IHANAA HUOMENTA
ja hei, mitä ihaninta kesäkuun ekaa! Tiedän toistavani itseäni, mutta minkäs teet – miten ihmeessä voi olla jo taas kuun ensimmäinen maanantai? Tuntuu, että tämä kevät meni yhdessä silmänräpäyksessä. Nyt täytyy painaa sisäistä pause-nappia, sillä rewind-nappia ei valitettavasti ole olemassa. Voimme päättää elää tässä ja nyt sekä vielä nauttia hetkestä. Mutta emme pääse kovinkaan helpolla konkreettisesti elämään mennyttä uudelleen. Toki muistojen avulla voimme palata niihin ihaniin hetkiin ja vaalia niitä.
Mutta tänään ei puhuta muistoista, vaan luonteenvahvuuksista. Tuntuu, että viimeisen vuoden aikana vahvuudet ovat olleet pinnalla ja yksi jos toinenkin yritys on pitänyt työntekijöilleen workshoppeja vahvuuksista. Se tuntuu kuulkaas ihanalle, sillä kun tunnistamme luonteenvahvuutemme ja sen, miten niitä voidaan kehittää, pystymme parantamaan elämäämme jokaisella osa-alueella. Eli voimme vaikuttaa jokaiseen kukoistuksen osa-alueeseen. Omien luonteenvahvuuksiemme tunnistamisen ja vahvistamisen merkitys hyvinvointiimme on kiistaton.
Ennen kuin sukellamme syvemmälle luonteenvahvuuksiin, aiemmista postauksista tuttu johdanto. Mikäli olette tähän jo tutustuneet, niin kannattaa hypätä ensimmäisen kuvaryppään jälkeiseen tekstiin 🙂
”Hyvinvoinnin vuosikellon kulmakiveksi olen valinnut positiivisen psykologian isän Martin Seligmanin viitekehyksen kukoistuksesta, sillä mitä enemmän olen näistä asioista lukenut ja opiskellut, sitä järkeenkäyvemmältä Seligmanin kehittelemä PERMA-malli hyvinvoinnin ja kukoistuksen taustalla tuntuu. Tässä vaiheessa haluan vielä painottaa sitä samaa, mitä ensimmäisessäkin postauksessa: Tekstini pohjautuvat omiin mielipiteisiini ja kokemuksiin, mutta myös tutkittuun tietoon sekä aiheen kirjallisuuteen. Suurena vaikuttajana on ollut Joyllan Positive Psychology Practioner -opinnot ja Joyllan upeat Netta ja Paulina, jotka ovat saaneet minut janoamaan lisää tietoa hyvinvoinnista ja positiivisesta psykologiasta.
Tammikuu: Uskalla rakastua itseesi
Helmikuu: Hyvinvoinnin kulmakivet
Maaliskuu: Merkityksellinen elämä
Huhtikuu: Ihmissuhteiden ihanuus
Toukokuu: Positiivinen elämänasenne
Kesäkuu: Itsensä kehittäminen & vahvuudet
Heinäkuu: Kiitollisuus hyvinvoinnin edellytyksenä
Elokuu: Mielekäs työ osana elämää
Syyskuu: Harrastukset hektisen elämän vastapainona
Lokakuu: Aikaansaamisen ihanuus
Marraskuu: Pieniä konkreettisia tekoja mielialan nostamiseen
Joulukuu: Hetkessä eläminen
Postausten lopussa jaan lähdeluettelon, mikäli haluatte tutustua aiheeseen tarkemmin. Jos jotain olen positiivisen psykologian opintojen myötä oppinut niin sen, että olen ollut viimeiset vuodet oikeilla jäljillä kokonaisvaltaisen hyvinvointini suhteen, mutta myös sen, että koska alan kirjallisuutta löytyy niin hirmuisesti, niin on välillä syytä muistaa myös kriittisyys ja asioiden toinen puoli. Kirjoitan näitä postauksia terveen, fyysisesti ja psyykkisesti hyvinvoivan ihmisen näkökulmasta, joten myös lukijan oma terveydentila saattaa vaikuttaa subjektiiviseen kokemukseen hyvinvoinnista.”
Mulle positiivisen psykologian osa-alueista vahvuudet olivat jotenkin kaikkein antoisin osa-alue. Omien vahvuuksien tunnistaminen on vaikeaa, mutta sitä varten on luotu muutamia kyselyitä ja testejä. Jos et ole vielä tehnyt kyseisiä testejä, niin suosittelen tekemään ilmaisen VIA-testin. Sen saa tehtyä myös suomenkielisenä. Vain noin 1/3 meistä tunnistaa vahvuutemme. Mielestäni se on aika pieni luku, sillä nyt kun olen tutustunut luonteenvahvuuksiin enemmän, olen yhä vakuuttuneempi, että niiden tunnistaminen ja käyttäminen olisi tärkeää meille jokaiselle.
Miten luonteenvahvuuksien hyväksikäyttäminen auttaa minua ihan jokapäiväisessä elämässä? Ihan yksinkertaisesti esimerkiksi työelämässä: Kun käytän vahvuuksiani, huomaan että pystyn uppoutumaan tekemiseeni paremmin, tunnen työn imua ja pääsen flow-tilaan. Tästä yksi esimerkki on itselleni vahvimman vahvuuden eli kauneuden ja erinomaisuuden arvostamisen vahvuuden käyttäminen; kun olen tehnyt ruokaa, kattanut sen kauniisti ja kuvaan sitä esimerkiksi johonkin kamppikseen, katoaa muu maailma ympäriltäni. Hurmioidun usein täysin tuossa tilanteessa ja kameran etsimen läpi katsoessani en näe enkä kuule mitään. Mitään muuta kuin tuon kauniin asetelman, jonka olen tehnyt. Samoin käy kuvien käsittelyn suhteen.
Viilaan ja viilaan, etsien oikeaa kuvakulmaa. Kun olen oikean kuvakulman löytänyt ja ottanut kuvan, en malta odottaa pääseväni koneelle. Se, että saan tuotua varjokohtia ja värejä esiin niin, että pystyn välittämään kuvan läpi ruoan tuoksun ja maun vaatii usein flow-tilaa. Valokuvauksessa minulle on kyse jostain enemmästä kuin vain kuvan räpsäisemisestä. Edellä mainitun luonteenvahvuuden lisäksi läsnä on myös vahvasti luovuus ja oppimisen ilo. Myös rakkaus, sillä usein nautin siitä, että saan tehdä ruokaa muille.
Miksi omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää?
Luonteenvahvuudet ovat neurologisia vahvuuksia. Kun toistamme jotain tekemistä (esimerkiksi kengännauhojen solmimista) neuronit aivoissamme syttyy ja lähettelevät viestejä keskenään ja ajan saatossa muodostavat vahvan hermoradan. Kun aivoissa on vahva hermorata jonkin asian suhteen, siitä muodostuu vahvuus.
Vahvuus on jokin sellainen asia, jossa olet hyvä. Se voi olla ajatus, tunne tai käyttäytymismalli, joka innostaa ja antaa energiaa. Vahvuudet edustaa tapaa, jolla aivot on ohjelmoitu toimimaan. Tämän takia ajattelin tässä postauksessa sivuta hieman myös tapoja ja varsinkin vahvuustapaa.
Vahvuuksista keskitymme tässä luonteenvahvuuksiin, mutta on olemassa myös muita vahvuuksia esim. intressejä, resursseja ja lahjakkuuksia. Luonteenvahvuudet ovat positiivisia ja moraalisia arvoja. Arvostettuja luonteenpiirteitä, joiden käyttäminen motivoi sisäisesti.
24 luonteenvahvuutta jaetaan kuuden hyveen alle:
Viisaus ja tieto (tiedon hankkimiseen ja käyttöön liittyvät kognitiiviset vahvuudet)
Luovuus
Uteliaisuus
Arviointikyky
Oppimisen ilo
Näkökulmanottokyky
Emotionaaliset vahvuudet (joita tarvitaan päämäärien saavuttamiseen)
Rohkeus
Sinnikkyys
Rehellisyys
Innostus
Inhimillisyys (kyvyt, joita tarvitaan toisista huolehtimiseen ja ystävystymiseen)
Ystävällisyys
Rakkaus
Sosiaalinen älykkyys
Oikeudenmukaisuus (taidot joita tarvitaan yhteisössä elämisessä)
Reiluus
Johtajuus
Ryhmätyötaidot
Kohtuullisuus (kyky vastustaa liioittelua ja ylenpalttisuutta)
Anteeksiantavuus
Vaatimattomuus
Harkitsevaisuus
Itsesäätely
Henkisyys (kyky antaa ilmiöille laajempaa merkitystä, transsendenssi)
Erinomaisuuden ja kauneuden arvostus
Kiitollisuus
Toiveikkuus
Huumorintaju
Hengellisyys
On tutkittu, että vahvuuksien kehittäminen parantaa suorituskykyä esimerkiksi töissä, mutta lisäksi on todettu, että mitä enemmän käyttää vahvuuksiaan, sitä vähemmän ihmiset tuntevat stressiä ja ahdistusta. Vahvuuksien käyttäminen nostaa itsetuntoa, itsehyväksyntää sekä elämäntyytyväisyyttä. (Seligman et al).
On myös todettu, että kun osaamme käyttää vahvuuksiamme, teemme terveellisempiä valintoja. Opimme uutta, mikä tarkoittaa, että olemme itseemme tyytyväisempiä. Organisaatioissa tehtyjen tutkimusten mukaan suorituskyky paranee jopa 36%, kun työntekijät tuntevat luonteenvahvuutensa ja osaavat käyttää niitä. Vahvuuksien käyttö on yhteydessä myös siihen, että työpaikalla koettu merkityksellisyys kasvaa, kun työntekijä pääsee käyttämään vahvuuksiaan.
Miten vahvuuksia löydetään?
Yksinkertaisesti vosin sanoa, että sisäinen palo kertoo vahvuudesta tai intohimosta. Tiedättekö sen tunteen, kun teette jotain niin antaumuksella, että sen sijaan että tekeminen kuluttaisi energiaa, saatte tuon asian tekemisestä energiaa. Mulla toimii tämä parhaiten juurikin tuon ruoanlaiton ja valokuvauksen suhteen. Kauneuden ja erinomaisuuden arvostamisen vahvuuden suhteen.
Negatiivisen vinouman ansiosta tuppaamme huomaamaan heikkoutemme paremmin. Ja hei tämä perisuomalainen vaatimattomuuskin osaltaan aiheuttaa sen, että emme osaa tunnistaa vahvuuksiamme. Saatikka rohjeta sanoa niitä ääneen. Verrattuna esim. amerikkalaisiin, olemme usein työhaastatteluissakin turhan vaatimattomia. ”Missä olet hyvä?” ”Nooo, en oikein missään” verrattuna vastaukseen, että ”Mun mielestä olen tosi hyvä innostamaan muita, oppimaan uutta ja luomaan toivoa työorganisaatiossa. Olen myös älyttömän hyvä johtamaan ihmisjoukkoja!” Kumpikohan näistä saisi tuon vaativan johtajan pestin asiantuntijaorganisaatiossa?
Niin organisaatioissa kuin oppilaitoksissakin käytetään nykyään varsin kattavasti VIA-luonteenvahvuustestia (linkki postauksen lopussa). Se on ilmainen testi, joka vaatii rekisteröitymisen. Tarvittaessa sen voi tehdä myös suomeksikin. Mä olen tehnyt sekä suomeksi että englanniksi ja nuo viisi ydinvahvuutta pysyvät kokolailla samoina, korkeintaan järjestys muuttuu.
VIA-luonteenvahvuustestin lisäksi voit bongata vahvuuksia seuraavan kolmen keinon avulla:
♥ Vaali sellaista tekemistä, jossa tunnet olevasi oma itsesi ja jossa voit uppoutua ja jonka tekemisen jälkeen tunnet olosi sinuksi itsesi kanssa. Tekemistä, johin tunnet intohimoa. Mulle tällaisena tekemisenä toimii esimerkiksi tämä blogin kirjoittaminen. Oppimisen ilo, rakkaus, ystävällisyys ja kiitollisuus ovat osa niistä vahvuuksista, joita käytän blogin tekemiseen. Usein blogipostauksen kirjoittamisen jälkeen vain hymyilen. Aidosti hymyilen myös vastatessani kommentteihinne.
♥ Esitä itsellesi ns. valmennuskysymyksiä. Mistä saan eniten energiaa? Mikä tekee mun päivästäsi hyvän? Mitä sellaista teen työviikon aikana, jotka saa mut tuntemaan itseni aidoimmaksi omaksi itsekseni?
♥ Kysy ystäviltäsi miten he näkevät sinut ja vahvuutesi? Missä sä olet sun ystävien mukaan hyvä ja missä sä pääset ystäviesi mukaan flow-tilaan? Näistä saa tosi hyvin erilaista näkökulmaa vahvuuksiisi. Vaikka mulla esimerkiksi tuo johtajuus ei testien mukaan ole kovinkaan vahva, mutta veikkaan että jos työyhteisössä tekisin kyselyn, niin se nousisi yhdeksi ydinluonteenvahvuuksistani.
Miten voin löytää muiden luonteenvahvuuksia? Muun muassa tutkimalla elekieliä. Näetkö palon toisen silmissä? Huitooko kädet innosta hänen puhuessaan? Nojautuuko hän sinua kohden puhuessaan hänelle tärkeästä jutusta? Kun huomaan toisessa jonkun luonteenvahvuuden tulevan esiin, rakastan ruokkia sitä. Saan siitä mahdottomasti hyvää mieltä.
Miten luonteenvahvuuksia kehitetään ja miten voimme niiden avulla kehittää itseämme?
Noin 61% ihmisistä uskoo siihen, että kehitymme paremmin kehittämällä heikkouksiamme. Mutta positiivisen psykologian tutkimukset osoittavat, että tärkeämpää olisi keskittyä vahvuuksien kehittämiseen. 80 % ajasta tulisi kuluttaa vahvuuksien kehittymiseen ja 20% heikkouksien kehittämiseen. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ydinvahvuuksien ulkopuolella olevia vahvuuksia tulisi kehittää, vaan päinvastoin. Niitä tulee ehdottomasti kehittää, mutta tietyin rajoituksin.
Aivojen neuroplastisuuden ansiosta pystymme kehittämään vahvuuksiamme. Koko elämän ajan. Siitä kuinka kauan aikaa pitäisi käyttää, jotta jostain heikkoudesta saa vahvuuden on tehty lukuisia tutkimuksia. Erään tutkimuksen mukaan heikkoutta pitää vahvistaa 8000-10 000 tuntia, jotta siitä tulee vahvuus. Eli ihan järjettömän paljon työtunteja. Mitä heikkoutta kannatta sitten kehittää? Kehitetään ja käytetään vahvuuksia, mutta jos on joku heikkous, joka oikeasti alentaa elämäntyytyväisyyttäni voisin ajatella, miten voisimme tuota heikkoutta käyttää yhdessä jonkin vahvuuden kanssa, jonka avulla saamme heikkoutta vahvistettua kohti vahvuutta.
Positiivisen psykologian opintojen myötä sain oivan vinkin kehittää vahvuuksiani. Nimittäin vahvuustavan luominen. Vahvuustavasta löytyy lisää tietoa ja konkreettisia esimerkkejä täältä. Meillä on paljon rutiinimaisia tapoja, jotka helpottavat päiväämme. Esimerkiksi kengännauhojen solmiminen. Miettikääs, jos joutuisimme opettelemaan tuon joka kerta uudelleen! Tapakierre koostuu vihjeestä, rutiinista, ja palkkiosta. Jos haluan aamulenkeistä uuden tavan, jolla kehittää esimerkiksi sinnikyyden vahvuuttani laittaisin kolmena aamuna viikosta lenkkivaatteet odottamaan sängyn viereen. Aamulla, kun herään, nuo vaatteet toimivat vihjeenä. Kun olen saanut juoksuvaatteet päälle, rutiiniksi muodostuu ajan saatossa aamuhölkkä. Palkkio on se euforinen olo lenkin jälkeen. Toisaalta myös aikaansaamisen ilo ja se sellainen sisäinen ”Jes, mä tein sen!” -tunne. Palkkiovaiheen merkitystä ei pidä aliarvioida; se lähettää aivoille viestin, että nyt tuli tehtyä jotain mukavaa – tätä kehitän jatkossa.
Vahvuustavan lisäksi vahvuuksia voi kehittää olemalla tilivelvollinen jollekin. Käy ystäväsi kanssa joogassa, sillä silloin on vaikeampi perääntyä tuosta sovitusta tapaamisesta! Hanki valmentaja, jolle kerrot miten olet uuden tavan omaksumisessa onnistunut. Kuinka usein jostain tekemisestä tulee tapa? Tutkimuksia on siitä, että 21 päivässä ihminen omaksuu tavan. Mutta uusimmat tutkimukset osoittavat, että keskimäärin uusi tapa muodostuu 66 päivässä (Lally et al) riippuen toki tavasta. Urheilusuorituksissa puhuttaessa aikaa kuluu jopa enemmänkin. Tavan muodostuminen vaatii työtä ja uhrauksia, mutta se palkitsee.
Vahvuuksien käyttäminen uudella tapaa on oiva keino kehittää vahvuuksia. Ja sitä myötä myös panostaa omaan hyvinvointiin. Miten voisin käyttää esimerkiksi elämäntyytyväisyyttä lisääviä vahvuuksiani kiitollisuutta, rakkautta, toivoa, uteliaisuutta ja innokkuutta eri tavoin kuin aiemmin? Positiivisen psykologian kirjallisuudesta löytyy kokonaisia kirjoja vahvuuksiin keskittyvistä interventioista. Jos esimerkiksi itse ottaisin tuon vahvuuteni ”Erinomaisuuden ja kauneuden arvostaminen.” Miten voisin käyttää sitä viikon ajan eri tavalla? Tähän asti se on pääosin rajoittunut kauniiden asioiden arvostamiseen. Voisin seuraavan viikon ajan kuunnella esimerkiksi Neljä vuoden aikaa sinfonian kesäosiota. Jos taidekeskukset olisivat auki, voisin käydä ihastelemassa taitavien ihmisten käden jälkiä. Tai jos urheilukisoja pidettäisiin, voisin uppoutua nauttimaan ihmisten ammattitaidosta ja saavutuksista.
Vaikka osaisimme käyttää vahvuuksia, se ei aina toimi meille positiivisella tavalla. Joskus vahvuuksia tulee ylikäytettyä, jolloin vahvuuksia käyttäneet ihmiset eivät hyväksy sitä, että pettyvät. Sitä myötä ovat ankarampia itselleen. Vahvuuksien käyttäminen kehittää optimismia, mutta ylilyönnitkään eivät ole hyvästä. Ylisuorittaminen ja alisuorittaminen ei ole hyväksi, vaan vahvuudet pitäisi olla balanssissa. Niin kuin elämässä ylipäätään kaikki.
Siinä pieni pintaraapaisu luonteenvahvuuksiin. Alla olevasta lähde- ja linkkiluettelosta löytyy laajasti lisää luettavaa, mikäli hurahditte aiheeseen 🙂 Se, että tuntee itsensä ja luonteenvahvuutensa muodostuu varsinkin vaikeina elämänaikoina tärkeäksi. Jälleen vannon mindfulnessin nimeen; olemalla läsnä ja kuuntelemalla kehonsa kieltä sitä tulee tietoisemmaksi myös omista luonteenvahvuuksistaan. Luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen on innostavaa ja hauskaa – suosittelen jokaiselle! ❤️
AURINKOISIN MAANANTAITERKUIN,
Lähteitä, linkkejä ja lisälukemista:
VIA-luonteenvahvuustesti
Seligman et al: Character Strenghts and Virtues
Carr: Positive Psychology: The Science of Happiness and Human Strengths
Snow Nancy (2018) Positive psychology, the classification of character strengths and virtues, and issues of measurement.
Shane et al: Positive Psychology: The Scientific and Practical Explorations of Human
Merritt, S., Huber, K., & Bartkoski, T. (2018). Application of signature strengths at work: A dual-level analysis. Journal of Positive Psychology
Niemiec: Character Strengths Interventions: A Field Guide for Practitioners
10 Habits to Develop Your Strengths at Work -artikkeli
Phillippa Lally, Cornelia H. M. van Jaarsveld, Henry W. W. Potts & Jane Wardle. (2009). How are habits formed: Modelling habit formation in the real world.
