maanantai 01. kesäkuun 2020

Hyvivoinnin vuosikello: Luonteenvahvuuksien löytäminen & itsensä kehittäminen

IHANAA HUOMENTA

ja hei, mitä ihaninta kesäkuun ekaa! Tiedän toistavani itseäni, mutta minkäs teet – miten ihmeessä voi olla jo taas kuun ensimmäinen maanantai? Tuntuu, että tämä kevät meni yhdessä silmänräpäyksessä. Nyt täytyy painaa sisäistä pause-nappia, sillä rewind-nappia ei valitettavasti ole olemassa. Voimme päättää elää tässä ja nyt sekä vielä nauttia hetkestä. Mutta emme pääse kovinkaan helpolla konkreettisesti elämään mennyttä uudelleen. Toki muistojen avulla voimme palata niihin ihaniin hetkiin ja vaalia niitä.

Mutta tänään ei puhuta muistoista, vaan luonteenvahvuuksista. Tuntuu, että viimeisen vuoden aikana vahvuudet ovat olleet pinnalla ja yksi jos toinenkin yritys on pitänyt työntekijöilleen workshoppeja vahvuuksista. Se tuntuu kuulkaas ihanalle, sillä kun tunnistamme luonteenvahvuutemme ja sen, miten niitä voidaan kehittää, pystymme parantamaan elämäämme jokaisella osa-alueella. Eli voimme vaikuttaa jokaiseen kukoistuksen osa-alueeseen. Omien luonteenvahvuuksiemme tunnistamisen ja vahvistamisen merkitys hyvinvointiimme on kiistaton.

Ennen kuin sukellamme syvemmälle luonteenvahvuuksiin,  aiemmista postauksista tuttu johdanto. Mikäli olette tähän jo tutustuneet, niin kannattaa hypätä ensimmäisen kuvaryppään jälkeiseen tekstiin :)

”Hyvinvoinnin vuosikellon kulmakiveksi olen valinnut positiivisen psykologian isän Martin Seligmanin viitekehyksen kukoistuksesta, sillä mitä enemmän olen näistä asioista lukenut ja opiskellut, sitä järkeenkäyvemmältä Seligmanin kehittelemä PERMA-malli hyvinvoinnin ja kukoistuksen taustalla tuntuu. Tässä vaiheessa haluan vielä painottaa sitä samaa, mitä ensimmäisessäkin postauksessa: Tekstini pohjautuvat omiin mielipiteisiini ja kokemuksiin, mutta myös tutkittuun tietoon sekä aiheen kirjallisuuteen. Suurena vaikuttajana on ollut Joyllan Positive Psychology Practioner -opinnot ja Joyllan upeat Netta ja Paulina, jotka ovat saaneet minut janoamaan lisää tietoa hyvinvoinnista ja positiivisesta psykologiasta.

Tammikuu: Uskalla rakastua itseesi
Helmikuu: Hyvinvoinnin kulmakivet
Maaliskuu: Merkityksellinen elämä
Huhtikuu: Ihmissuhteiden ihanuus
Toukokuu: Positiivinen elämänasenne
Kesäkuu: Itsensä kehittäminen & vahvuudet
Heinäkuu: Kiitollisuus hyvinvoinnin edellytyksenä
Elokuu: Mielekäs työ osana elämää
Syyskuu: Harrastukset hektisen elämän vastapainona
Lokakuu: Aikaansaamisen ihanuus
Marraskuu: Pieniä konkreettisia tekoja mielialan nostamiseen
Joulukuu: Hetkessä eläminen

Postausten lopussa jaan lähdeluettelon, mikäli haluatte tutustua aiheeseen tarkemmin. Jos jotain olen positiivisen psykologian opintojen myötä oppinut niin sen, että olen ollut viimeiset vuodet oikeilla jäljillä kokonaisvaltaisen hyvinvointini suhteen, mutta myös sen, että koska alan kirjallisuutta löytyy niin hirmuisesti, niin on välillä syytä muistaa myös kriittisyys ja asioiden toinen puoli. Kirjoitan näitä postauksia terveen, fyysisesti ja psyykkisesti hyvinvoivan ihmisen näkökulmasta, joten myös lukijan oma terveydentila saattaa vaikuttaa subjektiiviseen kokemukseen hyvinvoinnista.”

Mulle positiivisen psykologian osa-alueista vahvuudet olivat jotenkin kaikkein antoisin osa-alue. Omien vahvuuksien tunnistaminen on vaikeaa, mutta sitä varten on luotu muutamia kyselyitä ja testejä. Jos et ole vielä tehnyt kyseisiä testejä, niin suosittelen tekemään ilmaisen VIA-testin. Sen saa tehtyä myös suomenkielisenä. Vain noin 1/3 meistä tunnistaa vahvuutemme. Mielestäni se on aika pieni luku, sillä nyt kun olen tutustunut luonteenvahvuuksiin enemmän, olen yhä vakuuttuneempi, että niiden tunnistaminen ja käyttäminen olisi tärkeää meille jokaiselle.

Miten luonteenvahvuuksien hyväksikäyttäminen auttaa minua ihan jokapäiväisessä elämässä? Ihan yksinkertaisesti esimerkiksi työelämässä: Kun käytän vahvuuksiani, huomaan että pystyn uppoutumaan tekemiseeni paremmin, tunnen työn imua ja pääsen flow-tilaan. Tästä yksi esimerkki on itselleni vahvimman vahvuuden eli kauneuden ja erinomaisuuden arvostamisen vahvuuden käyttäminen; kun olen tehnyt ruokaa, kattanut sen kauniisti ja kuvaan sitä esimerkiksi johonkin kamppikseen, katoaa muu maailma ympäriltäni. Hurmioidun usein täysin tuossa tilanteessa ja kameran etsimen läpi katsoessani en näe enkä kuule mitään. Mitään muuta kuin tuon kauniin asetelman, jonka olen tehnyt. Samoin käy kuvien käsittelyn suhteen.

Viilaan ja viilaan, etsien oikeaa kuvakulmaa. Kun olen oikean kuvakulman löytänyt ja ottanut kuvan, en malta odottaa pääseväni koneelle. Se, että saan tuotua varjokohtia ja värejä esiin niin, että pystyn välittämään kuvan läpi ruoan tuoksun ja maun vaatii usein flow-tilaa. Valokuvauksessa minulle on kyse jostain enemmästä kuin vain kuvan räpsäisemisestä. Edellä mainitun luonteenvahvuuden lisäksi läsnä on myös vahvasti luovuus ja oppimisen ilo. Myös rakkaus, sillä usein nautin siitä, että saan tehdä ruokaa muille.

Miksi omien vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää?

Luonteenvahvuudet ovat neurologisia vahvuuksia. Kun toistamme jotain tekemistä (esimerkiksi kengännauhojen solmimista) neuronit aivoissamme syttyy ja lähettelevät viestejä keskenään ja ajan saatossa muodostavat vahvan hermoradan. Kun aivoissa on vahva hermorata jonkin asian suhteen, siitä muodostuu vahvuus.

Vahvuus on jokin sellainen asia, jossa olet hyvä. Se voi olla ajatus, tunne tai käyttäytymismalli, joka innostaa ja antaa energiaa. Vahvuudet edustaa tapaa, jolla aivot on ohjelmoitu toimimaan. Tämän takia ajattelin tässä postauksessa sivuta hieman myös tapoja ja varsinkin vahvuustapaa.

Vahvuuksista keskitymme tässä luonteenvahvuuksiin, mutta on olemassa myös muita vahvuuksia esim. intressejä, resursseja ja lahjakkuuksia. Luonteenvahvuudet ovat positiivisia ja moraalisia arvoja. Arvostettuja luonteenpiirteitä, joiden käyttäminen motivoi sisäisesti.


24 luonteenvahvuutta jaetaan kuuden hyveen alle:

Viisaus ja tieto (tiedon hankkimiseen ja käyttöön liittyvät kognitiiviset vahvuudet)
Luovuus
Uteliaisuus
Arviointikyky
Oppimisen ilo
Näkökulmanottokyky
Emotionaaliset vahvuudet (joita tarvitaan päämäärien saavuttamiseen)
Rohkeus
Sinnikkyys
Rehellisyys
Innostus
Inhimillisyys (kyvyt, joita tarvitaan toisista huolehtimiseen ja ystävystymiseen)
Ystävällisyys
Rakkaus
Sosiaalinen älykkyys
Oikeudenmukaisuus (taidot joita tarvitaan yhteisössä elämisessä)
Reiluus
Johtajuus
Ryhmätyötaidot
Kohtuullisuus (kyky vastustaa liioittelua ja ylenpalttisuutta)
Anteeksiantavuus
Vaatimattomuus
Harkitsevaisuus
Itsesäätely
Henkisyys (kyky antaa ilmiöille laajempaa merkitystä, transsendenssi)
Erinomaisuuden ja kauneuden arvostus
Kiitollisuus
Toiveikkuus
Huumorintaju
Hengellisyys

On tutkittu, että vahvuuksien kehittäminen parantaa suorituskykyä esimerkiksi töissä, mutta lisäksi on todettu, että mitä enemmän käyttää vahvuuksiaan, sitä vähemmän ihmiset tuntevat stressiä ja ahdistusta. Vahvuuksien käyttäminen nostaa itsetuntoa, itsehyväksyntää sekä elämäntyytyväisyyttä. (Seligman et al).

On myös todettu, että kun osaamme käyttää vahvuuksiamme, teemme terveellisempiä valintoja.  Opimme uutta, mikä tarkoittaa, että olemme itseemme tyytyväisempiä. Organisaatioissa tehtyjen tutkimusten mukaan suorituskyky paranee jopa 36%, kun työntekijät tuntevat luonteenvahvuutensa ja osaavat käyttää niitä. Vahvuuksien käyttö on yhteydessä myös siihen, että työpaikalla koettu merkityksellisyys kasvaa, kun työntekijä pääsee käyttämään vahvuuksiaan.

Miten vahvuuksia löydetään?

Yksinkertaisesti vosin sanoa, että sisäinen palo kertoo vahvuudesta tai intohimosta. Tiedättekö sen tunteen, kun teette jotain niin antaumuksella, että sen sijaan että tekeminen kuluttaisi energiaa, saatte tuon asian tekemisestä energiaa. Mulla toimii tämä parhaiten juurikin tuon ruoanlaiton ja valokuvauksen suhteen. Kauneuden ja erinomaisuuden arvostamisen vahvuuden suhteen.

Negatiivisen vinouman ansiosta tuppaamme huomaamaan heikkoutemme paremmin. Ja hei tämä perisuomalainen vaatimattomuuskin osaltaan aiheuttaa sen, että emme osaa tunnistaa vahvuuksiamme. Saatikka rohjeta sanoa niitä ääneen. Verrattuna esim. amerikkalaisiin, olemme usein työhaastatteluissakin turhan vaatimattomia. ”Missä olet hyvä?” ”Nooo, en oikein missään” verrattuna vastaukseen, että ”Mun mielestä olen tosi hyvä innostamaan muita, oppimaan uutta ja luomaan toivoa työorganisaatiossa. Olen myös älyttömän hyvä johtamaan ihmisjoukkoja!” Kumpikohan näistä saisi tuon vaativan johtajan pestin asiantuntijaorganisaatiossa?

Niin organisaatioissa kuin oppilaitoksissakin käytetään nykyään varsin kattavasti VIA-luonteenvahvuustestia (linkki postauksen lopussa). Se on ilmainen testi, joka vaatii rekisteröitymisen. Tarvittaessa sen voi tehdä myös suomeksikin. Mä olen tehnyt sekä suomeksi että englanniksi ja nuo viisi ydinvahvuutta pysyvät kokolailla samoina, korkeintaan järjestys muuttuu.

VIA-luonteenvahvuustestin lisäksi voit bongata vahvuuksia seuraavan kolmen keinon avulla:

Vaali sellaista tekemistä, jossa tunnet olevasi oma itsesi ja jossa voit uppoutua ja jonka tekemisen jälkeen tunnet olosi sinuksi itsesi kanssa. Tekemistä, johin tunnet intohimoa. Mulle tällaisena tekemisenä toimii esimerkiksi tämä blogin kirjoittaminen. Oppimisen ilo, rakkaus, ystävällisyys ja kiitollisuus ovat osa niistä vahvuuksista, joita käytän blogin tekemiseen. Usein blogipostauksen kirjoittamisen jälkeen vain hymyilen. Aidosti hymyilen myös vastatessani kommentteihinne.

Esitä itsellesi ns. valmennuskysymyksiä. Mistä saan eniten energiaa? Mikä tekee mun päivästäsi hyvän? Mitä sellaista teen työviikon aikana, jotka saa mut tuntemaan itseni aidoimmaksi omaksi itsekseni?

Kysy ystäviltäsi miten he näkevät sinut ja vahvuutesi? Missä sä olet sun ystävien mukaan hyvä ja missä sä pääset ystäviesi mukaan flow-tilaan? Näistä saa tosi hyvin erilaista näkökulmaa vahvuuksiisi. Vaikka mulla esimerkiksi tuo johtajuus ei testien mukaan ole kovinkaan vahva, mutta veikkaan että jos työyhteisössä tekisin kyselyn, niin se nousisi yhdeksi ydinluonteenvahvuuksistani.

Miten voin löytää muiden luonteenvahvuuksia? Muun muassa tutkimalla elekieliä. Näetkö palon toisen silmissä? Huitooko kädet innosta hänen puhuessaan? Nojautuuko hän sinua kohden puhuessaan hänelle tärkeästä jutusta? Kun huomaan toisessa jonkun luonteenvahvuuden tulevan esiin, rakastan ruokkia sitä. Saan siitä mahdottomasti hyvää mieltä.

Miten luonteenvahvuuksia kehitetään ja miten voimme niiden avulla kehittää itseämme?

Noin 61% ihmisistä uskoo siihen, että kehitymme paremmin kehittämällä heikkouksiamme. Mutta positiivisen psykologian tutkimukset osoittavat, että tärkeämpää olisi keskittyä vahvuuksien kehittämiseen. 80 % ajasta tulisi kuluttaa vahvuuksien kehittymiseen ja 20% heikkouksien kehittämiseen. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö ydinvahvuuksien ulkopuolella olevia vahvuuksia  tulisi kehittää, vaan päinvastoin. Niitä tulee ehdottomasti kehittää, mutta tietyin rajoituksin.

Aivojen neuroplastisuuden ansiosta pystymme kehittämään vahvuuksiamme. Koko elämän ajan. Siitä kuinka kauan aikaa pitäisi käyttää, jotta jostain heikkoudesta saa vahvuuden on tehty lukuisia tutkimuksia. Erään tutkimuksen mukaan heikkoutta pitää vahvistaa 8000-10 000 tuntia, jotta siitä tulee vahvuus. Eli ihan järjettömän paljon työtunteja. Mitä heikkoutta kannatta sitten kehittää?  Kehitetään ja käytetään vahvuuksia, mutta jos on joku heikkous, joka oikeasti alentaa elämäntyytyväisyyttäni voisin ajatella, miten voisimme tuota heikkoutta käyttää yhdessä jonkin vahvuuden kanssa, jonka avulla saamme heikkoutta vahvistettua kohti vahvuutta.

Positiivisen psykologian opintojen myötä sain oivan vinkin kehittää vahvuuksiani. Nimittäin vahvuustavan luominen. Vahvuustavasta löytyy lisää tietoa ja konkreettisia esimerkkejä täältä. Meillä on paljon rutiinimaisia tapoja, jotka helpottavat päiväämme. Esimerkiksi kengännauhojen solmiminen. Miettikääs, jos joutuisimme opettelemaan tuon joka kerta uudelleen! Tapakierre koostuu vihjeestä, rutiinista, ja palkkiosta. Jos haluan aamulenkeistä uuden tavan, jolla kehittää esimerkiksi sinnikyyden vahvuuttani laittaisin kolmena aamuna viikosta lenkkivaatteet odottamaan sängyn viereen. Aamulla, kun herään, nuo vaatteet toimivat vihjeenä. Kun olen saanut juoksuvaatteet päälle, rutiiniksi muodostuu ajan saatossa aamuhölkkä. Palkkio on se euforinen olo lenkin jälkeen. Toisaalta myös aikaansaamisen ilo ja se sellainen sisäinen ”Jes, mä tein sen!” -tunne. Palkkiovaiheen merkitystä ei pidä aliarvioida; se lähettää aivoille viestin, että nyt tuli tehtyä jotain mukavaa – tätä kehitän jatkossa.

Vahvuustavan lisäksi vahvuuksia voi kehittää olemalla tilivelvollinen jollekin. Käy ystäväsi kanssa joogassa, sillä silloin on vaikeampi perääntyä tuosta sovitusta tapaamisesta! Hanki valmentaja, jolle kerrot miten olet uuden tavan omaksumisessa onnistunut. Kuinka usein jostain tekemisestä tulee tapa? Tutkimuksia on siitä, että 21 päivässä ihminen omaksuu tavan. Mutta uusimmat tutkimukset osoittavat, että keskimäärin uusi tapa muodostuu 66 päivässä (Lally et al) riippuen toki tavasta. Urheilusuorituksissa puhuttaessa aikaa kuluu jopa enemmänkin. Tavan muodostuminen vaatii työtä ja uhrauksia, mutta se palkitsee.

Vahvuuksien käyttäminen uudella tapaa on oiva keino kehittää vahvuuksia. Ja sitä myötä myös panostaa omaan hyvinvointiin. Miten voisin käyttää esimerkiksi elämäntyytyväisyyttä lisääviä vahvuuksiani kiitollisuutta, rakkautta, toivoa, uteliaisuutta ja innokkuutta eri tavoin kuin aiemmin? Positiivisen psykologian kirjallisuudesta löytyy kokonaisia kirjoja vahvuuksiin keskittyvistä interventioista. Jos esimerkiksi itse ottaisin tuon vahvuuteni ”Erinomaisuuden ja kauneuden arvostaminen.” Miten voisin käyttää sitä viikon ajan eri tavalla? Tähän asti se on pääosin rajoittunut kauniiden asioiden arvostamiseen. Voisin seuraavan viikon ajan kuunnella esimerkiksi Neljä vuoden aikaa sinfonian kesäosiota. Jos taidekeskukset olisivat auki, voisin käydä ihastelemassa taitavien ihmisten käden jälkiä. Tai jos urheilukisoja pidettäisiin, voisin uppoutua nauttimaan ihmisten ammattitaidosta ja saavutuksista.

Vaikka osaisimme käyttää vahvuuksia, se ei aina toimi meille positiivisella tavalla. Joskus vahvuuksia tulee ylikäytettyä, jolloin vahvuuksia käyttäneet ihmiset eivät hyväksy sitä, että pettyvät. Sitä myötä ovat ankarampia itselleen. Vahvuuksien käyttäminen kehittää optimismia, mutta ylilyönnitkään eivät ole hyvästä.  Ylisuorittaminen ja alisuorittaminen ei ole hyväksi, vaan vahvuudet pitäisi olla balanssissa. Niin kuin elämässä ylipäätään kaikki.

Siinä pieni pintaraapaisu luonteenvahvuuksiin. Alla olevasta lähde- ja linkkiluettelosta löytyy laajasti lisää luettavaa, mikäli hurahditte aiheeseen :) Se, että tuntee itsensä ja luonteenvahvuutensa muodostuu varsinkin vaikeina elämänaikoina tärkeäksi. Jälleen vannon mindfulnessin nimeen; olemalla läsnä ja kuuntelemalla kehonsa kieltä sitä tulee tietoisemmaksi myös omista luonteenvahvuuksistaan. Luonteenvahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen on innostavaa ja hauskaa – suosittelen jokaiselle! ❤️

AURINKOISIN MAANANTAITERKUIN,

Lähteitä, linkkejä ja lisälukemista:

VIA-luonteenvahvuustesti
Seligman et al: Character Strenghts and Virtues
Carr: Positive Psychology: The Science of Happiness and Human Strengths
Snow Nancy (2018) Positive psychology, the classification of character strengths and virtues, and issues of measurement.
Shane et al: Positive Psychology: The Scientific and Practical Explorations of Human
Merritt, S., Huber, K., & Bartkoski, T. (2018). Application of signature strengths at work: A dual-level analysis. Journal of Positive Psychology
Niemiec: Character Strengths Interventions: A Field Guide for Practitioners
10 Habits to Develop Your Strengths at Work -artikkeli
Phillippa Lally, Cornelia H. M. van Jaarsveld, Henry W. W. Potts & Jane Wardle. (2009). How are habits formed: Modelling habit formation in the real world.


sunnuntai 22. syyskuun 2019

Treenivinkkejä ja -vaatteita koko perheelle


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Prisman ja Indieplacen kanssa.


 

MOIKKAMOI

sunnuntai-iltaan! Tänään tulin kertomaan teille miten meidän perhe treenaa. Erikseen ja yhdessä. Painoittaen tuota yhdessätekemistä tässäkin hommassa. Itse en ollut lapsena kovin urheilullinen, ainut urheiluun liittyvä harrastukseni oli ratsastus. Enkä sitäkään ihan joka päivä tehnyt, vaikka talleilla käytänössä asuinkin. Omat vanhempani olivat jossain vaiheessa aktiivisia treenaajia; iskä kävi keilaamassa ja juoksulenkeillä, äiti pelasi squashia. Olen sitä mieltä, että aktiivinen elämäntapa on hyvä opettaa oman toiminnan kautta myös lapsillekin.

Toisaalta opettaa myös se, että kohtuus kaikessa. Itse toivon, että voin omalla esimerkilläni välittää lapsille sen, kuinka urheilu palkitsee. Kuinka olen astetta parempi äiti sen jälkeen, kun palaan juoksulenkiltä kotiin. Jos jotain lapset saisivat kultaisten käytöstapojen lisäksi kotoa pois muuttaessaan muuttokuormaan, niin ajatuksen siitä, kuinka ihanaa aktiivinen elämäntyyli on. Kuinka liike on lääke, jokaisessa elämäntilanteessa.

Meillä aktiivinen elämäntyyli näkyy ihan käytännössä esimerkiksi siinä, että kuljetaan pääosin koulun ja töiden jälkeen kotona treenivaatteet päällä. Vaikkei kellään treenejä välttämättä olisikaan, mutta ollaan valmiina ex tempore -treeneihin. Treenivaatteet ovat hurjan mukavia päällä ja sopivat meidän elämäntyyliimme. Kaupallisen yhteistyön myötä Prisman kanssa tulin kertomaan teille myös Prisman laajasta treenivaatevalikoimasta, mutta palataan sinne tuonnempana postauksessa. Ensin haluaisin jakaa teille muutamia yksinkertaisia treenivinkkejä koko perheelle. Jossa saa huomaamattaan treeniä samalla, kun vietetään perheen yhteistä aikaa.ID

Meillä on jo pitkään tehty lasten kanssa leikkimielisiä kisoja. Oikeastaan nämä kisat alkoivat aikoinaan mökillä, jossa eräänä kesänä iltaisin tuntui usein siltä, että kaipaa kropalle hieman haastetta. Kuka lankuttaa pisimpään tai kuka vetää eniten punnerruksia? Toki lasten iän aina huomioon ottaen. ”Äiti, voidaanko venytellä yhdessä?” -kysymyksen kuulen aika usein. Harvoin tuohon tulee kielteisesti vastattua. Ei ole lainkaan harvinainen näky, että ollaan koko perhe (myös se karvainen otus) olkkarin lattialla nukkamaton päällä ja tehdään treeniä. Kuka pilatesrullan tai -pyörän päällä, kuka kuminauhalla tai kahvakuulalla. Tai sitten vain omalla painollaan.

Olemme siitä lähtien, kun lapset ovat osanneet ajaa pyörää käyty koko perheen kesken lenkillä. Tuossa omakin juoksukenkä nousee pikkuisen rivakammin, kun lapset pyöräilevät polkimet sotkien vieressä. Siinä samalla tulee usein vaihdettua myös kuulumisia ja juteltua päivän polttavimmat. Tänä kesänä sain lapsista välillä myös seuraa pitkille kävelylenkeille. Pyörät jäivät kotiin ja lapset kävelivät reippaasti kanssani. Saattoi olla, että kaikilla oli kuulokkeet korvilla ja uppouduttiin äänikirjojen maailmaan, mutta silti tehtiin yhdessä.

Koko perheen yhteisiä harrastuksia ovat myös golf ja laskettelu. Mutta ne vaativat enemmän suunnittelua kuin nuo leikkimieliset kisat tai lenkit luonnossa. Koska ollaan muutenkin tällainen nopeasti syttyvä ex tempore -perhe, niin se pätee myös liikuntaan ja treeneihinkin. Siinä ei yleensä kauaa aikaa kulu, kun ollaan pakattu koko perhe autoon ja ollaan menossa porrastreeniä tekemään.

Olenkin kertonut, että yhtäkkiä lasten kasvaessa meille on miehen kanssa kaksistaan auennut myös treenien suhteen ihan uusi maailma; viimeisimpänä innostuksena olemme löytäneet ylämäkivedot. Mies ei pysty leikattujen lonkkiensa kanssa juoksemaan, niin ostimme hänellekin Prismasta sauvakävelysauvat (pienen suostuttelun jälkeen ;). Olemme löytäneet tuosta ihan vähän matkan päästä sellaisia mäkiä, joita ylös ja alas sauvojen kanssa tallatessa saa sykkeet helpostikin nousemaan maksimisykkeiden tuntumaan. Ei niillä sykkeillä paljoa puhuta, mutta lenkin jälkeen tuntuu kuin olisimme olleet treffeillä.

Prisman treenivaate- ja urheiluosastolla tulee poikettua aina kun tarvitsemme urheiluun liittyvää vaatetta tai välinettä. Niin sisälle kuin uloskin. Hoituu samalla, kun käymme maitokaupassa. Itse tykkään treenata piukoissa trikoissa, mutta lapset valitsevat usein collegehousut. Prisman valikoimista löytyi jokaiselle jotakin; jopa nuo lasten erittäin suurinta muotia olevat Nike Pro -treenitrikoot. Olen omistanut aiemmin yhdet Danskin -merkkiset treenitrikoot ja todennut ne itselleni parhaimmiksi hinta-laatusuhteeltaan. Nyt löysin vielä tuollaiset kauniit nyöreillä koristellut Danskin Nureyev -trikoot, jotka menevät niin salille, joogaan kuin pilatekseenkin. Danskin Rosin treenitoppi on ihanan hengittävää materiaalia ja hei sen alle Danskin urheilurintaliivit, jotka tuovat niin paljon tukea, että niillä voi hyvin jopa lähteä juoksulenkillekin!

Itse en ole niin merkkiuskollinen, mutta tuntuu, että tuo nykynuoriso on. Vaikka muuten elämä on helpottunut heidän kasvaessaan, niin tämä vaatetuspuoli ei niinkään ole. Kovin vaativia ja merkkiuskollisia ovat :)  Sen takia on ollut ilo huomata, että Prisman valikoimista löytyy myös heille laaja valikoima treenivaatteita ja vielä sopuhintaan. Kuopuksen päällä oleva Under Armourin tai esikoisen Puman t-paita menee niin treeniin kuin vapaa-ajallakin. Housen collegehousut menevät niin treeneihin kuin kotioloihinkin.

Muistatteko, kun pari viikkoa sitten haaveilin kompressiojuoksuhousuista? Sellaiset ja juurikin sitä merkkiä, joista haaveilin löysin Prismasta. Rakastan juoksua yli kaiken ja uskon, että kompressiotrikoiden avulla saan juoksuun vielä uutta ulottuvuutta; ne kun parantavat jalkojen verenkiertoa, jolloin lihakset saavat enemmän happea. Jostain muistan lukeneeni, että ne auttavat myös lihasten palautumisessa.

Sen lisäksi, että Prismasta löytyy edulliset ja laadukkaat urheiluvaatteet, olemme ostaneet Prismasta myös urheiluvälineitä. Kuten kuvissa näkyvän pilatespyörän sekä kahvakuulia, kuminauhoja, sauvakävelysauvat ja onpas bonuksilla tullut ostettua taannoin myös kuntopyöräkin. Myös kuopuksen Jopon päivitimme keväällä Prisman valikoimista. Bonuksilla senkin. Sattumoisin urheiluvaateosastolla tytöt iskivät molemmat Helly Hansenin laskettelutakkiin silmänsä. Pyysin kirjoittamaan joulupukille. Ihan siinä määrin bonuksia ei ole vielä ehtinyt kertymään ;)

Miten teidän perheessä treenataan koko perheen kesken?

SULOISIN SUNNUNTAI-ILTATERKUIN,


sunnuntai 16. syyskuun 2018

Hyvinvointia hellivät hetket arjen keskellä & arvonta

 


Kaupallinen yhteistyö: Nordqvist


SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA IHANAT!

Tiedättekö sen tunteen, kun keho ja mieli puhuvat samaa kieltä? Kun koko kroppa on levollisessa tilassa ja heijastaa kaiken sen tyyneyden mielen sopukoihin. Se on sellainen olotila, mihin sitä arjen keskellä pyrkii. Olotila, johon harvemmin pääsee ilman tietoista harjoittelua. Ilman pysähtymistä ja arjen kiireiden katkaisemista. Olemme puhuneet hirmuisen paljon hyvinvoinnista täällä blogin puolella viimeisen vuoden aikana. Hyvinvoinnista ei voi mielestäni kuitenkaan koskaan puhua liikaa. Taannoin määrittelin hyvinvoinnin seuraavasti: ”Sitä, että tuntee olonsa energiseksi, jaksaa arjessa ja lisäksi riittää vielä paukkuja pikkuisen ylimääräiseenkin. Sitä, että hymy ylettää päästä varpaisiin, sisältä ulos.” ♥  Tunnen, että kokonaisvaltainen hyvinvointini lähtee minusta itsestäni ja on kiinni omista valinnoistani. Kaupallisen yhteistyön myötä Nordqvistin kanssa pääsin jakamaan teille pieniä palasia arjesta, sellaisia hetkiä, joiden avulla minä voin hyvin.

”Eletään aivan tavallista torstai-iltapäivää kotitoimistolla. Huomaan silmieni hieman väsyvän tietokoneruudun katselusta. Oion jalkojani työpöydän alla ja venyttelen niskaani puolelta toiselle. Ajatus takkuaa eikä kirjoitustyöstä oikein tule mitään. Onneksi olen oppinut lukemaan kehoni kieltä. Tällä kertaa se kertoi tarvitsevansa pientä taukoa. Kävelen keittiöön vanhan talon lattian naristessa jalkojeni alla. Napsautan vedenkeittimen päälle ja valitsen juuri tuohon hetkeen sopivan teemaun. Jo teen nimikin, Päivänpaiste, saa mieleni hymyilemään. Annan teepussin hautua muutaman minuutin ajan kuumassa vedessä. Nappaan keittiön pöydältä mukaani sisustuslehden ja suuntaan kohti sohvannurkkaa. Nostan jalat sohvalle, suljen silmäni ja hörppään teetä. Valkoinen tee, vadelmanlehti ja laventeli, tuon iltapäivän kolmikko, joiden avulla rentoudun hetken sohvannurkassa. Ennen kuin lapset tulevat koulusta ja talo täyttyy äänistä.”

Tuntuu, että kaikkien arki on näinä aikoina kovin kiireistä ja ruuhkavuodet ovat terminä tulleet enemmän kuin tutuksi. Kiireen keskellä sitä olisi helppo unohtaa oma hyvinvointi. Varsinkin meille, keille lasten hyvinvointi on prioriteettilistan kärjessä. Itse havahduin taannoin siihen tosiasiaan, että jotta pystyn huolehtimaan lasteni hyvinvoinnista, tulee minun ensiksi huolehtia siitä, että minä voin hyvin. Silloin opettelin tietoisesti ottamaan aikaa itselleni. Aloitin juoksuharrastuksen ja palasin lenkiltä iloisena ja levänneenä. Huomasin, että liikunta oli minulle henkireikä. Pienten lasten kanssa kun helposti tunsi, ettei aikaa liikunnalle jää, niin teimme miehen kanssa kalenteriin tilaa molempien omille harrastuksille. 

”Tekisi mieleni sulkea hetkeksi silmäni, ajattelen. Mutta päätän juoda teen ensin loppuun. Olohuoneen nurkassa ujeltaa tuuli ja tuo lämmin tee tekee hyvää. Niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Mieleni avulla matkaan jonnekin kauas. Lasken teeni olohuoneen pöydälle ja huomaan rentouttavan lihaksiani tietoisesti. Kuinka ihana olo tuleekaan, kun luvan kanssa antaa leuan tippua alas. Suu ammottaa auki ja posket valahtavat rennoksi. Kuvittelen, että hartiani painavat miljoona kiloa ja hartianikin lysähtävät alas. Tunnen venytyksen niskassani. Ihan vain tuon pienen liikkeen avulla. Kallistelen päätä puolelta toiselle ja kuulostelen, kuinka jumissa niskalihakset ovatkaan. Kääräisen hetkeksi viltin jaloilleni ja jatkan tuota pientä, mutta sangen tehokasta rentoutusharjoitustani.”

Tätä nykyä lapset ovat jo sen verran isoja, että pystyn lähtemään urheilemaan silloin kun kiireiltäni ehdin. Mutta välillä kiire painaa päälle niin paljon, että paukkuja ei työpäivien jälkeen enää juoksulenkille riitä. Olen opetellut kuuntelemaan itseäni ja tiedän, milloin lähteä hikilenkille ja milloin vastaavasti lähteä leppoisalle kävelylenkille. Yhtäkaikki, molempien jälkeen olo on varsin hyvinvoiva. Uskon vahvasti liikunnan parantavaan voimaan. Siihen, että kun keho voi hyvin niin mieli voi hyvin. Niinä päivinä, kun en ehdi tai jaksa lähteä liikkumaan, pyrin kuitenkin ottamaan hetken itselleni. Joskus se on aamuisin ennen kuin muu perhe herää. Toisinaan kesken kotitoimistopäivän. Iltaisin huomaan aika usein iltaruoan jälkeen pötköttäväni hetken sohvalla napit korvissa äänikirjan parissa.

Ja tiedättekö, mikä on kaikista paras muutos itsessäni? Se, että aiemmin olisin tuntenut syyllisyyttä niistä pienistä varastetuista hetkistä. Tuntenut, että sillä aikaa olisi pitänyt viikata pyykkiä tai tyhjätä astianpesukone. Iän myötä olen tullut sallivammaksi itselleni. Osin ehkä juuri sen takia, että olen huomannut noiden pienien rentouttavien hetkien suuren merkityksen arkeeni.

Kampanjan myötä pääsin tutustumaan Nordqvistin Feel Good -teevalikoimaan. Feel Good  on tuotesarja, jonka perustana on kehon ja mielen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Se sisältää raikkaita makuja ja hyvinvointia tukevia raaka-aineita, kuten inkivääriä ja kurkumaa. Nämä Rainforest Alliance -sertifioidut teelaadut ovat omiaan juurikin arjen pieniin breikkeihin. Niihin hetkiin, joissa tulee buustattua hyvinvointia arjen aherruksen keskellä. Syy minkä takia olen aina suosinut Nordqvistin teelaatuja on toki ylivoimainen ja puhdas maku, mutta myös se että itse perheyrityksen osakkaana haluan tukea suomalaisia perheyrityksiä. Kuten Nordqvistia, joka on jo liki neljäkymmentä vuotta sulostuttanut meidän suomalaisten teehetkiä. Nordqvist ei vain osta teelaatuja maailmalta, vaan tuo niihin aivan uutta lisäarvoa yhdistämällä hyvään teehen esimerkiksi marjoja ja hedelmänpaloja, kukkasia sekä erilaisia aromeita.

”Vähitellen tunnen että ajatukset virtaavat jälleen virkeämmin. Avaan silmäni ja hiljalleen nousen istumaan. Miten sitä tuntuukin, että aivot olisivat saaneet yöunien verran vapaata. Olo on ihanan kevyt ja hyvä. Enää mitään paikkaa ei kolota, niska ei kiristä eikä silmät arista. Tämä on se olotila, johon tulen pyrkimään joka päivä työn lomassa, päätän. Myös niinä kiire päivinä, kun tuntuu, ettei ehtisi nousta edes tietokoneen ääreltä jääkaapilla käymään. Vien teemukini astianpesukoneeseen ja suuntaan kohti työhuonetta. Pysähdyn matkalla rapsuttamaan koiraa, joka kellistelee selällään rapsutuksia odotellen. Miten hyvältä toisen pehmoinen turkki tuntuukaan kosketuksen alla. Tuntuu, että tuon oman pienen hetkeni, feel good – teehetkeni ansiosta aistini ovat jälleen terävöityneet, ilme kirkastunut, mieli levollisempi ja ajatukset saaneet uutta puhtia.”

Teelaatuja löytyy jokaiseen hetkeen; aina piristävistä teelaaduista rentouttaviin. Itse koukutuin valkoiseen teehen aikoinaan imettäessäni esikoista. Silloin toinen sai vatsanpuruja mustasta ja vihreästä teestä. Tällä hetkellä juon kaikkia teelaatuja, mutta jos haluan herkutella, päädyn usein mustikkamuffinssin makuiseen valkoiseen teehen. Hyvän olon Feel Good -tuotesarjasta olen ihastunut Päivänpaiste -nimiseen teehen. Se sisältää vadelmalla ja laventelilla maustettua valkoista teetä. Se löytyy Nordqvistin Aamusta-iltaan pussiteevalikoimasta. Kyseisestä pussiteevalikoimasta löytyy Päivänpaisteen lisäksi Aamuvirkku, Iltapäivän Onni ja  Uni-Jukka -teepusseja. Aamu polkaistaan käyntiin unihiekat silmistä karistavalla Aamuvirkulla, jossa maistuu inkivääri ja sitruunaruoho. Iltapäivän Onnen löytää kurkuman ja chai-aromin avulla. Iltaa kohden rauhoitutaan Uni-Jukan seurassa nauttien kamomillan, kanelin ja vaniljan makuyhdistelmästä.

KILPAILU:

Nyt teilläkin on mahdollisuus päästä nauttimaan hyvänolon hetkistä ja maistelemaan Feel Good -teelaatuja. Vastaamalla alla olevaan kysymykseen tämän postauksen kommenttiosiossa, olette mukana Nordqvistin teepaketin arvonnassa. Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy 30.9. Arvonnan säännöt löytyvät täältä.

Mikä on sinun feel good -hetkesi arjessa?

Hyvinvointi on elämän suurin rikkaus. Hyvinvoinnin yhtenä kulmakivenä on se, että oppii rakastamaan itseään sellaisena kuin on. Hyväksymään itsensä sellaisena kuin on ja olemaan itse itsensä paras ystävä 

LEVOLLISIN SUNNUNTAI-ILTATERKUIN,