lauantai 19. joulukuu 2020

Jouluista kotia

TUNNELMALLISTA LAUANTAIHUOMENTA

Kuvatulvassa meidän joulukotia tänä vuonna. Perusmeiningillä mennään. Aidolla kuusella, jossa killuu ne tutut vanhat koristeet. Ripauksella punaista tasojen päällä. Hymyileviä tonttu toljantereita sekä tuo yksi isotissinen muori. Äiskän peruja.

Aina välillä haaveilen kaikkien joulukoristeiden uusimista kertaheitolla. Sellaisiin modernimpiin. Kunnes tajuan, että se on nuo vanhat nisset ja nasset, joissa piilee se joulun tuntu. Osa meilläkin esillä olevista tontuista muistuttaa lapsia taaperojouluista. Osa muistuttaa jouluista täällä mun lapsuudenkodissa. Niistä, kun vietettiin isolla porukalla joulua.

Vaikka joulut ei aina ole itselleni ollut niitä helpoimpia, niin lasten takia sitä on tullut laitettua joulua kotiin. Ja kyllä mun täytyy sanoa, että jopa näin nelivitosena löydän itsestäni jouluisin sen sisäisen lapsen. Kyllä se temmeltää vuoden aikana muutenkin, mutta varsinkin jouluisin se herää eloon ja löytää iloa ihan niistä pienistäkin jutuista. Tutuista ja turvallisista. Se iloitsee paketeista kuusen alla, mutta on sen verran fiksuuntunut, ettei enää tee niihin reikiä. Ja vaikka tekisikin niin ei ainakaan paikkaa niitä maalarinteipillä…

…niin kuin silloin yhtenä vuonna, kun äiskä ja iskä lähti haudoille käymään jouluaattona ja veljen kanssa luvattiin istua sohvalla sen aikaa tuijottamassa jouluohjelmia. Oli siinä selittelemistä, kun jok’ikisessä paketissa oli maalarinteippikoristus :D

Hei, nyt toivottelen teille mitä ihaninta viikonloppua. Tiedän, että kiiruilta ei voi välttämättä välttyä, mutta muistakaahan jossain välissä rentoillakin, jookos? Ja jos oikein alkaa syke nousemaan ja ressiä pukkaan, niin muutama hengitys syvään esimerkiksi punaisissa liikennevaloissa tekee jo ihmeitä! Vaikka aina sanotaan, että muodosta arjestasi sellainen, että ei ole tarvetta lomaan, niin kyllä mun täytyy sanoa, että mä olen pikkuisen loman tarpeessa. Vielä maanantaina töitä ja sitten laskeudutaan siihen ihanan pehmeään tunnelmaan, jota jouluksi kutsutaan

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,


lauantai 05. joulukuu 2020

Tätä mä rakastan♥

 

Tätä leppoisaa lauantain tunnelmaa. Kun mies on hakemassa maalta takkapuukuormaa. Kun mä saan laittaa juhlan tuntua ruokahuoneeseen illan pikkujouluja varten. Sytytellä kynttilät ja funtsia, mihin olen osan joulukoristeita viime vuonna piilottanut. Kun ei ole kiire minnekään. Kun tyttöjen huoneista kuuluu kotoisia elämisen ääniä.

Sitä kun kaiuttimesta soi just se oikea ja ainut Celine Dionin joululevy. Kun kuusen kynttilät kimaltavat ja tuovat kaivattua valoa sangen hämärään lauantaipäivää.

Tätä olotilaa, jossa on välillä liiankin hyvä olla. Kun kaikki palaset on kohdillaan, vaikka ulkomaailma myllertää. Kun silti tietää, että parempaa on tulossa. Kun toivo voittaa pelon ja epävarmuuden.

Sitä, kun saa sovittua rakkaiden ystävien kanssa glögittelytreffit. Kun kalenterissa on ihanasti tilaa tulevina kahtena viikonloppuna.

Rakastan myös sitä, että tänä iltana saadaan istua pitkän kaavan mukaan alas ja jutella kaikesta maan ja taivaan välillä. Viime viikko ei ollut vain itselleni se kiireisin pitkään aikaan, vaan myös tuolle elämäni rakkaudelle. Tänä vuonna on tapahtunut paljon. Mutta tiedättekö, että kaikki ne muutokset, joita elämässä on ollut näyttäytyy positiivisina. Kasvun paikkoina.

Mä rakastan kuulkaas myös sitä, että te olette siellä ruutujen toisella puolella ja mä saan jakaa ajatuksiani teidän kanssa. Että mä saan välittää tekstin ja kuvien avulla teille tunnelmaa. Toivottavasti myös luottamusta siitä, että kaikki järjestyy.

Huominen itsenäisyyspäivä herkistää, koska itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Itsenäisyyspäiväviikonloppuna tunnen suuren suurta kiitollisuutta kaikille heille, jotka meille ovat tämän mahdollistaneet. Näin vanhemmiten ymmärrän myös paremmin sitä, miksi mun pappojen ilmeet olivat välillä niin kovia. Miksi silmissä vilkahti joku tunne, muisto jostain jota en pikkutyttönä ymmärtänyt. Nyt ymmärrän ja se riittää ♥

TUNNELMALLISTA ITSENÄISYYSPÄIVÄVIIKONLOPPUA,

 


tiistai 01. joulukuu 2020

Joulun odotusta & uudistunutta ruokatilaa

HEI IHANAT!

Tänä vuonna jouluun laskeudutaan hieman erilaisissa tunnelmissa kuin aiemmin. Olkoon joulunodotus kuitenkin täynnä tähtien ja kynttilöiden tuiketta. Lapsenomaista varpaat kippuraan saavaa iloa pienistä, sallituista jutuista. Levollisuutta, siitäkin huolimatta, että ympärillä kuohuu.

Se, että sulkee välillä korvansa ja silmänsä uutisilta ei ole paheksuttavaa, vaan jopa sallittavaa. Olkoon joulunodotus tänä vuonna oman itsensä kuuntelemista, hetkeen pysähtymistä ja pienistä iloista nauttimista. Terveellä tavalla itsekästä, jossa on ihan ookoo tehdä niitä itselle mieluisia juttuja.

Joulu on monelle meistä raskas. Tämä joulu voi olla sinulle kenties ensimmäinen ilman tuttua ja turvallista, rakasta ihmistä. Tai se voi olla jo kymmenes ilman tärkeää perheenjäsentä. Suru katoaa, ikävä jää. Olkoon joulunodotus tänä vuonna armollinen ja lohduttava. Sellainen, että sieltä suruaallon pohjalta näkyy kuitenkin pieniä pilkahduksia toivosta. Kauniita muistoja, jotka saa hymyilemään.

Isot sukujoulut jää tänä vuonna monelta välistä. Joulurutiineja ja perinteitä sörkitään eikä se välttämättä tunnu hyvältä. Sillä ne ovat tärkeitä asioita. Niitä, jotka luovat joulun selkärangan. Olkoon joulunodotus tänä vuonna uuden opettelua ja sen ymmärtämistä, että tämä on väliaikaista. Sen tiedostamista, että uusien tapojen luominen ja muutos voi olla välillä myös hyvästä.

Joulua odotetaan uudistuneen ruokatilan myötä. Keittiön viereinen  ruokatila meni nimittäin uusiksi, kun siitä lähti pöytä Pyhälle. Pyöreä pöytä tuo avaruutta ja tilan tuntua. Ruokatilan tukkoisuus katosi kertalaakista. Enää pitäisi löytää joku täydellinen rottinkivalaisin ruokapöydän päälle :)

Meillä joulukuu alkoi joulukalentereiden avaamisella. Rakastan seurata sivusta lasten iloa. Sitä pyyteetöntä onnea pienistä jutuista. ”Minkä suklaan sä sait?”. Joulukuu alkoi myös jouluisten ruokakuvausten merkeissä. Sellaisten, jotka saivat mut ostamaan tarvikekauppareissulla pöydän päälle pienen joulukuusen ja kaivamaan tuikkukellon esille. Kunhan saan työt tehtyä, teen pikaisen joulusiivouksen keskikerrokseen, sillä illalla tuodaan iso joulukuusi sisään eikä sitä sovi tuoda sotkuiseen kotiin :)

IHANAA ALKANUTTA JOULUKUUTA