HEISSULIVEI,
sitä ollaan jälleen oltu lempipuuhassani; Apetinan yhteistyökampanjan myötä pääsin kehittelemään Apetina -juustojen ympärille erilaisia kasvisruokareseptejä. Meillähän on ollut käytössä tuo Apetinan aurinkokuivattu -fetajuusto jo vuosia. Äidiltä saadussa reseptissä. Helppoakin helpommassa salaatissa, johon tulee kirsikkatomaattia ja hunajamelonia. Fetajuuston lisäksi. Kolmen ainesosan maukas salaatti. Tällä kertaa pääsin laajentamaan repertuaariani lämpimiin kasvisruokiin asti. Joihin Apetina -tuotteet sopivatkin erittäin hyvin. Helposti saa herkullista aikaan, arkeen ja juhlaan sopivia. Näissä resepteissä panostin tosin arkiruokiin, sillä halusin haastaa itseni pois niistä perinteisistä arkiruoista. Apetina sopii erittäin moniin kasvisruokiin ja kehittelin reseptit vähän eri kulmista. Mielestäni onnistuin aika hyvin, toivottavasti näistä on myös teille apua arkiruokia miettiessänne 🙂 Kaikista resepteistä söi neljä henkilöä; kaksi aikuista ja kaksi lasta.
Munakas tai siitä jalostettu versio frittata on meidän keittiössä harvemmin nähty herkku. Pinaatti, fetajuusto ja sipuli sulavat sopusointuisesti suuhun. Tämä kelpasi myös lapsillekin, pienen suostuttelun jälkeen. Tästä taisi tulla meidän arki-iltojen pelastajaruoka!
PINAATTINEN JUUSTO-FRITTATA
n. 175 g Arla Apetina® pala -juustoa
1 pieni punasipuli
1 valkosipulin kynsi
1 rkl oliiviöljyä
2 dl tuoretta pinaattia pienisteltynä
5 kirsikkatomaattia puolitettuna
5 kananmunaa
2 rkl maitoa
mustapippuria myllystä
– kuori ja pienistele sipulit
– kuullota niitä oliiviöljyssä pannulla hetki
– sekoita keskenään puolet Arla Apetina® pala -juustosta kananmunien ja maidon kanssa
– lisää seokseen pienistelty pinaatti, tomaatit ja pippuri
– kaada paistinpannulle ja anna seoksen muhia miedolla lämmöllä
– kun frittata on melkein kypsä (keskeltä vielä hieman raaka), lisää juustoa murusteltuna ja siirrä paistinpannu uuniin 200 asteeseen grillivastuksen alle, kunnes frittata on kypsä
Moni mieltää fetajuustot helposti välimerellisiin maisemiin. Niin teen minäkin. Välimerellisistä mauista muistuttaa myös kehittelemäni paahdettu paprika-tomaattikeitto. Uunin kautta kierrätettynä paprika ja tomaatti saivan ihanan maun. Maun, joka oikeastaan maistui hieman jopa auringolle. Lisämakua keittoon toivat nuo aurinkokuivattujen tomaattien makuiset fetajuustokuutiot. Lisukkeeksi sekoitin turkkilaisesta jogurtista, mintusta, hunajasta ja sitruunamehusta tuollaisen maustetun jugurtin, joka sopikin keittoon oikein loistavasti.
PAAHDETTU PAPRIKA-TOMAATTIKEITTO
2 suippopaprikaa
4 tomaattia
100 g Apetina® Snack, aurinkokuivatut tomaatit
1 punasipuli
2 valkosipulin kynttä
5 dl vettä
kasvisliemikuutio
tuoretta korianteria puoli punttia
tuoretta minttua puoli punttia
mustapippuria myllystä
– pese paprikat ja tomaatit, halkaise ne ja poista paprikan siemenet
– laita uuniin 225 asteeseen grillivastuksen alle, kunnes paprikat alkavat tummua
– sillä välin lisää juustopaketin öljyä kattilaan 1 rkl
– kuori ja pienistele sipulit ja kuullota niitä öljyssä
– kun paprikat ovat tummuneet, poista ne ja tomaatit uunista
– kuori paprikat, kun ne ovat hieman jäähtyneet
– lisää paprikat, tomaatit, kasvisliemikuutio sekä vesi kattilaan
– anna porista kymmenisen minuuttia ja lisää tuoreet yrtit pienisteltynä sekä valutetut juustokuutiot
– lisää pippuria myllystä
– surauta sauvasekoittimella sileäksi ja kiehauta
– tarjoile mintulla, hunajalla ja sitruunamehulla maustetun jugurtin kanssa
Vasta viime aikoina olen antanut periksi ajatukselle, että lämmin ja suolainen piirakka voisi toimia myös arki-iltaruokana. Aamulla ennen töihin lähtöä kun ottaa piirakkapohjan sulamaan (tai pikaisesti tekaisee piirakkapohjan) voi työpäivän jälkeen valmistaa arkiruoan suitsaitsukkelaa. Siinä missä olen pitänyt piirakkaa myös epäsopivana arkiruokana, olen myös pitänyt punajuuria hirmuisen työläänä raaka-aineena. Aina ennen olen luullut, että niiden valmistamiseen menee liikaa aikaa. Sitä arvokasta aikaa, jota arki-iltoina ei ole. Kunnes tajusin siivuttaa punajuuret ihan ohuiksi siivuiksi. Valkosipuli-persilja juustokuutiot ja punajuuri keskustelevat kivalla tavalla tässä piirakassa. Jonka pohjassa käytin pakkasesta löytynyttä lehtitaikinaa.
PUNAJUURI-JUUSTOPIIRAKKA
Pohja
pakastealtaan valmistaikina (esim. ruistaikina tai lehtitaikina)
Täyte
200 g Apetina® kuutiot 3% valkosipuli-persilja
4 punajuurta
2 valkosipulin kynttä
1 punasipuli
oliiviöljyä
2 kananmunaa
1 dl kevyt kermaviiliä
puolikkaan sitruunan mehu
mustapippuria
tuoretta korianteria
rosmariinia
– pese ja kuori punajuuret (hanskat kädessä!), siivuta ne ohuen ohuiksi
– paista punajuuria ja sipuleita oliiviöljyssä noin vartin verran, kunnes punajuuret ovat pehmenneet
– vuoraa piirakkavuoka leivinpaperilla ja levitä taikinalevyt siihen
– lado punajuuret ja sipulit taikinalevyn päälle
– sekoita kananmunat, kermaviili, sitruunamehu ja mausteet/yrtit sekaisin
– pienistele suurin osa juustosta munakermaan
– kaada munakerma punajuurien päälle
– paista piirakkaa uunissa 200 asteessa noin puolisen tuntia, kunnes piiras on kauniin ruskea
– pienistele loput juustosta piirakan päälle
Kuten olemme teidän kanssa aiemminkin puhuneet, niin sitä osaa arvostaa arkiruokaa, jonka saa pöytään vaivattomasti. Arkiruokaa, joka kuitenkin sulaa suussa. Huomasitteko muuten, että resepteissäni ei ole käytetty lainkaan suolaa? Juustot ovat sen verran suolaisia, että muuta suolaa ei tarvitse lisätä. Lisäksi yllätyin siitä, kuinka kermaisen ja täyteläisen maun esimerkiksi tuolle keitolle juuston avulla sain. Eipä tarvinnut suurustella perunoilla sun muilla 🙂 Sitten siihen lupaamaani lukijakilpailuun:
Mitä kasvisruokaa sinä valmistaisit käyttäen Apetina -tuotteita?
Vastaamalla tähän kysymykseen tämän postauksen kommenttiboksissa olet mukana K-ryhmän 40 euron lahjakortin arvonnassa.
Arvonta-aika alkaa nyt ja loppuu viikon päästä eli 9.2.2016 klo 10.00. Arvonnan säännöt löydätte täältä.
ILOISTA TORSTAITA,
YHTEISTYÖSSÄ APETINA
Nukkumaan mennessämme mietin, että pitäisiköhän nyt kuitenkin avata tietokone ja katsoa pikaisesti onko blogiin tullut hyväksyttäviä kommentteja. En onneksi antanut periksi. Otin sängyssä kirjan käteeni ja hetken päästä huomasin, että silmät painuvat kiinni. Nukuin kuin tukki ja seuraavana aamuna heräsin virkeänä. Miehellekin tätä euforista olotilaani hehkutin, mutta uumoilimme sen olevan vain alkuhuumaa 🙂 Eihän mikään muutos voi näin nopeasti näkyä. Seuraavana iltana vielä tuli juuri ennen iltakahdeksaa hirmuinen tarve viettää laatuaikaa kännykän kanssa, kahlata uutiset, sähköposti ja somekanavat läpi. Sillä tavalla, että kun kello löi iltakahdeksan, niin silmissä vilisi ja sormet olivat krampissa.
Liekö herkkulakon vai hiihtoharrastuksen ansiota vai molempien yhteensä, mutta tänä aamuna vaatehuoneestani löytämät ”motivaatiohousut” mahtuivat tuosta vain sujahtamalla päälleni. Olen maailman laiskin vaatteiden palauttaja/vaihtaja (tai siis sovittaja) ja aikoinaan noita motivaatiovaatteita kertyi enemmänkin. Näissäkin farkuissa oli vielä laput kiinni. En muista koska olisin viimeksi mahtunut 36-kokoisiin farkkuihin enkä ylipäätään voi ymmärtää, että olen sellaiset mennyt ostamaan viime vuosien aikana! Vaikka tavoitteena herkkulakolla ei ollut painon pudottaminen, niin näen kyllä timmiytyneen vartalon pelkästään plussana. Vaakaa emme edelleenkään omista, joten hienosti pärjää sillä vanhalla tutulla housun vyötärö -säännöllä. Kun housut alkavat puristamaan vyötäröstä, niin on aika tehdä jotain. Tällä neuvolla olen mennyt eteenpäin viime vuodet. Viime syksyn mekkovillityksen lomassa sitä ei vaan huomannut, että housut hiukkasen puristivat.
