tiistai 13. elokuu 2019

Aamut on minun ♥ ( + superhyvä granolaresepti)

HEISSUN IHANAT!

Toivottavasti siellä ollaan arjen syrjässä kiinni leppoisasti näin tiistaina. Yksi kotitoimistopäivien vapauksia on se, että työt voi pääosin tehdä silloin kun haluaa. Niinpä tänään olen aloittanut aamusta pilatestunnilla ja jatkanut siitä liki suoraan hierojalle. Nyt kuulkaas kiertää veri päähän asti, mikä tuntuu ihan tervetulleelta vaihtelulta!

Niin ihana kuin kesäloma olikin, niin yhtä asiaa hieman kaipasin. Nimittäin niitä omia aamuhetkiäni. Kyllähän niitä mökilläkin koin, mutta se on ihan eri kokea aamuhetki kello kuudelta kuin kello yhdeltätoista. Mä rakastan tuota tuntia, jonka saan viettää laatuaikaa itse itseni kanssa aamuisin. Usein en tee juuri mitään. Istun joko ruokapöydän äärellä tai sitten siirryn sohvalle. Yleensä siirryn sohvalle shaalin alle siinä vaiheessa, kun ilmat alkavat kylmenemään.

Kuppi kahvia ja aamupala omassa seurassa tuntuu luksukselta. Usein en katso edes puhelinta. Tai jos katson, niin sen verran, että laitan äänikirjan pyörimään. Mä tarvitsen pikkuisen tuijotteluaikaa aamuisin. Vaikka muuten pidän itseäni suht’ tehokkaana, niin aamuisin käyn vähän hitaalla. Ollakin, että jos ollaan koko perhe hereillä, niin en käy kuulemma lainkaan hitaalla. Vaan puhua palpatan niin, että muilla menee hermot ;)

ID

Aamupalavinkkejä kyselitte ja mun täytyy sanoa, että aika perusjutuilla mennään. Suosikkini syksyisin on puuro, johon muussaan puolikkaan banaanin (tai sitten makeutan itse tekemällä omppuhillolla hieman) ja ripsotan päälle kanelia. Toisinaan taas paistan kananmunan ruisleivän päälle. Tuorepuuron teen aina silloin tällöin, kun vain muistan. Tässä eräänä päivänä tuli tehtyä pitkästä aikaa itse granolaa. Se on vaan niin hyvää, enkä ole oikein löytänyt kaupan valikoimista granolaa, joka olisi erittäin vähäsokerista ja maistuisi niin hyvälle.

Elokuussa olen tainnut syödä vähintäänkin joka toinen aamu MÖ mansikkakaurajugurttia. Olen aivan koukussa siihen. Sen päälle kun laittaa pari lusikallista itse tehtyä granolaa, niin avot!

Granola

4 dl (gluteenittomia) kaurahiutaleita
1 dl auringonkukansiemeniä
1 dl kookoslastuja
1 dl rusinoita
1 dl cashew-pähkinöitä
5 rkl kookosöljyä
ihan pieni loraus hunajaa
kanelia

-sekoita kuivat aineet keskenään (poislukien kaneli)
-sulata kookosöljy kattilassa ja lisää siihen hunaja sekä kaneli
-anna hunajan sulaa öljyyn
-lisää seos kuivien aineiden joukkoon ja levitä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille
-paista 175 asteessa (ei kiertoilma) noin 40 minuuttia välillä sekoittaen
-anna jäähtyä

HUOM! Muistakaa sekoittaa mysliä paiston edetessä ja tarkkailla uunia. Itse tykkään paahteisesta myslistä, mutta jos et sinä tykkää, niin paista vain sen verran kun myslin ainekset ottavat vähän väriä :)

Olen kertonutkin, että en ole aina ollut aaupalaihmisiä, mutta aikuisiällä olen opetellut sellaiseksi. En tosin vieläkään ole sellainen aamupalaihminen, joka vetäisi hirmuisia määriä aamupalaa sisäänsä. Sen takia syön usein sitten yhdeksän kahvilla töissä toisen aamiaisen tai beemiäisen :) Viikonloppuisin, kun tulee herättyä myöhemmin on jo sen verran nälkä, että esimerkiksi täyttävät pannarit maistuvat.

Semmoisia sutinoita tiistaihin! Onko sulla tapana herätä muuta perhettä aiemmin? Kaipaatko aamulla omaa aikaa? Mä muistan meidän äidin heränneen joka aamu viideltä (!). Osin vissiin sen takia, että ehti laittaa hiukset. Paplarit päässä istui ja ryysti monta kuppia kahvia. Ei ole omena kauas puusta pudonnut. Vaikken papiljontteja käytäkään :D

TIISTAITERKUIN,


sunnuntai 11. elokuu 2019

Syksyn tuntua & omenakaurapaistosta

HEIPPAHEI!

Oi mikä suloinen sunnuntai saatiinkaan; rakastan sadepäiviä, mutta sadesunnuntait ovat jo ihan lottovoittoja. Ainakin näinä tällaisina päivinä, kun ei ole tarvinnut tehdä mitään. Kun on saanut nukkua kahdet päikkärit ja vain olla. Siirtyä sohvalta jääkaapille ja takaisin. Täytin eilen 44 vuotta ja en tiedä onko tämä tänään vallinnut vähän raihnainen ja vanha olotila seurausta uusista lukemista iässä vai eilisistä firman kesäjuhlista. Mutta täytyy sanoa, että oli kummin vain tai molemmista johtuvaa, niin olipahan ihana päivä ja ilta.

Vaikken nyt mikään Rammstein -fani ole, niin olihan tuo keikka nyt ihan huikea. Korvatulpille oli käyttöä, mutta silmille oli katseltavaa koko reilun pari tuntia. Onneksi olin tilannut miehen hakemaan meidät keskustasta heti keikan jälkeen kotiin, niin pääsi ajoissa nukkumaankin. Tänä aamuna sitä pienesti kiitti itseään siitä, ettei kuunnellut illalla sisäistä ääntä, joka oli menossa vielä Paapan Kapakkaan ;)

Tein ensimmäistä kertaa tänä vuonna omenakaurapaistosta ja se yhdistettynä ikkunaan ropisevaan sateeseen toi kivan syysfiiliksen kotiinkin. Pitkästä aikaa tein omenakaurapaistoksen ehdalla voilla ja fariinisokerilla. Parina viime vuotena kun olen kokeillut kaiken maailman rasvattomia ja sokerittomia versioita. Mutta ei ole tämän rapean omenakaurapaistoksen voittanutta! Reseptin olin jakanut ekan kerran blogiin vuonna 2012. Sen olen vissiin ottanut Myllyn Paras -sivustolta, mutta en tähän hätään sitä sieltä kyllä löytänyt.

Omenakaurapaistos

10 hapokasta omenaa
kanelia

Päälle:
150 g voita
1,5 dl fariinisokeria
4 dl kaurahiutaleita
1 dl vehnäjauhoja

Laita uuni lämpiämään 200-asteeseen. Omenat kuoritaan ja siemenkodat poistetaan. Omenan lohkot asetellaan esim. pyöreään piirakkavuokaan. Päälle ripotellaan kanelia. Voi sulatetaan ja siihen lisätään fariinisokeri, kaurahiutaleet ja vehnäjauho. Tämä seos levitetään omenalohkojen päälle. Kypsennä uunin alatasolla noin puoli tuntia.

Ruokahuoneessa on tullut aiemmin vietettyä hirmuisen vähän aikaa. Mutta nyt kun olkkarin vitriini siirtyi sinne, niin huoneesta tuli jotenkin valoisampi ja sitä myötä viihtyisämpi. Pitäiskin kutsua ystäviä joku sateinen ilta kylään. Kattaa kauniisti ja syödä pitkään hautunutta ruokaa. Ah, tuumasta toimeen!

Mutta nyt vielä yksi kuppi karpalo-kerma rooibosta ja sitten iltaruoan kimppuun. Pitkästä aikaa uuniperunoita lohitäytteellä. Sunnuntait on kyllä tosi jees! 

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,


keskiviikko 07. elokuu 2019

Neljän viikon arkiruoat

MOIKKAMOI!

Niin paljon multa on kyselty lisää arkiruokavinkkejä, että täältä pesee :) Viime vuonnahan tarjoilin samanlaista postausta ja vanhaa postausta vilaistessani huomasin, että edelleen mennään osin samoilla resepteillä ja ruoilla. Mutta mitä sitä hyvää vaihtamaan, eikö?

Tein neljäksi viikoksi eteeenpäin ruokalistan. Näiden mukaan teen viikottaisen ruokakauppalistan myös. Tulen palaamaan lupaamani postauksen kanssa myöhemmin, jossa katsotaan vähän kuinka paljon meillä viikossa menee ruokaan rahaa. Niin kiveen nakutettu tämä listani ei yleensä ole, etteikö siellä sisällä voisi vähän vaihdella ruokia viikonpäivien välillä. Varsinkin niiden ainesten kanssa, jotka säilyvät hyvin. Kalat pyrin käyttämään heti alkuviikosta. Ne kun eivät välttämättä kaikessa muodossaan säily loppuviikkoon.

Aika perusmeiningillä mennään, mutta arjessa tuttu ja turvallinen tuo joskus sitä ihanaa fiilistä. Sitä, mikä tekee arjesta arjen. Sitten on toki vielä erikseen ne arjen kultareunukset, ruoat jotka rikkovat tuttua ja turvallista.

VIIKKO 33
MA: Viiden aineksen pastavuoka
TI: Pinaattiletut savulohitäytteellä
KE: Kinkkukiusaus
TO: Kinkkukiusaus
PE: Broilervuoka

VIIKKO 34
MA: Itämainen uunilohi & riisi
TI: Porkkanaletut
KE: Rapeat silakkapihvit & perunamuusi
TO: Makaronilaatikko
PE: Makaronilaatikko

VIIKKO 35
MA: Lohilasagne
TI: Täytetyt salaattinyytit
KE: Bataattisosekeitto
TO: Pinaattinen juustofrittata
PE: Sitruunainen risotto

VKO 36
MA: Lohirisotto
TI: Punainen linssisoppa
KE: Kanacouscoussalaatti
TO: Nakkisoppa
PE: Kinkkupiirakka & salaatti

Olen aiemmilta kerroilta huomannut, että jos joku ruoka jää tekemättä, niin se on perjantain ruoka. Se siirtyy siinä tapauksessa lauantaille. Usein perjantaina töiden jälkeen tekee mieli vähän fiilistellä ja tehdä ruokaa ex tempore. Usein kuitenkin niistä aineista, joita kaapeista löytyy. Tai ainakin niin, että kaupassa pyrähdys ei vaadi ostoskärryjä vaan pärjää sylikärryillä :D

Toivotaan hei, että tänään saadaan sitä sadetta, mitä on lupailtu. Tekee niin hyvää luonnolle! Tuntuu, että takapihan kasvit ovat aivan nuupahtaneet ja kun ei viitsisi olla koko ajan kastelemassa. Puutarhapostaustaon toivottu, joten voisin sellaista tehdä loppuviikosta/ ensi viikolla. Pupuset pirulaiset oli mennyt syömään gladiolukseni. Noita pupuja asuu takapihallamme ainakin yhden suurperheen verran. Söpöjähän ne ovat kuin mitkäkin. Ehkä sen takia annan anteeksi noi gladiolukset. Uusi yritys niiden kanssa ensi vuonna.

KESKIVIIKKOTERKUIN,

PS. Tsekatkaahan myös taannoin kirjoittamani 15 x arkiruokavinkki, jossa 15 reseptiä maukkaisiin arkiruokiin :)