maanantai 09. tammikuun 2017

2 x SOKERITON HERKKU

2

HEIPPULI!

Saako taas vähän hehkuttaa? Toi ilma tuolla ulkona on niin hieno. Käytiin Toby the Tobymaisterin kanssa aamulla pitkällä (no niin pitkällä kuin pennun kanssa voi käydä) lenkillä rannassa ja arvatkaa mitä huomasin? Aurinko lämmitti poskia. Ihan kevätauringon lailla. Fantastisen upeeta! Fantastisen upeeta on myös se, että ollaan just toissapäivänä pyyhitty pölyt ja nyt aurinko armas aka armoton näyttää karun todellisuuden. Mustat huonekalut on ihan kivoja, easy on the eye, mutta vitsit, että niissä näkyy pöly herkästi! Ei muuta kuin huiska käteen ja siivousmusaa taustalle. Heti kohta. Sitä ennen kuppi teetä ja yksi herkkupallero. Kuten kerroin, niin viikonlopun aikana sokeriton meinasi kosahtaa. Edelleen on ihan järkyttävä Englannin lakritsi himo, mutta en ajatellut antaa periksi. Ehkä näiden palleroiden avulla saa himon selän taittumaan.

Heti alkuun haluan tarkentaa, että sokeriton ei ole yhtä kuin kevyt. Eli näissä herkuissa ei ole sokeria, mutta kaloreita ihan varmasti. Ehkä jopa enemmän kuin sokerillisissa kavereissaan. Varsinkin nuo suklaapallerot ovat varsinaisia energiapalleroita. Sellaisen kun nappasee ennen lenkkiä, niin jo nousee jalka rivakasti 🙂 Mansikkaisiin palloihin löysin reseptin uusimmasta Glorian Ruoka & Viini -lehdestä (Sara La Fountainin resepti), mutta puolitin reseptin. Jotain taisin tehdä ehkä väärin, mutta näistä tuli niin vetisiä, että jouduin lisäämään kauraryynien määrää aika lailla. Ehkä pakastemansikkani olivat astetta vetisempää sorttia, mikä sai tämän aikaan. Hieman muokkasin reseptin määrien lisäksi aineita. Alkuperäiseen tuli vanilja-aromia ja myös vaniljaproteiinijauhetta olisi voinut laittaa desin verran.sokeriton-herkku-4-of-8 sokeriton-herkku-3-of-8

MANSIKKAISET RAAKAPALLOT

2,5 dl kaurahiutaleita (käytin gluteenittomia)
1,5 dl pakastemansikoita
0,5 dl kookoshiutaleita
2 rkl hunajaa
0,5 rkl juoksevaa neitsytkookosöljyä

-soseuta ainekset tasaiseksi kiinteäksi tahnaksi monitoimikoneessa
-pyörittele palloja ja koristele ne kookoshiutaleilla
-anna jähmettyä jääkaapissa vähintään kaksi tuntiasokeriton-herkku-2-of-8 sokeriton-herkku-1-of-8

Mä olen muuten pitkään käynyt itseni kanssa keskustelua aiheesta, onko kaurahiutaleet raakaleivonnassa ok. Olin jo tullut siihen tulokseen, että ne eivät täytä raakaleivonnan kriteerejä, sillä jossain tapauksissa kaurahiutaleet höyrytetään. Mutta mistä sen voi tietää? Sitten pyörsin päätökseni ja nyt ne ovat mulla ”raakaleivonnassa” mukana. Seuraaviin, suklaisiin palloihin, ajattelin ensi kerralla lisätä lakritsajauhetta. Sen verran kova lakun himo kuulkaas on 🙂 Näiden kanssa en sitten turhia mittaillut kaikkia aineita. Säädin koostumuksen oikeaksi mantelijauhojen avulla. Joten tehkäähän tekin samoin.sokeriton-herkku-8-of-8 IDsokeriton-herkku-6-of-8

SOKERITTOMAT SUKLAAPALLOT

puolikas kypsä banaani
n. 0,5 dl kaurahiutaleita
n. 0,5 dl raakakaakaojauhetta
1 rkl juoksevaa neitsytkookosöljyä
n. 0,5 dl kaakaonibsejä
1 rkl luomu cashewtahnaa
2 rkl luomu maapähkinävoita (käytin Urtekram crunchya)
loraus hunajaa
ripaus merisuolaa
huiskaus kanelia
mantelijauhetta

-sekoita aineet sekaisin blenderissä
-kun seos on käsiteltävää, niin pyörittele siitä pieniä palloja
-huiskuta päälle raakakaakaojauhetta

Suklaapalleroiset menisivät kategoriaan ”raaka”, jos jättäisi cashewtahnan ja maapähkinävoin pois. Mutta älkää jättäkö, ne tuovat niin paljon makua näille.sokeriton-herkku-7-of-8 sokeriton-herkku-5-of-8

Pienoisesta karkkihimosta huolimatta huomaan olevani energiaa täynnä. Aiemmilta vuosilta tiedän, että tuo karkkihimo talttuu parin päivän sisään ja sitten kaikki makea tökkäisee todella helposti. Kunhan tammikuun olen täysin sokeritta, niin helmikuussa palaan tuttuun karkkipäivään. Lauantaisin saa hyvällä omallatunnolla herkutella. Kuitenkin tiedän, että se herkuttelu ei lähde ihan lapasesta. Olotilan lisäksi viikossa on tapahtunut aikamoinen muutos vyötärön seudulla. Vaikka syön normaalia kotiruokaa enkä sen määrää ole rajoittanut, niin silti tuntuu että vyötärö ja vatsanseutu ovat napakoituneet. Pienillä muutoksilla sitä saa paljon aikaan. Eikä sen vyötärönseudunkaan niin väliä olisi, pääasia että energiaa ja tarmoa riittää. Vyötärön esiin tuleminen on siis vain bonus, jonka kyllä mielelläni otan vastaan. Nimim. bikinikunnossa 49 päivän päästä…ja jos en ole niin sitten on aika mennä aikuisikäni ensimmäisen kokouikkarin ostosreissulle 😉

Sokerittomia herkkuja löytyy myös tuolta leipomistani raakakakuista. Lisäksi suosittelen teitä katsomaan vuoden takaisen Karkkilakossa sallitut herkut -postauksen, josta löytyy pari ohjetta lisää. Elämä hymyilee, aurinko paistaa. Toivottavasti teilläkin ♥ 

OIKEIN LUPSAKKAA MAANANTAITA,

alle

 


lauantai 07. tammikuun 2017

Mama’s meatball stew

14

MOIMOI IHANAT!

Nämä pitkät viikonloput ovat niin mannaa; eilen oli lauantaiolo ja tänään on, kappaskappas, lauantaiolo 🙂 Lauantaiolo jatkuvana ei ole lainkaan hassumpi olotila! Lupasin palata teille reseptin kanssa, mikäli tuo viikolla kehittelemäni ja eilen tekemäni Mama Maria’s meatball stew on syötävää. Ja pahus vie, sitähän se oli. Ainoa, mitä jäin kaipaamaan oli lasi oikein hyvää punaviiniä. Sitä olisi voinut lurauttaa myös kastikkeeseenkin. Mutta tipaton on tipaton ja siitä ei tingitä (muuta kuin silloin ensi viikonloppuna, kun menemme ystäväpariskunnan kanssa syömään).mamas-meatball-stew-13-of-13mamas-meatball-stew-10-of-13mamas-meatball-stew-5-of-13mamas-meatball-stew-8-of-13

Reseptin kehittelin jälleen mutu-tuntumalla, joten määrät ovat noin määriä. Maistakaa, kyseenalaistakaa resepti, soveltakaa ja taas maistakaa. Tuo on ohjenuora, jota käytän ruoanlaitossa. Harvoin sitä tulee valmistakaan reseptiä ihan orjallisesti noudatettua. Sieluni silmin näin italialaisen nonna Marian keittiöpadan äärellä hääräilemässä, huitomassa sinne tänne, huutamassa mamma miaa, valkopunaruutuinen essu pehmeän massun ympärillä. Tämän nonna Marian jaloissa pyöri yksi yli-innokas jauhelihan tuoksusta sekaisin menevä valkoinen karvainen kaveri, joka tällä hetkellä tekee kokkauksesta hieman haastavaa. Pitänee ottaa järeät keinot käyttöön ja koira muualle kuin keittiöön ruoanlaiton ajaksi. Tai jos suostuu olemaan vinkumatta hellan äärellä, niin sitten saa olla 🙂mamas-meatball-stew-6-of-13mamas-meatball-stew-12-of-13

Aloittakaahan tomaattikastikkeesta ja sen tekeytymisen aikana tehkää lihapullat 🙂

MAMA’S MEATBALL STEW

Lihapullat
700 g nautasikajauhelihaa
puolikas puntti persiljaa
raastettua parmesanjuustoa
1 muna
n. 0,5 dl korppujauhoja
suolaa myllystä
pippuria
-sekoita muna, korppujauhot, suola ja pippuri ja anna tekeytyä hetken
-lisää jauheliha, juusto ja pienistelty persilja
-vaivaa ainekset sekaisin ja pyörittele palloja
HUOM! Mä tykkään isoista lihapullista ja tästä taikinasta niitä tuli 16 kpl
-paista pannulla voissa ruskeaksi (saa jäädä hieman al denteksi)

Tomaattikastike
oliiviöljyä
1 solovalkosipulikynsi
2 punasipulia kuorittuna ja lohkottuna
2 prk Mutti tomaattisosetta
7-8 tomaattia pienistelynä
ripaus oreganoa
tuoretta persiljaa puolikas puntti
sormisuolaa
mustapippuria
-kuullota pienisteltyjä sipuleita oliiviöljyssä viiden minuutin ajan.
-lisää muut aineet ja anna porista kannen alla 30 minuuttia
-lisää lihapullat ja anna porista 10 minuuttia lisää
-lisää al denteksi keitetyt pastat, sekoita ja anna tekeytyä vielä viisi minuuttia
Meillä käytettiin tuollaista tuorepastaa (tai siis tuorespagettia)

mamas-meatball-stew-3-of-13 mamas-meatball-stew-4-of-13mamas-meatball-stew-1-of-13

Niin ja päälle sitten reilusti raastettua parmesania sekä tuoretta persiljaa. Avot! Me käytiin tänään anoppilassa lounaalla ja ette ikinä arvaa, mitä syötiin? No jouluruokaa. Viimeistä kertaa tänä jouluna tai ekaa kertaa tulevana jouluna. Miten sen nyt ottaa 😀 Nyt siivoustalkoisiin. Pari päivää vaivannut alaselkä on onneksi siinä kunnossa, että pystyy jo kyykkimään ja noukkimaan.

LEPPOISAA LAUANTAITA ♥

alle


keskiviikko 04. tammikuun 2017

20-vuotias, 30-vuotias ja 40-vuotias minä (+ yksi arkiruokaresepti)

17

MOIKKAMOI

ja hrrr! Meillä on mittarissa -16 astetta. Arska paistaa ja lumikiteet kimaltaa. Ihan täydellinen talvipäivä. Koiraystäväni oli sitä mieltä ekaa kertaa, että oli vähän liian kylmä olla ulkona. Lenkit ovat tänään olleet lyhyempiä, mutta eipä tuo haittaa. Huomaan, että tämä tammikuun eka viikko on omistettu monessa blogissa hyvinvoinnille. Niin myös minun blogissanikin, ainakin ravinnon myötä. Toivottavasti osaan pitää sen hyvinvoinnin mukana koko vuoden. Se on teema, joka on kovin lähellä sydäntäni. Käsi ylös, kuka ei kevennä ruokavaliotaan tai ala liikkumaan enemmän tammikuun alussa. Mun täytyy myöntää, että itse kuulun niihin, jotka joka ikinen vuosi päättää ottaa itseään niskasta kiinni vuoden vaihteessa. Ja jos oikein muistan, niin tämä tarve keventää  ja muuttaa elämäntapoja juontaa juurensa jo parinkymmenen vuoden takaiseen aikaan. Aimo askel on kuitenkin tultu eteenpäin. Marian evoluutio tässä vuodenvaihteen skarppauksessa on ollut huikea. Huomioittehan, että alla olevat tekstit olen kirjoittanut pilke silmäkulmassa ja hieman kärjistäen 🙂sitruunainen-kanacouscoussalaatti-1-of-6 sitruunainen-kanacouscoussalaatti-3-of-6

20-VUOTIAANA

1.1. paino 51,2 kg. Tavoite 49,5 kg. Hirmuinen kiire jumppiin, rasvanpolttoa, spinningiä, muokkausta. Peppulihakset näkyviin nopsaa ja six pack pöhötyksen alta esiin. Jos jossain välissä ehdin syödä itutonnikalasalaatin niin hyvä niin. Jos en, niin paastotaan. Se laihduttaa. Kavereiden kanssa vietettyjä baari-iltoja ei lasketa. Sidukkahan on nestemäistä. Vähän niin kuin vettä joisi. Ja se Big Mac -ateria tuli ihan tarpeeseen, sillä en taas muistanut syödä päivällä mitään. Aamupalankin vetäisin kiireessä; kolme kuppia kahvia ja 10 appelsiini Pims keksiä. Ja koska en sitten syö juuri päivisin mitään, niin iltapalaksi menee helpostikin pussi Makuunin irttareita, jotka haen minuuttia ennen sulkemisaikaa alakerrasta yöpuku päällä. Onneksi yliopistolla avattiin pastabaari, sillä olen niin kiireinen, etten ehdi tekemään kotona ruokaa. Olen syönyt siellä pastabaarissa muutamana päivänä pelkästään kasviksia; tomaattia pasta bolognesen muodossa. Tammikuun lopussa olen jo unohtanut koko hyvinvointiprojektin ja päätän aloittaa uudestaan vuoden päästä.

30-VUOTIAANA

1.1. paino 56,7 kg. Tavoite 49,5 kg. Siitähän lähdetään, että synnytykset levensi lantiota niin paljon, että ne vielä ennen joulua päälle mahtuneet farkut puristavat tällä hetkellä. Lantion leventynyt muoto tuli viiveellä, noin vuosi pari synnytyksestä. Ehkä se oli se kinkun suola, mikä sai tämä aikaan. Hiilaritkin on sitten niin kökköjä. Syön pelkkää parsakaalia ja savulohta. Pekonia, munia ja turkkilaista jugurttia. 24/7, päivästä iltaan ja taas seuraavana päivänä samalla kaavalla. Tuskastun, jos en juokse vähintään puoltatoista tuntia putkeen. Hengästymättä ja punastumatta. 15 kilometriä nyt ainakin tulee juosta tuohon aikaan. Ostan myös salikortin pitkästä aikaa ja käyn joka toinen päivä bodypumpissa. Viikossa kroppa on huomattavasti slimmimpi. Ainakin omasta mielestä.  Lasten päikkäriajan leikin olohuoneessa Jane Fondaa. Ne hirmuisen pahat hiilarit jätän loppuelämäkseni. Parsakaalia alkaa kyllä tulemaan jo vähän korvista ulos. Kroppa kaipaa aamupuuroa. Koko ajan on nälkä ja se salikorttikin jää loppujen lopuksi pölyttymään salikassiin aina huhtikuuhun saakka. Kunnes alkaa armoton bikinikunnon metsästys.

40-VUOTIAANA

1.1. paino…? En omista vaakaa. Tavoite: voida kokonaisvaltaisesti hyvin. Joululomalla nautitut minttukaakaot saavat aikaan sen, että tekee mieli pitää tipaton tammikuu. Vaikka ruokavalio on perusarjessa erittäinkin terveellinen, niin joulukonvehtien yliannostus ajaa myös karkittomaan ja herkuttomaan tammikuuhun. Piilosokereita en suurennuslasin kanssa kyttää, mutta kaikki maalaisjärjellä sokeriksi luokiteltava saa jäädä. Jo kolmantena päivänä huomaan ihon kunnossa muutoksen, se on kimmoisampi ja tasaisempi väriltään. Olo on hyvä. Peruskotiruoalla mennään. Vältän ääripäitä. Järki pysyy kädessä myös liikunnan suhteen. Jatkan siitä, mihin ennen joululomaa jäin. Repivät ja kovalla temmolla juostut lenkit ovat vaihtuneet hölköttelyyn ja maisemista nauttimiseen. Pitkät kävelylenkit koiran kanssa ja illan venyttelyt takkatulen ääressä on just sitä, mitä kaipaan. Tiedän, että tämä on elämäntapa, johon olen sitoutunut. Ei mikään väliaikainen projekti, jossa jojoillaan ja voidaan huonosti. Vihdosta viimein olen oppinut lempeän tavan elää.

Kyllä, oppia ikä kaikki! Ihan viimeisen kolmen vuoden aikana on tapahtunut muutos tammikuun osalta. Sitä ei jaksa enää näännyttää itseään ruuan suhteen, vaan päinvastoin. Tulee syötyä useammin, mutta pienempiä annoksia. Kismetin sijaan välipalaksi nappaan usein omenan ja pähkinöitä. Liikunta on osa elämää, osa rutiineita kuten nukkuminen ja syöminenkin. Pieni masupömppö ei haittaa eikä enää aja kolmen päivän ananaskuurille. Onneksi on vyötäröstä joustavia housuja 😉sitruunainen-kanacouscoussalaatti-4-of-6 sitruunainen-kanacouscoussalaatti-2-of-6

Ja jotta postauksesta katoaisi kokonaan se punainen lanka, niin hypätään takaisin tuohon eilen esittelemääni viikon ruokalistaan 😀 Jonna (toivottavasti George on jo häipännyt!) toivoi reseptiä tämän päiväiselle sitruunaiselle kanacouscoussalaatille. Joten postauksen kuvat siitä ja alla resepti:

SITRUUNAINEN KANACOUSCOUSSALAATTI

3 ohuen ohutta broilerin filettä
marinadi:
0,5 dl oliiviöljyä
puolikkaan sitruunan mehu
2 tl broilermaustetta
tuoretta minttua pienisteltynä
sormisuolaa
-sekoita marinadin ainekset keskenään ja laita kanat marinoitumaan noin tunniksi jääkaappiin
-pyyhi ylimääräiset marinadit pois ja pienistele kanat
-paista ne kypsiksi (lisäsin pannulle loppuvaiheessa cashew-pähkinöitä) ja valmista sillä aikaa couscous:

4 dl täysjyväcouscousia
4 dl vettä
ripaus suolaa
0,5 g sahramia
loraus öljyä
-kiehauta vesi, lisää siihen suola, sahrami ja öljy
-lisää couscous ja ota kattila pois liedeltä
-sekoita haarukalla ja anna tekeytyä viitisen minuuttia. Valmista sillä aikaa salaatti:

salaattisekoituspussi
3 tomaattia pienisteltynä
pätkä kurkkua palasteltuna
10 kuivattua aprikoosia pienisteltynä
-sekoita salaattiainekset ja couscous sekaisin
-lisää kastike

kastike:
0,5 dl oliiviöljyä
puolikkaan sitruunan mehu
2 tl dijon-sinappia
-sekoita keskenään ja sekoita couscoussalaattiin

Kaada salaatin päälle kananpalat. Ripottele salaatin päälle runsaasti tuoretta minttua. Mä lisäsin jääkaapista vielä puolikkkaan avokadon salaattiin sekä jälleen sitä jugurttikastiketta. Tosin nyt tein jugurttikastikkeen kookoksella maustetusta soijajugurttivalmisteesta, johon lisäsin mustapippuria ja hunajaa. Hyvää oli ja lapsetkin söivät mukisematta 😉 Alunperin olin suunnitellut, että nuo listaamani ruoat olisivat iltaruokia, mutta lasten loman aikana, meillä on syöty lounas vasta tosi myöhään ja iltaruoan asemasta ollaan syöty täyttävämpi iltapala. Meneehän se näinkin. Pääasia, että syödään!sitruunainen-kanacouscoussalaatti-5-of-6 sitruunainen-kanacouscoussalaatti-6-of-6

Huomaatteko muuten, että meillä on teemaväri tämän ekan viikon ruoissa? Jep, sattumalta itse huomasin, että oranssi/keltainen on vallitseva väri. No, huomenna se vaihtuu borssikeiton myös kirkuvan punajuurenpunaiseeen 🙂

ILOISTA PAKKASPÄIVÄÄ,

alle

PS. muistatteko, kun kerroin että mun uusista luisteluhiihtosuksista hajosi side heti tokalla hiihtolenkillä? No juu, oli unohtunut kaupassa pari ruuvia laittaa siteeseen. Hmph. Josko pakkanen vähän hellittäisi niin pääsisi taas hiihtämään!


tiistai 03. tammikuun 2017

Vuoden ekan viikon arkiruoat + kaksi arkiruokareseptiä

10

HELLUMAREI,

hei oletteko huomanneet, että päivä on pidentynyt? Voipi olla, että tuolla ihanalla valkoisella lumipeitteellä on osuutta asiaan, mutta enää pimeys ei iske ennen kolmea. Jihuu ja iso ruksi seinään 🙂 Kiitos vielä ihan hurjan paljon ajatustenvaihdosta eiliseen postaukseen. Se on tämä vuodenvaihde sekä nelikymppisyys, mikä saa pohtimaan sitä oikeaa tapaa elää. Vaikka on suurimman osan ajasta balanssissa, niin silti sitä mieli pyrkii tekemään korjausliikettä. Itse olen vankkumaton ”If it ain’t broken, don’t try to fix it” -ajattelumallin kannattaja. Senpäs takia mitään suuren suuria heiluriliikkeitä puoleen tai toiseen ei tule tehtyä. Pidin tänään päivällä juoksulenkillä (niin, tässä ihanassa työssä on varaa valita juoksulenkin ajankohta ♥) itse itseni kanssa palaverin 😀 Kehityskeskustelun vakavimmasta päästä, etten sanoisi. Kotiin tultuani ja suihkussa käytyäni keitin kupin kahvia ja kirjasin ylös omat henkilökohtaiset tavoitteeni sekä blogityön että työtyön osalta. Nyt on homma selvää kauraa kuulkaas! Olen siitä onnellisessa asemassa, että mulla on kaksi rakasta työtä, joista en voi luopua. Molemmista on tullut elämäntyö ja se on ihan normaalia, että kummankaan työn osalta hanskoja ei lyödä tiskiin tasan kello neljä. Molemmassa työssä on toki velvoitteensa ja riskinsä. Mutta se vapaus ja tekemisen ilo, ne painavat vaakakupissa monin verroin enemmän.

ruokaviikko-11-of-16 ruokaviikko-15-of-16 ruokaviikko-16-of-16

No niin, mutta siihen ruokalistaan. Anteeksi kun nämä johdannot vähän kestää. Sukuvika tämä pitkän kaavan mukaan kerronta 😀 Tähän on väliin on kyllä vielä pakko kertoa tästä esimerkki; kun iskä ja äippä nousivat aikoinaan bussiin Torontossa mennäkseen käymään Buffalossa USA:n puolella, kuski kysyi kohteliaasti ”Where are you from?”. Siihen isäni oli aloittanut ”Well, originally I come from Orivesi…”. Viiden minuutin kuluttua tarinassa oltiin päästy siihen vaiheeseen, että äiti oli huikkassut väliin ”from Finland” ja tyrkkässyt iskän peremmälle bussiin. Jep. Ruokalista ekalle viikolle. Iltaruoat, joista jää seuraavan päivän lounaallekin. Se koostuu peruskotiruoasta, ilman turhaa hifistelyä tai näännyttämistä. Terveellistä, helppoa ja hyvää. Lista näyttää tältä:

Maanantai: Porkkanasosekeitto korianterijugurtilla
Tiistai: Itämainen uunilohi & jasmiiniriisi
Keskiviikko: Sitruunainen kanacouscoussalaatti
Torstai: Borssikeitto
Perjantai: Mama Maria’s meatball stew

Eilisen iltaruoan reseptin bongasin uusimmasta Fit-lehdestä. Jonkin verran muokkasin reseptiä. Niin helppo ja maukas keitto, ettei paremmasta väliä. Korianterijugurtti sopi tähän loistavasti. Korianterinhan voi halutessaan korvata jollain toisella yrtillä, mikäli se maistuu liian saippuaiselta.

PORKKANASOSEKEITTO & KORIANTERIJUGURTTI

1 kg porkkanoita
1 pieni peruna
2 sipulia
loraus oliiviöljyä
1,5 litraa vettä
2 luomu kasvisliemikuutiota
ripaus suolaa ja chiliä

-kuori ja palastele porkkanat, peruna ja sipulit
-paista niitä oliiviöljyssä noin viisi minuuttia
-lisää vesi ja kasvisliemikuutiot
-anna kiehua noin 30 minuuttia, kunnes porkkanat ovat kypsiä
-mausta suolalla ja chilijauheella
-soseuta sauvasekoittimella
-tarjoile korianterijugurtin kanssa

2 dl turkkilaista jugurttia
1 nippu korianteria

-pienistele korianteri ja sekoita se jugurtin kanssa
-anna tekeytyä vähän aikaa

Mieleni on tehnyt jo pidempään hieman aasialaisvivahteista ruokaa. Joten tänään tiistaina meillä syötiin (itse asiassa myöhäisellä lounaalla tyttöjen kanssa) itämaista uunilohta ja jasmiiniriisiä. Täysjyväriisi olisi terveellisempi vaihtoehto, mutta siinä on joku juttu, joka tökkii. En osaa selittää mikä, mutta se ei vain maistu mun suussa kovin hyvälle. Tottumiskysymys, tiedän 🙂 Uunilohi on varma valinta myös lapsille. Tosin tänään vähän nyrpistivät nenäänsä tuon korianterin takia, mutta helposti sai nypittyä omasta palastaan korianterin pois. Lisäksi tein sitruunapippurista, hunajasta ja turkkilaisesta jugurtista tällekin kastikkeen. Lohen päälle pilkoin vielä omaan annokseeni vähän chiliä sekä korianteria. Mä olen aivan koukussa korianteriin!ruokaviikko-1-of-16ruokaviikko-4-of-16ruokaviikko-5-of-16

ITÄMAINEN UUNILOHI

700 g lohifilee

Kastike/marinadi
1 solovalkosipuli
3 cm pätkä luomuinkivääriä
2 rkl seesamiöljyä
puolikkaan sitruunan mehu
loraus hunajaa
ripaus suolaa
korianteria pilkottuna

-kuori valkosipuli ja inkivääri ja raasta ne
-sekoita kastikkeen aineet keskenään ja valele lohen päälle
-paista lohta 180 asteessa noin puoli tuntia

********************

Huomenna vuorossa sitruunaista kanacouscoussalaattia, jota varten ajattelin laittaa jo tänä iltana kanat marinoitumaan. Torstaina saan vihdosta viimein ne ennen joulua ostamani punajuuret (8,6 kiloa…) osaksi käytettyä. Borssikeitto lämmittää kylmänä talvipäivänä. Loppiaispäivänä ajattelin hauduttaa lihapullia padassa. Siihen joku tomaattinen suloisenmakeantulinen kastike ja avot! Lisäksi spaghettia. Jos tuo kokeiluni patalihapullista onnaa, niin voipi olla, että reseptiä seuraa perästä 🙂

SUPERIA TIISTAI-ILTAA,

alle


perjantai 23. joulukuun 2016

Joulun perinneruoka

2


HEI HUOMENTA IHANAT

ja supersuloista aatonaattoa! Se on täällä ihan just, jouluaatto. Kutkuttava tunne vatsanpohjassa on saapunut ja se lämmin mieli on hiipinyt kuin varkain tuonne vasemmalle puolen rintaa. Enpä olisi ikinä uskonut, että näin vähällä valmistelulla tulee joulu. Toisaalta, hyvä niin. Oli ihana lukea eilisen postauksen kommenteista, että en ole ainoa, joka on päättänyt ottaa tämän stressittömän lähestymisen jouluun 🙂 Tuossa taannoin jaoin teille viisi talvista juomareseptiä Arlan Luomu täysmaito -kampanjan myötä. Samalla kampanjalla jatketaan. Olen nimittäin niin rakastunut tuohon homogenoimattomaan täyteläisen makuiseen maitoon, että päätin tehdä teille vielä yhden postauksen siihen liittyen. Niin kuin viimeksi puhuttiin, niin maidossa on jotain kovin lohdullista. Lämpimät maitopohjaiset juomat rauhoittavat ja lämmittävät talvi-iltoina. Saman asian ajaa maitopohjaiset, samettiset keitot.arla-13-of-19arla-1-of-19arla-6-of-19arla-3-of-19
Äidin puolelta meidän sukujuuret ovat häjyjen mailla, Etelä-Pohjanmaalla. Mummulassa pikkutyttönä käydessämme on yksi tuoksu jäänyt mieleen ylitse muiden. Juu, se tuore pullan tuoksu, mutta myös ennen joulua kellarista tullut hieman pistävä lipeäkalan tuoksu. Mummulla oli tapana liottaa turskat ja tehdä lipeäkala itse. Silloin en lipeäkalakeittoa suostunut edes maistamaankaan. Käännekohta tässä lipeäkala-asiassa, niin kuin monessa muussakin ruokaan liittyvässä jutussa, tapahtui vaihto-oppilasvuoteni jälkeen. Liekö makuhermot tuolla muuttuneet, mutta uskalsin ensimmäisen kerran maistaa lipeäkalakeittoa. Ja jäin koukkuun kerrasta. Siitä lähtien koko pieni sukumme odotti aina jouluaattoa ja äidin tarjoilemaa alkukeittoa. Livekalakeittoa, niin kuin meillä oli tapana sanoa 🙂 Vastoin ennakko-odotuksia tässä lohtukeitossa kala maistuu erittäin hennolla tavalla. Ellette ole vielä rohkaistuneet lipeäkalan suhteen, niin nyt on korkea aika!
arla-4-of-19arla-9-of-19 arla-5-of-19arla-12-of-19

Pari kertaa aiemmin olen valmistanut livekalakeittoa Lapissa ollessamme itse kaupan valmiista lipeäkalasta. Olen miettinyt, miten saisin siihen sen saman maun kuin äidillä. Ottanut välipuhelun tänne etelään ja saanut ohjeet; litra maitoa, lipeäkalaa, suolaa, voita. Hämmästellyt, että eikö muuta. Ollut vähän sitä mieltä, että ei se keitto nyt ihan ole maistunut samalle kuin kotona joulupöydässä. Tänä vuonna keitto kuulkaas onnistui täydellisesti. Tuo liki raakamaitoa muistuttava Arla Luomu täysmaito taisi olla se salainen aseeni. Keitosta tuli ihan taivaallisen täyteläistä. Niin täyteläistä, että en lähtenyt sitä edes suurustamaan vehnäjauholla. Joskus näin olen tehnyt. Päälle runsaasti vastarouhittua maustepippuria ja avot! Meidän tämän vuoden livekalakeittopöydästä puuttui joululimppu. Se on yleensä ollut oiva kaveri voin kanssa tämän livekalakeiton seuralaisena.

LIPEÄKALAKEITTO

1 litra Arla Luomu täysmaitoa
n.1.4 kg lipeäkalaa
vettä
1 rkl voita
suolaa

tarjoiluun maustepippuria myllystä

-huuhtaise kalat nopeasti kylmässä vedessä
-laita kalat kattilaan, lisää vettä niin, että ne peittyvät
-kiehauta ja anna porista miedolla lämmöllä noin puoli tuntia
-kaada vesi pois ja lisää Arla Luomu täysmaito
-kiehauta, lisää voi ja suola
-tarjoile maustepippurin kanssa

arla-2-of-19arla-19-of-19 arla-14-of-19 arla-16-of-19

Tämä on sellainen joulun ruokaperinne, jonka haluan pitää matkassa. Opettaa valmistuksen myös meidän tytöille. Joulu on perinteitä täynnä. Yksi niistä on haudoilla käynti. Sitä luvassa seuraavaksi. Sitten taidamme laittaa kinkun uuniin. Illalla istumme jälleen pitkän kaavan mukaan syömään ja nauttimaan. Huomenna päivällä pääsemme anoppilaan jouluruokailemaan. Siellä lipeäkala syödään hieman eri muodossa; valkokastikkeen ja perunoiden kera. Löytyykö sieltä ruudun toiselta puolelta ketään, kuka jakaa tämän rakkauteni lipeäkalakeittoon? 🙂 Palaan vielä myöhemmin toivottelemaan teille hyvänjouluntoivotukset. Sekä vilauttamaan meidän joulukotia. Josta löytyy kuin löytyykin jotain punaista.

SULOISTA AATONAATTOA ♥

alle

YHTEISTYÖSSÄ: ARLA LUOMU TÄYSMAITO

lifie-logo-rgb-1


« Vanhemmat
Uudemmat »