perjantai 16. lokakuu 2020

Kun sielu ja mieli lepää

HEIPPA IHANAT!

Ja terkkuja Tampereelta! :) Minireissu Pyhälle on nyt paketissa ja kyllä, sitä saatiin mitä lähdettiin hakemaankin. Eli ulkoilua ja lepoa. Palautumista ja parisuhdeaikaa. Ja hei remppapalaverikin hoidettiin siinä sivussa. Sielu ja mieli on täydellisessä lepotilassa ja tästä on hyvä jatkaa kohti pimeintä aikaa vuodesta.

Tuolla Isokurun pohjalla vaellellessamme mietin, kuinka siistiä olisi, jos voisi jäädä Lappiin odottamaan lauantaiksi luvattua lumimyrskyä. Kuinka siistiä olisi nähdä vuodenaikojan vaihtelu siten, millaisena tuon lapsuudestani muistan. Lähinnä tuntea kunnon talven ihanuus. Sillain, että lunta ja pakkasta riittäisi yllin kyllin.

Kuinka siistiä olisi joku päivä asua lokakuusta vappuun tunturin juurella kokemassa talven tulo ja pitkä ja pimeä kaamosaika. Se, kun kevätaurinko alkaa lämmittämään ja sulattamaan lumet. Tehdä väliaikainen koti tuonne 56 neliön + parven mökkiin. Jossa kuitenkin olisi kaikki tarvittava eikä asumiseen tarvitsisi enempää neliöitä. Kuinka yksinkertaista elämä voisi yksinkertaisimmillaan olla, kun ei tarvitsisi montaakaan vaatekertaa, meikkejä tai kahviloiden uutuuskahvilaatuja (ei sillä, nautin em. asioista kyllä arjen keskellä). Kun saisi nauttia joka päivä noista huikeista maisemista.  Suomen luonnosta. Käydä hiihtolenkeillä ja laskettelemassa. Hakea silloin tällöin lempparipitsat rinneravintolasta.

En mä tiedä, mutta kuulostaa siltä, että elämä olisi aika ihanaa ja just sellaista, mistä olisi kaikki ylimääräinen riisuttu pois. Itseni tuntien kaipaisin kuitenkin silloin tällöin kaupungin humua, mutta onhan tuossa lähellä Kemijärvi ja Rovaniemellekin on matkaa vain vajaa pari tuntia. Pohjoisessa välimatkat eivät tunnu missään. Eilen kotimatka taittui hujauksessa. Aika moni asia elämässä on asenteesta kiinni.

Myös unelmiin suhtautuminen. Mä heitin ääneen ilmoille unelmani siitä, että voisi joskus vielä asua puolet vuodesta Lapissa. Mitä tarkemmin asiaa ajattelen, niin ei se vaatisi edes hirmuisen paljon järjestelemistä. Jos laittaisi tuon unelman hautumaan ja toteutusvuodeksi alustavasti vaikka 2025 ♥ Siihen asti hellitään sielua ja mieltä arjen ihanuudella täällä etelässä. Karataan välillä pohjoiseen nauttimaan hiljaisuudesta ja tehdään töitä unelman täyttymisen eteen :)

IHANAA PERJANTAITA TOIVOTELLEN,


10 Responses to “Kun sielu ja mieli lepää”

  1. Avatar Miia sanoo:

    Ihania kuvia ja fiiliksiä! Mäkin olen alkanut haaveilla asumispätkästä pohjoisessa. Ihan salaa kylläkin vasta, ja olen yllättänyt itsenikin tällä ajatuksella. Tähän asti kaupungissa asuminen ja mieluusti vielä keskustan lähellä on ollut ihan must. Noh, mies ja 10-v. ei tähän ehkä ihan helposti ole taipumassa joten ehkä tyydyn haaveiluun :)

    • Maria Maria sanoo:

      Heippa Miia

      ja kiitos ♥

      Hih, tiedätkös että mäkin haaveilin ihan salaa jonkun 10 vuotta. Kunnes sanoin ääneen ja mies jakoi saman haaveen. Teineiltä tuli kyllä täysteilaus, kun jälleen otin tänä aamuna asian puheeksi :D Mutta tuolloin 2025 ovat jo täysi-ikäisiä ja ehkä opiskelemassa omillaan :)

      Haaveilu on ihanaa ♥

      Mukavaa perjantaita!

  2. Avatar Hanne sanoo:

    Kiitos ihanista kuvista!

    Mahtava haave sinulla, uskon sen vielä toteutuvan. Itsekin voisin hyvin olla talven tuntureiden lähellä.

    Joka vuosi olemme ajaneet mökille Sallaan omalla autolla. Matka ei tunnu juuri miltään. Nyt syksyllä keitin kahvit termariin ja eväät mukaan. Sää ei sallinut eväiden nauttimista ulkosalla, mutta lyhensi selvästi ajoaikaa, kun ei pysähdytty kuin vasta Kuusamossa kauppaan. Hyvä käytäntö näin korona-aikana.

    Mukavaa viikonloppua!

    • Maria Maria sanoo:

      Hei Hanne

      ja olehan hyvä ♥ Nämä kuvat toimivat minulle henkireikänä silloin kun Lappi-ikävä vaivaa :)

      Se on jännä, miten tuolla tunturissa elo ja olo on niin auvoisaa. Helppoa ja vaivatonta.

      Meillä myös yleensä eväät matkassa, mutta nyt aamulla kotiinpäin lähtiessämme poikkesimme Rovaniemen Shellillä aamiaisella (suosittelen lämpimästi). Ei muutenkaan paljoa bruukkailla pysähtelemään, mutta nyt tuli jotenkin vielä joutuisammin kun ei ollut lapsia tai koiraa kyydissä :)

      Kiitos samoin, ihanaa viikonloppua ♥

  3. Avatar H sanoo:

    Minulla on tapana seurailla oman alan työpaikkoja ja aina kun näen Lapissa auki olevia paikkoja, hieman huokaisen. Rannikon talvet ovat olleet niin mustia lähivuosina, että sielu kaipaisi puhtaan valkoista talvea.
    Ehdotin perheelle pari vuotta sitten, että lähdetään joku vuosi talveksi Lappiin. Meillä molemmilla sellaiset alat, että todennäköisesti jopa työllistyttäisiin…
    Mutta se isoin mutta. Perheen teinit melkein alkoivat itkeä ehdotuksen kuultuaan, saatiin siis täälläkin täysteilaus😁
    Silti on hyvä haaveilla, ei se elämä pääty siihen, kun lapset kasvaa… Sitten voi muuttaa vaikka Lappiin

    • Maria Maria sanoo:

      Heippa H

      ja hei just se; mustia talvia on ollut täällä meilläkin viime vuodet. Kaipuu niihin kunnon hiihtokeleihin on suunnaton :)
      Hih, siellä samanlaista vastarintaa teineiltä :D

      Samaa mietittiin, sit kun lapset pärjäävät omillaan, niin meidät löytää Lapista ♥

      Ihanaa viikonloppua! ♥

  4. Avatar Riina sanoo:

    Voi mitä Pyhän syysmaisemia! Ollaan tuonne Pyhän suuntaan menossa helmikuussa…Mitä vinkkejä antaisit ravintoloille, kaupoille jne? Laskettelurinteiden ravintolat ja kahvilat ovat tuttuja, mutta tienoo muuten ei…Myös hyvistä, helpoista laduista ja hiihtolenkeistä saa antaa vinkkejä, sinulla kun on paljon kokemuksia noista maisemista! Kiitos jo etukäteen 🧡

    • Maria Maria sanoo:

      Moikka Riina

      ja kiitos ❤️

      Voi että, siitä on aikaa, kun ollaan käyty viimeksi Pyhän ulkopuolella syömässä tai kaupoilla. Joskus muinoin Luoston matkan varrella oli Tunturila niminen ravintola. Siellä oli aivan älyttömän hyvää ruokaa. Ja hei tunturin juurella olevan Naavan lounasta on kehuttu tosi paljon. Koparassa olemme myös käyneet porokeitolla, se oli suussa sulavaa :)

      Mä tykkään hiihtää sellaisia reittejä, joissa ei ole liian jyrkkiä ylä- tai alamäkiä eli suolenkki (Kortelammin tms. lenkki), joka on vähän yli 7 km on mun suosikki ja sitten Lupon lenkki. Nuo ovat melko tasaisia, toki joitain mäkiä löytyy

      Suloista sunnuntaita ❤️

  5. Avatar Rita sanoo:

    Ihania kuvia, ihana Lappi. Mä samaistun sun ajatuksiini täysin, että josko joskus voisi viettää tuollaista yksinkertaista elämää vaikka hetken :) Ehkäpä senkin aika tulee…

    • Maria Maria sanoo:

      Voi kiitos Rita ❤️

      Olen palannut näihin kuviin monesti reissun jälkeen.
      Kyllä me vielä joskus saadaan molemmat toiveemme toteen yksinkertaisemmasta elämästä Lapissa. Itse lähdin siitä, että guugletin just Sodankylän avoimet työpaikat :D

      Kivaa keskiviikkoa!

Kommentoi