maanantai 28. lokakuu 2019

Arkipäivän hyvinvointia -malja kestävälle kauneudelle ♥


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Marli Vital ja Indieplacen kanssa.


 

MAANANTAI-ILTAPÄIVÄÄ IHANAT!

Hyvinvoinnista olemmekin teidän kanssanne paljon keskustelleet viime vuosien aikana täällä blogissa. Hyvinvointi pitäisi olla kaikkien meidän prioriteettina. Itse olen oppinut tämän aikoinaan kantapään kautta. Sillä joskus muinoin ajattelin, että se on lasten ja miehen hyvinvointi, joka mun kuuluisi laittaa etusijalle. Kunnes tajusin, että näin ei todellakaan ole.

”Jotta voin huolehtia muiden hyvinvoinnista, on minun ensin kiinnitettävä huomiota omaan hyvinvointiini.”

Hyvinvoinnin vaaliminen arjessa ei ole mikään itsestäänselvyys. Se ei tule selkärangasta, varsinkaan silloin kun jaloissa pyörii pieniä taaperoita ja elämä voi olla toisinaan hieman hektistä. Kuitenkin koen, että silloin kun meillä elettiin moisia ”nopsaa kurahousut päälle, kiljuvat lapset autoon ja päikkyyn, itse töihin nippanappa ajoissa” -aikoja eli niin sanottuja ruuhkavuosia, oli paras päätökseni pysähtyä ja miettiä niitä keinoja, joilla saan parannettua omaa elämänlaatuani ja sen myötä läheisteni hyvinvointia.

Huomasin nimittäin, että sitä helposti posotti menemään päivästä toiseen. Viikonloppua tai lomaa odotellessa. Kunnes jotain oikeasti tapahtui pääni sisällä ja päätin, että asiat eivät voineet jatkua noin. Siitä lähtien olen vaalinut hyvinvointiani. Ja täytyy myöntää, että olen voinut paremmin kuin ikinä. Vaikka ikää on tullut lisää, niin koen hyvinvointini kohonneen kohisten.

Kun voin hyvin, osaan olla lempeämpi itselleni. Lempeämpi myös läheisilleni. Armollisempi ja huomattavan paljon rakastavampi. Olen opetellut vuosien saatossa rakastamaan myös itseäni. Se on antanut paljon. Eikä vähiten taidon syventää rakastamista myös muita kohtaan.

Hyvinvointi tarkoittaa mulle sitä tunnetta, joka kumpuaa jostain tuolta sielujen syövereistä ulospäin. Silloin silmät säihkyy ja iho hehkuu. Suupielet ovat ylöspäin ja sitä hyväksyy itsensä juuri sellaisena kuin on. Sen sijaan, että peilistä näkyisi iän tuomat juonteet, sieltä näkyy hyvinvoiva ja iloinen, itseensä tyytyväinen ihminen. Silloin on helppo hengittää ja tulee nautittua ihan niistä elämän pienistäkin kultakimpaleista. Kuten siitä, että aamiaispannari sai suloisen jouluisen vivahteen kardemumman ja kanelin myötä.

Ajattelin jakaa teille nyt nuo pienet niksini, joiden avulla voin himpun verran paremmin.

♥ Pidän huolen, että saan arkisin noin kahdeksan tuntia unta. Välillä joudun pakottamaan itseni ajoissa sänkyyn, mutta kiitän tästä aamulla. Uni on ehkä tärkein osa-alue omassa hyvinvoinnissani.
♥ Vietän aikaa omissa oloissani. Lukien, venytellen, liikkuen. Iän myötä olen huomannut tarvitsevani omaa aikaa. Olen tavallaan tehnyt tutustumismatkaa itseeni tämän hyvinvointiprojektini myötä. Se on ollut varsin palkitsevaa.
♥ Liikunnan vaikutus hyvinvointiini on myös merkittävä. En tulisi toimeen ilman hikiliikuntaa. Tuntuu, että hikipisaroiden myötä kaikki kireys ja stressi katoaa. Tarpeen tullen osaan myös kuunnella kehoani ja liikkua lempeästi. Parin tunnin kävelylenkki metsässä on parasta mindfulnessia mitä tiedän. Luonnon ääniä kuunnellen, luonnon tuoksuja tuoksutellen
♥ Niin itsestäänselvyydeltä kuin hengittäminen kuulostaakin, niin olen näiden vuosien aikana opetellut senkin alusta. Kaikkihan meistä osaa hengittää, eikö vain? No mä en osannut hengittää oikein. Kun en voinut niin hyvin, hengittelin pintahengitystä. Saaden kaikki yläkropan lihakset ihan jumiin. Tietoisten hengitysharjoitusten myötä lihaskireys katoaa ja tuntuu, että näen asiat selkeämmin. Pyrin tekemään hengitysharjoituksia päivittäin. Jos en muuten ehdi, niin vaikka liikennevaloissa punaisten valojen vaihtumista odotellessani. Kun elämässä on vaikeita aikoja, hengittely on se, joka auttaa.
♥ Monipuolisen ravinnon merkitys korostuu, kun on kiirettä ja häslinkiä. Siinä missä aiemmin pidin kynsin hampain kiinni terveellisestä ruokavaliosta, olen vuosien varrella opetellut olemaan itselleni lempeä mitä tulee herkutteluihin. Kun arjessa syö perusterveellisesti on varaa välillä herkutellakin. Elämä ei voi olla koko ajan sitä, että kieltää itseltään kaiken. Välillä pitää osata höllätä.

Yksi hyvinvointini kulmakivistä on aamupala. Olenkin kertonut teille, että olen joutunut opettelemaan aamupalan syömisen. Aiemmin mun ei ollut lainkaan nälkä aamuisin. Pari kuppia kahvia riitti. Sillä seurauksella, että energiaa ei riittänyt aamupäivällä töissä lainkaan. Tätä nykyä panostan aamupalaan. Myös niinä arkiaamuina. Se vaatii sen, että herään aiemmin, mutta olen oppinut ottamaan tuosta täyden hyödyn irti. Aamut ovat minun ja silloin nautin omasta seurastani.

Istun keittiön pöydän äärellä ja nautin pitkän kaavan mukaan aamupalaa. Tämän kaupallisen yhteistyön myötä sain kokeiluun Marli Vital Omena-Litsi + Kollageeni & C-vitamiini -uutuusmehua. Vaikken ole aamuisin juuri muuta juonut aamupalan kanssa kuin kahvia, niin täytyy sanoa että olen koukuttunut lasilliseen tuota kollageenia ja C-vitamiinia sisältävää mehua.

Sen lisäksi että mehu on hyvänmakuista sisältää se hyvinvointia edistäviä ainesosia. Yhdessä 2 dl:n lasillisesa on nimittäin 1200 mg kollageenipeptidejä ja 30% päivittäisestä C-vitamiinin tarpeesta. C-vitamiini edistää kollageenin muodostumista ihon normaalia toimintaa varten ja kuten ollaan blogissa aiemminkin juteltu, niin kollageeni on hiusten, ihon, kynsien ja sidekudosten rakennusainetta.

Olen nyt reilut pari vuotta ottanut kollageenilisää päivittäin tablettien tai jauheen muodossa. Virkistävä mehu tuo kivan lisän hyvinvointiini ja kuin varkain saan buustattua kollageenituotantoani sen avulla. Veikkaan, että tuo Marli Vital -uutuusmehu on tullut meidän perheeseen jäädäkseen. Tukemaan kollageenin saantia ja hyvinvointia, koko perheelle. Säilöntäaineeton mehu nimittäin sopii myös lapsille!

ARVONTA! Marli Vital -kampanjasivuilla on meneillään huikea arvonta, jossa kaikkien osallistujien kesken arvotaan pääpalkintona 3 kpl 100 euron arvoisia K-lahjakortteja + 10 litraa uutta Marli Vital Omena + Litsi & C -vitamiinimehua. Lisäksi arvonaan 10 kpl tuotepalkintoja (sis. 10 litraa Marli Vital -uutuusmehua / palkinto). Arvontaan voitte käydä osallistumassa täällä.

Miten sä pidät huolta hyvinvoinnistasi arjen keskellä? ♥

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA TOIVOTELLEN,


keskiviikko 29. toukokuu 2019

Kun mun luonnonkihara hius alkoi hymyilemään

HEISSUN IHANAT!

Ja huikeeta perjantailta tuntuvaa keskiviikkoa :) Olo on jälleen sellainen pulppuava. Sitä se on usein, mutta varsinkin joka vuosi tähän aikaan. Eka se on haikea, mutta sitten muuttuu pulppuavaksi. Vaikka koulun kevätjuhla ihana ja iloinen juhla onkin, niin en tiedä, mikä tuossa Suvivirressä saa silmäkulman kostumaan. Joka ikinen kerta. Niin eilenkin.

Eilen tuon vanhimman koulurakennuksen (joka on muuten vuodelta 1862, mikäli oikein muistan) edessä jälleen kokoonnuimme saattelemaan koululaiset kesälaitumille. Rakastan tuota vanhan koulun pihapiiriä. Sitä tunnelmaa, joka siellä vallitsee. Yhteisöllisyyttä, joka pienessä koulussa erottuu edukseen. Vielä yhdet kevätjuhlat saadaan tuolla koulussa juhlia.

Olen saanut ihan mielettömän monta viestiä Instan kautta mun muuttuneesta hiuskuontalostani. Kaksi viikkoa sitten maanantaina lähdin tuohon hypetykseen mukaan. Suuren suurin ennakkoluuloin. Nimittäin curly girliinNäin pienellä kokemuksella voin sanoa muuta kuin sen, että eihän tuo nyt voi tehdä pahaa hiukselle. Kun ottaa huomioon, että jouduin aiemmin joka ikinen pesukerta kuivaamaan hiukset suoriksi. Ja vielä suoristamaan suoristusraudalla. Muuten kuontalo olisi ollut sellainen ”frizzy” pehko. Niskasta kihara ja päältä söherö :D Sitä se on toisinaan vieläkin. Koskaan ei voi tietää millainen hiuspäivä on tulossa. Esimerkiksi tänään ei ole parhain mahdollinen. Huomenna freesauksen jälkeen ehkä kihara taas muotoutuu paremmin.

Aiemmin pesin hiukset pahimmillaan jopa kaksi kertaa päivässä. Niinä päivinä, kun tuli urheiltua. Nyt olen voinut pitää jopa neljä päivää taukoa hiusten pesusta! Mutta se oli silloin aika alussa. Nyttemmin pesen hiukset joka toinen päivä. Ei sen takia, että ne rasvoittuisi (rasvoittuminen on muuten loppunut kuin seinään!), vaan sen takia, että olen into piukalla siitä, millaiset kiharat saan pesun jälkeen aikaan.

Netistä löytyy vaikka kuinka paljon ohjeistuksia metodiin. Mikäli olette kiinnostuneita, niin suosittelen liittymään fb:n Girly girl Suomi -ryhmään. Siellä on tietoa joka lähtöön. Olen huomannut, että itsekin vielä etsin sitä, mikä metodissa on itselleni se oikea tapa. Metodiinhan kuuluu käsitteitä, jotka kuulostavat heprealta. Joten kannattaa guugletella, mitä esimerkiksi sanat final wash, cast ja ploppaus tarkoittavat.

Itse käytän pääosin markettituotteita. Tai pelkillä markettituotteilla tulee vallan hyvin toimeen. Tuotteista olen saanut erityisen paljon kyselyitä, joten alla tällä hetkellä käyttämäni tuotteet. Huom! Ja nämä vasta final washin jälkeen. Eli sulfaatittomia, silikonittomia ja joiltain osin alkoholittomia (kaikki alkoholit eivät ole pannassa) tuotteita. Myös jotkut öljyt ovat kielletty. Curlsbot on oiva työkalu, jolla pystyy testaamaan onko jokin tuote sallittu vai ei.

Shampoo: XZ Sulfaatiton persikkanektari -shampoo
Hoitoaineet: Tresemme Botanique Nourish & Replenish -hoitoaine(tällä pesen siis myös niinä päivinä, kun en pese shampoolla) ja Garnier Fructis Banana Food (tämän annan vaikuttaa samalla, kun puristelen hiuksia)
Herbina kosteuttava hiussuihke (tämä on jätettävä hoitoaine)
Geeli: L’Oréal Paris Studio Line Mineral & Control 24h Invisible Clean Gel -hiusgeeli, Wellaflex muotovaahto 200ml 2nd Day Volume Extra Strong (huom! laitan jompaa kumpaa näistä, en molempia)

Näillä pyöritän peruspalettia hienosti! Olen huomannut, että kaikista tärkeintä mun hiuksien kihartuvuudelle on tuo squish to condish -vaihe eli shampoo/hoitsikkapesun jälkeen tuon hiusnaamion puristeleminen märkiin hiuksiin noin viiden minuutin ajan. Mitä pidempään puristelen, sitä nätimmät kikkurat tulevat. Lisäksi ploppauksen (t-paitaan kääriytyminen) kesto vaikuttaa kiharaan. Ohuet hiukseni kihartuvat nätimmin geelillä, mutta muotovaahdolla saan ilmavamman tuloksen. Sellaisen lainekampauksen.

Usein annan kuivua ihan itsellään, mutta avitan joskus kuivumista hiustenkuivaajan diffuuseripäällä (siivilä toimii myös). Huom! Kylmää ilmaa puhaltaen. Näiden päivien aikana hiukseni ovat imeneet itseensä kosteutta hurjasti. Perustan tämän väitteen siihen, että aiemmin ne kuivuivat nanosekunnissa. Nyt kuivumiseen saa varata jopa pari tuntia, jos ilman kuivaajaa kuivattelee. Etuhiuksiakaan en ole nyt suoristanut, vaan ne heitän usein kasarityylisesti tuonne taakse :)

Koska hiukseni tykkävät kellastua, olen onneksi löytänyt metodiin sopivan ”hopeashampoon”. Schwarzkopfin Goodbye Yellow -shampoota olen nyt käyttänyt viikon välein. Enkä todellakaan anna sen vaikuttaa, pesen vain nopsaa. Jo tuo häivyttää keltaisuuden. Lisäksi välillä, jos hiukset tuntuvat sellaisilta aavistuksen rasvoittuvilta, niin sutaisen tyveen Sexy Hairin Hair Laundry -kuivashampoota (kampaamosta). Hiuslakkakin löytyi omasta takaa, nimittäin Josh Rosebrookin Hair Spray (jostain luonnonkosmetiikkanettikaupasta taannoin ostettu). Mutta usein jää sekin laittamatta.

Tulipas vähän sekava sepustus. Sekavalta tämä metodi muuten alkuun tuntuikin. Kysykää ihmeessä, jos heräsi kysyttävää. Yritän parhaani mukaan vastata :) En tiedä onko tämä metodi loppuelämän juttu, mutta ainakin nuo tuotteet ja oman luonnonkiharan hiuksen kunnioittaminen on. Varmasti tulen vielä joskus turvautumaan suoristusrautaan, mutta yritän pitää hiukseni kosteutettuna ja pääosin käsittelemättöminä. Mun hiukset nauttivat silmin nähden siitä, että ne saavat kosteutta. Varsinkin nuo päällyhiukset, joita on blodanttu raidoin viime aikoina. Tuntuu, että yhtäkkiä ne ovat ottaneet kasvuspurtinkin.

Nyt kohti rakasta ystävää treffaamaan pikaisesti asioiden hoidon ohella ja sitten illalla kohti mökkiä. Yhdeksi yöksi vain, mutta ehtiihän sitä siinäkin rentoutumaan. Ja hei, ensi viikolle onkin luvattu hellettä! I’m ready – bring it on ☀️

KIVAA KESKIVIIKKOA,


perjantai 17. toukokuu 2019

Turhamaisuuksien äärellä: hampaiden laservalkaisu

HEIPPA IHANAT!

Huhhuijakkaa kuulkaas, että eilen oli sangen ristiriitaiset fiilarit. Jäätävä migreenikohtaus ja sen mukanaan tuoma alipaine. Tietäen, että tuo migreenikohtaus oli itse itselleni aiheuttama pahensi tilannetta. Let me tell you, why. Rohkenin vuosien pähkäilyn jälkeen huhtikuulla varata ajan suuhygienistille laservalkaisukonsultaatioon. Suuhygienisti oli ihana, sanoi että mulla oli jo valmiiksi valkoiset hampaat. Ne, joita minä olen pitänyt ihan keltaisina. Noh, varattiin kuitenkin aika laservalkaisuun. Ja se valkaisu oli toissa päivänä. Jännitti niin maan pirskatisti. Olin ihan varma, että kuolen hampaiden vihlomiseen.

Yksi aivoissa asti tuntuva vihlaisu oli, mutta muuten en tuntenut vihlomisia. Enkä ole sen jälkeen tuntenutkaan. Hampaat vaalenivat ihanasti ja mikä tärkeintä niin, että niistä ei tullut luonnottoman valkoiset. Vaan sellaiset, että tekee mieli koko ajan vähän hymyillä suu auki. Minä, joka en yleensä jenkkihymyä ole väläytellyt, olen keskiviikon jälkeen sitä tehnyt tämän tästä. Eilen ei iltapäivällä tosin hymyilyttänyt. Tuon laservalkaisun jälkeen on tosi tärkeää olla syömättä ja juomatta värjääviä aineita 48 tuntiin. Itselleni pahin rajoite on kahvi. Eilen tajusin kantapään kautta kuinka kofeiinikoukussa olenkaan ollut. Aamupäivästä alkoi pienoinen päänsärky ja sain veljeltä särkylääkkeen.

Kahteen mennessä olo oli jo niin infernaalisen kamala, että epäilin oksitaudin tekevän tuloaan. Mietin tosissani, että pystynkö ajamaan edes kotiin, sillä silmissä vilisi ja vatsassa kiersi. Otin muovipussin mukaan autoon, kurvasin lähiapteekin kautta (kofeiinitablettipurkin hakemassa), tulin kotiin, pimensin huoneen, otin lääkkeet ja nukahdin. Heräsin ja kuulostelin. Vieläkin samperin jomotus. Ja tiedättekö mitä sitten menin tekemään? Keitin kahvit. Oli pakko. Pillillä join, reilusti iKaffella lantrattua kahvia ja se tunne noin viiden minuutin jälkeen. Se oli euforinen. Päänsärky oli tiessään. Ja hampaat edelleen valkoiset :)

Turhamaista ehkä, mutta mitä enemmän olen tästä asiasta jutellut ja nettaillut niin olen tullut tulokseen, että suurin osa heistä, keiden hymyä olen ihaillut on suorittanut vastaavan operaation. Ja kun sen tekee hammaslääkäriasemalla, se tulee tehtyä ainakin turvallisesti. Sain muuten myös kuulla, että maitokaupan valkaisevat tahnat ovat yhtä tyhjän kanssa. Kuulemma itse asiassa vielä voivat pahentaa hampaiden värjäytymistä, kun rikkovat kiilteen (!) pinnan ja näin hammas imee enemmän itseensä väriaineita. Tiedä häntä, mutta ostin hammaslääkäriltä jatkoa varten valkaisevaa tahnaa.

Kyllä kauniit hampaat ovat yksi iso osa itsetuntoa. Alakouluikäisenä en päässyt kunnalliseen oikomahoitoon (vaikka hampaani olivat oikeasti yksi risti kaksi ja suuni aivan liian pieni ottamaan vastaan kaikki hampaat), mutta olen loppuelämäni kiitollinen siitä, että mummuni ja pappani kustansivat oikomahoitoni, kun omilla vanhemmillani ei ollut siihen varaa. Vähintä mitä voin tehdä, on pitää hampaistani ja suustani huolen. Ihan jo kunnioitukseksi heitä kohtaan, jotka suorat hampaat mulle mahdollisti.

Turhamaisuuksien äärellä ollaan, mutta eikös näin perjantaina sekin ole sallittua ;) Hei ja koska tälle tielle lähdettiin niin nuo hiukset. Uuh, curly girl -metodi ei ole ihan vielä hallussa. Täytyy opiskella lisää. Ei ole kiva herätä harakanpesä päässä. Mutta toisaalta, en muista koska olen ollut viisi päivää ilman suoristusrautaa tai edes harjaa. Nyt olen ollut. Ja se näkyy :D

IHANAA VIIKONLOPPUA TOIVOTELLEN,