MOIKKAMOI VAAN HEI!

Mökkitoimisto vaihtui lennosta kotitoimistoon ja näppäimistö saa kyytiä. Vaikka lomalla ajattelin, että jatkan loman jälkeen tuota lomanaikaista postausaikataulua eli noin joka toinen päivä postaustahtia, niin hitsi vie en siihen pysty. Siis en pysty pidättelemään itseäni. Tänään kun on pelkästään blogityöpäivä, niin mitä mä tekisin, jos en blogipostausta? Joten täältä sitä taas tulee tuutin täydeltä. Katsotaan tuossa syyskuussa, kun koulu alkaa, josko palataan harvempaan postaustahtiin, mutta nyt ainakin jatketaan sillä tahdilla kuin hyvältä tuntuu 🙂

Eilen IG:n puolella vilautinkin meidän terassiprojektia mökillä. Aloitettiin tuosta pikkuterassista päämökin edessä. Mökin edessä oli kivetys, joka olisi pitänyt kaivaa ylös, kivet putsata ja tehdä pohjatyöt uudelleen. Mutta koska mä olen niiiin kaupunkilainen, niin haluan kulkea sileää terassia pitkin esim. päämökistä uimaan. Sen takia tuohon tehtiin terassi. Terassin ja laiturille johtavien pitkospuiden välillä on ollut liuskekiveä, mutta ne korvataan myös pitkospuilla. Tilattiin ihan peruspainekyllästettyä, mutta saatiin rusehtavaa. Tämä tuo pienen haasteen, sillä haaveissa oli öljytä tuo ensi keväänä kelonväriseksi vastaamaan muita terassikokonaisuuksia väriltään. Mikäli väri ei talven aikana kulu tarpeeksi, pitää odottaa, sillä punertava/rusehtava puu saa helposti harmaan öljyn taittamaan violettiin ja sitä emme halua.

Sain kyselyä, että onko mun mies alalla töissä eli tekeekö terasseja vai miten olemme päätyneet terassiprojekteihin. Vastasin, että tekemällä oppii. Miehen ensimmäinen terassiproggis oli edellisen kodin takapihalla. 75 neliön terassi valmistui töiden ohella. Pohja oli osin pehmeähköä savimaata, mikä toi omat haasteensa, mutta onneksi tuo on sen verran perfektionisti, että teki terassin kunnolla. Se ei kymmenessä vuodessa mennyt miksikään eikä mikään nurkka antanut periksi.

Seuraavan terassin teimmekin (tai mies teki veljeni kanssa) tänne mummulaan. Kolmannen terassin teimme mökille. Tuon osan, missä on nyt auringonottotuolit ja sohvaryhmä. Varvikon päälle pohjien tekeminen oli hieman haastavaa, sillä pohjassa oli ihmeellisiä kumpareita ja kiviäkin sieltä löytyi. Mutta hyvä siitä tuli.

Kotipihaan meillä sisältyi piharemppaan terassi, joten sitä ei tehty itse. Ja jos oltaisiin tehty, niin oltaisiin tehty vähän erilailla 😉 Pienemmillä väleillä yms. Me tykätään terassista, joka kuivuessaan ei jätä liian isoja rakoja terassilautojen väliin.

No mutta, nyt siis tuo pikkuterassi on tehty päämökin eteen, kohti ilta-aurinkoa. Siitä nousi pitkospuukäytävä tuohon kesähuonetta kohti, joten sen kanssa vähän tuli jumpattua, että saatiin se tehtyä fiksusti. Osa vanhoista pitkospuista otettiin pois, mutta onneksi koolaukset olivat vielä hyvässä kunnossa, jotta saatiin laudat niihin kiinni.

Seuraava terassiprojekti onkin sitten astetta isompi, mutta pohjat kuntoon saatuamme helpompi. Nimittäin tehdään se täyden (tai kahden) laudan mitalla. Leveyttä tulee yhden koolauksen kakkosnelosen verran, joten kansilaudat saa läiskiä kiinni ilman sirkkelöintejä. Eilen rakentamastamme terassista rakennamme pitkospuut myös tuonne kalliorannan uudelle terassille. Kalliorannan terassilta tulee täydellinen näkymä ulapalle. Terassilta rakennamme leveät portaat kalliolle. Siinä meillä taas uutta opeteltavaa tai lähinnä muisteltavaa, että miten portaat rakensimme. Edellisen kodin takapihalla oli parin askelman portaikko.

Eli ei, kumpikaan ei ole meistä töissä terassien parissa. Oiva apu on ollut miehen veljestä, jota mies on konsultoinut haastavien paikkojen suhteen. Lisäksi miehen veljeltä saimme työkalut lainaan. Myös Youtube on laulanut joskus aika ahkerasti vinkkejä ja tietoa etsiessämme. Vaikka sitä haluaa työllistää, niin joskus on kiva tehdä itsekin. Tekemisen ilosta, mutta myös säästösyistä. Veikkaan, että eilisen projektin työkustannukset olisivat olleet tonnin luokkaa. Terassin tekeminen on muuten siitä ihanaa, että siinä näkee kättensä työn tuloksen. Käsillä pitäisi tehdä enemmän. Just nostin uusimman Novitan tuohon pöydän kulmalle…josko sitä joka vuotinen neuloosi pukkaisi päälle näin elokuussa 😉

Mutta nyt työllistän itse itseäni vähän lisää ja kirjoittelen viikon postauksia valmiiksi. Seuraavat kaksi päivää kuluvat töissätöissä ja sellaisen päätöksen lomalla tein, että toimistopäivinä en jatka päivää blogitöillä, ellei ole ihan hengenhätä ja deadline-paniikki. Vaan keskityn iltaruoan tekemiseen, perheen kanssa oleiluun ja sohvapötköttelyyn 😀 Huomenna blogissa tarjolla porkkanagalettea & sitruunamelissapestoa ja hei torstaina katsastetaan syksyn garderoobiin!

TIISTAITERKUIN,