maanantai 13. kesäkuun 2022

Kalliorantaterassia & kesähuonetta

HEI PITKÄSTÄ AIKAA!

Toivottavasti siellä on kesäkuun alku mennyt mukavasti. Jotenkin tuntuu, että tuo aika juoksee taas sellaista vauhtia, että koko ajan on joko perjantai tai maanantai. Vaikka päiviin mahtuukin ihanaa joutenoloa ja kesästä nauttimista. Pysähtymistä ja sellaista leppoisaa kesäoloa, jossa mennään suurimmalta osin vailla suunnitelmia.

Oli tarkoitukseni laittaa tänne blogiin keväällä suunnitelmia kalliorantaterassin ja kesähuoneen sisustuksista, mutta nopeista käänteistä johtuen suunnitelmat olivat hioutuneet päässäni ilman paperille pääsyä ja kun näin haaveilemani pöytäryhmän hyvässä alennuksessa, se oli menoa. Kesähuoneen aiempi ruokaryhmä oli sinne liian iso. Tuolit eivät menneet kunnolla pöydän alle, joten hankaloittivat kulkua kesähuoneessa. Kesähuoneen vanha pöytä on edellisten omistajien peruja. Itse olen sen jalat aikoinaan maalannut valkoiseksi (suutarin lapsella ei ole kenkiä ja sitä paitsi pidettiin siinä aina pöytäliinaa) ja alunperin mietittiin laittaa koko pöytä kaatopaikalle. Kunnes sain idean kokeilla ko. pöytää ja tuoleja kalliorantaterassille. Ja kas, siinä tuli samalla ratkaistua kalliorantaterassinkin sisustus.

Pöytä odottaa vielä mustaa maalikerrosta päällensä. Tuo pöytä on siitä kiva, että siihen on molempiin päihin jatkopalat niin, että sen ympärille mahtuu 10 ihmistä. Jonkin sortin kesäjuhlathan tuolla mökillä voisi järjestää, nyt kun on pöytäkin paraatipaikalla :)

Olemme jälkikäteen hieman harmitelleet sitä, ettemme vetäneet kalliorantaterdelle sitä tehdessämme sähköjä, sillä tuo huutaa kipeästi juhlavalosarjaa. Mutta huomasin, että esim. Clasulla on myynnissä aurinkokennolla toimiva valosarja. Saa laittaa kokemuksia aurinkokennovalosarjasta, jos sellaisia on :)

No millainen kesähuoneesta sitten tuli? Ilmavampi ja tilavampi! Ja pöytäliinattomampi. Nyt on pöytä, jota voi pitää ilman pöytäliinaa. Ostin pöytäryhmän päälle myös uudet rottinkivalaisimet, mutta ne näyttivät ilman sovitusta vähän liian pieniltä. Täytyy vielä ensi viikonloppuna kokeilla ripustaa ne kunnolla, että miltä sitten näyttävät. Meillä on vielä kokonaan mökille ostamatta kesäkukat, mutta hei – onhan tässä kesää vielä jäljellä eikö? Kesähuoneen nurkkaan olen yleensä ostanut ison amppelikukan ja sitä se huutelee nytkin puoleensa.

Juhannusta hekumoin jo etukäteen enkä vähiten sen takia, että saadaan lapset meidän kanssa mökille. Siinä missä aika juoksee hurjaa vauhtia tarkoittaa se myös sitä, että esikoisen vaihtoon lähtö lähenee hurjaa vauhtia. Kovin onnellinen olen toisen vaihtoon pääsystä, mutta kyllä se hitsi vie tuntuu jossain tuolla sydämen paikkeilla tosi haikealta. Me kun ollaan esikoisen kanssa sellainen tehotiimi, että kun saadaan jotain päähämme, niin johan tapahtuu. Pitää alkaa pikkuhiljaa valjastamaan kuopusta äiskän apuriksi :)

IHANIA & RENTOUTTAVIA KESÄPÄIVIÄ

PS. Ette tiedäkään kuinka ikävä mulla on säännöllistä blogin päivittämistä. Vaikka tiedän, että joidenkin mielestä blogit on jo niin nähty, niin mä olen vastarannan kiiski. Jostain on vain pitänyt karsia kahden työn ohella. Vihdosta viimein olen myös oppinut olemaan täyttämättä iltoja ja viikonloppuja. Toiveissa on leppoisaa blogin päivitystä, kunhan loma alkaa