perjantai 19. helmikuun 2021

Parmesan-rosmariiniperunat & valkosipulimajoneesi

2

UUH!

Hätsynpikaisesti tulin jakamaan teille vinkin viikonlopun varalle. Jos siis ruokasuunnitelmanne ovat vielä auki. Olen kaikki nämä vuodet ollut perunan puolestapuhuja ja sillä tiellä jatketaan. Perusraaka-aine, edullinen, täyttävä ja kaikkia kuulopuheita vastaan, myös terveellinen. Ellei sitä liota öljyssä, kuorruta parmesanilla ja dippaa valkosipulimajoneesiin 😀 Toki eihän tuokaan nyt perunan terveellisyyttä murenna. Varsinkin, kun öljy on neitsytoliiviöljyä ja majoneesi itse tehtyä.

Ja toisaalta, onko sen väliäkään? Ainakaan näin perjantaina ♥ ID

Parmesan-rosmariiniperunat

1 kg perunoita (mulla oli punainen pussi)
tuoretta rosmariinia
0,5 dl oliiviöljyä
mustapippuria
sormisuolaa
1 dl parmesania raastettuna

1. Pese ja lohko perunat. Kuivaa ne hyvin.
2. Sekoita pilkottu rosmariini, oliiviöljy, mustapippuri ja suola
3. Kierittele perunat rosmariiniöljyssä
4. Paista 225 asteessa noin 30 minuuttia, kunnes perunat ovat kullanruskeita. Kääntele noin puolessa välissä.
5. Ripsottele päälle parmesanraastetta ja laita uuniin vielä siksi aikaa, kun juusto on sulanut
6. Tarjoile valkosipulimajoneesin kanssa

Valkosipulimajoneesi

1 valkosipulin kynsi
1 kananmuna
2 dl rypsiöljyä
ripaus suolaa & mustapippuria
1 tl dijon-sinappia
2 rkl sitruunamehua

1. Kuori ja pienistele valkosipulin kynsi. Surauta kaikki aineet sauvasekoittimella sekaisin.


…ja taas kerran mietin, että miksi majoneesia ei tule tehtyä itse useammin. Aivan taivaallista. Hei, näiden perunoiden kanssa sopisi vaikka kanavartaat ja kylkeen raikas salaatti!

Nyt sujahtaa pian kone kiinni ja lähden hakemaan tyttöjä koulusta. Sitten aikaisin lenkille, saunaan ja sohvalle. Pitkästä aikaa ajateltiin pitää leffailta. En edes muista koska viimeksi ollaan katsottu leffa. Sarjoja on tullut sen verran tiiviisti kahlattua läpi. Viikonlopulle luvassa yhdet pienimuotoiset synttärit sekä esikoisen opissa vischyssoissen tekoa. Josko/kun se onnistuu, niin ohjetta siihen sitten ensi viikolla 🙂

MUKAVAA ALKAVAA VIIKONLOPPUA,


perjantai 05. helmikuun 2021

Fredagsmys at Marian Bistro

2

HEIPPA!

Jos päässä soi (jostain syystä, älä kysy miksi) Martti Servon On viiiiiiikonloppu täällä taas -biisi repeatilla, niin on syytä todeta viikonlopun tulevan tarpeeseen ;D Meillä herkuteltiin tänä iltana vähän enemmän vaivaa nähdyllä aterialla kuin millaisia yleensä perjantai-iltaisin meillä on totuttu syömään. Ruokaa oli sen verran, että sitä jäi huomiselle lounaallekin. Nyhtökanan loppu mennee salaattiin kesärullien ylijäämätäytteiden kanssa. Mä tykkään, että lauantailounas saa olla helposti valmistettavissa tai jopa valmiina jääkaapissa odottamassa.

Tähän asti meni, että hitaana hämäläisenä tuli kokeiltua bao-sämpylöitä. Kaupassa niitä kyllä olin aiemminkin katsellut sillä silmällä, mutta nyt vasta tuli ostettua. Alunperin ajattelin tehdä bao-sämpylöiden täytteestä lihattoman, mutta perheraati päätti, että mennään kanalla. Näistä saa kyllä helposti tehtyä myös kasvisversion vaihtamalla kanan esimerkiksi nyhtökauraan. Yleensä paistan nyhtökanaa vähintään sen kolme tuntia, nyt keitin kanan ja marinoin uunissa grillivastuksen alla ja täytyy kyllä sanoa, että ei tämäkään tapa huono ollut. Varsin kelpo, varsinkin perjantai-iltaan.

Bao-sämpylät itämaisella nyhtökanatäytteellä

 Bao-sämpylöitä

Nopea nyhtöbroileri
400 g broilerin rintafilettä

Marinadi
3 valkosipulin kynttä pilkottuna
1 tuore (pieni ja mieto) chili pilkottuna
1 tl inkivääritahnaa
2 rkl riisiviinietikkaa
0,5 rkl seesamiöljyä
0,5 dl soijakastiketta
1 rkl hunajaaa
1 limen mehu
– sekoita marinadiaineet keskenään, laita jääkaappiin mehustumaan
– keitä broilerin rintafileitä 30-40 minuuttia suolalla maustetussa vedessä
– revi rintafileet haarukalla säikeiksi, sekoita marinadiin
– paista uunissa grillivastuksen alla 200 asteessa 10-15 minuuttia, mutta varo ettei pala
– tarjoile itämaisen salaatin kanssa:

1 paprika
1 pieni punasipuli
4 lehtikaalen lehteä
kevätsipulia
2 rkl soija-mirinkastiketta
loraus hunajaa
1 rkl seesamiöljyä
0,5 tl inkivääritahnaa
korianteria

-pienistele paprika, kevätsipulia, punasipuli ja lehtikaali
-sekoita soija-mirinkastike, hunaja, seesamöljy, inkivääritahnaa keskenään ja pyörittele käsin salaattiin, lisää halutessasi tuoretta korianteria
-nosta jääkaappiin puoleksi tunniksi (Huom! Salaattia jää vähän yli, joten käytä esim. kesärulliin)
-lämmitä bao-sämpylät mikrossa ja täytä nyhtökanalla & salaatilla, tarjoile sriracha-majoneesin kanssa (halutessasi voit käyttää kaupan valmis srirachamajoa)

Sriracha-majoneesi
1 dl majoneesia
1 rkl sriracha-kastiketta

-sekoita keskenään ja laita jääkaappiin tekeytymään

Nyhtökana-sämpylöiden lisäksi meillä oli tarjolla kesärullia. Välillä sitä kaipaa sellaista ruoanlaittoa, johon koko perhe voi osallistua. Kesärullat ovat siihen puuhaan erittäin toimivia. Rullien ulkonäön ei niin väliä, joten vähän isommat lapset varmasti tähän pystyvät. Toki plussaa siitä, että riisipaperit olisivat ehjiä jo alkujaan. Mulla oli kaapin perukoilla avaamaton paketti sellaista ihanaa pikkusen rikkoutunutta riisipaperiarkkia täynnä. Oli melko haastava rullattava, mutta hei, ihan hyviä näistä tuli. Täytteinä toimivat ihan mitkä vain kasvikset. Täällä on muuten vanha postaukseni, jossa kesärullien täytteenä oli mm. katkarapuja. Lisäksi postauksesta löytyy suussa sulavan mangodipin ohje.

Suussa sulavat kesärullat

riisipapereita
porkkanaa suikaloituna
kurkkua suikaloituna
salaattia
punakaalia
korianteria
pannumarinoitua tofua (ohje täältä)

-liota riisipaperiarkkia haaleassa vedessä noin 15 sekuntia, täytä kasviksilla ja rapealla tofulla
-riisipaperipaketin takaosassissa on usein ohje rullauksesta! Helppoa kuin heinänteko
-tarjoile maapähkinädippikastikkeen kanssa

Maapähkinädippi
vajaa purkki makeuttamatonta maapähkinävoita
loraus soijaa
tujaus srirachakastiketta ja hunahaa
vettä

-sekoita aineet sekaisn sauvasekoittimella ja passaa vedellä kastikkeen juoksevuus

Ja lisäksi meillä oli kaupan pakastealtaasta valmistetut jättikatkarapupyrstötikut salaattipedillä (rucola, balsamico, mustapippuri). Kyllä, nyt voi viikonloppu alkaa ♥ Loppuillaksi sohvalle ja aikaisin nukkumaan, huomenna hiihtoa ja ulkoilua. Sitä tuttua ja turvallista viikonloppuohjelmaa, mutta ah niin ihanaa!

LEPPOISAA VIIKONLOPPUA TOIVOTELLEN,


perjantai 22. tammikuun 2021

Grillattu voileipä 2.0

3

OMNOMNOM

vaan heti perjantaiaamusta hei 😀 Ajattelin eka, että mennään perinteisen aikataulun mukaan tämän illan perjantaimyyssi/herkkupostauksen kanssa, mutta koska illalle tuli yllättäen hiihtotreffit (#koukussalajiin), niin laitetaan nyt jo tulemaan teille vinkkiä perjantai-illan ruokaan.

Ostin pitkästä, pitkästä aikaa Elle mat & vin -lehden ja ah että olen nyt ahminut sitä. Silmilläni. Nimittäin en ihan heti tiedä toista ruokalehteä, joka iskisi mun makuhermooni niin kuin tuo. Liki jokainen resepti on sellainen, että tekee mieli testata. Ja hei nyt on vielä tämän reseptin jälkeen kolme reseptiä jonossa testaukseen.

Kannessa oleva kuva grillatuista voileivistä sai kuolan valumaan jo kaupan lehtihyllyllä. Päästessäni ohjeeseen olin hetken aikaa äimän käkenä: Mikä ihmeen pastrami? Mikä ihmeen taleggio? Ja vaikka punakaalia rakastankin, niin miten se sopii lämpimiin voileipiin? Pastrami ja taleggio ovat varmaan pro-ruokabloggaajille ihan tuttua kauraa, mutta tällaiselle noviisille ei.

Pikainen googlaus kertoi, että pastrami on suolalihaa. Googlaus kertoi myös sen, että sitä on saatavilla ihan lähikaupan hyllyllä. Great! Toinen googlaustulos taleggiosta kertoi, että kyseessä on juusto. Jota on kyllä saatavilla juustotiskeiltä, mutta koska en sitä löytänyt kauppakassitilausta tehdessäni kaupan valikoimista googletin korvaavan juuston. Mun mielestä gruyére sopi tähän oikein loistavasti ollen maukas, mutta ei liian tuhti.

Leipiin makua tuo ihanasti dijon, mutta jos ei ole dijonin ystävä, niin määrän voi hyvin puolittaa. Majoneesi toi myös makua ja täytyy sanoa, että vaikka nämä olivat parhaimmillaan heti uunista tulon jälkeenkin, niin kyllä maistui puolikas leipä kylmänäkin iltapalaksi. Maut ikään kuin sulivat suuhun.

Suht tuhtia leipää sopisi tasapainottamaan perinteinen vihersalaatti vinagretteineen.

Pastrami-punakaali sandwich
4:lle tai 2:lle nälkäiselle

8 palaa hapanjuurileipää
2 rkl majoneesia
4 rkl dijon sinappia
200 punakaalia
125 g gruyérejuustoa
16 viipaletta pastramia
50 g voita paistamiseen

1. Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen
2. Levitä neljään leipään majoneesia ja neljään sinappia
3. Viipaloi punakaali ohueksi siivuiksi ja asettele majoneesileipien päälle
4. Lisää juustot ja pastramit punakaalien päälle
5. Laita sinapilla voideltu leipä kanneksi
6. Paista pannulla voissa noin kolme minuuttia / puoli
7. Lopuksi laita uuniin noin 7-8 minuutiksi tai kunnes juusto on sulanut

Meillä vietetään perinteiseen tyyliin tipatonta tammikuuta (tipaton ei päde napapiirin yläpuolella, auringontasaajan alapuolella, kylässä tai ravintoloissa :D), mutta jos mun täytyisi joku juoma näiden leipien kanssa vinkata niin sellainen kepeä puolikuiva riesling voisi toimia aikas kivasti!

Mutta niin toimi alkoholiton olutkin 🙂 Nyt kohti perjantaipuhteita, jotka alkaa hammaslääkärikäynnillä. Onneksi olen vain kuskin roolissa.

PERJANTAITERKUIN,

PS. Niinä päivinä, kun blogi ei päivity, päivittyy IG (@marianbistro) reseptin kera. Yleensä nuo ovat sellaisia arkistojen helmiä vuosien varrelta, mutta voi sinne uuttakin matskua eksyä!


perjantai 08. tammikuun 2021

Perjantai-iltana Marian Bistrossa

6

ILTAA TALOON!

Oijoi kuulkaa – ollaanhan me näitä perjantaimyyssejä nyt pyöritetty monta vuotta, mutta silti tämä Marian Bistro -blogin eka perjantaimyyssipostaus on tavallaan juhlan paikka. Niin kuin on joka perjantai ja niin kuin on joka päivä. Oikeastaan joka hetki elämässä. Vaikkei se elämä aina yhtä juhlaa todellakaan ole, niin näin pyrin kuitenkin ajattelemaan. Ihanan arkiviikon päättymistä ja viikonlopun alkua juhlistetaan fredagsmysillä. Tunnelmallisella perjantai-illalla, jossa ruoka näyttelee suurta osaa.

Uusille seuraajille tiedoksi, mistä nämä jo blogissani legendaarikseksi muodostuneet fredagsmysit alkoivat. Lapset olivat menneet kotivuosien jälkeen molemmat päiväkotiin kokoaikaisesti ja itse olin palannut töihin. Huomasin hyvin äkkiä, että arjessa ne ruoanlaittohetket töiden jälkeen olivat niitä, jolloin mä pääsin livahtamaan siitä työmoodista kotimoodiin. Yhtäkkiä huomasin nauttivani siitä, että perjantai-iltaisin töistä kotiin tullessani en ryhtynytkään perinteisen nakkikastikkeen tai kalasopan tekemiseen, vaan aloin ideoimaan uusia erilaisia ruokia. Leppoisat kotivaatteet päällä musiikin tahdissa keittiössä kokkaillessani, kattaessani ja kuvaillessani pääsin ihanaan viikonloppufiilikseen.

Mietin pitkään mikä olisi sellainen ruoka, jolla haluaisin aloittaa Marian Bistron perjantaimyyssit. Ja hei kyllähän se on niin, että pizzaperjantai ei miksikään muutu, vaikka voissa paistaisi. Pun intended sillä tänään pizzaperjantain pizzat paistettiin voissa (noh, puolet oli öljyä) 😀 Ja sen jälkeen täytin ne ja laitoin uuniin.

Rapsakat pizzat täytin perinteisin menoin tomaattikastikkeella, mozzarellalla, ilmakuivatulla kinkulla ja tuoreella basilikalla. Päälle lorautettiin vielä balsamicoa. Yum-my, sanon vaan.

En tiedä miten ne kaupassa myytävien pizzakitien sun muiden valmispizzapakkausten taikinat selviytyisivät paistamisesta. Lähinnä mietin, että kohoavatkohan ne enää huoneenlämmössä, sillä halusin pizzoista edes pikkuise sisältä kuohkeat, joten tein taikinan itse. Mulla oli tarkoitus tehdä pizzataikina valmiiksi jo aamulla ennen töihin lähtöä, mutta en ehtinyt. Onneksi esikoinen oli avuliaalla päällä koulun jälkeen ja teki taikinan kohoamaan iltaa varten.

Tämä resepti näyttää pitkältä kuin nälkävuosi, mutta on simppeli kuin mikä. Joten älkäähän peljästykö sen moninaisia vaiheita;)

Rapsakat pizzat
4:lle

Pohja
n. 600 g 00-jauhoja
3,5 dl kädenlämpöistä vettä
puolikas pussi kuivahiivaa
(huom. jos laitat pizzataikinan kohoamaan jo hyvissä ajoin, niin vähennä hiivan määrää)
loraus oliiviöljyä
2 tl suolaa

1. sekoita suola ja kuivahiiva osaan jauhoista, lisää kädenlämpöinen vesi
2. lisää vähitellen jauhoja, koko ajan vaivaten
3. lisää oliiviöljyä loraus vaivauksen loppuvaiheessa
4. passaa jauhojen määrällä pizzataikinan koostumus sopivaksi
5. vaivaa, vaivaa ja vaivaa (mä vaivaan yleensä noin 5 mins, käsin tai yleiskoneella)
6. anna kohota huoneenlämmössä 1-2 tuntia

Paistamiseen
oliiviöljyä
voita
7. pyöritä kohonneesta pizzataikinasta neljä palloa, josta käsin muotoillen muotoile neljä paistinpannun kokoista keskeltä ohuempaa taikinalättyä
8. paista pizzoja yksitellen oliiviöljyvoiseoksessa kuumalla valurautapannulla, käännellen

Täyte
tomaattikastiketta (käytin Rummon)
parmankinkkua
mozzarellaa
+ paiston jälkeen:
basilikaa
mustapippuria
parmesania
9. aseta pizzapohjat uunipellille ja täytä ne
10. paista pizzoja grillivastuksen alla, kunnes mozzarella on sulanut ja ottanut inasen väriä
11. lisää tuoretta basilikaa, mustapippuria ja raastettua parmesania

Hetken aikaa ekan pizzan kohti suutani nostaessani tunsin sen. Nimittäin kesän. Mökin kesähuoneen tunnelman ja sen hetken, kun Ooni Koda -pizzauuni on päässyt töihin. Kun istutaan pitkään iltaa ja lasissa on jääkylmää rutikuivaa kuplivaa. Lautasella pizzaa. Myös maultaan näissä perjantai-illan pizzoissa oli jotain samaa, vaikkei niitä avotulella nyt tehtykään. Mutta oikein hyviä ja maukkaita olivat. Vähän erilaisia kuin ne meidän perusperjantaipizzat.

Me jatketaan perjantai-illan viettämistä täällä miesluolassa. Jonka perällä Marian Bistro sijaitsee. Bistron sisustukseen tekisi mieli tehdä vähän muutoksia. Toki nuo keloparrut baaritiskissä vähän rajaavat sitä, että ihan ranskalaista bistro chic tyyliä ei pysty tänne laittamaan. Mutta ehkä jotain Lappi-teemaa lisää. Hei muuten, oletteko katsoneet Laulu rakkaudelle -ohjelmaa? Mä olen jäänyt siihen aivan koukkuun. Kuivin silmin ei voi katsoa. Suosittelen lämpimästi ♥

TUNNELMALLISTA PERJANTAI-ILTAA,

PS. täältä löytyvät aiemmat fredagsmys-postaukset ja tuosta sivupalkista kolmisen vuotta sitten kokoamani tulostettava tiedosto fredagsmys-reseptieni helmistä!


perjantai 13. marraskuun 2020

Pizzaperjantai!

0

MOIKKA!

Perjantai alkoi itse itseni coachaamisella. Välillä kun tuntuu, että on niin paljon tekemistä (2 ja pian 3 työtä), niin kaikki on toisinaan levällään kuin ne kuuluisat jokisen eväät. Kotitoimistopäivinä tulee tehtyä montaa asiaa samanaikaisesti eikä keskityttyä yhteen kerrallaan. Se, missä aiemmin ajattelin multitaskingin olevan mun vahvuus, ajattelen tällä hetkellä että yksi asia kerrallaan kunnolla maaliin ja sitten seuraavaan.

Tästä coachingsessiosta inspiroituneena seuraava parituntinen kului kalenteria kirjoitellen, kuukausikalenterinäkymiä tulostellen ja aikataulutellen. Ja voi jumpe kuinka paljon energiaa saa jo siitä, että tästä lähtien on selvät sävelet. Kuinka paljon työn tuottavuus ja tehokkuus nousee, kun arki on organisoitu.

Organisoitua arkea seuraa vääjäämättä vähemmän organisoitu viikonloppu. Just sellainen kuin sen kuuluu ollakin. Selkeät rajat työnteon ja vapaa-ajan välillä ei aina ole itsestäänselvyyksiä, varsinkaan meille yrittäjille. Mutta nyt on sekin homma selvitetty ja kalenteriin laitettu myös prioriteettiykköseksi punakynällä merkaten vapaa-aika.

Lyhyen intron jälkeen (heh) ajattelin esitellä teille meidän pizzaperjantain tuotoksia. Vaivasin aamupalan jälkeen pizzataikinan tekeytymään ja se sai olla päivän huoneenlämmössä. Nyt kun on tottunut niihin pizzauunilla paistettuihin pizzoihin, niin odotukset pizzan suhteen eivät olleet korkealla. Koska eihän sitä samaa makua ja rapeutta saa tavan uunilla. Mutta pöh, niin vain yllätti pizzat maullaan.

Meillä on tänään tyttöjen ilta ja tytöt valitsivat omiin pizzoihinsa kinkkua ja ananasta. Mä tein itselleni muutamia erilaisia pizzoja. Pohja meni tämän vanhan ohjeeni mukaan:

Pizzan pohjataikina

750 g 00-jauhoja
n. 3 dl kädenlämpöistä vettä
5-8 gr hiivaa (juu, eli sellainen pikkuinen nirhama kulmasta 🙂
loraus oliiviöljyä
2 tl suolaa

Sekoita pienessä kupissa suolasta, öljystä, hiivasta ja parista ruokalusikallisesta lämmintä vettä juokseva seos. Kaada seos ja loput vedet venhäjauhojen sekaan ja sekoita ensin puuhaarukalla ja sitten käsin, kunnes taikina ei enää tartu sormiin. Kaada taikina sitten leivinpöydälle ja vaivaa siitä joustava. Anna taikinan kehkeytyä jääkaapissa 8-9 tuntia (tai huoneenlämmössä vähintään pari tuntia). Kaulitse pallerot ohuiksi ympyröiksi  (joko pikkuisempia pitsoja tai isompia) ja (tässä välissä niitä voi heitellä ilmaan niin kuin elokuvissa…onnistui hyvin tällä reseptillä) laita mieleisesi täytteet. Paista uunissa 250 asteessa tai pizzatoiminnolla 230 asteessa (kiertoilma). Laitoin pizzat noin viideksi minuutiksi uunin alatasolle ja sitten nostin keskitasolle vajaaksi viideksi minuutiksi. Pohjaan tuli just niitä sellaisia rapsakoita ilmakuplia, joita toivoinkin.
Mä himoitsen aina näin joulun alla juustoa + jotain makeaa. Tämän himon pohjalta rakensin mun pizzat seuraavista täytteistä:
Pizzatäyte nro 1
Rummo basilikapastakastiketta
vuohenjuustoa
ilmakuivattua kinkkua
persimonia (ja halutessaan balsamicoa paiston jälkeen)

Pizzatäyte nro 2
Rummo basilikapastakastiketta
sinihomejuustoa
viikunaa
rucolaa
balsamicoa
-viikunan, rucolan ja balsamicon laitoin vasta paiston jälkeen

Sen verran reilu tuosta taikinasta tuli, että pizzaa jäi huomisellekin. Meillä on tarkoitus mennä miehen kanssa 10 kilometrin metsävaellukselle, joten pizzaeväs kuulostaa ihan hyvältä 🙂

Jälkkäriksi muutama pala appelsiinisuklaata. Siinä toinen mun joulun alusajan herkku. Lindtin appelsiini -tumma suklaa on aivan parasta! Mutta myös Puhdistamon appelsiiniraakasuklaa menee loistavasti. Nyt vielä pienelle happihyppelylle ja sitten sohvalle telkkarin ääreen loppuillaksi.

IHANAA PERJANTAI-ILTAA,


« Vanhemmat
Uudemmat »