perjantai 13. marraskuun 2015

Omnomnom! (fredagsmys)

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

NO MOIKKAMOI IHANAT!

Perjantai ♥ Vähän erilainen perjantai, sillä olin puolipäivää vapaalla. Tai oikeastaan päätin ottaa loppujen lopuksi koko päivän palkattomaksi, vaikka siellä töissä muutaman tunnin kävin. Sillä tuostakin ajasta tunti oli tehokasta työntekoa ja loput tuskastelua; aloin aamukahvitunnilla siirtämään käsittelemiäni kuvia Aperturesta iPhotoon ja tuossa hässäkässä molemmat ohjelmat kaatuivat. Eivät suostuneet aukeamaan, kun joku tiedosto oli muka kadonnut. Huh, no veljen avustuksella sain iPhoton auki, mutta kappas vaan…kaikki kuvat olivat kadonneet kuin tuhka tuuleen. Meillä oli töissä paikalla kaksi omppuexperttiä ja molemmat joutuivat nostamaan kädet ylös parin tunnin uurastamisen jälkeen. Kaikki marraskuun kuvat olivat long gone. Lokakuun lopussa siirsin kaikki kuvat pilveen ja tästä lähtien teen sen joka päivä. 

Eipä tuossa mitään, sillä onneksi nuo tärkeät yhteistyöpostauskuvat olivat vielä muistikortilla. Ei muuta kuin häntä koipien välissä kotiin ja parin tunnin päästä kuvat oli taas käsitelty ja maailmassa rauha. Olen tainnut joskus mainitakin, että inhoan tietokoneita. Tänään se mun tietokoneinho nousi potenssiin sata 😉 Mihin kaikkialle te tallentelette kuvia? Mulla on edelleen se ulkoinen kovalevy hommaamatta…

No mutta, illan teemaan. Perjantaimyysseihin. Ollakin, että tilanne oli iltapäivällä hetken vähän kaoottinen, niin lopulta sytyttelin kynttilät, keitin kahvit ja istuin alas. Huokaisin ja totesin, että elämä on 😀 Pikkuhiljaa se perjantaitunnelma alkoi hiipiä. Mies palautui kotiin ja lapset olivat kavereillaan leikkimässä. Tämän illan ruokailut meillä hoidettiin vähän same same, but different -meiningillä. Jotakuinkin vuosi sitten tein näemmä samantyylistä puffed pizzaa 🙂 Helppoa, kun ei tarvitse kohotella pitsapohjaa.

PUFFED PIZZA

1 iso lehtitaikitaikinalevy

-sulata ja kaulitse vähän isommaksi

yrttituorejuustoa
vihreää pestoa
paistettua lohta
tomaattia
mozzarellaa
basilicaa
rucolaa

– levitä lehtitaikinalevyn päälle tuorejuusto ja pesto (jätä reunoilta noin 1,5 ilman täytettä)
– lisää lohi, puolitetut tomaatit ja mozzarella
– paista 225 asteessa 25 minuuttia
– anna jäähtyä hieman ja lisää päälle basilicaa ja rucolaa

***************************************

Ja kas vain, saatiin eilen iltainen uunilohen loppu hyötykäyttöön! Tuntuuko muuten teistäkin, että kuvat kaipaavat pikkuisen punaista? 😉 No niin mustakin, mutta tänään on tälläinen alkoholiton perjantai. Josko huomenna sitten kippistelisi möksällä vuoden viimeisen mökkiviikonlopun kunniaksi… Ajattelin tuossa jättää muuten tietokoneen kotiin, mitäs siitä sanotte? Postaukseton lauantai. Jaiks, koska viimeksi. Voipi tulla vierotusoireita. Mutta katsotaan nyt, voihan sitä olla jotain ajastettavaa tulossa 🙂

IHANAA PERJANTAI-ILTAA & VIIKONLOPPUA!

alle

PS. kiitos ihanat kommenteistanne eiliseen postaukseen, palaan niihin kyllä. Nyt hakemaan pikkuista ystävältä kotiin ja sitten kohti sohvannurkkaa!


tiistai 10. marraskuun 2015

Suloisen sunnuntai-illan karamellipossu

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

HEIPPATIRALLAA!

Tiedättekö, kun joskus ruokaillessaan ajattelee äänettömästi, että I’m in heaven? Oikeastaan jokainen ruokailu kuuluu näihin taivaallisiin ruokakokemuksiin, mutta harvoin sitä tulee ajateltua ihan noin. Farangissa silloin pari viikkoa sitten se oli yhtä hehkutusta, enkä uskonut että kotona päästään edes lähellekään niitä makuja. Kunnes päätin tehdä isänpäiväksi karamellipossua. Tomi Björckin ohjeella. Heh, meillä olikin Tomi läsnä keittiössä koko viikonlopun, kun se fredagsmys-ruokakin tuli tehtyä hänen reseptillään 😉

Jälleen kerran muuten korostui se fiilis, joka vallitsee niin tehdessä ruokaa kuin syödessä sitä. Hyvällä fiiliksellä tulee tehtyä parempaa ruokaa. Ruoanlaitto on mulle nautinto siinä missä syöminenkin. Possuhan oli siis jo lauantain uunissa, joten sunnuntaina mökiltä tullessamme päästimme isukin salille ja aloimme jatkojalostamaan kastiketta kohti karamellikastiketta. Lapset touhusivat aluksi mun kanssa keittiössä, mutta sitten siirtyivät omiin puuhiinsa. Muistan lapsuudesta sen, kuinka kiva oli, kun äiti kolisteli keittiössä essu päällä. Ja kuinka ihana oli tuoksuttaa ruoan tuoksu olkkariin 🙂 Sillä välin, kun karamellikastike kiehui vähän kasaan katoin pöydän. Ei mitään fiiniä, ryppyiset pöytäliinat pöytään ja muutama kynttilä palamaan. Riisi kiehumaan ja possu palasiksi. Öljy kuumaksi ja possun palat uppopaistamisen jälkeen talouspaperien päälle valumaan. Lihat tarjoiluastiaan ja päälle karamellikastike. Syödään kaikessa rauhassa, istutaan ja jutellaan. Varsin suloinen sunnuntai-ilta!

KARAMELLISOITUA POSSUA
(alkuperäinen resepti Björck: Huippukokin kotiruokaa)

800 g possun kassleria

Haudutusliemi
2 valkosipulin kynttä
5 cm:n pala inkivääriä
8 dl vettä
4 dl soijakastiketta
2 dl kuivaa omenasiideriä (alkup. valkoviiniä)
1 dl osterikastiketta
1 dl sokeria
1 rkl korianterinsiemeniä
2 valkopippuria
2 kanelitankoa
4 tähtianista

1. Ota liha huoneenlämpöön pari tuntia ennen valmistusta. Suolaa pinta kevyesti.
2. Pienistele valkosipuli ja inkivääri. Yhdistä haudutusliemen ainekset padassa ja odota kunnes vesi kiehuu.
Laita kassler pataan.
3. Kuumenna uuni 120 asteeseen ja nosta pata uuniin. Hauduta lihaa kannen alla noin 5-7 tuntia (alkup. vähän alle sata astetta ja 4-5 tuntia)
4. Nosta liha liemestä ja anna jäähtyä. Kääri folioon ja laita jääkaappiin yön yli.
5. Ota liemestä talteen noin 1,5 dl ja laita jääkaappiin karamellikastikkeen keittämistä varten.

Karamellikastike
1,5 dl haudutuslientä
2 tähtianista
2 kanelitankoa
2 tl chilirouhetta
0,5 dl vettä
3 dl raakaruokosokeria (alkup. 200 g palmusokeria ja 0,5 dl fariinisokeria)

1. Kuori ylimääräinen rasva jääkaappikylmästä haudutusliemestä pois. Kaada liemi kattilaan ja lisää kanelitangot, tähtianis ja chilirouhe. Kiehauta ja ota liedeltä pois.
2. Toisessa kattilassa sekoita vesi ja raakaruokosokeria miedolla lämmöllä, kunnes sokeri alkaa tuoksumaan paahteiselta. Poista haudutusliemestä kanelitango ja tähtianikset ja sekoita haudutusliemi varovasti sokeriliemeen.
3. Anna kastikkeen kiehua hiljalleen noin puoli tuntia. Jäähdytä sitä vähän ennen tarjoilua.

Possun friteeraaminen
1l rypsiöljyä

1. Ota liha jääkaapista ja leikkaa se noin 2 x 2 cm paloiksi.
2. Kuumenna öljy 180 asteeseen ja paista lihat kullanruskeiksi. Nosta lihat talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen rasva valuu pois.
3. Laita lihat tarjoiluastiaan ja kaada karamellikastike päälle. Ripottele päälle korianteria ja chiliä.

*********************************

Itse näkisin, että karamellipossun tekeminen kannattaa ajoittaa kahdelle päivälle, mutta mikä estää tekemästä sitä yhden päivän aikana. Aloittaa vain aamulla aikaisin. Meillä syötiin lisäksi som tam -papaijasalaattia sekä riisiä. Hei, löysin muuten ihan Prismasta keittopapaijaa…teille tiedoksi, jotka olette tuon som tamin ystäviä. Miehen kanssa todettiin, että tämä taisi olla parasta ruokaa, jota ollaan kotona tehty. Tätä täytyy ehdottomasti tehdä toistekin. Eikä tarvitse odottaa sinne seuraavaan isänpäivään 😉

Nyt perunamuusin ja silakkapihvien tekoon. Ei ole kunnon kotiruoan voittanutta!

OIKEIN IHANAA TIISTAITA TOIVOTELLEN,

alle


maanantai 09. marraskuun 2015

Kauppa- ja ruokalistajuttuja

MOIKKAMOI MAANANTAI!

Jokos siellä on toivuttu isänpäivähulinoista? 🙂 Lupailin teille lisätietoa liittyen tuohon viikkomaitokauppalistaan että ruokalistaan. Saamanne pitää. Ja mikäs sen mukavampi päivä postata tämä kuin maanantai. Päivä, jolloin yleensä käymme viikkomaitokaupassa. Paitsi tänään. En voi käsittää, että eilen tekemäni kauppalista tuonne Prismaan oli kadonnut kuin tuhka tuuleen! Illalla menin siihen lisäilemään tuotteita ja tajusin, että en ollut tainnut alunperinkään lähettää koko listaa. Argh. No, huomenna haetaan viikon ruoka-ainekset sitten eikä tänään. Tämähän tarkoittaa sitä, että tämän päivän ruokalista muuttui. Onneksi tuli keitettyä eilen riisiä suurempi satsi, niin saadaan tänään ruokaisa salaatti. Salaattia, riisiä ja paistettua broileria. Kyytipojaksi currylla maustettu kermaviili. Niin kovin onnellinen olen siitä, etä meillä lapset tykkäävät tätä nykyä salaateista. Aina näin ei ole ollut.

Hieman taustaa ajattelin valottaa sen verran, että meillähän molemmat vanhemmat syövät töissä lounaan. Itse otan usein kotoa mukaan joko edellisen päivän jämiä tai sitten esim. salaattiainekset. Menen lounaat verrattain kevyesti. Lapset syövät noin 2-3 päivänä mummulla koulun jälkeen välipalan, koulussa lounaan ja sitten iltaruoan kotona. Lähden suunnittelemaan viikon ruokalistaa siltä pohjalta, että katson onko jääkaapissa jotain menossa vanhaksi. Esimerkiksi nyt huomasin, että siellä on pari ruokakermaa, joiden päiväykset menee umpeen. Ruokakermaa meillä käytetään kastikkeisiin ja kiusauksiin. Joten nuo pääsevät torstain kinkkukiusaukseen. Jonka tosin teen jo keskiviikkoiltana, sillä olen torstain koko päivän töissä ja illalla on harrastuksia. Sitten inventoin kuivamuonavarastot. Eilen huomasin, että meillä on syöty kaikki puurot! Lapset ovat rakastuneita noihin pussipuuroihin ja itse käytän niitä myös tuorepuuroihin.

Sen parin viikon takaisen lihasta tehdyn tutkimuksen jälkeen päätin lisätä kalaa ruokavalioon. Heh, huomenna on luvassa silakkapihvejä. Ikinä ennen en ole niitä tehnyt, mutta maistan jo suussani rapeakuorisen silakan 😉 Teen puolikkaan työpäivän, joten ehdin iltapäivästä hakemaan kauppakassit ja valmistamaan iltaruoan. Yleensä teen iltaruokaa sen verran paljon, että siitä riittää joko molemmille tai toiselle evääksi. Keskiviikkona meillä syödään possupataa. Äitini reseptillä. Ihan älyttömän hyvää ja herkullista. Sitä tulee yleensä ihan hirmuisesti, joten vähän pohdin tuota torstain kinkkukiusausta. Voipi olla, että sitä ei tarvitse tehdä. Kermat pääsevät sitten esimerkiksi pannariin, jota ajattelin joku ilta tehdä iltapalaksi. Siitä kun saa sitten välipalaksikin palaset. Perjantain fredagsmys on sellainen, jota varten saattaa tulla vielä yksi pikkuinen kauppareissu. Yleensä, kun päätän tuon perjantairuoan fiiliksen mukaan torstai-iltana. Lauantaina menemme mökille ja savustamme pitkästä aikaa lohta. Sen kanssa uunissa tehtäviä veneperunoita ja salaattia. Sunnuntaina kunnon lohturuokaa eli spagettia ja jauhelihakastiketta.

RUOKAJUTTUJA

Meillä syödään muuten harvoin viikonloppuisin kahta lämmintä ateriaa. Muistan, kun lapset olivat pienempiä, niin lounas sekä iltaruoka olivat vakiot. Nyt kun usein syömme aamupalan vasta kympin maissa ja reilummalla kädellä, niin päivän ainoa lämmin ateria tulee syötyä kolmen neljän maissa. Illalla sitten iltapalaa/naposteltavaa. Tämän viikon kauppalistan summa oli noin 96,00 euroa. Mutta näin jälkikäteen huomasin, että tuota puuttuu esimerkiksi tilli, jota pitää lohta varten hakea sekä satsumat ja omput! Viime viikollahan meillä hamstrattiin ylimääräisiä rahkoja, jugurtteja sun muita, joten nyt ei tarvetta ollut sellaisillekaan. Lisäksi eka kerta pitkään aikaan, ettei tarvitse ostaa wc- tai talouspapereita sun muita saniteettitarvikkeita.

Otin alle myös meidän parin viikon takaisen ruokalistan. Maanantain pelastaa se, jos sunnuntailta on jäänyt ruokaa. Saa vain lämpätä mikrossa. Perjantaina syötiin myös torstain jämiä eli makkarapannua. Olin muistaakseni sen migreenin kourissa, ettei sitten sen takia jaksettu tehdä mitään sen kummempaa. Lauantaina lapset olivat mummulassa ja me miehen kanssa Helsingssä. Kotiin tullessamme sunnuntaina laitoin jaukkarisopan porisemaan. Aika perusmeiningillä mennään viikot. Itse eläisin pelkillä salaateilla, mutta varsinkin mies on välillä sitä mieltä, että jotain vielä vähän täyttävämpää voisi syödä 😉 Alla olevan kuvan oikealle puolen kokosin hieman nopeita arkiruokavinkkejä. Jotka ainakin meillä tuovat mukavaa vaihtelua niille perinteisille nakkikastikkeille ja kanapastalle.

IDARKIRUOKAVINKKEJÄ

Tuli vähän sekalainen postaus, toivottavasti saitte tästä irti sen mitä halusitte 🙂 Ja jos jäi kysyttävää, niin kommenttiboksissa saa kysyä. Täältä  vanhasta postauksestani muuten löytyy lisää ruokavinkkejä arkeen. Niihin lasten väli- ja iltapaloihin palaan vielä erillisessä postauksessa. Piti laittaa tuossa ruoan jälkeen ulkoiluvermeet päälle ja suunnata lenkille, mutta taidanpas hypätä sittenkin kuntopyörän päälle. Kaiken maailman hulluja puukottajia taas liikkunut tuossa kivenheiton päässä, ettei uskalla pimeällä enää lenkkeilläkään. Mihin tää maailma on menossa?

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,allePS. huomen aamusta Koti kuntoon jouluksi -arvonnan voittajat! 🙂


perjantai 06. marraskuun 2015

Fredagsmys

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

HEIHEI,

mitä kuuluu? Perjantai-ilta ja ainakin meillä kuviot sen mukaiset 🙂 Työvaatteet vaihtuivat heti kotiin tullessa verkkareihin, kynttilän liekit lepattivat alta aikayksikön ja perjantaimusiikki laitettiin päälle spotifysta. Tulevasta viikonlopusta ehkä eniten odotan molempia aamuja, aamuja kun ei tarvitse herätä kellonsoittoon. On ollut aika hulinaa kulunut viikko ja nyt on aika rauhoittua. Huomasittekos muuten, että nyt on vähän tavanmukaisuudesta poikkeavat myyssiruoat? Viime lauantaisen Farangin keikan jälkeen mun on tehnyt mieli thaimaalaista ruokaa, mutta koska isänpäivälle laitamme thaikkuruokaa, niin päätin tehdä nyt japanilaista ruokaa. Nopeasti, hyvää ja herkullista. Tosin nämä mun myyssiruoat taitavat olla jostain fuusiokeittiöstä peräisin, sillä ainoa, johon käytin valmista reseptiä on nuo kanavartaat eikä oikeastaan ole hajuakaan onko tuo kaalisalaatti ja vihreät pavut japania nähneetkään 😉

Aika usein kuulee ihmisten sanovan, että arastelevat tehdä erilaisia ruokia. Mä voin myöntää, että tämä oli eka kerta kun meillä tehdään mitään japanilaiseen ruokaan viittaavaa. Otin riskin, sillä edes susheja ei ole tullut koskaan tehtyä. Kuten niin monasti aiemminkin todettua, niin ruoanlaitossa parasta on se kokeileminen ja uusien juttujen tekeminen. Marian kokeileva keittiö oli kyllä taas tänä iltana vauhdissa! Taustalla soi ei niin rytmikkäät jaappanilaiset haikut, mutta eipä juuri tahtia haitannut 🙂

Saimme elokuisella luokkaretkellä Tomi Björckin Huippukokin kotiruokaa 2 -kirjan ja tuossa alkuviikosta istuin sen kanssa takkahuoneen sohvan nurkassa. Isänpäiväksi valikoitui karamellipossu ja tälle illalle kana-yakitori eli suomeksi vissiin kanavarras. Onneksi sain tilattua togarashi-mausteseosta netistä ja mikä säkä, että se saapui ennen viikonloppua. Tosin uskon, että nämä kanavartaat voi tehdä sitä ilmankin. Parasta näissä on tuo itse tehty teriyaki-kastike. Eipä tule enää tuota valmisteriyakikastiketta käytettyä. Sen verran maukasta tuo kastike oli, että hetken aikaa pelkäsin riittääkö sitä vartaisiin…

Kana-yakitori
(alkuperäinen ohje Tomi Björck: Huippukokin kotiruokaa 2)

4 kananrintafileetä
1 tl maustettua merisuolaa
varrastikkuja

-leikkaa kanat noin sentin paloiksi
-pujota (bambu)varrastikkuun
-hiero kanojen pintaan suolaa
-paista pannulla tai uunissa 225 asteessa noin 15 minuuttia
(valele paistamisen aikana teriyaki-kastikkeella)

Teriyakikastike
1 dl vettä
1 dl vähäsuolaista soijaa
2 rkl sakea
1 dl sokeria
1 rkl maizenaa

-kiehauta vesi
-lisää sokeri anna liueta
-lisää sake ja soija ja kiehuta hiljalleen 10 minuuttia
-lisää maizena ja kiehauta

tarjolle:
seesaminsiemeniä
togarashi-maustetta
1 punainen chili
teriyakikastiketta

*****************************

Lisäksi tein kaalisalaattia, jonka kastikkeeseen laitoin seesamiöljyä, riisiviinietikkaa, makeaa soijakastiketta, raastettua inkivääriä, limeä ja valkosipulia. Vihreitä papuja paistoin hieman pannulla kera seesamiöljyn, valkosipulin, chilin ja merisuolan. Juomaksi tilkka jääkylmää sakea. Olisin halunnut tarjoilla saken jäämurskan kanssa, mutta murmur: pakasteen ylälokero on jumiutunut!!! Kuka lie jättänyt pakkasen oven joskus auki ja nyt siellä on muodostunut jäätikkö tuonne yläosaan. Huh, kunhan saadaan pakkasilmat niin ekana työnä on tuon pakkasen sulatus.

Mitäs siellä aiotaan viikonloppuna syödä? Hemmotellaanko isiä hyvällä ruoalla?  🙂 Meillä on tosiaan sitä karamellipossua sunnuntaille suunnitelmissa. Lisäksi löysin Prismasta keittopapaijaa, joten som tamia siihen alkuruoaksi. Possun kanssa muuten syödään riisiä. Nyt jälkkäriksi muutamat irttarit ja scrabble-turnaus ennen Vain elämäätä. Perjantaimyyssit on kunnossa!

IHANAA VIIKONLOPPUA 

alle

PS. ai niin, maaliarvonnan voittajat arvon viikonlopun aikana, joten pysykäähän kuulolla!


torstai 05. marraskuun 2015

Ilta ilman väsyneitä jalkoja / #scholldinnerdetour

*yhteistyössä Indiedays & Scholl

MOIKKAMOI!

Pakko päästä tuoreeltaan kertomaan teille eilisestä. Huikeasta illasta huikeassa porukassa. En tiedä edes mistä aloittaisin. Voiko aloittaa huuhdahtamalla (näin äänettömästi), että vitsit, mikä ilta?! Sillä sitä se oli. Vieläkään ei oikein ole sisäistänyt, että mikä eilisessä illassa oli parasta, mutta jälleen kerran sitä hymyilee sisäisesti. Jalatkin hymyilevät. Eikä suotta, Indiedaysin ja Schollin yhteistyökampanjan merkeissä me neljä bloggaajaa pääsimme testaamaan kera ystäviemme Schollin uusia GelActiv-pohjallisia. Tiedän, ettei tämä välttämättä kuulosta teille vielä sellaiselta, että ymmärtäisitte, mikä nämä riemun kiljahdukset saa aikaan 🙂 Joten ajattelin avata teille vähän eilistä iltaa. Tunnelmia ja kuvia matkan varrelta. Johon sisältyi niin paljon naurua, niin älyttömän hyvää ruokaa ja jestas, mitä oheisohjelmaa. Yllätyksiä todellakin oli matkan varrella.

Alkuillasta kokoonnuimme Annankadun A21:seen. Bloggaajista kampanjassa lisäkseni olivat aina niin kuvauksellinen Minttu, herttainen Emilia ja ilopilleri Sanni. Sekä heidän avecinsa. Ekalla etapilla saimme alkoholittomien, GelActiv-pohjallisten väriin sopivien drinksujen lisäksi nuo pohjalliset. Schollin GelActiv -pohjallisissa on kaksi erilaista geeliä, joiden on tarkoitus vaimentaa iskua. Kiinteämpi geeli tukee jalkaholveja ja kantapäitä, kun taas pehmeämpi geeli toimii iskunvaimentajana ja pehmusteena.

Illan kantavana teemana oli hyvinvointi. Laaja, mutta niin tärkeä ja ajankohtainen käsite. Jokainen meistä bloggaajista toimi hostina valituissa ravintoloissa ja viritti keskustelua hyvinvoinnin ympärille haluamastaan aiheesta. Saatiinkin aikaan mielenkiintoista ja iloa tuovaa keskustelua. Palaan näihin keskusteluihin ja aiheisiin tarkemmin vielä seuraavassa postauksessa. Nyt illan kulkuun, aloittaen tuolta A21:sestä. (pahoitteluni kuvatulvasta jo näin etukäteen 🙂

A21OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Schollin GelActiv -pohjalliset ovat siitä metkat, että ne pystyy tarvittaessa leikkaamaan pienemmäksi oman jalan koon mukaan. Kun olimme saaneet kengät pehmustettua pohjallisilla ja drinksut juotua, jatkoimme matkaa. Sitä tuntui kuin olisi kävellyt pehmustetulla tiellä 🙂 Yleensä nuo eilen jalassani olleet biker bootsit ovat hölskyneet hieman ja tuntuneet jokseenkin kovilta asfalttia vasten. Nyt ei sellaisia ongelmia ollut! Näin keskellä työviikkoa on hieman hankala ehkä saada työssäkäyviä kavereita aveciksi. Mutta tiesin, että yksi kotiäiti (veljen vaimo) ja yrittäjäystävä (sielunsisko Kotkasta) ovat hypyn kengässä tulossa ja nauttivat pienestä irtiotosta keskellä arkea!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hetken aikaa käveltyämme saavuimme alkuruokapaikkaan. The Cock oli minulle uusi tuttavuus, mutta ei suinkaan jäänyt yhteen kertaan tämä visiitti. Tuonne on pakko päästä uudelleen. Sisustus oli silmää hivelevä ja ruoka juuri sellaista, mistä haaveilinkin. A21:sessä hostina toimi Minttu ja The Cockissa Sanni. Nyt kun katson näitä kuvia eiliseltä, niin on pakko hymyillä. Sillä huomaan, että kaikissa kuvissa hymyillään. Toivottavasti illan fiilis välittyy teillekin näistä kuvista!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAThe Cock OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä vaiheessa poskilihakset alkoivat olemaan jo hellänä nauramisesta, mutta yhteen ääneen tuumimme, että jalat eivät tunnu yhtään väsyneiltä. Vaikka oltiinkin jaloillamme oltu jo tovin. The Cockista lähdimme pääruokapaikkaan, joka oli yllätys. Yllätys oli myös Rööperin kundi, mies joka liittyi seuraamme ravintolan edessä. Vei meidät läpi ”pahamaineisen” rööperin ja hauskuutti tarinoillaan. Ihan loistavaa!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Saavuimme sisäpihalle ja tämä Rööperin kundi pyysi meitä odottamaan hetkisen. Kävi varmistamassa, että kaikki on ok. No olihan kaikki ok, tajusimme olevamme Iso Roban sisäpihalla syyskuussa avatun Hello Darling -ravintolan edessä. Ihana, pikkuinen, sympaattinen ravintola. Ja hei, oli ilosointu korvalle kuulla kanadan englantia. Harvoin olen siihen Suomessa törmännyt. Tuli vaihto-oppilasvuosi mieleen. Pääruoaksi olimme saaneet valita etukäteen listalta kukin haluamansa ruoan. Minä seuralaisieni kera päädyimme bbq-ribseihin. Tiedän, tuo ei ehkä ole ruoka jota syödä silloin, kun sinua videokuvataan ja kuvataan. Mutta toisaalta, ruoka oli niin älyttömän hyvää, että siinä syödessä ei enää muistanut koko ribsien syönnin sotkuisuutta. Elämä on ja se saa näkyä! 🙂 Pääruoan yhteydessä keskustelimme hyvinvoinnista allekirjoittaneen aloitteesta.

Hello Darling OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tässä vaiheessa iltaa tuntui jo, että meidän ryhmärämä on ihan yhteen nivoutunut. Erilaisia ihmisiä, jotka tapaavat suurin osa ensimmäistä kertaa. Ja silti juttu luisti ja nauru raikasi. Hello Darlingin jälkeen saimme ihanat valorannerenkaat. Tai no, miksi noita nyt kutsutaan. Tuollaiset valojutskut, jotka ovat kuuminta hottia lasten synttäreillä. Sitä olivat vähän varttuneempienkin bloggaajien illanvietossa 🙂 Lisäksi seuraamme liittyi trubaduuri, joka siivitti matkamme jälkiruokapaikkaan kenkäaiheisilla lauluilla. These boots are made for walking… koska pohjalliset!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Helsinki on kaunis pimeällä. Kauniit jugend-talot on valaistu arvokkaasti ja mikä yllätti oli se, että ihmisiä oli liikenteessä ihan hurjan paljon. Lisäksi pikkuputiikit ja kampaamot olivat auki iltamyöhään. Mikäs tuolla oli kävellessä. Yhteiskuva otettiin kirkon portailla ja siinä samalla laulaa luritettiin tinakenkätyttöä. Elämä hymyili.

Jälkiruoat nautimme ravintola Kiilassa. Se on myös niitä ravintoloita, jossa voisi tuijotella hävyttömän kauan sisustusta ja ikkunoista näkyvää maisemaa. Koko porukalle oli varattu Schollin tuotekassit, joista löytyi kaikkea aina GelActiv– varapohjallisista jalkaraspiin. Emilia lopetti tämän meidän illan omalla hyvinvointiteemaan sopivalla aiheellaan. Aina silloin tällöin on hyvä miettiä niitä hyvinvoinnin kannalta tärkeitä juttuja. Ai niin, nuo jälkkärit muuten maistuivat yhtä taivaallisilta kuin miltä näyttää 🙂

OLYMPUS DIGITAL CAMERAKiila OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAWhat an evening! Seuraavaksi ajattelin kokeilla pohjallisia juoksukenkään. Siitä onkin tovi, kun olen viimeksi juoksulenkille päässyt, mutta nyt sain alkuviikosta antibioottikuurin tähän pitkittyneeseen flunssaan, niin on toivoa päästä pian juoksemaan 🙂 Hei, palaan eiliseen iltaan vielä tässä marraskuun aikana; tulossa on fiilisvideota, tarinoita hyvinvoinnista sekä oikein ammattikuvaajan ottamia kuvia.

Nyt on viuhahtelut tältä viikolta viuhahdeltu ja huomenna palataan tuttuun ja turvalliseen bloggausrytmiin ja -aiheisiin. Mulla onkin fredagsmys-postaukseen taas yksi kiva ruokaidea. Toteutushan on vielä ihan mysteeri, mutta eiköhän se tässä ajan saatossa taas selkiydy 😉

TORSTAITERKKUJA 

alle