lauantai 18. helmikuun 2017

Gluteeniton & maidoton brunssi ihanassa seurassa ♥

Gluteeniton brunssi (11 of 21)Gluteeniton brunssi (3 of 21) Gluteeniton brunssi (20 of 21)Gluteeniton brunssi (5 of 21)Gluteeniton brunssi (1 of 21) Gluteeniton brunssi (6 of 21) Gluteeniton brunssi (7 of 21) Gluteeniton brunssi (8 of 21)Gluteeniton brunssi (4 of 21) Gluteeniton brunssi (9 of 21) Gluteeniton brunssi (10 of 21)Gluteeniton brunssi (12 of 21)Gluteeniton brunssi (14 of 21) Gluteeniton brunssi (16 of 21)Gluteeniton brunssi (21 of 21)Gluteeniton brunssi (13 of 21)Gluteeniton brunssi (2 of 21)
…pahoitteluni kuvatulvasta! 🙂

HEIPPAHEI!

Ihanan ystäväni Jonnan sanoja lainatakseni ”Emmää kestä”. No emmääkään – elämä ja ystävät ♥ Muutama päivä sitten mietittiin, että jotain aamupalahommaa voisi kehitellä viikonlopulle. Karoliina & F oli tulossa Tampereelle ja Jonnaa sekä pikku-O:takaan ei oltu vähään aikaan nähty. Kaksi kärpästä samalla iskulla, tuplasti ystäviä samaan pöytään. ”Tuutteko meille brunssille?” Hetken mielijohteesta, ex tempore saatiin aikaan niin kiva brunssi, että ei paremmasta väliä. Maidoton ja gluteeniton sellainen. Edes tuo ainoa miessukupuolta edustanut ei kaivannut ennakko-odotuksistaan huolimatta sitä perinteistä munia ja pekonia -linjaa.

Eilen tein pitkästä aikaa siemennäkkäriä, laitoin minttusuklaaraakakakun tekeytymään yön yli jääkaappiin ja valmistin vaniljachiavanukkaat. Tälle aamulle jäi enää lohipiirakan, pannukakkujen ja smoothien tekeminen. Lohipiirakassa meinasi käydä tenkkapoo, sillä en ollutkaan aiemmin käyttänyt kasvispohjaista ranskankermaa. Hyllyvänä otin piirakan pois uunista ja kappas, täytehän jähmettyi ajan saatossa ja makukin osui kohdilleen. Jännitysmomentti koettiin myös pannareiden valmistuksessa, sillä olen tottunut käyttämään niihin mantelijauhoja. Mantelijauhoja olisi kaapista löytynyt puolen desin verran. Onneksi gluteeniton kaurajauho ajoi asiansa. Psylliumia lorahti pannukakkutaikinaan himpun verran liikaa ja pannukakut olivatkin paistettaessa liki sentin korkuisia. Tarjoiltaessa ne kyllä olivat jo lässähtäneet lähelle tavallisen letun paksuutta 🙂 Lapsille croissantteja ja Nutellaa. Toki gluteenittomat ja maidottomat herkut maistuivat heille myös, mutta pelasin varman päälle.

Smoothiessa maistui pinaatti, minttu, kookosvesi ja mango. Toisessa lasissa vastamehustettua appelsiiniomenamehua. Kupissa kuumaa kahvia. Puheensorinaa, kikatusta ja suunnitelmia. Niin ihana viikonlopun aloitus! Pitäisi ottaa tavaksi ystäväporukalla nähdä esimerkiksi joka kuun viimeinen sunnuntai brunssin merkeissä. Ehkä seuraavalle brunssille saadaan nuo kaksi puuttunutta miesvahvistusta mukaan pöydän ympärille 🙂

LEPPOISIN LAUANTAITERKKUSIN,

alle

PS. jos haluatte joihinkin näistä reseptiä, niin hihkaiskaahan kommenttiboksin puolella!

EDIT 20.2.2017

Minttusuklaaraakakakun ohje löytyy täältä 🙂

GLUTEENITON & MAIDOTON LOHIPIIRAKKA

Pohja
3,5 dl gluteenitonta jauhoseosta
0,5 dl gluteenitonta kaurarouhetta
1 tl suolaa
0,5 dl oliiviöljyä
n. 1 dl mantelimaitoa

-sekoita kuivat aineet keskenään
-lisää oliiviöljy ja maito
-passaa mantelimaidolla taikinan koostumus käsiteltäväksi ja leivinpaperin päälle levitettäväksi (eli saa olla aika jämäkkää – niin että pystyt sormin sen vuokaan painelemaan)
-painele vuoan pohjalle ja reunoille
-pistele haarukalla pohjaan reikiä

Täyte
kylmäsavulohta
1 prk kasvispohjaista ranskankermaa
1 muna
suolaa
sitruunapippuria
tilliä
sitruunaa
-sekoita muna, ranskankerma, suola ja sitruunapippuri
-levitä piirakkapohjan päälle
-asettele lohesta rullia piirakan päälle
-paista uunin alatasolla 200 asteessa noin 40 minuuttia
-silppua päälle tuoretta tilliä ja viipaloi sitruunaa

GLUTEENITTOMAT JA MAIDOTTOMAT PANNUKAKUT

3,5 dl gluteenitonta kaurajauhoa
1 tl ruokasoodaa
2 tl psylliumia
ripaus suolaa
2 kananmunaa
3-4 dl mantelimaitoa
0,5 dl oliiviöljyä
-sekoita kuivat aineet keskenään
-sekoita joukkoon kananmuna, öljy ja maito
-anna turvota noin vartin verran ja mikäli taikina on liian jämäkkää, tee mantelimaidolla siitä sopivan löysää
-paista pieniä pannukakkuja paistinpannulla kookosöljyssä


sunnuntai 12. helmikuun 2017

Suorittamista vai täysillä elämistä?

HEIPPATIRALLAA IHANAT

ja kaunista sunnuntai-iltaa ♥ Pitkästä aikaa luvassa sunnuntain syvällisiä. Niin syvällisiä kuin niitä tässä blogissa olette tottuneet lukemaan 🙂

Kuten olen monesti kertonutkin, niin nämä blogipostauksien aiheet tupsahtelevat usein urheilun yhteydessä. Monet tekstit ovat muodostuneet pääni sisällä ihan lyhyenkin juoksulenkin aikana. Tänään aamupäivällä pertsoille kyytiä antaessani mietin, että mikä erottaa suorittamisen täysillä elämisestä. Onko se ainoastaan se nautinto ja tyytyväisyys? Eikö suorittaja voi olla tyytyväinen tekemiseensä vaan tähtää aina vain korkeammalle? Taisin mainita loppuviikon jossain postauksessa, että viime viikko kaikessa kiireessä oli osaltaan suorittamista. Näin kun olen viikonlopun aikana ottanut etäisyyttä viime viikkoon niin olen kuitenkin sitä mieltä, että viime viikko ei ollut suorittamista. Se oli elämistä täysillä. Saavuttamista ja onnistumisen iloa.

Meillä kaikilla on erilaiset energiatasot ja saadaan tyydytystä eri asioista. Itselläni on aina ollut ihan huikean paljon energiaa tehdä asioita ja tyydyn vähään. Vaikka tietyissä asioissa olenkin perfektionisti, niin tarpeen tullen osaan alentaa rimaa. Ehkä se on juuri se ero, mikä erottaa minut suorittajasta. Vaikka sellaiseksi itseäni välillä tituleeraankin. Harvassa ovat ne asiat, joita pitäisin pakkopullana. Otetaan esimerkiksi elämän yksi iso osa-alue eli työ. Mut on kotona opetettu siihen, että työnteko on suuri osa elämää. 13-vuotiaasta asti olin kesätöissä ja olen kasvanut siihen, että nauttiakseen tietyistä jutuista, kuten matkustelusta, pitää painaa hommia. Mutta onko työ suorittamista? Ei se ole, vaan se on normaali osa elämää. Aika suuren suuri osa elämää, kun on naimisissa pankin kanssa 😉 Edes se, että olen sivusta seurannut puhjenneen vatsahaavan ja stressiperäisen sydänvian syntymistä työnteon seurauksena ei ole saanut minua lannistumaan. Rakastan tehdä töitä, sillä tiedän että muuta vaihtoehtoa ei ole. Ei sitä voi tuudittautua siihen, että joku päivä napsahtaa se eurojackpot tilille.
M (2 of 2)

Elääkö suorittaja elämäänsä vain muita ihmisiä ajatellen? Mun on pakko saada tää nyt tehtyä, koska yhteiskunta näin vaatii. Mun on pakko näyttää niille, että mäkin olen sellainen superäiti, että väännän aamupäivän hiekkalaatikollaolon jälkeen vielä lapsille luomuruokaa lounaaksi ja juotan raakamaitoa. Vaikka purskahdankin silkasta väsymyksestä itkuun, kun saan lapset päikkäreille. Kun lapset heräävät päikkäreiltä, niin laitan valmiiksi terveellistä välipalaa enkä hermostu, kun pikku-Matti heittää raivopäissään spelttijauhopannarit maahan. Onko mahdollista, että silloin kun on sinut itsensä kanssa, niin siirtyy automaattisesti pois suorittamismoodista? Tietää omat rajansa ja jaksamisensa kullakin hetkellä. Ja kun on sinut itsensä kanssa, niin osaa elää elämänsä täysillä. Ilman yhteiskunnan tai lähipiirin asettamia paineita siitä, millainen pitäisi olla tai mikä olisi oikea käytösmalli.

Olenko mä ihan hakoteillä pohdintani kanssa? Mikä erottaa täysillä elämisen suorittamisesta? Voiko suorittaja elää täysillä ja nauttia siitä? Mä teen paljon ja saan paljon aikaan. En ole niitä ihmisiä, jotka jäävät laakereilleen lepäämään ja odottavat, että joku hoitaa hommat. Siinä vaiheessa kun muut vielä empii, niin mä olen jo työn touhussa. Silläkin uhalla, että välillä itseänikin huimaa. Meidän äiti ja iskä aina pudistelivat päätään mun touhuille. Kyselivät, että mistä tuollainen on tänne tupsahtanut 😀 Vaikka painoivat niska limassa töitä, niin osasivat ottaa myös lungisti. Mikäköhän siinä muuten on, että terminä tuo suorittaminen on nyt vasta trendin aallonharjalla? Nuo meidän vanhempien ikäluokat 40- ja 50-luvulla syntyneet, suorittivatko he? Vai onko työmoraali ja ajatusmaailma sitten ihan eri suurella ikäluokalla. Ollaanko me ns. pullamössökansaa, joka ei kestä painetta niin paljon kuin nuo meidän muinaiset esi-isät? 😀 Ollaanko laiskistuttu, kun hirmuisen moni asia on tehty helpommaksi kuin aikoinaan? Vai onko se vaan maailma, mikä on muuttunut? Me ihmisinä ollaan edelleen sisukkaita suomalaisia, mutta ulkopuolinen paine on kasvanut liian kovaksi. Tiedä häntä.M (1 of 2)

En tiedä saitteko yhtään punaisen langan päästä kiinni, mutta summasummarum: itse koen, että teen paljon, mutta en vaadi itseltäni liikoja. Elän hetkessä vahvasti kiinni. Elän kuin viimeistä päivää, niin kliseeltä kuin se kuulostaakin. Saan tehdä töitä ja nautin työntekemisestä. Hirmuisen harva juttu elämässä on sitä, että ”mun täytyy”. Ok, yksi juttu on joka on pakkopullaa; perunoiden kuoriminen 😀 Näiden kriteereiden valossa elämässä on kyllä kaikki ihan loistavasti. Koen, että elän täysillä, mutta ilman suorittamista. Ja mikä pääasia, olen onnellinen. Tässä ja nyt. Mun ei tarvitse voittaa ketään tässä elämisen kilpailussa. Ainoa, jota vastaan voin taistella on oma itseni.

Toivotan teille nyt jo ihan superihanaa ja nautinnollista tulevaa viikkoa. Eläkää hetkessä ja nauttikaa joka hetkestä. Elämän virta vie mukanaan ja välillä sitä pyrkii räpistelemään vastaan. Jälkeenpäin kaikki räpistelyt vain naurattaa. Mitäs jos herättäisiin huomenna maanantaina (työ)päivään ja uuteen viikkoon sillä ajatuksella, että tästä tulee ihan mielettömän kiva viikko? 🙂 Kokeillaan ainakin jooko, mä uskon vahvasti ajatuksen voimaan 

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,

alle

PS. Apetina-arvonnassa onni suosi Minttu-Maariaa, onnea onnea 🙂 Olemme sinuun yhteydessä!


maanantai 06. helmikuun 2017

5 x ruokaisa lounassalaatti

HEISSULIVEI IHANAT,

ja aurinkoista maanantaita! Kun katsoo säätiedotusta tälle viikolle niin ei voi muuta kuin hymyillä; joka päivälle on luvattu aurinkoa! Suurin osa päivistä tosin menee sisätiloissa, mutta tämän viikon missiona on liikkua ulkona. Ei vielä välttämättä hiihtää korkealla sykkeellä, mutta ainakin harrastaa pitkiä kävelylenkkejä ja pikkuisen sivakoida matalalla sykkeellä. Pitikin tulla tuollainen flunssa heti, kun hiihtoputki alkaa olemaan komeassa vauhdissa. Ulkoilun lisäksi tämän viikon missiona on jälleen syödä monipuolisesti ja terveellisesti. Lounaaksi ruokaisia salaatteja ja iltaruoaksi ehtaa kotiruokaa. Aamulla aloittaa päivä puurolla tai tuorepuurolla. Syödä pakkanen tyhjiksi viime kesän marjoista ja mehustaa bataatista ja porkkanoista mehua. Lisätä mehuun sellainen tujaus inkivääriä, että kaktusperhe kurkusta muuttaa mielekkäämmille apajille 😉
Lounassalaatti (2 of 8)Lounassalaatti (4 of 8)Lounassalaatti (3 of 8)
Olenkin tainnut tuoda esiin jo monta kertaa aiemminkin rakkauteni runsaita ja ruokaisia lounassalaatteja kohtaan. Jotenkin tuo rakkauteni niitä kohtaan nousi uuteen ulottuvuuteen taannoisella New Yorkin reissullamme, kun nappasimme joka päivä mukaamme lounassalaatit. Jopa nuo pienimmät kullanmurut, jotka täällä kotioloissa ehkä hieman dissaa pupujen ruokaa (toim. huom. pupujen ruokaa omasta mielestään), olivat reissun päällä innoissaan salaattibaareissa. Rakensivat yhteisen salaattinsa yleensä salaattipohjan lisäksi grillatusta kanasta tai lohesta. Sekä hedelmistä. Hedelmäthän tuovat salaatteihin tosi kivasti raikkautta. Kuten tämän päivän lounassalaattiini. Muistan muuten kuulleeni jostain, että pinaatti, kaikessa terveellisyydessään, olisi vielä terveellisempi keitettynä. En nyt mene takuuseen tuosta väittämästä, mutta harvoin sitä keitettynä tulee syötyä 😀

KIPPARI-KALLEN LOUNASSALAATTI

1 pieni pussillinen baby pinaattia
puolikas purkki kikherneitä valutettuna
puolikas ananaspalapurkki
fetajuustoa
punasipulia
persiljaa
oliiviöljyä
mustapippuria

-sekoita keskenään pinaatti, kikherneet, punasipulirenkaat ja ananas
-koristele fetajuustolla ja persiljalla
-lorauta päälle oliiviöljyä ja kierrä mustapippurimyllystä pari kierrostaLounassalaatti (7 of 8)Lounassalaatti (1 of 8)Lounassalaatti (5 of 8)Lounassalaatti (6 of 8)

Tällä hetkellä on taas kikhernekausi. Onko teillä muuten ruoka-ainekausia? Itse ainakin kulutan aina yhden ruoka-aineen loppuun, kuten musiikkikappaleenkin ja sitten kyllästyn siihen. Vaihdan toiseen ruoka-aineeseen ja sama homma. Jossain vaiheessa nuo loppuun kulutetut ainesosat pääsevät taas ruokiin. Kikherneet löytää tällä hetkellä tiensä liki ruokaan kuin ruokaan. Eikä se olekaan lainkaan huono juttu, sillä kikherne on myös käsittääkseni erittäin terveellistä ja sisältää runsaasti proteiinia. Pitää hienosti nälkää lounassalaatissa! Take away -lounassalaattissa yhdistin kikherneet tuon ikuisesti rakastamani parsakaalin kanssa. Parsakaalista itsestään saa myös oivan ja ruokaisan salaatin, kuten tämä Itämainen parsakaalisalaattini. Aina silloin tällöin on niitä päiviä, että kaipaa lämmintä lounasta, joten miksei sitten lounaan sijaa ajaisi tuollainen lämmin salaatti 🙂 Myös vain osa salaatista voi olla lämmintä, kuten tässä ruokaisassa salaatissani. Jos kulutan jonkin ruoka-aineen loppuun, niin sitten on tietty aina niitäkin ruoka-aineita, joita en muista koskaan käyttää. Yksi niistä on tofu. Rakastan rapsakaksi paistettua tofua. Sellaista, johon on tehty maapähkinästä marinadi. Oi että, nyt tiedän mitä tänään pitää kaupasta hakea…tofua! Parsakaalisalaattiin lisäsin sitruunanmehulla marinoitua tofua ja paistettuja cashewpähkinöitä.

Tälle illalle on myös suunnitelmissa tehdä lisää niitä viime viikolla tekemiäni lakritsitaateleita. Yllättävästi ne ovat maistuneet tuolta jääkaapista myös muulle perheelle! Pitäisköhän muuten kaivaa myös verenpainemittari esiin…sen verran jytyä ainetta tuo raakalakritsijauhe tuntuu olevan 😉 Nyt hieman kolistelemaan, josko tuo yksi karvainen unikeko tuolta heräisi. On ollut pari päivää vähän väsynyt eikä ruoka ole maittanut. Liekö jotain koiralenssuakin liikkeellä!

ILOISTA ALKANUTTA VIIKKOA,

alle


perjantai 03. helmikuun 2017

Kahden ainesosan suussasulava herkku

…herkku, herkullinen, herkullisempi, the utmost herkullisin, helmikuu 

HEI HUOMENTA IHANAT!

Rise & shine ja kohti viikon vikaa työpäivää! Tai oikeastaan se vika työpäivä tällä viikolla on jo täydessä käynnissä. En tiedä kuuluisiko mun pyytää teiltä jo anteeksi, kun viimeiset kolme postausta ovat kaikki sisältäneet jotain ”herkullista” 😀 Mutta sitä tämä helmikuu ja elo ylipäätään nyt tällä hetkellä on. Herkkua. Toivoisin, että jossain vaiheessa myös sisustuspostauksia mahtuisi mukaan. Herkullisia kevät värejä sisustustyynyissä ja hempeitä kukkia. Viikonloppuna menemme imemään inspiraatiota Asta-messuille ja toivottavasti tekemään hyviä tarjoushankintoja mm. kodinkoneiden myötä. Tällä viikolla meillä porattiin maalämpö tontille ja remppa etenee suunnitelmien mukaan. Purkuvaihetta eletään edelleen, mutta eiköhän pian päästä jo rakentamaankin. Suurta päänvaivaa on tuottanut kodinkoneiden väri. Emme välttämättä haluaisi enää rosterisia, emmekä välttämättä integroitujakaan. Sehän nyt vissiin pitäisi päättää, että onko se keittiö musta vai valkoinen, jotta voisi mahdollisesti tehdä hankinnat joko valkoisena tai mustana. Niin paljon siitä mustasta keittiöstä haaveilen, mutta veikkaan, että päädymme kuitenkin valkoiseen. Aivan liian paljon isoja päätöksiä tällaiset 😉Lakritsitaatelit (3 of 7)Lakritsitaatelit (1 of 7)Lakritsitaatelit (5 of 7)
Mutta siihen kahden ainesosan suussasulavaan herkkuun palatakseni. Jotkut teistä varmaan huomasi viime perjantaina, kun snäpissä ja instagramin puolella hehkutin ostamiani lakritsitaateleita. Ihan totta, ne ovat parasta mitä olen suuhuni laittanut. Kohtuullisen hintavia tosin, mutta niinhän taatelit jo pelkälläänkin ovat. Luin tuoteselostetta ja siinä sanottiin vain taatelit, lakritsijauhe ja kasvisöljy. Tiputin viimeisimmän pois ja katsoin miten pelkät taatelit ja raakalakritsijauhe synkkaavat keskenään. Oh boy, vähän liiankin hyvin! Vievät kielen mennessään.

LAKRITSITAATELIT

15 – 20 mehukasta medjool -taatelia
1 – 2 rkl raakalakritsijauhetta

-poista taateleista kivet ja paina ne takaisin kiinni
-sekoita taatelit ja raakalakaritsijauhe keskenään (esim pienessä pussissa)
-nauti!

Laitoin nämä suloisuudet lasipurkkiin ja säilytän jääkaapissa. En tiedä kauanko säilyvät, mutta tuskin nuo nyt pilalle ehtivät mennä 😉 Te, ketkä kammoksutte sanaa ”raaka” esimerkiksi raakakaakaojauheessa, niin tuo raakalakritsijauhe on ihan eri luokkaa. Se on makeaa kuin mikä. Sisältää luontaista makeutusainetta lakritsinjuuresta. Purkin kyljessä luki näin ”Lakritsijauheen persoonallinen maku tulee moninkertaisesti sokeria makeammasta klykyrretiinistä, joka on luontainen osa lakritsin juurta.” Jep, tämä klykyrretiini on aika kiva kaveri, vaikken osaa sitä edes sanoa 😀Lakritsitaatelit (2 of 7)Lakritsitaatelit (6 of 7)Lakritsitaatelit (4 of 7)

Salmiakkipääkallot vaviskaa, teidät on syrjäytetty! Eipä tarvitse tänään mennä hakemaan viikonlopun herkkuja kaupasta. Riittää, kun avaa jääkaapin oven. Illan perjantaimyyssit ovat vielä avoinna. Pienen pieni idea tuolla jossain muhii, mutta toivotaan että saadaan se ”paperille”. Tai lähinnä nyt lautaselle 🙂

IHANAA VIIKON VIKAA ARKIPÄIVÄÄ 

alle


torstai 02. helmikuun 2017

3 x herkullinen arkiruoka (sis. arvonnan)


HEISSULIVEI,

sitä ollaan jälleen oltu lempipuuhassani; Apetinan yhteistyökampanjan myötä pääsin kehittelemään Apetina -juustojen ympärille erilaisia kasvisruokareseptejä. Meillähän on ollut käytössä tuo Apetinan aurinkokuivattu -fetajuusto jo vuosia. Äidiltä saadussa reseptissä. Helppoakin helpommassa salaatissa, johon tulee kirsikkatomaattia ja hunajamelonia. Fetajuuston lisäksi. Kolmen ainesosan maukas salaatti. Tällä kertaa pääsin laajentamaan repertuaariani lämpimiin kasvisruokiin asti. Joihin Apetina -tuotteet sopivatkin erittäin hyvin. Helposti saa herkullista aikaan, arkeen ja juhlaan sopivia. Näissä resepteissä panostin tosin arkiruokiin, sillä halusin haastaa itseni pois niistä perinteisistä arkiruoista. Apetina sopii erittäin moniin kasvisruokiin ja kehittelin reseptit vähän eri kulmista. Mielestäni onnistuin aika hyvin, toivottavasti näistä on myös teille apua arkiruokia miettiessänne 🙂 Kaikista resepteistä söi neljä henkilöä; kaksi aikuista ja kaksi lasta.

Munakas tai siitä jalostettu versio frittata on meidän keittiössä harvemmin nähty herkku. Pinaatti, fetajuusto ja sipuli sulavat sopusointuisesti suuhun. Tämä kelpasi myös lapsillekin, pienen suostuttelun jälkeen. Tästä taisi tulla meidän arki-iltojen pelastajaruoka!

Arla Apetina (1 of 31)Arla Apetina (10 of 31) Arla Apetina (3 of 31) Arla Apetina (12 of 31) Arla Apetina (15 of 31)

PINAATTINEN JUUSTO-FRITTATA

n. 175 g Arla Apetina® pala -juustoa
1 pieni punasipuli
1 valkosipulin kynsi
1 rkl oliiviöljyä
2 dl tuoretta pinaattia pienisteltynä
5 kirsikkatomaattia puolitettuna
5 kananmunaa
2 rkl maitoa
mustapippuria myllystä

– kuori ja pienistele sipulit
– kuullota niitä oliiviöljyssä pannulla hetki
– sekoita keskenään puolet Arla Apetina® pala -juustosta kananmunien ja maidon kanssa
– lisää seokseen pienistelty pinaatti, tomaatit ja pippuri
– kaada paistinpannulle ja anna seoksen muhia miedolla lämmöllä
– kun frittata on melkein kypsä (keskeltä vielä hieman raaka), lisää juustoa murusteltuna  ja siirrä paistinpannu uuniin 200 asteeseen grillivastuksen alle, kunnes frittata on kypsäArla Apetina (14 of 31)Arla Apetina (13 of 31)Arla Apetina (2 of 31)Arla Apetina (16 of 31)

Moni mieltää fetajuustot helposti välimerellisiin maisemiin. Niin teen minäkin. Välimerellisistä mauista muistuttaa myös kehittelemäni paahdettu paprika-tomaattikeitto. Uunin kautta kierrätettynä paprika ja tomaatti saivan ihanan maun. Maun, joka oikeastaan maistui hieman jopa auringolle. Lisämakua keittoon toivat nuo aurinkokuivattujen tomaattien makuiset fetajuustokuutiot. Lisukkeeksi sekoitin turkkilaisesta jogurtista, mintusta, hunajasta ja sitruunamehusta tuollaisen maustetun jugurtin, joka sopikin keittoon oikein loistavasti.

Arla Apetina (4 of 31) Arla Apetina (19 of 31)Arla Apetina (6 of 31)Arla Apetina (17 of 31) Arla Apetina (20 of 31)

PAAHDETTU PAPRIKA-TOMAATTIKEITTO

2 suippopaprikaa
4 tomaattia
100 g Apetina® Snack, aurinkokuivatut tomaatit
1 punasipuli
2 valkosipulin kynttä
5 dl vettä
kasvisliemikuutio
tuoretta korianteria puoli punttia
tuoretta minttua puoli punttia
mustapippuria myllystä

– pese paprikat ja tomaatit, halkaise ne ja poista paprikan siemenet
– laita uuniin 225 asteeseen grillivastuksen alle, kunnes paprikat alkavat tummua
– sillä välin lisää juustopaketin öljyä kattilaan 1 rkl
– kuori ja pienistele sipulit ja kuullota niitä öljyssä
– kun paprikat ovat tummuneet, poista ne ja tomaatit uunista
– kuori paprikat, kun ne ovat hieman jäähtyneet
– lisää paprikat, tomaatit, kasvisliemikuutio sekä vesi kattilaan
– anna porista kymmenisen minuuttia ja lisää tuoreet yrtit pienisteltynä sekä valutetut juustokuutiot
– lisää pippuria myllystä
– surauta sauvasekoittimella sileäksi ja kiehauta
– tarjoile mintulla, hunajalla ja sitruunamehulla maustetun jugurtin kanssaArla Apetina (18 of 31)Arla Apetina (21 of 31)Arla Apetina (5 of 31)

Vasta viime aikoina olen antanut periksi ajatukselle, että lämmin ja suolainen piirakka voisi toimia myös arki-iltaruokana. Aamulla ennen töihin lähtöä kun ottaa piirakkapohjan sulamaan (tai pikaisesti tekaisee piirakkapohjan) voi työpäivän jälkeen valmistaa arkiruoan suitsaitsukkelaa. Siinä missä olen pitänyt piirakkaa myös epäsopivana arkiruokana, olen myös pitänyt punajuuria hirmuisen työläänä raaka-aineena. Aina ennen olen luullut, että niiden valmistamiseen menee liikaa aikaa. Sitä arvokasta aikaa, jota arki-iltoina ei ole.  Kunnes tajusin siivuttaa punajuuret ihan ohuiksi siivuiksi. Valkosipuli-persilja juustokuutiot ja punajuuri keskustelevat kivalla tavalla tässä piirakassa. Jonka pohjassa käytin pakkasesta löytynyttä lehtitaikinaa.

Arla Apetina (7 of 31) Arla Apetina (24 of 31) Arla Apetina (27 of 31) Arla Apetina (8 of 31) Arla Apetina (29 of 31)

PUNAJUURI-JUUSTOPIIRAKKA

Pohja
pakastealtaan valmistaikina (esim. ruistaikina tai lehtitaikina)

Täyte
200 g Apetina® kuutiot 3% valkosipuli-persilja
4 punajuurta
2 valkosipulin kynttä
1 punasipuli
oliiviöljyä
2 kananmunaa
1 dl kevyt kermaviiliä
puolikkaan sitruunan mehu
mustapippuria
tuoretta korianteria
rosmariinia

– pese ja kuori punajuuret (hanskat kädessä!), siivuta ne ohuen ohuiksi
– paista punajuuria ja sipuleita oliiviöljyssä noin vartin verran, kunnes punajuuret ovat pehmenneet
– vuoraa piirakkavuoka leivinpaperilla ja levitä taikinalevyt siihen
– lado punajuuret ja sipulit taikinalevyn päälle
– sekoita kananmunat, kermaviili, sitruunamehu ja mausteet/yrtit sekaisin
– pienistele suurin osa juustosta munakermaan
– kaada munakerma punajuurien päälle
– paista piirakkaa uunissa 200 asteessa noin puolisen tuntia, kunnes piiras on kauniin ruskea
– pienistele loput juustosta piirakan päälleArla Apetina (28 of 31)IDArla Apetina (31 of 31)Arla Apetina (9 of 31)Arla Apetina (26 of 31)

Kuten olemme teidän kanssa aiemminkin puhuneet, niin sitä osaa arvostaa arkiruokaa, jonka saa pöytään vaivattomasti. Arkiruokaa, joka kuitenkin sulaa suussa. Huomasitteko muuten, että resepteissäni ei ole käytetty lainkaan suolaa? Juustot ovat sen verran suolaisia, että muuta suolaa ei tarvitse lisätä. Lisäksi yllätyin siitä, kuinka kermaisen ja täyteläisen maun esimerkiksi tuolle keitolle juuston avulla sain. Eipä tarvinnut suurustella perunoilla sun muilla 🙂 Sitten siihen lupaamaani lukijakilpailuun:

Mitä kasvisruokaa sinä valmistaisit käyttäen Apetina -tuotteita?

Vastaamalla tähän kysymykseen tämän postauksen kommenttiboksissa olet mukana K-ryhmän 40 euron lahjakortin arvonnassa.
Arvonta-aika alkaa nyt ja loppuu viikon päästä eli 9.2.2016 klo 10.00. Arvonnan säännöt löydätte täältä.

ILOISTA TORSTAITA,

alle

YHTEISTYÖSSÄ APETINA

lifie-logo-rgb-1