HEI IHANAT

ja suuret pahoittelut blogin hiljaiselosta. Elämä on vienyt viimeisen kuukauden aikana mennessään muihin juttuihin. Työrintamalla on ollut melkoista haipakkaa parisen vuotta ja sotatilanne ei ainakaan helpottanut raaka-ainesaatavuuksissa sun muissa. Lisäksi meillä kiersi tuo k-virus, jota kaksi vuotta onnistuimme välttelemään. Sillä tavalla, että 3,5 viikkoa oltiin enemmän tai vähemmän epävarmuudessa siitä, kenellä se on ja kenellä ei. Samaan aikaan kun meillä kiersi jokin muukin nuhakuume.

Mutta nyt alkaa vihdosta viimein tuntumaan siltä, että viruksen jälkioireetkin ovat helpottamaan päin niin, että pääsee kiinni siihen ihan tavalliseen arkeen ilman jokailtaisia päikkäreitä töiden jälkeen. Ilman yskänkohtauksia, jotka saavat pään räjähtämään. Se on jännä, miten monia asioita oppii arvostamaan, kun ne menettää. Joko hetkellisesti tai lopullisesti. Kuinka monena iltana töiden jälkeen reporankana sohvalla maatessani mietin, että oispa paukkuja kunnon arkiruoanlaittoon.

No nyt on ja huomisen kauppakassitilaukseen on näpytelty kaikkea immuniteettia vahvistavaa ruokaämnettä. Vihreää ja värikästä, pehmeitä rasvoja, kuituja, proteiineja. Sillain sopivassa suhteessa kaikkea ja sillä ajatuksella hekumoiden, että kuinka kivaa onkaan, kun ruoka maistuu sille ruoalle, mille se on aina maistunut. Sekään ei näemmä ole itsestäänselvyys.

Käytiin muuten eilen ekaa kertaa tänä vuonna mökkirannassa katsomassa jäätilanne. Jäätilanne on erittäin hyvä. Jos ajattelee jään paksuutta hyvänä asiana 😀 Mutta mökille pääsyn kannalta jäätilanne on erittäin huono. Mutta jotenkin sitä on päässyt sellaiseen pisteeseen elämässä, että kaikki aikanaan. Jäätilanne kun kuuluu taas niihin asioihin, joihin en voi vaikuttaa. Joten sen aikaa, kun jäät siellä kevätauringon helliessä sulavat, keskityn muihin juttuihin. Vaikka siihen juoksuvalmennukseen, jonka kuukausi sitten aloitin ja jonka valmentaja kellosta aina huikkailee, että nyt olisi taas aika pk-lenkille.

Seuraavien viikkojen aikana blogissa muun nuassa mökkisuunnitelmia kesähuoneen ja kalliorantaterassin osalta. Myös tulevien rippijuhlien suunnittelua tai ideointia ajattelin teidän kanssanne jakaa. Kotiterassin sisustus viedään loppuun ja puutarhaan tullaan tekemään pieniä muutoksia. Yksi arkiruokareseptikin on jäänyt tänne laittamatta, kun kuvien käsittelykin on tuntunut jotenkin kaukaiselta ajatukselta.

Toivottavasti siellä voidaan hyvin ja nautitaan lähestyvästä kesästä. Vappukin on jo viikon päästä ja itselleni se on ollut sellainen vedenjakaja kevään ja kesän välillä. Siinä, missä toukokuu taitaa virallisesti olla vielä kevätkuukausi, niin mä luen sen jo kesään. Ihanaa, kesän tuloa odotellessa ♥

SULOISIN SUNNUNTAITERKUIN,