perjantai 16. elokuun 2019

Herkullinen & helppo ruokavinkki viikonloppuun

2

HEIPPAHEI IHANAT!

Jos päässä on soinut aamusta alkaen Martti Servon ”On viiiikonloppu täällä taas…”, niin ei kuulkaa hyvä heilu. Tiedän, että tämä perjantaifiilis tulee vielä iltapäivästä kulminoitumaan pienenmoisiin perjantaihepuleihin. Vaikka en tunnusta olevani väsynyt, niin pientä sellaista on ilmassa. Kuplivaa väsymystä. Sellaista positiivista väsymystä, tiedättekö. Onneksi huomen aamulla saa nukkua niin kauan kuin sielu sietää!

Pitkästä aikaa teimme tuossa yksi ilta uuniperunoita. Olin vallan taas unohtanut kuinka helposti uuniperunat tulevatkaan. Ja jos on käytössä pienempiä perunoita tai viitsii ne ensin mikrottaa, niin selviää puolella tunnilla. Tiedän, että perunat ovat joidenkin mielestä ihan nounou ruokavaliossa. Liikaa hiilareita sun muita. Mutta mun täytyy sanoa, että rakastan perunoita. Rakastan perunoiden makua, rakastan niitä kaikissa eri muodoissaan. Eniten ehkä juuri uuniperunoita.

Jos mietitään koko perheen yhteisiä herkkuja, niin uuniperunat menevät siihenkin kastiin. Nykyään nuo soositkin uppoavat kaikille, mutta oli aika, kun lapset eivät syöneet vielä kalaa ja tein paahdetun kinkkutäytteen heille. Elämä on helpottunut monelta osin lasten kasvaessa, eikä vähiten näiden ruokailujen kanssa 🙂

Uuniperunoita oli tarkoitus tehdä tänä iltanakin. Myysseillä oikein kunnolla ja nauttia alkavasta viikonlopusta. Mutta kävi niin hassusti, että ryhmän paine sai auttamaan paikallista pizzakebab yrittäjää ja vatsa sanoo pian poks. Veikkaan, että illallakaan ei ole vielä nälkä 😉

Olen muuten viime vuodet tehnyt uuniperunat ilman mitään foliovirityksiä. Aivan loistavasti kypsyvät ilman foliotakin. Ja me ”potato skins lovers”  saamme nauttia rapsakoista kuorista – tulee koko peruna hyötykäyttöön.

Savulohitäyte

savulohta
2 prk kermaviiliä
1 dl majoneesia
sitruunapippuria
tilliä
ripaus suolaa

-sekoita aineet keskenään
-anna tekeytyä jääkaapissa hetki ennen tarjoilua

Paahdettu kinkkutäyte

3 dl ranskankermaa
6 siivua serranonkinkkua
1 rkl dijon sinappia
kevätsipulin varsia
loraus hunajaa
muutama kierto mustapippurimyllystä

-paahda kinkut rapsakaksi 200 asteisessa uunissa ja pienistele ne
-sekoita täytteen aineet ja mausta tarpeen mukaan lisää hunajalla ja mustapippurilla
-anna tekeytyä hetki jääkaapissa ennen tarjoilua

Viikonlopulle onkin tiedossa kivasti kaikkea pientä ihanaa tekemistä; yhden pienen tirpan synttäreitä ja riippuen miten miehen golfkisat menevät, niin ehkä päästään yöksi mökille. On ollut kova ikävä mökkisaunan löylyjä. Eli vaikkemme yöksi pääsisikään, niin sauna nyt ainakin pitää käydä lämmittämässä! 🙂

IHANAA ALKAVAA VIIKONLOPPUA,


tiistai 13. elokuun 2019

Aamut on minun ♥ ( + superhyvä granolaresepti)

14

HEISSUN IHANAT!

Toivottavasti siellä ollaan arjen syrjässä kiinni leppoisasti näin tiistaina. Yksi kotitoimistopäivien vapauksia on se, että työt voi pääosin tehdä silloin kun haluaa. Niinpä tänään olen aloittanut aamusta pilatestunnilla ja jatkanut siitä liki suoraan hierojalle. Nyt kuulkaas kiertää veri päähän asti, mikä tuntuu ihan tervetulleelta vaihtelulta!

Niin ihana kuin kesäloma olikin, niin yhtä asiaa hieman kaipasin. Nimittäin niitä omia aamuhetkiäni. Kyllähän niitä mökilläkin koin, mutta se on ihan eri kokea aamuhetki kello kuudelta kuin kello yhdeltätoista. Mä rakastan tuota tuntia, jonka saan viettää laatuaikaa itse itseni kanssa aamuisin. Usein en tee juuri mitään. Istun joko ruokapöydän äärellä tai sitten siirryn sohvalle. Yleensä siirryn sohvalle shaalin alle siinä vaiheessa, kun ilmat alkavat kylmenemään.

Kuppi kahvia ja aamupala omassa seurassa tuntuu luksukselta. Usein en katso edes puhelinta. Tai jos katson, niin sen verran, että laitan äänikirjan pyörimään. Mä tarvitsen pikkuisen tuijotteluaikaa aamuisin. Vaikka muuten pidän itseäni suht’ tehokkaana, niin aamuisin käyn vähän hitaalla. Ollakin, että jos ollaan koko perhe hereillä, niin en käy kuulemma lainkaan hitaalla. Vaan puhua palpatan niin, että muilla menee hermot 😉

ID

Aamupalavinkkejä kyselitte ja mun täytyy sanoa, että aika perusjutuilla mennään. Suosikkini syksyisin on puuro, johon muussaan puolikkaan banaanin (tai sitten makeutan itse tekemällä omppuhillolla hieman) ja ripsotan päälle kanelia. Toisinaan taas paistan kananmunan ruisleivän päälle. Tuorepuuron teen aina silloin tällöin, kun vain muistan. Tässä eräänä päivänä tuli tehtyä pitkästä aikaa itse granolaa. Se on vaan niin hyvää, enkä ole oikein löytänyt kaupan valikoimista granolaa, joka olisi erittäin vähäsokerista ja maistuisi niin hyvälle.

Elokuussa olen tainnut syödä vähintäänkin joka toinen aamu MÖ mansikkakaurajugurttia. Olen aivan koukussa siihen. Sen päälle kun laittaa pari lusikallista itse tehtyä granolaa, niin avot!

Granola

4 dl (gluteenittomia) kaurahiutaleita
1 dl auringonkukansiemeniä
1 dl kookoslastuja
1 dl rusinoita
1 dl cashew-pähkinöitä
5 rkl kookosöljyä
ihan pieni loraus hunajaa
kanelia

-sekoita kuivat aineet keskenään (poislukien kaneli)
-sulata kookosöljy kattilassa ja lisää siihen hunaja sekä kaneli
-anna hunajan sulaa öljyyn
-lisää seos kuivien aineiden joukkoon ja levitä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille
-paista 175 asteessa (ei kiertoilma) noin 40 minuuttia välillä sekoittaen
-anna jäähtyä

HUOM! Muistakaa sekoittaa mysliä paiston edetessä ja tarkkailla uunia. Itse tykkään paahteisesta myslistä, mutta jos et sinä tykkää, niin paista vain sen verran kun myslin ainekset ottavat vähän väriä 🙂

Olen kertonutkin, että en ole aina ollut aaupalaihmisiä, mutta aikuisiällä olen opetellut sellaiseksi. En tosin vieläkään ole sellainen aamupalaihminen, joka vetäisi hirmuisia määriä aamupalaa sisäänsä. Sen takia syön usein sitten yhdeksän kahvilla töissä toisen aamiaisen tai beemiäisen 🙂 Viikonloppuisin, kun tulee herättyä myöhemmin on jo sen verran nälkä, että esimerkiksi täyttävät pannarit maistuvat.

Semmoisia sutinoita tiistaihin! Onko sulla tapana herätä muuta perhettä aiemmin? Kaipaatko aamulla omaa aikaa? Mä muistan meidän äidin heränneen joka aamu viideltä (!). Osin vissiin sen takia, että ehti laittaa hiukset. Paplarit päässä istui ja ryysti monta kuppia kahvia. Ei ole omena kauas puusta pudonnut. Vaikken papiljontteja käytäkään 😀

TIISTAITERKUIN,


sunnuntai 11. elokuun 2019

Syksyn tuntua & omenakaurapaistosta

2

HEIPPAHEI!

Oi mikä suloinen sunnuntai saatiinkaan; rakastan sadepäiviä, mutta sadesunnuntait ovat jo ihan lottovoittoja. Ainakin näinä tällaisina päivinä, kun ei ole tarvinnut tehdä mitään. Kun on saanut nukkua kahdet päikkärit ja vain olla. Siirtyä sohvalta jääkaapille ja takaisin. Täytin eilen 44 vuotta ja en tiedä onko tämä tänään vallinnut vähän raihnainen ja vanha olotila seurausta uusista lukemista iässä vai eilisistä firman kesäjuhlista. Mutta täytyy sanoa, että oli kummin vain tai molemmista johtuvaa, niin olipahan ihana päivä ja ilta.

Vaikken nyt mikään Rammstein -fani ole, niin olihan tuo keikka nyt ihan huikea. Korvatulpille oli käyttöä, mutta silmille oli katseltavaa koko reilun pari tuntia. Onneksi olin tilannut miehen hakemaan meidät keskustasta heti keikan jälkeen kotiin, niin pääsi ajoissa nukkumaankin. Tänä aamuna sitä pienesti kiitti itseään siitä, ettei kuunnellut illalla sisäistä ääntä, joka oli menossa vielä Paapan Kapakkaan 😉

Tein ensimmäistä kertaa tänä vuonna omenakaurapaistosta ja se yhdistettynä ikkunaan ropisevaan sateeseen toi kivan syysfiiliksen kotiinkin. Pitkästä aikaa tein omenakaurapaistoksen ehdalla voilla ja fariinisokerilla. Parina viime vuotena kun olen kokeillut kaiken maailman rasvattomia ja sokerittomia versioita. Mutta ei ole tämän rapean omenakaurapaistoksen voittanutta! Reseptin olin jakanut ekan kerran blogiin vuonna 2012. Sen olen vissiin ottanut Myllyn Paras -sivustolta, mutta en tähän hätään sitä sieltä kyllä löytänyt.

Omenakaurapaistos

10 hapokasta omenaa
kanelia

Päälle:
150 g voita
1,5 dl fariinisokeria
4 dl kaurahiutaleita
1 dl vehnäjauhoja

Laita uuni lämpiämään 200-asteeseen. Omenat kuoritaan ja siemenkodat poistetaan. Omenan lohkot asetellaan esim. pyöreään piirakkavuokaan. Päälle ripotellaan kanelia. Voi sulatetaan ja siihen lisätään fariinisokeri, kaurahiutaleet ja vehnäjauho. Tämä seos levitetään omenalohkojen päälle. Kypsennä uunin alatasolla noin puoli tuntia.

Ruokahuoneessa on tullut aiemmin vietettyä hirmuisen vähän aikaa. Mutta nyt kun olkkarin vitriini siirtyi sinne, niin huoneesta tuli jotenkin valoisampi ja sitä myötä viihtyisämpi. Pitäiskin kutsua ystäviä joku sateinen ilta kylään. Kattaa kauniisti ja syödä pitkään hautunutta ruokaa. Ah, tuumasta toimeen!

Mutta nyt vielä yksi kuppi karpalo-kerma rooibosta ja sitten iltaruoan kimppuun. Pitkästä aikaa uuniperunoita lohitäytteellä. Sunnuntait on kyllä tosi jees! ♥

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,


keskiviikko 07. elokuun 2019

Neljän viikon arkiruoat

7

MOIKKAMOI!

Niin paljon multa on kyselty lisää arkiruokavinkkejä, että täältä pesee 🙂 Viime vuonnahan tarjoilin samanlaista postausta ja vanhaa postausta vilaistessani huomasin, että edelleen mennään osin samoilla resepteillä ja ruoilla. Mutta mitä sitä hyvää vaihtamaan, eikö?

Tein neljäksi viikoksi eteeenpäin ruokalistan. Näiden mukaan teen viikottaisen ruokakauppalistan myös. Tulen palaamaan lupaamani postauksen kanssa myöhemmin, jossa katsotaan vähän kuinka paljon meillä viikossa menee ruokaan rahaa. Niin kiveen nakutettu tämä listani ei yleensä ole, etteikö siellä sisällä voisi vähän vaihdella ruokia viikonpäivien välillä. Varsinkin niiden ainesten kanssa, jotka säilyvät hyvin. Kalat pyrin käyttämään heti alkuviikosta. Ne kun eivät välttämättä kaikessa muodossaan säily loppuviikkoon.

Aika perusmeiningillä mennään, mutta arjessa tuttu ja turvallinen tuo joskus sitä ihanaa fiilistä. Sitä, mikä tekee arjesta arjen. Sitten on toki vielä erikseen ne arjen kultareunukset, ruoat jotka rikkovat tuttua ja turvallista.

VIIKKO 33
MA: Viiden aineksen pastavuoka
TI: Pinaattiletut savulohitäytteellä
KE: Kinkkukiusaus
TO: Kinkkukiusaus
PE: Broilervuoka

VIIKKO 34
MA: Itämainen uunilohi & riisi
TI: Porkkanaletut
KE: Rapeat silakkapihvit & perunamuusi
TO: Makaronilaatikko
PE: Makaronilaatikko

VIIKKO 35
MA: Lohilasagne
TI: Täytetyt salaattinyytit
KE: Bataattisosekeitto
TO: Pinaattinen juustofrittata
PE: Sitruunainen risotto

VKO 36
MA: Lohirisotto
TI: Punainen linssisoppa
KE: Kanacouscoussalaatti
TO: Nakkisoppa
PE: Kinkkupiirakka & salaatti

Olen aiemmilta kerroilta huomannut, että jos joku ruoka jää tekemättä, niin se on perjantain ruoka. Se siirtyy siinä tapauksessa lauantaille. Usein perjantaina töiden jälkeen tekee mieli vähän fiilistellä ja tehdä ruokaa ex tempore. Usein kuitenkin niistä aineista, joita kaapeista löytyy. Tai ainakin niin, että kaupassa pyrähdys ei vaadi ostoskärryjä vaan pärjää sylikärryillä 😀

Toivotaan hei, että tänään saadaan sitä sadetta, mitä on lupailtu. Tekee niin hyvää luonnolle! Tuntuu, että takapihan kasvit ovat aivan nuupahtaneet ja kun ei viitsisi olla koko ajan kastelemassa. Puutarhapostaustaon toivottu, joten voisin sellaista tehdä loppuviikosta/ ensi viikolla. Pupuset pirulaiset oli mennyt syömään gladiolukseni. Noita pupuja asuu takapihallamme ainakin yhden suurperheen verran. Söpöjähän ne ovat kuin mitkäkin. Ehkä sen takia annan anteeksi noi gladiolukset. Uusi yritys niiden kanssa ensi vuonna.

KESKIVIIKKOTERKUIN,

PS. Tsekatkaahan myös taannoin kirjoittamani 15 x arkiruokavinkki, jossa 15 reseptiä maukkaisiin arkiruokiin 🙂

 


tiistai 06. elokuun 2019

Arki-illan pelastus; nopea & herkullinen spaghettivuoka

2

TINKEETÄ TIISTAITA YSTÄVÄT!

Tiistait on yleensä olleet pahoja. Jos jollekin on maanantai paha, niin mulle tiistai on se maanantai. Tosin tämä tiistai on poikennut niistä normitiistaista. Sangen virkeä tiistai on tuonut mukanaan työtehokkuuden; olen lähetellyt laskuja ja vakuutusvahinkoilmoituksia. Mulla on tapana lykätä molempien tekemistä viime tinkaan. Siinä sivussa puhunut vakuutusyhtiön yhteyshenkilön kanssa puhelimessa pitkän tovin ja metsästetty, että onkos tuo meidän rakas lemmikki kotivakuutuksen piirissä vai missä. Erikseen toisesta ei vakuutustietoja löytynyt. Toivotaan, että homma selviää. Me kun olemme viimeiset kaksi vuotta olleet siinä uskossa, että koiralle on vakuutus. Niin kuin sen taannoin yhdessä puhelinsoitossa ”ostin”. Onneksi heillä on puhelinsoitot tallennettuna.

Asioilla on taipumus järjestyä, niin tälläkin 🙂

Kuten viime viikolla kerroin, niin arki tuo mukanaan nopeat ja helpot ruoat. Herkullisuudesta tinkimättä. Yksi meidän perheen suokkareista on spaghettivuoka. Varsinkin maanantai-iltaisin, kun jotenkin tuntuu, että kroppa kaipaa hiilareita. Vuoan sisältö vaihtelee toteutuskerran mukaan, mutta yksi on ja pysyy; spaghetti ;D Ja myös säilötyt kirsikkatomaatit ja tomaattisose. Usein teen tämän täysjyväspaghetista, mutta kuvauskerralla tein sen tuorespaghetista. Joka on muuten paras keksintö ikinä. Ilman mitään uunin kautta tehtyjä kierroksia. Se ei tarvitse keitettynä kaverikseen kuin pestoa ja parmesanlastuja. Pestopasta onkin myös meidän arjen helpotusruoista se, mitä tulee tehtyä kerran pariin viikkoon.

Tuorespaghetti menee helposti uunissa mössöntössöksi. Joten käyttäkäähän täysjyväspaghettia. Täysjyväspaghetin kiehumisen aikana valkosipulit ja tuoreet yrtit saavat muhinoida keskenään rauhassa paistinpannulla. Tuorespaghettia käyttäessä spaghetti ehtii valmistua ennen kuin nuo muhisevat tarpeeksi kauan. Joten jos käytät tuorespaghettia, niin keitä se vasta just ennen uuniin laittoa. Ja kiehauta vain minuutin ajan.

Herkullinen spaghettivuoka

500 g spaghettia
4 valkosipulin kynttä
tuoretta timjamia ja oreganoa
1 sipuli
1 tlk säilöttyjä kirsikkatomaatteja
2 tlk Mutti tomaattimurskaa
1 pallo mozzarellaa
1 dl parmesania raastettuna
0,5 dl – 1 dl mozzarellajuustoraastetta
ripaus suolaa
pari kierrosta mustapippurimyllystä
loraus hunajaa

-kuori ja pienistele valkosipulit & sipuli
-lisää ne ja pienistellyt yrtit öljytylle pannulle
-anna tiristä, kunnes kuullottuneet
-keitä spaghetti pakkauksen ohjeen mukaan
-sekoita tomaattimurskat, kirsikkatomaatit, keitetty spagetti, parmesanraaste, mausteet ja sipuliyrttiseos uunivuoassa sekaisin
-ripottele päälle juustoraaste sekä pienistelty mozzarella
-paista kiertoilmauunin alatasolla 180 asteessa noin 15-20 minuuttia tai kunnes juustokuorrute saanut kauniisti väriä

Spaghettivuokaa teen yleensä niin ison satsin, että siitä riittää kahdelle päivälle. Seuralaiseksi spaghettivuoalle valikoituu usein ihan vain vihreä salaatti tuomaan raikkautta. Joten ystävät rakkaat, jos arki tökkii, niin yksi apu voisi olla tämä lohduttava vuokaruoka. Kantsii ainakin kokeilla – me tykätään tästä koko perhe 🙂

TIISTAITERKUIN,


« Vanhemmat
Uudemmat »