jollekin hassulle muistolle.
♥ Siivoa kotisi/työpöytäsi. Ulkoinen järjestys auttaa saavuttamaan sisäistä rauhaa. Tämä ei toki toimi kaikilla, mutta itselläni se toimii. Jos olo on alavireinen, niin jo pieni siivousproggis nostaa mielialaa. Osin jo tuon aikaansaamisenkin positiivisen vaikutuksen kautta.
♥ Joogaa tai meditoi. Mitä vaan, mikä saa sinut ajattelemaan muuta kuin sitä, että nyt asiat on vähän epävireisesti. Usein jo ajatusten keskittäminen johonkin muuhun auttaa.
♥ Mene metsään. Ekoterapia on kasvava tieteen osa-alue ja sen puitteissa tehdyt tutkimusket (Harvard University) ovat osoittaneet vahvan yhteyden luonnossa vietetyn ajan, stressin, ahdistuksen ja masennuksen vähenemisen välillä. Vuoden 2015 tutkimuksissa tutkijat vertailivat terveiden ihmisten aivotoimintaa sen jälkeen, kun he olivat kävelleet 90 minuuttia joko luonnossa tai kaupungin sisällä puistoalueilla. He havaitsivat, että luontokävelyn tekevillä oli vähemmän aktiivisuutta prefrontaalisessa aivokuoressa, sillä aivojen alueella, joka on aktiivinen silloin kun märehditään asioita eli siellä missä toistuvat ajatukset negatiivisista tunteista meillä tapahtuvat. 

Eli kun haluamme kohentaa mielialaamme, menkäämme metsään, hymyilkäämme, tanssikaamme, laulakaamme, ostakaamme kukkia. Tai ylipäätään tehkäämme sitä, mikä meille toimii. Pahinta on jäädä märehtimään. Välillä on ihan hyvä tuntea myös alakuloa ja epämiellyttäviä tunteita, jotka johtavat helposti matalampaan mielialaan. Mutta yhtä tärkeää on nousta sieltä sielujen sopukoista ja tehdä niitä asioita, joiden avulla saa kohennettua mielialaansa.

OIKEIN IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,


Lähteitä, linkkejä ja lisälukemista:
Seligman, Martin: Authentic Happiness
Ben Sharar Tal: Being Happy
Fredrickson Barbara: Positivity
Mc Connell et al (2011): Friends with benefits: on the positive consequences of pet ownership
Emmons et al (2003): Counting blessings versus burdens: An experimental investigation of gratitude amd subjective well-being in daily life
Fox et al (1999): The influence of physical activity on mental well-being
Meevissen et al (2011): Become more optimistic by imaging a best possible self
Evans et al (2002): The effectiveness of music as an intervention for hospital patients


torstai 22. lokakuu 2020

Pienillä teoilla kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia


Kaupallinen yhteistyö: Arla ja Indieplace


HEIPPA IHANAT

ja voi kuulkaa, nyt ollaan taas niiden asioiden äärellä, jota rakastan. Onko mitään tärkeämpää tavoitetta kuin voida kokonaisvaltaisesti hyvin? Mä uskon, että tuo kokonaisvaltainen hyvinvointi on sellainen aarrearkku sateenkaaren päässä, johon me jokainen voidaan päästä omilla teoillamme. Jota meidän jokaisen kannattaisi tavoitella. Se ei ole saavuttamaton, mutta toki se vaatii usein myös hieman vaivannäköä, rutiinien luomista, tapojen muutosta ja itsensä tuntemista. Mutta mä voin taata, että se on kaikki sen arvoista. Milloin ihminen sitten voi kokonaisvaltaisesti hyvin?

Mä koen, että ainakin itse voin kokonaisvaltaisesti hyvin silloin, kun sydän on kevyt, mieli iloinen, silmissä säihkettä ja suupielet kaartuvat ylöspäin. Silloin koko olemus on sellainen pirtsakka ja energinen. Siinä tilassa en koen energiatasojen notkahdusta iltapäivästä tai herää aamulla armottoman väsymyksen kourissa. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on subjektiivinen käsite. Vain me itse voidaan määritellä omat kriteerimme sille, milloin meidän oma hyvinvointimme on balanssissa.

Tänään jutellaan pääosin suoliston vaikutuksesta hyvinvointiin. Suoliston on sanottu olevan toiset aivot ja allekirjoitan tuon väitteen täysin. Itse ainakin huomaan, että jos mun ruokavalio ei ole balanssissa, niin se vaikuttaa samantien koko olemukseen. Pääasiassa energiatasoon, mutta myös mieleen. Mieli ei ole virkeä ja tuntuu, että aivot ovat tietyllä tapaa sumussa. Muisti takkuilee eikä opiskelujutut jää päähän. Olo on vetämätön ja väsynyt. Viimeisten vuosien aikana olen törmännyt mielenkiintoisiin artikkeleihin suoli-aivoakselista ja jos teitä kiinnostaa aihe enemmänkin, niin suosittelen tutustumaan.

Viime viikolla iki-ihana (oikeasti mun hyvinvointi-idolini nro 1 ) Pippa Laukka haastoi mua yhdessä Arlan kanssa luomaan uusia rutiineja, joiden avulla helliä suoliston hyvinvointia ja sitä myötä kokonaishyvinvointia. Mä ajattelin seuraavaksi jakaa teille muutaman vinkin kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, mutta sitä ennen haluan esitellä teille muun uuden ihastukseni, joka auttaa mun suolistoa voimaan paremmin. Arlan Got Guts? on sisäiseen hyvinvointiin keskittyvä jogurttisarja. Herkullisia, sisäistä hyvinvointia  ruokkivia jogurtteja löytyy sarjasta kolme: maustamaton, mustikka ja mango. Kaikkihan me ollaan kuultu suolistobakteereista ja siitä, kuinka meidän tulisi hyvinvoinnin takia helliä hyödyllisiä suolistobakteereita, eikö?

Got Guts? -jogurttipurkki sisältää 50 miljardia bifidobakteeria sekä hyviä suolistobakteereita ruokkivaa liukoista kuitua. Ja tiedättekö mikä lämmittää mieltä näiden suolistolle hyvien uutisten lisäksi? No se, että jogurtit valmistetaan Suomessa, tarkemmin ottaen Sipoossa, kotimaisesta maidosta. Sain kyselyitä IG:n kautta siitä ovatko tuotteet laktoosittomia ja kyllä – tuotteet ovat laktoosittomia! Jogurtteihin ei ole lisättyä sokeria ja ne maistuvat mainiosti ihan sellaisenaankin. Mutta myös esimerkiksi siemenien, pähkinöiden ja marjojen kanssa.

Mutta nyt niihin vinkkeihini, joilla helliä suolistoa ja vaalia siten kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Kuitupitoinen aamupala & säännöllinen ruokailurytmi

Oli aika, että en syönyt aamupalaa. Tai jos söin niin se koostui kahvista ja appelsiinisuklaakekseistä. Noh, kaikkihan me ollaan joskus nuoria ;), mutta näin keski-ikäisenä sitä miettii, että millä ilveellä sitä jaksoi pitkät luentopäivät yliopistolla tuon ravintoköyhän aterian myötä.

Nykyään syön aina aamupalan. Nyt syksyllä olen ottanut uuden treenirutiinin ja tykkään välillä treenata aamulla. En pysty sitä kuitenkaan tekemään ilman aamupalaa. Jos teen aamujoogan tai -pilateksen syön sitä ennen yhden jogurtin ja juon pari lasia vettä. Sitten treenin jälkeen syön isomman aamupalan. Ideaali aamupalahan olisi keitellä puuroa, mutta mulla on välillä kausia, että lämmin puuro ei vain uppoa aamuisin. Silloin tuorepuurot tulevat tarpeeseen. Viimeisin tuorepuuroinnostukseni koostuu Got Guts? -jogurtista, persimonista, tattarisuurimoista, kaurahiutaleista ja mustikoista. Myös ruisleipää syön pari palaa joka päivä, joten joinain aamuina kuittaan puuron leivillä ja jogurtilla.

Pyrin syömään viisi kertaa päivässä. Niin, että energiaa riittää tasaisesti päivän askareisiin, mutta myös toisaalta niin, että suolisto saa hieman breikkiä ja pääsee tekemään niitä omia juttujaan, joihin se vaatii paussia jatkuvasta ruokahuollosta. Syöminen perinteisen lautasmallin mukaan, kasvisruokaa suosien ja pari litraa vettä päivässä juoden. Näillä pärjää jo pitkälle. Lisäksi päivittäin kannattaa nauttia suoliston bakteerikantaa helliviä tuotteita, kuten Got Guts? -jogurtteja. Siinä missä Got Guts? -jogurtti toimii loistavasti aamupalalla, menee se myös väli-tai iltapalalla.

Stressin välttäminen

Pippa kyseli keinoja, millä välttää stressiä ja siten helliä suolistoa. Ensimmäinen ajatukseni, joka tuli mieleen on liikkuminen luonnossa. Silloin sielu ja mieli lepää. Suolisto voi hyvin, kun mieli voi hyvin. Joskus kiireisen elämänvaiheen ollessa päällä, sitä on pakko tietoisesti kiinnittää huomiota stressin ehkäisyyn tai jopa stressin purkamiseen. Stressin ehkäisyyn mulla toimii esimerkiksi se, että peruskunto on hyvä ja ruokavalio on balanssissa. Tykkään käydä juoksulenkeillä ja harrastaa muutakin aerobista liikuntaa. Teen säännöllisesti myös läsnäoloharjoituksia, jotka ennalta ehkäisevät stressiä. Uskon, että vaikka kaikkemme teemme välttääksemme stressiä, niin pakostikin joskus elämänvaihe on niin hektinen, että stressi iskee takavasemmalta.

Silloin en enää käytäkään samoja keinoja kuin stressin ehkäisyssä. Mieli ja kroppa kaipaa vähemmän ärsytystä. Hidastan tahtia merkittävästi niiltä osin elämää kuin pystyn. Juoksulenkit ja ylämäkivedot vaihtuvat pitkiin kävelylenkkeihin luonnossa. Teen vielä enemmän maadoittavia joogaharjoituksia ja huomaan ottavani esimerkiksi rakastavan ystävällisyyden meditaation viikko-ohjelmaani. Usein jo stressaavan tilanteen hyväksyminen ja tieto siitä, että ”This too shall pass” auttaa hallitsemaan stressiä. Ruokahalu katoaa stressatessani ja silloin joudun muistuttamaan itseäni siitä, että pidän säännöllisen ateriarytmin. Muuten suolisto alkaa kenkkuilemaan ja stressistä tulee vielä kokonaisvaltaisempaa.

Ja hei, paras ”lääke” stressin ehkäisyyn tai purkamiseen (tai mihin tahansa elämässä) on tuo karvapallero, jota silittäessä kaikki maailman huolet ja murheet unohtuu. Tuo karvapallero toimii myös personal trainerinani ja pitää huolen, että vaikka ei oikein ehtisi, niin pikkuinen kävelylenkki tekee muutaman kerran päivässä ihan hyvää.

Lepoa, myös suolistolle

Muistatko miltä tuntuu herätä levänneenä hetki ennen herätyskellon soittoa? Se tunne on euforinen. Silloin tunnen, että olen yön aikana palautunut. Rannettani koristaa kello, joka kertoo, minkä laatuista unta olen nukkunut, paljonko syvää unta on tullut ja kuinka paljon olen nukkunut. Tätä nykyä luotan kyllä enemmän olotilaani seuraavana päivänä kuin kellooni. Mutta aika usein tuo virkeä olotila ja kellon näyttämät korkeat uniprosentit korreloivat keskenään.

Jokainen meistä tarvitsee eri määrän unta ja mä lukeudun niihin, jotka tarvitsevat vähintään kahdeksan tunnin yöunet. Ja kyllä, vaikka tiedän tasan tarkkaan, miten rauhoittaa ilta että vaivun uneen ajoissa, on silti iltoja, että tulee valvottua. Pääasia mun mielestä tässäkin asiassa on lempeys. Mennä seuraavana iltana sitten ajoissa nukkumaan.

Itsensä tunteminen ja oman kropan viestien sekä mahdollisten oireiden tunnistaminen on hirmuisen tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Mitä mun kroppa koittaa kertoa mulle? Hektisessä maailmanmenossa on välillä hyvä pysähtyä kuuntelemaan itseään ja sen sanomaa. Se miten ruokimme suolistoamme vaikuttaa radikaalisti siihen, mitä olemme. Millaisena olemme ja miten tunnemme. Millainen elämänlaatumme on.

Pippa Laukan luotsaaman ohjelman mukaan ”Olet mitä syöt”. Simple as that, ohjenuora joka pitää paikkansa. Mukaan vielä aimo ripaus lempeyttä ja ajatus siitä, että elämästä saa ja tuleekin nauttia kokonaisvaltaisesti. Eikä hei olisi lainkaan hassumpi idea aloittaa elämästä nauttimista hemmottelemalla suolistoaan ja sitä kautta saada koko keho hykertelemään hyvinvoivana. Vai mitä mieltä te olette? Got Guts? -jogurttien nappaaminen osaksi arkirutiineja on helppo tapa helliä suolistoa ja sitä kautta kokonaishyvinvointia

LEMPEIN TORSTAITERKUIN,


perjantai 16. lokakuu 2020

Kun sielu ja mieli lepää

HEIPPA IHANAT!

Ja terkkuja Tampereelta! :) Minireissu Pyhälle on nyt paketissa ja kyllä, sitä saatiin mitä lähdettiin hakemaankin. Eli ulkoilua ja lepoa. Palautumista ja parisuhdeaikaa. Ja hei remppapalaverikin hoidettiin siinä sivussa. Sielu ja mieli on täydellisessä lepotilassa ja tästä on hyvä jatkaa kohti pimeintä aikaa vuodesta.

Tuolla Isokurun pohjalla vaellellessamme mietin, kuinka siistiä olisi, jos voisi jäädä Lappiin odottamaan lauantaiksi luvattua lumimyrskyä. Kuinka siistiä olisi nähdä vuodenaikojan vaihtelu siten, millaisena tuon lapsuudestani muistan. Lähinnä tuntea kunnon talven ihanuus. Sillain, että lunta ja pakkasta riittäisi yllin kyllin.

Kuinka siistiä olisi joku päivä asua lokakuusta vappuun tunturin juurella kokemassa talven tulo ja pitkä ja pimeä kaamosaika. Se, kun kevätaurinko alkaa lämmittämään ja sulattamaan lumet. Tehdä väliaikainen koti tuonne 56 neliön + parven mökkiin. Jossa kuitenkin olisi kaikki tarvittava eikä asumiseen tarvitsisi enempää neliöitä. Kuinka yksinkertaista elämä voisi yksinkertaisimmillaan olla, kun ei tarvitsisi montaakaan vaatekertaa, meikkejä tai kahviloiden uutuuskahvilaatuja (ei sillä, nautin em. asioista kyllä arjen keskellä). Kun saisi nauttia joka päivä noista huikeista maisemista.  Suomen luonnosta. Käydä hiihtolenkeillä ja laskettelemassa. Hakea silloin tällöin lempparipitsat rinneravintolasta.

En mä tiedä, mutta kuulostaa siltä, että elämä olisi aika ihanaa ja just sellaista, mistä olisi kaikki ylimääräinen riisuttu pois. Itseni tuntien kaipaisin kuitenkin silloin tällöin kaupungin humua, mutta onhan tuossa lähellä Kemijärvi ja Rovaniemellekin on matkaa vain vajaa pari tuntia. Pohjoisessa välimatkat eivät tunnu missään. Eilen kotimatka taittui hujauksessa. Aika moni asia elämässä on asenteesta kiinni.

Myös unelmiin suhtautuminen. Mä heitin ääneen ilmoille unelmani siitä, että voisi joskus vielä asua puolet vuodesta Lapissa. Mitä tarkemmin asiaa ajattelen, niin ei se vaatisi edes hirmuisen paljon järjestelemistä. Jos laittaisi tuon unelman hautumaan ja toteutusvuodeksi alustavasti vaikka 2025 ♥ Siihen asti hellitään sielua ja mieltä arjen ihanuudella täällä etelässä. Karataan välillä pohjoiseen nauttimaan hiljaisuudesta ja tehdään töitä unelman täyttymisen eteen :)

IHANAA PERJANTAITA TOIVOTELLEN,