keskiviikko 03. lokakuu 2018

Rakkaudella tehty

ILTAA IHANAT!

Tiedättekö, että huomaan itse käyttäväni usein sanaa ”rakastan”. Rakastan tehdä sitä tai tätä ja rakastan erinäisiä asioita. Ihmisiäkin. Olen tullut tulokseen, että silloin kun johonkin asiaan tai tekemiseen on intohimo, rakkaus niin työn jälki on usein priimaa. Otetaan nyt vaikka tämän päivän lounas. Kiireesti parista Mutti tomaattimurskasta kehitetty tomaattisosekeitto. Vaikka oli kiire, niin rakkaus ruoanlaittoon sai aikaan aika himskatin hyvän lopputuloksen. Taustalla kuitenkin vaikutti eniten se rakkaus tekemiseen sen isoimman rakkaan kiireisen aikataulun takia. Halu kertoa sille toiselle kuinka paljon välitän ja arvostan. Kuten olen kertonut, niin meillä elämä on tällä hetkellä vähän sellaista kiireistä eikä nähdä toisiamme niin usein kuin aiemmin. Sen takia on otettava kaikki ilo irti jopa niistä kiireen keskellä nautituista parinkymmenen minuutin lounaista.

Aamupäivällä sain jo päähäni laittaa tuon helppoakin helpomman sämpylätaikinan kohoamaan. Nostelin taikinanokareet pellille ja sillä aikaa kun sämpylät olivat uunissa valmistui tomaattikeitto. Pikkuisen tulinen ja vähän hunajainenkin tomaattisosekeitto, lämpimät rapeakuoriset sämpylät ja hetki aikaa kahdestaan. Rakkaudella tehty on täydellisesti tehty.

RAKKAUDELLA TEHTY TOMAATTISOSEKEITTO
4:lle

2 Mutti tomaattimurskapurkkia
tuoretta korianteria
loraus hunajaa
ripaus suolaa
kuivattuja chililastuja

tarjoiluun: ranskankermaa, ituja ja kuivattua korianteri-chiliseosta

-kiehuta aineksia miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia, soseuta ja laita tarjolle

Rakkaudella tehty ei voi olla muuta kuin priimaa, pätee moneen muuhunkin asiaan. Kun tekee sen mitä tekee täydestä sydämestä ja usein myös epäitsekkäin periaattein, ei ole edes varaa kyseenalaistaa lopputulosta. Sillä silloin kun sen tekee täydestä sydämestä ja rakkaudesta, on antanut kaikkensa. Tämä pätee myös omalla kohdallani esimerkiksi työelämässä. En voisi kirjoittaa blogia työkseni, jos en tekisi tätä rakkaudesta. Vaikka joillekin bloggaajan päivät voivat helposti näyttää siltä, että me juomme kahvia joka päivä ja luemme viimeisimpiä sisustuslehtiä, on totuus kuitenkin erilainen. Jopa silloin puolen yön tuolla puolen deadlineja kiinni kuroessani olen miettinyt, että hei – rakkaudesta mä tätä hommaa teen. En väkipakolla vaan siksi, kun mulla on mahdollisuus tätä tehdä. Tykkään rakastan tehdä tätä! ID

Sama pätee tuohon päivätyöhöni. Tuntuu, että sekin on sellainen jota tulee tehtyä rakkaudella. Me ollaan kasvettu yhdessä nyt reilut viisitoista vuotta ja selätetty pahimmat kipukohdat. Uskon, että pieni rakkaus tai edes lämmin tunne rinnassa ei pahenna ketään tai mitään. Kun sitä rakastaa, siitä nauttii  ♥ Nyt tekemään rakkaudella iltaruokaa. Vähän venähti aikataulut, mutta pesin rakkaudella tuon yhden karvapallon tässä välissä. Muistakaa rakastaa!

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,


perjantai 21. syyskuu 2018

Sadonkorjuujuhlien syksyiset tarjoilut


Kaupallinen yhteistyö: Maldon


PERJANTAI-ILTAPÄIVÄÄ IHANAT!

Perinteiset perjantaimyyssit nostetaan tänään vähän eri asteelle. Aihetta juhlaan on toki tänäkin perjantaina, mutta palataan kuvien ja reseptien myötä meidän eilisiin sadonkorjuujuhliin. Juhliin, joissa tavallinen torstai-ilta nostettiin aivan uusiin ulottuvuuksiin. Oletteko koskaan viettäneet sadonkorjuujuhlia? Me ei oltu tätä ennen, mutta ihan takuuvarmasti jatkossa vietetään. Aina on aihetta juhlaan ja varsinkin syksyn pimeiden iltojen saapuessa. Sadonkorjuujuhlien aikataulutus sopii myös hyvin tähän syyskuulle; elokuun lopussa kun juhlittiin rapujuhlia ja lokakuussa Halloweenia, niin sadonkorjuujuhlien myötä saadaan katkeamaton juhlaputki syksylle. Marraskuu jatkaa juhlaputkea pikkujouluilla ja joulukuussa juhlakausi huipentuu itse pääjuhlaan. Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Maldonin kanssa. 

Ennen menun esittelyä muutama sana suolasta. Meillä on jo vuosikaudet käytetty Maldonin suolaa ruoanlaitossa. Se on se, mikä kruunaa perjantai-iltojen foccacciat tai suloisen sunnuntain lihapadat. Joskus myös makeat herkut, kuten suolaisen kinuskisuklaapiirakan. Koska rakastan kaikkea kaunista, niin myös nuo suolakristallit ovat ilo silmälle. Ja oikein käytettynä niillä saa ruokaan maun lisäksi myös ulkonäköä. Maldon-suolaa alettiin valmistamaan Englannin Maldonissa vuonna 1882 ja yhä edelleen tänä päivänä sitä valmistetaan samoin perinteisin käsityömenetelmin kuin tuolloinkin. Maldon-suola on peräisin Blackwater-joesta, joka virtaa Maldonin kaupungin läpi. Maldonin keveys piilee suolakiteiden muodossa; jokainen suolakristalli on pyramidin mallinen. Saatavilla on perinteisen Maldon-suolan lisäksi Maldon-savusuolaa, jolla minä maustoin sadonkorjuujuhlien kuninkaan eli lampaankareen.

Kuten Maldon-suolalla niin myös sadonkorjuujuhlilla on pitkä perinne. Sieluni silmin näen Oriveden mummulan pitkän pirttipöydän notkumassa oman maan antimista valmistettuja herkkuja. Pöydän äärelle koottiin talon väen lisäksi kaikki ne palkolliset, jotka olivat osallistuneet sadonkorjuuseen. Muistan, että ihan vielä minunkin lapsuusvuosinani meillä oli tapana juhlia pienimuotoisesti hyvin onnistunutta satoa. Sitä, mistä mummu ja pappa sai elantonsa ja minkä voimin pärjättiin koko pitkä talvi. Vaikkeivat ihan omavaraisia olleetkaan, niin oman maan perunat ja juurekset, viljat ja navetasta lypsetty maito sekä kanalan kanojen munat muodostivat suuren osan ympärivuotisesta ravinnosta.

Toiveissa on, että joku päivä saamme myös tuolta omalta takapihaltamme aineksia sadonkorjuujuhlaan. Sitä ennen turvauduimme toki kaupan antimiin :) Sadonkorjuujuhlamenu näytti seuraavalta:

SADONKORJUUJUHLAMENU

Raitajuuri-myskikurpitsakeitto
*
Yrttinen lampaankare, uunijuurekset & kanttarellikastike
*
Suloisen suolainen kinuskiomenapuolukkapiirakka

 

Pehmeän samettiset keitot ovat syksyn kruunu. Tämän keiton myötä halusin haastaa itseni, sillä en ollut ikinä valmistanut mitään raitajuuresta. Kun kaupassa siihen törmäsin, oli valinta selvä. Se pääsisi myskikurpitsan kanssa samaan kattilaan muhimaan. Muodostaen makumaailman, joka houkutteli uutuudenviehätyksellään.

RAITAJUURI-MYSKIKURPITSAKEITTO
4:lle

2 kpl raitajuuria
1 kpl myskikurpitsaa
1 valkosipulin kynsi
öljyä paistamiseen
2 tl kurkumaa
1 tl Maldon-suolaa
tuoretta timjamia
8 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
loraus kermaa

tarjoiluun
ranskankermaa
paahdettuja cashewpähkinöitä

-kuori ja pienistele raitajuuret sekä myskikurpitsa
-kuullota niitä ja kuorittua valkosipulia öljyssä noin viisi minuuttia
-lisää vesi ja kasvisliemikuutio, timjami, kurkuma sekä sormisuola
-anna kiehua noin 35-40 minuuttia tai kunnes raitajuuret sekä myskikurpitsa ovat pehmenneet
-soseuta sauvasekoittimella ja lisää loraus kermaa
-tarjoile ranskankerman ja pannulla paahdettujen cashewpähkinöiden kanssa

Vaikka lammas mielletään usein pääsiäisruoaksi, niin meillä sitä valmistetaan ympäri vuoden. Se oli myös oiva valinta syksyisten uunijuuresten kanssa. Perinteisesti lampaan marinadiin olen käyttänyt minttua, mutta sadonkorjuujuhlissa lammas sai hieman itämaisia vaikutteita korianterista ja chilistä. Lampaankareet saivat myös vienosti savun makua Maldon-savusuola myötä.

Uunijuurekset ovat maailman helpoin lisuke sen lisäksi että ne hivelevät kauneudellaan silmää ja maullaan makunystyröitä. Kovin syksyinen kanttarellikastike valmistuu käden käänteessä ja sopii minkä tahansa lihan tai kasvisruoan kaveriksi. Kokin yllätyksenä nähtiin puolitettuja, hunajalla ja suolalla hunnutettuja, uunin kautta kypsennettyjä valkosipuleita.

YRTTINEN LAMPAANKARE, UUNIJUUREKSET & KANTTARELLIKASTIKE
4:lle

2 lampaankaretta

Yrttimarinadi lampaalle
1 dl oliiviöljyä
2 kpl valkosipulin kynttä
2 rkl korianteria
2 rkl rosmariinia
2 tl kuivattuja chililastuja
puolikkaan sitruunan mehu
Maldon-savusuolaa

-sekoita marinadin aineet keskenään ja valele siistityt lampaankareet marinadilla edellisenä päivänä tai viimeistään paria tuntia ennen lampaankareiden valmistamista
-anna tekeytyä paistamiseen asti jääkaapissa
-ruskista kareet paistinpannulla ja kypsennä uunissa 180 asteessa noin 12 minuuttia
-kiedo vähäksi aikaa folioon tekeytymään ennen leikkaamista ja tarjoilua

UUNIJUUREKSET

1 kpl bataatti
2 kpl punajuurta
2 kpl porkkanaa
2 kpl palsternakkaa
0,5 dl oliiviöljyä
ripaus Maldon-suolaa
muutama kierre mustapippuria myllystä
loraus hunajaa

-kuori juurekset ja lohko ne
-lisää lohkotut/pienistellyt juurekset sekä oliiviöljy ja mausteet kulhoon ja sekoita
-kaada uunipellille ja paista 200 asteessa noin puolisen tuntia

KANTTARELLIKASTIKE

500 g kanttarelleja
1 rkl voita
1 rkl vehnäjauhoja
4 dl kuohukermaa
1 tl Maldon-suolaa
0,5 tl valkopippuria

-siisti kanttarellit ja pienistele niitä hieman
-kuumenna pannulla, kunnes neste on kokolailla haihtunut
-lisää voi ja vehnäjauho ja anna ruskistua hetki
-lisää kerma ja mausteet
-anna porista miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia

Vaikka tuhdin pääruoan jälkeen tuntui, että vatsassa ei ole lainkaan tilaa jälkkärille, niin kyllä sieltä aina pieni rako löytyy suloisen kinuskin, kirpeän puolukan ja hapokkaan omenan yhdistelmälle. Yksinkertaisimmillan nuo kolme ainetta voisi tarjota jälkiruokakipossa sekaisin, mutta päädyin laittamaan ne syksyiseen piirakkaan. Piirakan päälle ripsotin vielä hieman Maldon-suolaa, sillä suolan ja kinuskin yhdistelmä on voittamaton!

SULOISEN SUOLAINEN KINUSKIOMENAPIIRAKKA

1 murotaikinapohja

Täyte
2 omenaa
1 dl puolukoita
2 dl kinuskikastiketta
Maldon-suolaa

-painele sulanut murotaikina voidellun vuoan pohjalle ja reunoille
-lisää lohkotut omenat ja desi puolukoita
-kaada päälle kinuskikastike
-paista 175 asteessa uunin alatasolla noin 40 minuuttia
-ota piirakka pois uunista ja ripsottele päälle Maldon-suolaa

Jotenkin musta tuntuu, että sadonkorjuujuhlista tuli meidän perheelle perinne. Pitäisi muutenkin kutsua viikolla ystäviä ja sukulaisia syömään. Torstai-ilta kun tuntui jotenkin jo viikonlopulta, kun oli arjesta poikkeavaa tekemistä ja pöydän ääressä muitakin kuin vain oma perhe 

IHANAA PERJANTAITA TOIVOTELLEN,

 


perjantai 07. syyskuu 2018

Fredagsmys

HIPSHEI!

Miten mulle tulee aina tuosta ”hipsheistä” mieleen sanonta ”hippulat vinkuen”? :D No sitäkin on tänään ollut. Tosin paljon olen saanut aikaankin. Siihen nähden, että meillä herätti kello neljältä, kun tuo elämäni rakkaus lähti viikoksi reissun päälle. En saanut unta ennen kuin juuri ennen herätyskellon soittoa. Onneksi huomenna saa nukkua! Tyttöenergiaa, sillä mennään tuleva viikko. Tänään lapset saivat päättää mitä napostellaan illalla, kun lösähdetään telkkarin ääreen. Tai lapset lösähtivät jo. Itse taidan samalla kuunnella äänikirjan loppuun.

Olivat jonkun tubettajan kanavalla törmänneet riisikakkupitsoihin. Hmm. Aluksi mietin, että näinköhän maistuu pahville tuo ”pitsapohja”, mutta toisaalta – olenhan kehittänyt tässä loppukesän aikana eräänlaisen himon pitsamausteisiin riisikakkuihin. Työkaveri oli niitä kaappiin ostanut ja sain luvan maistella. En tiedä sainko luvan maistella ihan koko paketillista, mutta hups vaan se hupeni tuosta vaan. Ostettiin pitsamaustettuja riisikakkuja että tavallisia.

Täytteeksi lasten riisikakkupitsoihin tuli ketsuppia, kinkkua, ananasta ja juustoraastetta. Itselleni tein paria erilaista. Toisista löytyivät ketsupin lisäksi mozzarellaa, kapris ja parmesan raastettuna. Toisista vuohenjuusto, aurinkokuivattutomaatti ja hunaja. Molempien päälle pääsi rucolaa ja korianteria. Näistä tuli oikeasti hyviä. Ja hei, mikä parasta niin älyttömän helposti valmistuvia herkkuja. Uunissa meillä oli lämpöä 225 astetta ja vähän vajaa 10 minuuttia näitä paistettiin.  Ai vitsit, pahvisuus oli kuulkaas kaukana. Nämä pehmenivät keskeltä ja reunat rapsakoituivat entisestään Lisäksi herkkulautaselta löytyy manchegoa, viinirypäleitä ja latva-artisokkaa.

Lasillinen kuoharia kruunaa perjantai-illan. Tytöillä taas laseista löytyy jotain punaista limsaa, joka värjää kielenkin. Huh. Mitäs siellä herkutellaan näin perjantai-iltana? Huomenna lapset halusivat kotona tehtyjä susheja. Ei olla ikinä ennen tehty…onko antaa vinkkejä, miten onnistuu parhaiten? Nyt vällyjen alle telkkarin eteen. Napit korviin ja elämään tuon ihanan Maria Wernin viimeiset hetket. Onneksi seuraava kirja on taas jo ladattuna offlineen.

IHANAA PERJANTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,

PS. kiitos muuten teille, ketkä taannoin jaoitte vinkkinne tuon kuoharipullon säilymiseen avattuna jääkaapissa; tänään bongasin sellaisen korkin, jonka saan laittaa tuon kuoharipullon päälle, ettei kuplat katoa!