sunnuntai 17. syyskuun 2017

Söndagsmys

MOIMOI MURUT!

Oma koti. Oma keittiö. Oma perhe. Josta kaksi pienimpää lähti tuliaisten jaon jälkeen takaisin tekemään sitä, mitä sitä ennenkin eli olemaan kavereidensa kanssa. Mies perinteisillä sunnuntaiskineillä golfaamassa. Jaloissa nyhjöttävä karvainen kaveri. Ämyreissä kaihoisasti laulava Melissa Horn. Liki täydellistä. Täydellisen tästä tekee vasta se, kun ollaan koko perhe saman katon alla. Eli ihan tuota pikaa.

Kolme päivää pois keittiöstä teki sen, että sitä oli jo tavallaan ikävä ruoanlaittoa (siis voitteko kuvitella? :D). Lapsille lupasimme iltaruoaksi noutohampparit ja miehen yllätän mehukkaalla valkosipulisella tomaattipiirakalla. Olen aiemminkin tehnyt vastaavaa piirakkaa ja hyvää on! Kotimaiset tomaatit ovat juuri nyt heikkouteni ja ne mehevöityvät entisestään uunissa. Vähän tuota aiempaa reseptiä muokkasin. Siinä missä vielä vuosi sitten ostin valmiin suolaisen piirakkapohjan pakastealtaasta olen viime kerrat tehnyt suolaisen piirakkapohjan itse. Taikina jo itsessään on niin hyvää, että pitää vähän varoa tuon taikinan syömisen kanssa. Että jää jotain piirakkaankin 😉

VALKOSIPULINEN TOMAATTIPIIRAKKA

Pohja
125 g pehmeää voita
2,5 dl vehnäjauhoja
n. 2 rkl kylmää vettä
-nypi voi ja jauhot keskenään
-lisää kylmää vettä maksimissaan 2 rkl
-laita jääkaappiin hetkeksi tekeytymään
-levitä joko voidellun vuoan reunoille ja pohjalle tai sitten kaulitse leivinpaperin päälle
niin kuin minä tein 🙂
-lisää täytteet

Täyte
kotimaisia tomaatteja
1/2 purkki valkosipulituorejuustoa
fetajuustoa
1 valkosipulin kynsi
timjamia
-viipaloi tomaatit
-levitä taikinan päälle tuorejuusto ja tomaattiviipaleet
-murustele päälle fetajuustoa
-pilko päälle valkosipulin kynsi sekä tuoretta timjamia
-paista uunin alatasolla 225 asteessa noin 20 minuuttia

Piirakan lisäksi meillä on tarjolla salaattipinaattisekoitusta, jonka kruunaavat siemenet sekä balsamico. Myös tomaateista jääneet kannat ja lopun valkosipulin käytin uunin kautta 🙂 Nyt sauna päälle ja pyykkikone pyörimään. Villasukat jalkaan ja kahvikupponen porisemaan. Ehkä pian päästään syömäänkin, kun mies tulee kotiin! Hei, piti vastaamani kommentteihin junamatkalla, mutta läppäri oli lentolaukussa hattuhyllyllä. Huominen blogityöpäivä alkaa siis kommenttisulkeisilla. Kiitos kun aina jätätte niitä, olette ihania ♥ Katsotaan, mitä huomenna keksitään. Ehkä kannattaisi verekseltään tehdä Tallinnan ravintolavinkkipostaus. Tai sitten ihan jotain muuta. Let’s see!

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,

PS. se eilen mainostamani ”pasta bella carbonara” -luritus on vielä hetken aikaa kuuneltavissa Insta Storyssa 😀
Oi vitsit, mikä reissu! Saa kyllä hymyilyttämään vielä pitkän aikaa 


maanantai 04. syyskuun 2017

Maanantain helppo & herkullinen lounas

MOIKKAMOI IHANAT!

Ja hei hulinaa, sillä lailla tämä viikko on kuulkaas täällä alkanut. Nyt kun tajusin aamulla, että jatkossa tiistaista torstaihin en ehdi todennäköisesti tekemään blogipostauksia, niin sehän vaatii jo sitä suunnitelmallisuutta ja etukäteisvalmisteluja bloggaamisen suhteen. Toki silloin aiemminkin pärjäsin blogin kanssa hienosti työskennellessäni täyttä työaikaa, mutta onhan se nyt selvä, että viimeisen vuoden ajan minulla on ollut ruhtinaallisesti aikaa blogiin. Kun olen tehnyt tätä päätyökseni. Istuin aamulla tietokoneen äärelle ja sitten se iski; totaalinen jumitus. Writer’s block. Ehkä toista kertaa ikinä. Siinä ei auttanut kuin heittää juoksuvaatteet niskaan ja käydä lenkillä. Jo alkoi postauksia syntymään pään sisällä. Rakastan liikuntaa jo senkin takia, että se vapauttaa aivoista tilaa ajatuksille.

Niin, kerroinkos muuten teille, että fyssarini kanssa nivelrikkoepikriisiä tutkiessamme tulimme tulokseen, että ei se juokseminen ole pois laskuista. Voi elämä, mikä onni! Sitä pitää vaan osata juosta oikeassa asennossa, maltilla ja sellaisella alustalla (& sellaisilla kengillä) ettei selkä ole kovilla. Joten nyt aloittelen alusta koko juoksuharrastusta. Sillain järki päässä pitäen. Tässä välissä olen tehnyt corea ja yrittänyt löytää ne syvät vatsalihakset. Jotka oikeasti olivatkin ihan jossain muualla kuin missä niiden kuvittelin olevan. Onneksi on asiantunteva fysioterapeutti, jonka avulla olen tehnyt harjoitteita ko. lihasten löytämiseen 🙂

Viikko alkoi siis juoksulenkillä ja sitä myöden taas terveellisemmällä otteella elämään. Täysin en ole gluteenia onnistunut pitämään pois ruokavaliosta. Koska mitään oireita selässä ei ole. Sehän on ihan hölmöä, että ajattelen näin. Niitä oireita pitäisi ennalta ehkäistä eikä vasta sitten alkaa tekemään asialle jotain, kun selkä oireilee. Vinkkasitte viimeksi ihania gluteenittomia tuotteita. Nyt mä tulin vinkkaamaan teille uusimman löytöni. Kikhernepastan. Aivan tajuttoman hyvää. En tiedä onko olemassa erimerkkisiä kikhernepastoja, mutta meidän kaapista löytyi kaksi Palmuston kikhernepastapussia, jotka olin aiemmin ostanut. Siinä pastaa keitellessäni tutkailin pussia tarkemmin. Made in Nokia. Ihan tuossa vieressä. Lähellä sitä rakasta elämäntyötäni, perheyritystämme.

Aineksina vain kikhernettä ja vettä. Yllätyin kuinka hyvä suutuntumakin oli. Mausta puhumattakaan. Tähän väliin täytyy sanoa, että tämä ei ole maksettu mainos 😉 Pastan kanssa nautin vihreää pestoa ja voi, kuinka haluaisin kertoa valmistaneeni tuon peston itse. Mutta ei, se oli kaupan hyllyltä. Lisäksi suomalaisia kirsikkatomaatteja ja italialaista parmesan-juustoa muutama lastu. Se, missä aiemmin olen vältellyt pastaa lounaalla on johtunut siitä, että loppupäivä on kulunut jokseenkin ähkyssä. Nyt pari tuntia pastan syömisen jälkeen olo on edelleen energinen eikä ole tullut sitä järkkyä makeanhimoakaan niin kuin yleensä perinteisen pastan syömisen jälkeen.

LOUNASPASTA

puoli pussia kikhernepastaa keitettynä

1 rkl vihreää pestoa
8 kirsikkatomaattia
muutama lastu parmesan juustoa
tuoretta timjamia
-sekoita ainekset keskenään
-nauti ♥

Oletteko muuten kokeilleet kikhernepastaa? Oikeasti tuo annos riittäisi kahdelle, mutta itselläni oli vain niin julmettu nälkä juoksulenkin jälkeen, että kiskaisin sen sitten itse menemään. Hei, tästä on hyvä polkaista viikko käyntiin. Nyt kun tämän viikon bloggaukset on suunniteltu etukäteen, niin minulla on ilo kertoa teille, että ohjelmistosta löytyy hyvinvointi-idolini esittelyä, vähän taas analysointia onnellisuudesta, vaatteiden huoltoa sekä perjantaimyyssejä. Sekalaisessa järjestyksessä. Noh, ehkä perjantaimyyssien ajankohta tulee olemaan perjantai 😀

ILOISTA ALKANUTTA VIIKKOA,

 

 


torstai 31. elokuun 2017

Herkulliset uunibataatit

MOIKKAMOI IHANAT

ja iiiiso virtuaalihalaus teille taas tsempeistänne eiliseen postaukseen  ♥ Olen aina ollut sitä mieltä, että on suhteellisen helppoa olla nainen. En ole kärsinyt itkupotkuraivareista, mielialanvaihteluista sun muista ja elämä on ollut varsin seesteistä. Sen takia tämä puskista iskenyt analysointivaihe on pikkuisen havahduttanut. Näin lievästi sanottuna 🙂 Aina olen ollut kova analysoimaan, mutta analysoinnin kohteena on ollut enemmänkin elämä yleisellä tasolla. Nyt on menty aika henkilökohtaisiin ja tietyllä tapaa itsekkäisiinkin ajatuksiin. Siinä, missä aiemmin pidin epäitsekkyyttä hyveenä, ei se välttämättä sitä pitkässä juoksussa olekaan.

No mutta hei, sitä pitää itse myös rakastaa itseään ja pitää huoli siitä, että jaksaa. Mulle suurta osaa tässä kokonaisuudessa näyttelee ravinto. Tiedättekö, kun jostain ruoista tulee vaan niin maailmankaikkeuden euforinen olo. En sitä väitä, etteikö se euforinen olo voisi tulla juuri oikein paistetusta sisäfilepihvistä, mutta viime aikoinan euforinen olo on liittynyt enemmän kasvisruokaan. Tai sanotaanko lihattomaan ruokaan. Kyllä maanantainen nakkisoppakin maistui tuoreen ruisleivän kanssa, mutta jos täytyy verrata, niin näiden taivaallisten vegeuunibataattien jälkeen leijuin ehkä vielä enemmän pilvissä. Pilvien yläpuolella, oikeastaan.

Bataatit loistivat poissaolollaan monta vuotta meidän keittiössä. Molemmat lapset kun olivat erikoisruokavaliolla vauvoina, niin keitin ja soseutin bataattia niin paljon, että olin jo varma, että meidän keittiössä ei näitä oransseja möllyköitä enää koskaan nähdä. Pelkkä bataatin makea hajukin jo tökkäsi. Kunnes pari kolme vuotta sitten aloin lämmittelemään suhdettani bataattiin uudestaan. Nyt olen jo umpirakastunut siihen ja se menee ihan pelkältäänkin uunista suoraan syötynä. Bataattiranut on ehkä koukuttavin ruoka mitä tiedän. Mutta eipä nämä vegeuunibataatit niille hirmuisesti häviä. Näihin olisi kyllä muuten sopinut päälle esimerkiksi fetamurua…:)

HERKULLISET VEGEUUNIBATAATIT
kahdelle

2 bataattia
-pese bataatit ja tee niihin veitsellä viilto pitkittäissuuntaisesti
-laita folion sisään ja kypsennä 200 asteisessa uunissa noin tunti
-valmista sillä aikaa täytteet

Kikhernemustapaputäyte
purkki kikherneitä
purkki mustapapuja
2 rkl aurinkokuivattujatomaatteja öljyssä
puolikkaan sitruunan mehu
tuoretta korianteria
mustapippuria
suolaa
-huuhtele ja valuta herneet & pavut
-sekoita pilkottujen aurinkokuivattujen tomaattien ja sitruunanmehun kanssa
-mausta korianterilla, mustapippurilla ja suolalla
-laita jääkaappiin tekeytymään

Punajuuritahna
purkki valkopapuja
2 etikkapunajuurta
1 valkosipulin kynsi
lime&chili kuivamaustetta
suolaa
-huuhtele ja valuta pavut
-soseuta sauvasekoittimella kaikki ainekset sileäksi
-anna tekeytyä jääkaapissa

Lisukkeita jää aivan varmasti yli, joten ne voi käyttää hyväksi seuraavien päivien salaateissa tuomaan ruokaisuutta. En tiedä mikä papukausi mulla on menossa, mutta mustapapuja voisin syödä joka ruoalla. Välillä liotan ja keitän ne itse, mutta usein nappaan valmiiksi keitetyt papuset kaupan hyllyltä.

Insta Storyn puolella vilautinkin tulevan syksyn vaategarderobiani. Olen kuulkaas hurahtanut aivan sivuraiteille. Hyvässä mielessä. Sen sijaan, että syksy olisi harmaan, mustan ja valkoisen sävyttämä, löytyy sieltä tänä vuonna kukkakuvioita. Ja jopa sitä punaista väriä, jota aiemmin olen karsastanut. Huomenna luvassa vaatejuttuja!

TORSTAITERKKUSIN,


maanantai 21. elokuun 2017

Neljän viikon arkiruoat

MOIMOI!

Ja ihanaa alkanutta viikkoa 🙂 Olen huomannut, että tehokkuus on näin maanantaisin huipuissaan. Jos sen näin päättää. Jos maanantaiaamu alkaa rotjaillen, niin sitten se on sitä koko viikko. Aamulla sujahdin eilen silittämääni mekkoon ja päätin, että tästä se lähtee. Puhelimen kalenterissa oli melko monta hommaa tehtävänä, mutta mitä enemmän niitä sain tehtyä, niin se ruokki myös sitä tehokkuutta. Hyvänolontunne tuli siitä, kun sai hommia pois alla. Blogihommia, omia juttuja ja töitätöitä.

Arkiruoat ovat usein ne, jotka aiheuttavat päänvaivaa. Sitä tulee pyöriteltyä samoja ruokia viikosta toiseen. Ja sitten, kun pitäisi kiireessä keksiä mitä tehdä ruoaksi, niin aivot lyövät tyhjää. Arkiruokailuistamme olen aiemmin kirjoittanut täällä. Samat periaatteet pätevät kyllä vieläkin arkiruokien suhteen. Tällä hetkellä tosin haastetta tuo se, että päätin ryhtyä gluteenittomalle nivelvaivojen vuoksi. Viime viikon sillä aika mallikkaasti olinkin. Viikonloppuna tuli syötyä mökillä pari ruisleipää ja juuri tässä ruokatunnilla huomasin nuudeliaterian jälkeen, että hupsista 😀

Vaikka maanantait tehokkaita ovatkin, niin silloin yleensä haluan päästä ruoanvalmistuksessa helpommalla. Muutenkin nämä arkiruokamme ovat sellaisia ihan tavallisia, kaikille maistuvia ruokia. Ei mitään turhia fiinistelyjä. Usein teen lisäksi myös salaatin tai raastetta. Paitsi keittojen kanssa 🙂 Alla olevassa listassa ovat siis iltaruoat. Lapset syövät koulussa ja me vanhemmat töissä/kotitoimistolla. Kotitoimistolla tulee syötyä edellisen illan jämiä. Makaronilaatikko on sellainen, jota teen iiiison laatikollisen. Sitä syödään pari päivää peräkkäin.

VKO 34
MA: Viiden aineksen pastavuoka
TI: Porkkanalätyt
KE: Kananuudelikeitto
TO: Kinkkupasta
PE: Itämainen uunilohi & riisi

VKO 35
MA: Nakkisoppa
TI: Pinaattilätyt
KE: Rapeat silakkapihvit & perunamuusi
TO: Makaronilaatikko
PE: Makaronilaatikko

VKO 36
MA: Kalasoppa
TI: Siskonmakkarasoppa
KE: Bataattisosekeitto
TO: Lohilasagne
PE: Broileririsotto

VKO 37
MA: Pestopasta
TI: Punainen linssisoppa
KE: Kanacouscoussalaatti
TO: Lohirisotto
PE: Kinkkupiirakka & salaatti

Jos jotain itse kaipaan enemmän viikkoruokiin on kasvisruokia. Kalaa pyrimme syömään ainakin kerran viikossa ja punaisen lihan käyttöä olen yrittänyt vähentää. Löytyykö listasta tuttuja ruokia? 🙂 Niin, kuten totesin, niin tämän suunnitelmallisuuden myötä pyrin myös ruokaan kulutettavan rahan vähentämiseen sekä siihen, ettei tarvitsisi heittää jääkaapista vanhentuneita ruokia pois. Onneksi tuon roskiin heittämisen suhteen olemme pystyneet skarppaamaan tosi hyvin viimeisen parin vuoden aikana ja hävikkiä syntyy yhä vähemmän. Mutta nyt otetaan taas ohjelmistoon kerran viikossa ruokakaupassa käynti. Sellainen, jona ostetaan koko viikon arkiruoat ja muut syötävät/juotavat. Toki maitoa ja leipää joutuu joskus hakemaan viikon varrella. Perjantai-iltana haen yleensä sitten vielä erikseen viikonlopun ruoka-ainekset.

Hei, kiitos vielä ihanista kommenteistanne pariin edelliseen postaukseen 
Palaan kommentteihin myöhemmin tänään, kun pääsen kotiin 🙂

MAANANTAITERKKUSIN,


tiistai 27. kesäkuun 2017

DINNER FOR ONE / KREIKKALAINEN PANNUKAKKU

HEISSULIVEI!

Voi kun voisin välittää ruudun kautta teille tuoksun, jossa yhdistyvät feta, aurinko, sipuli ja rakkaus elämään Sellainen täällä tällä hetkellä leijailee. Instagramin puolella seuraavat ovatkin saaneet nähdä tätä uutta keittiötä hieman laajemmin kuin aiemmin. Myös tuon kauniin (kauneus on katsojan silmässä ;)) näkymän pikkuikkunasta. Kamalaa mutavelliä tuo meidän takapiha, mutta naapurin syreenit kukkivat kovin kauniisti. Pikkuhiljaa olen tuonut keittiöön tavaroita. Vielä täytyy alasokkelit naputella kiinni ja poistaa turkoosit suojamuovit kaapeista sekä lattian suojamatto. Sitten olemme keittiön suhteen valmiita.

Nyt kun mies alkoi uudet työt, niin reissut lisääntyivät huimasti. Mutta kuten totesin aiemmin, niin se on meille arkipäivää. Lasten ollessa ihan natiaisia olin aika paljon viikot yh:na. Nythän tämä jo menee siis ihan rutiinilla. Tykätään viettää tyttöjen kanssa laatuaikaa kolmistaan. Toki sitä toista on ikävä. Varsinkin iltaisin. Varsinkin niitä illan hetkiä kaipaan, kun syömme myöhäisen iltaruoan kaksin ja juttelemme niitä näitä. Tai olemme juttelematta. Pääasia, että se toinen on läsnä.

Kolmistaan kun ollaan tyttöjen kanssa niin usein teen ihan perusarkiruokaa. Nakkikastiketta ja perunoita, italianpataa, kalakeittoa. Miehen ollessa kotona tykkään aina silloin tällöin testata jotain erilaista. Niille meidän myöhäisille arki-iltojen myysseille. Tänään mietin, että miksen mä voisi nauttia siitä hieman erilaisesta ruoasta myös yksikseni. Päivällinen yhdelle. Kun ne kaksi olivat jo syöneet eilisen illan italianpadan jämät. Mieleni teki kreikkalaista salaattia, mutta myös jotain lämmintä. Marian keittiön uunissa valmistui kreikkalainen pannukakku. Dinner for one.

KREIKKALAINEN PANNUKAKKU

taikina
4 dl maitoa
2 munaa
3 dl vehnäjauhoja
suolaa
1 rkl juoksevaa margariinia

täytteet
tomaattia
kevätpunasipulia
fetajuustoa

-sekoita taikinan ainekset keskenään
-kaada voideltuun uunivuokaan tai uuninkestävään paistinpannuun
-lisää päälle siivutettua tomaatti ja kevätpunasipulia
-ripsottele päälle vielä reilusti fetajuustoa
-paista 200 asteessa noin 30 minuuttia
-nauti!

Hei muistattehan te nauttia muuten tästä kesästä? Suomen ihanasta suvesta. Vaikkei sitä aurinkoa ja hellettä ihan joka päivälle riitäkään (better days are coming my friend…), niin onhan tää nyt ihmisen parasta aikaa. Sateenropina on ehkä ihanin ääni, minkä tiedän. Varsin rauhoittava. Kesällä kivointa on se, että elämä alkaa vasta tällain illalla. Itse olen armoton illan torkku yleensä, mutta kesäisin musta tulee illan virkku. Kello lähentelee usein yhtä yöllä, kun maltan lopettaa päivän askareet. Aika ohuilla yöunilla mennään, mutta ehtiihän sitä nukkumaan sitten syksyn pimeilläkin 🙂

Mutta nyt kohti muistipelimatsia. Lapset löysivät mun vanhan eläinaiheisen muistipelin mummulasta. En tiedä onko se tämä vanheneminen vai mikä, mutta kyllä mua viedään niin muistipelissä kuin Unossakin kuin litran mittaa. Pitäis alkaa skarppaamaan asian suhteen 😀

IHANAA TIISTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,