tiistai 10. marraskuun 2020

Fiilistely on parasta

HEIPPA!

Vaikka aamuinen mielettömän kaunis kuurakeli on vaihtunutkin lonkeronharmauteen, niin tiedättekö että ei se haittaa. Ei se lähestyvä joulumieli ole tuolla ulkona, vaan se on jotain, mikä kumpuaa sisältä. Toki ottaisin lumipeitteen ja töppölumiset puut ihanjustnythetitänne. Mutta koska sellaisia ei ole nyt näköpiirissä, niin keskittykäämme niihin juttuihin, mitkä tekevät tästä ajasta niin hykerryttävän.

♥ Jouluvalot. Kyllä kausivalokausi on so passé – se on jouluvalokausi nyt! Eilen käytiin illalla ostamassa 24 metriä lisää valonauhaa ja viriteltiin se autokatokseen. Jo vain sanoin naapurin naiselle, joka ohi kulki, että tarvinnevat pian pimennysverhot ;D
♥ Glögi, mantelilastut ja rusinat. Meillä on tänä vuonna juotu pääasiallisesti sokeritonta glögiä, mutta seuraavalla kauppareissulla pitää ostaa vaaleaa glögiä. Se on mun ihan suosikkiani. Se tuoksu, kun nostaa glögimukin tuohon nenän alle valmiina ottamaan hörpyn…ah.
♥ Piparit, homejuusto ja persimon. Pyhä kolminaisuus, jonka hiffasin viime joulun alla. Piparin puutteessa homejuustosiipale (kyllä, siipale) persimoninin siipaleen (ks. edellinen sulkumerkkien sisältö) toimii aina.
♥ Taljat sohvilla ja ruokapöydän tuoleilla. Havaitsin tuossa, että meillä onkin tänä vuonna ollut taljat läpi talven ruokapöytää ympäröivillä tuoleilla. Mutta sohvilta otin ne pois kesäksi. Taljat tuovat ihanaa pehmeyttä ja lämpöä sisustukseen.
♥ Huonekuusi valoilla. Mä en muuten periaatteessa ole mikään huonekuusen ystävä. Tai se näyttää vähän hassulta. Mutta silti joka joulu sellainen on saatava (vanha ehtii usein kuolla tammi-helmikuussa). Huonekuuseen laitetut minivalot tuikkivat kuin joulukuusen valot konsanaan.
♥ Joulukirjat ja -lehdet. Inspiraation imeminen silmillä on aivan parasta. Vaikkakin pyöritän pääasiallisesti samoja joulukirjoja ja joululehtiä vuodesta toiseen, niin aina sieltä löytyy jotain uutta ja kokeilemisen arvoista. Rakastan katsoa ihan vaan kauniita kuviakin, aina ei tarvitse lukea edes tekstiä.
♥ Pre Xmas -musiikki. Kuten Sian Snowman repeatilla soitettuna. Vielä en ole kokenut, että tarvetta oikein kunnon joululauluille olisi, mutta eiköhän se Michael Bublékin pian löydy soittolistalta 🙂

Jokos siellä fiilistellään? Huomaan, että viime päivinä on tullut myös fiilisteltyä taas ilman puhelinta ja IG:n päivittäminen on jäänyt vähemmälle. Josko saataisiin taas stooreihinkin fiilistelymeininkiä myöhemmin 🙂

TIISTAITERKUIN,

 

 


maanantai 09. marraskuun 2020

Edullinen, nopea ja herkullinen lounaskeitto

MOIKKAMOI MAANANTAIHIN!

Toivottavasti isänpäiväjuhlallisuudet sujuivat hyvin ♥ IG:n puolella seuraavat tietävätkin, että jouduimme perumaan eilisen pöytävarauksen ja siinä aamusella isänpäiväruokaa miettiessäni päätin ottaa hirven ulkofileen sulamaan pakkasesta. Ollakin, että olen lapsuudenkodissani hirveä syönyt paljonkin, niin koskaan ennen en ole sitä yksin (ilman äitiä) valmistanut. Nyt saattaa oma kehu hieman haista, mutta hei harvoissa on ne kerrat, kun olen syönyt yhtä mureeta ja hyvältä maistuvaa lihaa. Täytyy suosia jatkossa riistaa enemmänkin. Kuten myös näitä kasvisruokia, joita kuvien herrrkullinen tomaattilinssikeitto edustaa.

Mä en tiedä miten olin taas unohtanut tämän mun yhden suosikkikeitoistani. Selasin viikko takaperin ruokapostauksia vuosia taaksepäin, sillä mulla löi aivan tyhjää ruokia suunnitellessani. Olin täysin unohtanut tomaattilinssikeiton. Joka on muuten helposti mausteiden avulla muutettavissa tulisenmakeaksi kylmien syyspäivien lämmittäjäksi.

Tomaattilinssikeitto
2-3:lle

1 prk (230 g) punaisia linssejä suolaliemessä
1 prk (290 g) tomaatti-basilikapastakastiketta
2 dl vettä
mustapippuria
chililastuja
loraus hunajaa

-sekoita aineet kattilassa ja anna porista viitisen minuuttia
-soseuta sauvasekoittimella

tarjoiluun
ranskankermaa
chililastuja
tuoretta korianteria

Laskin tuossa, että annoksen hinnaksi tulee (tästä riitti kolmelle) vähän euron verran. Eli on varsin edukas sen lisäksi, että on ”sairaan” hyvään 🙂

Nyt vielä muutama tunti töitä ja sitten kohti kotia ja maanantai-illan puuhia. Kauppakassitilaus jäi tekemättä tältä viikolta, joten kaupan kautta käy tieni. Tänään ajattelin pitkästä aikaa tehdä ihan rehtiä ja rehellistä makaronilaatikkoa!

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA SINNEKIN!


sunnuntai 08. marraskuun 2020

Parempi kuin lottovoitto

Rakastava, läsnäoleva, turvallinen, luotettava, lämmin, rajat asettava, lapsen edun etusijalle laittava, kärsivällinen, huumorintajuinen, aina auttamassa, herkkä, vähän hassu, vitsikirjan aamiaiseksi nauttinut, rehellinen, äitiä ja lapsia kunnioittava. Ja hei, joskus myös ”vähän” nolo.

Tiedättekö, kun aina jossain törmää sanontaan, että me naiset etsimme puolisoksemme usein isämme kaltaista henkilöä. Sellaista, jonka näkisimme mahdollisesti tulevien lapsiemme isänä. Ulkomuodollisesti mun isäni ja mun lasteni isä eroaa toisistaan täysin. Mutta mitä enemmän asiaa mietin, niin silti nuo ratkaisevat luonteenpiirteet osuvat kokolailla yksiin.

Olenkin tainnut kertoa teille, mikä löi naulan arkkuun aikoinaan mieheni kanssa tavatessamme. Se oli tuolla mun kaksion harmaalla sohvalla istuessani, kun mietin, että jösses – tuossa olisikin hyvä isä mun lapsille. Tietämättä edes tuolloin vielä onko meidän mahdollisuutta edes saada lapsia. Toki tuossa vaiheessa oli jo selvillä (pitäähän nää nyt ensitreffeillä selvittää), että myös toinen haluaa lapsia.

Muutenkin mä näen hyvin paljon samaa meidän lasten ja mieheni kuin mun ja mun isäni käytöksessä aikoinaan. Aika monessa asiassa, mutta varsinkin ex tempore -jutuissa. Me lähdettiin iskän kanssa ex tempore illalla kauppaan, jos herkkuhammasta kolotti. Nykyäänkin seuraan usein tilannetta, kun jo yöpuvut päällä olevat lapset vetävät päivävaatteet päälle ja kurvaavat isänsä kanssa kauppaan. Koska olivat nähneet mainoksen jostain uutuusjädestä, jota on just heti pakko saada.

Se, että on saanut isäkseen maailman parhaimman isän ja vielä lastensa isäksi maailman parhaimman iskän on jotain, minkä rinnalla lottovoittokaan ei tunnu miltään. Se, että mä olen tällainen kuin olen, johtuu suurimmalta osalta siitä, että sain viettää turvallisen lapsuuden, joka loi perustan koko loppuelämälle. Lapsuuden, jossa isänpäivänä sai viedä maailman parhaimmalle iskälle itse askarrellun kortin vuoteeseen ja kattaa aamiaispöytään iskän suosikkiherkkuja. Ihan samalla tavalla kuin meidänkin lapset tuppaavat näin isänpäivänä tekemään ❤️

IHANAA ISÄNPÄIVÄÄ TOIVOTTAEN,


tiistai 03. marraskuun 2020

Jokasyksyinen lohturuoka kehiin!

HEIPPAHEI!

Marraskuun (ihana) pimeys saa ainakin mut nauttimaan kotonaolosta vielä enemmän kuin aiemmin. Ja kuten tiedätte, niin nautin olla keittiössä. Marraskuussa tuo nautinto nousee uusiin ulottuvuuksiin ja huomaan pitkästä aikaa kehitteleväni uusia reseptejä ja kaivavani niitä vanhoja tuttuja jostain sielujen sopukoista. Yksi syksyn lohturuokien suosikeistani on perunagnocchit. Aika pitkään mentiin tänä syksynä ennen kuin tartuin perunagnocchipussiin kaupassa. Taisin viime syksynä syödä gnocchikiintiöni täyteen 🙂 Mutta hei, mikään ei ole parempaa kuin voissa ruskistetut gnocchit. Niin hyviä ja helposti muunneltavissa.

Joku päivä vielä yritän tehdä gnoccheja itse, mutta siihen asti mennään muiden tekemillä gnoccheilla. Mä olen käyttänyt sekä pakaste- että kylmäaltaan tuotteita ja tykkään kyllä siitä, että tuotetta ei tarvitse sulattaa ennen kuin alkaa tekemään ruokaa.

Perunagnocchien seuraksi laitoin ihan ekaksi uuniin 200 asteeseen terttutomaatteja ja yhden sellaisen fetajuustopakkauksen, jossa on yrttiöljy mukana. Tomaatit sai mehustua uunissa perunagnocchien valmistamisen ajan 🙂

Taivaalliset perunagnocchit

1 pss perunagnoccheja
vettä
1 rkl voita
suolaa
mustapippuria
pieni punasipuli
pieni sitruuna
parmesania
basilikaa

-keitä gnoccheja pussin ohjeen mukaan (mä keitin kaksi minuuttia), valuta ne
-sulata uunin kestävällä paistinpannulla voi ja lisää pienistelty punasipuli
-kuullota punasipulia, kunnes se pehmenee ja lisää pannulle perunagnocchit
-paista gnoccheja, kunnes ne ovat saaneet väriä
-lisää pienen sitruunan mehu, suolaa ja mustapippuria
-raasta päälle parmesania maun mukaan ja laita paistinpannu gnoccheineen uuniin siksi aikaa, kunnes juusto alkaa sulaa

En ymmärrä, miksen ole näiden vuosien aikana oppinut, että nälkäisenä ei kantsi kirjoittaa ruokapostausta saatikka käsitellä kuvia. Johan se on onneksi iltapäivän välipalan aika. Välipalana toista lohturuokaa nimittäin lounaalta jäänyttä helmipuuroa. Hei sen kanssa pehmeän makeaa persimonia pilkottuna, vähän kanelia ja siemeniä. Uijui

TIISTAITERKUIN,

 


maanantai 02. marraskuun 2020

Hyvinvoinnin vuosikello: Pieniä konkreettisia tekoja mielialan nostamiseen

HEISSULI!

Voitteko kuvitella, että nyt luette jo tokavikaa Hyvinvoinnin vuosikello -postaussarjan postausta? Jep, en minäkään voi kuvitella nyt sunnuntai-iltana tätä kirjoittaessani, että kohta on tämä postaussarja käyty läpi.  Käydään tähän alkuun läpi tämä tuttu intro. Mikäli se on teille tuttua kauraa, niin voitte skipata sen 🙂

”Hyvinvoinnin vuosikellon kulmakiveksi olen valinnut positiivisen psykologian isän Martin Seligmanin viitekehyksen kukoistuksesta, sillä mitä enemmän olen näistä asioista lukenut ja opiskellut, sitä järkeenkäyvemmältä Seligmanin kehittelemä PERMA-malli hyvinvoinnin ja kukoistuksen taustalla tuntuu. Tässä vaiheessa haluan vielä painottaa sitä samaa, mitä ensimmäisessäkin postauksessa: Tekstini pohjautuvat omiin mielipiteisiini ja kokemuksiin, mutta myös tutkittuun tietoon sekä aiheen kirjallisuuteen. Suurena vaikuttajana on ollut Joyllan Positive Psychology Practitioner -opinnot ja Joyllan upeat Netta ja Paulina, jotka ovat saaneet minut janoamaan lisää tietoa hyvinvoinnista ja positiivisesta psykologiasta.

Tammikuu: Uskalla rakastua itseesi
Helmikuu: Hyvinvoinnin kulmakivet
Maaliskuu: Merkityksellinen elämä
Huhtikuu: Ihmissuhteiden ihanuus
Toukokuu: Positiivinen elämänasenne
Kesäkuu: Itsensä kehittäminen & vahvuudet
Heinäkuu: Kiitollisuus hyvinvoinnin edellytyksenä
Elokuu: Mielekäs työ osana elämää
Syyskuu: Itsemyötätunto – työkalu hyvinvointiin
Lokakuu: Aikaansaamisen ihanuus
Marraskuu: Pieniä konkreettisia mielialan nostamiseen
Joulukuu: Hetkessä eläminen

Postausten lopussa jaan lähdeluettelon, mikäli haluatte tutustua aiheeseen tarkemmin. Jos jotain olen positiivisen psykologian opintojen myötä oppinut niin sen, että olen ollut viimeiset vuodet oikeilla jäljillä kokonaisvaltaisen hyvinvointini suhteen, mutta myös sen, että koska alan kirjallisuutta löytyy niin hirmuisesti, niin on välillä syytä muistaa myös kriittisyys ja asioiden toinen puoli. Kirjoitan näitä postauksia terveen, fyysisesti ja psyykkisesti hyvinvoivan ihmisen näkökulmasta, joten myös lukijan oma terveydentila saattaa vaikuttaa subjektiiviseen kokemukseen hyvinvoinnista.”

Meillä kaikilla on varmastikin sellaisia päiviä, että mieli on vähän maassa ja on sellainen plääh-olo. On tutkittu, että voimme (huom! me mieleltämme terveet) pienillä teoilla saada mielialaa paremmaksi. Nostaa spirittiä, niin sanoakseni. Mutta katsotaan ensin, mitä eroa oli tunteella ja mielialalla, ennen kuin listaan mielialan nostamiseen tutkittuja keinoja.

Tunteen ja mielialan ero

Mikä on tunne? Tunne on lyhytkestoinen mielihyvän / pahan sävyttämä elämys, johon liittyy fyysisiä tai psyykkisiä muutoksia (Daniel 2011). Ekmanin tunneteoria käsittää kuusi perustunnetta: hämmästys, ilo, suru, pelko, viha ja inho. Itse ainakin tunnistan näistä kuudesta vain yhden ns. positiiviseksi tunteeksi. Toki hämmästyskin voi olla iloinen asia. Tunteisiinsa ja niiden tunnistamiseensa voi helposti tutustua Emotion Trackerin avulla (hyvä Suomi!).

Meillä jokaisella on meille ominaisia tapoja, jotka vaikuttavat siihen, miten aivomme reagoivat tunteisiin. Tutkimusten mukaan epämiellyttäviäkin tunteita pitäisi kuunnella ja arvostaa. Niiden turruttaminen turruttaa pahimmillaan samaan aikaan positiivisia tunteita. Jotenkin tuntuu, että nykypäivänä on trendinä ollut helppous ja sellainen positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen. Ikään kuin epämukavuus olisi negatiivinen asia. Mitä se ei todellakaan ole, vaan päinvastoin. Get comfortable with being uncomfortable.

Mieliala taas on pitkäkestoisempi, laaja-alainen tila, johon ei niinkään liity esimerkiksi kasvojen ilmeitä (ilahtunut, kauhistunut, peloissaan). Mielialaan vaikuttavat voimakkaasti useat tekijät; ympäristö (sää, valaistus, ihmiset ympärillämme), fysiologia (mitä olemme syöneet, kuinka olemme liikkuneet, mikä terveydentilamme on) sekä meidän tunteiden yhteenlaskettu vaikutus.

Vinkkejä mielialan nostamiseen

Mulle olisi ensimmäisenä tullut mieleen vinkata liikunnasta. Tutkin asiaa hieman enemmän ja ennen kuin kirjoitin alas ”hikilenkki auttaa aina” pyörsin jo päätökseni. Nimittäin, Connecticutin yliopistossa tehtiin tutkimus, jossa tutkittiin liikunnan merkitystä mielialoihin. Sen lopputulemana todettiin, että aktiivisemmat ihmiset olivat mieleltään iloisempia ja kokivat hyvinvointinsa korkeammaksi. Ja se, mikä itselleni oli yllätys oli, että liikunnan intensiteetti ei vaikuttanut tulokseen, vaan jo kevyellä ja kohtalaisella fyysisellä aktiivisuudella oli myönteisiä vaikutuksia ihmisten mielialoihin sekä yleiseen hyvinvoinnin kokemiseen.

Hyvinvointihan on vahvasti subjektiivinen asia ja koemme hyvinvoinnin eri tavalla. Sen takia mielialan nostamiseen ei ole yhtä oikeaa vaihtoehtoa, vaan tunteaksemme mikä meille toimii parhaiten, olisi hyvä että tuntisimme kehomme signaalit ja ehtisimme pysähtyä kuuntelemaan mitä kehomme meille kertoo. Keho-mieliyhteys nousee kuitenkin mielialan nostamisessa uudelle tasolle.

Nyt niihin vinkkeihin:

♥ Hymy. On todettu, että hymyily silloin kun ei välttämättä hymyilyttäisi viestii aivoille, että nyt on oikein hyvä olla ja samalla aivot alkavat tuottamaan mielihyvähormoneja (serotoniini, dopamiini ja endorfiini).
♥ Suklaan syöminen. Voi kyllä, suklaan syönti laukaisee myös meissä mielihyvän hormoneja. Michiganin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan suklaan syöminen saa aivot tuottamaan luonnollisia opiaatteja, jotka vähentävät kivun tuntemista ja lisäävät hyvinvoinnin tunnetta. En ole aiemmin ollut suklaan ystävä, mutta taidan sellaiseksi ryhtyä 😉
♥ Osta kotiin ja työpaikalle kukkia. Harvardin yliopistossa on kuulkaa tutkittu, että kukkien läsnäolo esimerkiksi aamiaispöydässä lisää onnellisuutta ja energisyyttä päivään. Työpaikoilla tehdyissä tutkimuksissa kukkien näkeminen vähensi ahdistusta, negatiivisuutta ja jopa paransi muistia.
♥ Tee hyvä teko jollekin toiselle. Muun muassa Dr David Lewis Hodgson ja Keiko Otaki ovat todenneet tutkimuksissaan, että pienet hyvät teot muille buustaavat hyväntekijän omaa mielialaa (ja sitä myötä kokonaishyvinvointia) merkittävästi. Joten kyllä, avaa ovi vanhukselle kaupassa tai osta työkavereille maanantaiaamuun mandariinit.
♥ Kuuntele lempimusiikkiasi. Mulla ainakin toimii se, että jos mieli on vähän maassa, niin musiikki auttaa. Pian huomaan laulavani mukana. Musiikki rentouttaa ja saa olon välittömästi paremmaksi. Evans et al. tutkivat musiikin vaikutusta sairaalassa potilaiden mielialan nostattajana ja tulivat siihen tulokseen, että musiikki tehosi ahdistuksen tunteiden lievittämiseen.
♥ Paras minä -visualisointi. Meevissen et al. totesivat tutkimuksissaan, että kahden viikon harjoitusten jälkeen tutkimukseen osallistuneet ihmiset olivat optimistisempia tulevaisuutensa suhteen ja tunsivat positiivisempia mielialoja. Harjoitusta tehtiin viisi minuuttia päivässä kahden viikon ajan.
♥ Sytytä kynttilä. Liekin tuijottaminen saattaa saada stressaantuneen mielen rauhoittumaan. Myös tuoksujen tuoksuttaminen vaikuttaa mielialoihimme. Tähän perustuu myös tuoksukynttilöiden teho. Tuoksu + liekin tuijottaminen rauhoittaa.


♥ Osoita kiitollisuutta. Kun on oikein plääh-olo tai surullinen olo, niin usein se auttaa, että yrittää miettiä, mistä on tuolla hetkellä kiitollinen. Keskittyminen hyviin asioihin buustaa väkisinkin mielialaa.
♥ Lemmikin silittäminen. McConnell et al. totesivat tutkimuksissaan, että lemmikkien kanssa puuhasteleminen, vuorovaikutus ja silittäminen vähensi stressin tunnetta ihmisillä. Itse allekirjoitan tämän täysin, ei ole päivääkään, etteikö tuo meidän karvakorva parantaisi koko perheen mielialaa.
♥ Saavuta joku tavoite. Jopa pienen onnistumisen on todettu kohentavan merkittävästi mielialaa. Heitä vaikka paperi roskista kohti ja ”tee kori”, palauta raportti ennen deadlinea tai soita ystävälle, jolle sun on pitänyt soittaa jo pidemmän aikaa.
♥ Naura. No hei, nauru pidentää ikää, sanotaan. Mutta kyllä se nauru vaikuttaa mielialaankin. Katso komedia, naura jollekin hassulle muistolle.
♥ Siivoa kotisi/työpöytäsi. Ulkoinen järjestys auttaa saavuttamaan sisäistä rauhaa. Tämä ei toki toimi kaikilla, mutta itselläni se toimii. Jos olo on alavireinen, niin jo pieni siivousproggis nostaa mielialaa. Osin jo tuon aikaansaamisenkin positiivisen vaikutuksen kautta.
♥ Joogaa tai meditoi. Mitä vaan, mikä saa sinut ajattelemaan muuta kuin sitä, että nyt asiat on vähän epävireisesti. Usein jo ajatusten keskittäminen johonkin muuhun auttaa.
♥ Mene metsään. Ekoterapia on kasvava tieteen osa-alue ja sen puitteissa tehdyt tutkimusket (Harvard University) ovat osoittaneet vahvan yhteyden luonnossa vietetyn ajan, stressin, ahdistuksen ja masennuksen vähenemisen välillä. Vuoden 2015 tutkimuksissa tutkijat vertailivat terveiden ihmisten aivotoimintaa sen jälkeen, kun he olivat kävelleet 90 minuuttia joko luonnossa tai kaupungin sisällä puistoalueilla. He havaitsivat, että luontokävelyn tekevillä oli vähemmän aktiivisuutta prefrontaalisessa aivokuoressa, sillä aivojen alueella, joka on aktiivinen silloin kun märehditään asioita eli siellä missä toistuvat ajatukset negatiivisista tunteista meillä tapahtuvat. 

Eli kun haluamme kohentaa mielialaamme, menkäämme metsään, hymyilkäämme, tanssikaamme, laulakaamme, ostakaamme kukkia. Tai ylipäätään tehkäämme sitä, mikä meille toimii. Pahinta on jäädä märehtimään. Välillä on ihan hyvä tuntea myös alakuloa ja epämiellyttäviä tunteita, jotka johtavat helposti matalampaan mielialaan. Mutta yhtä tärkeää on nousta sieltä sielujen sopukoista ja tehdä niitä asioita, joiden avulla saa kohennettua mielialaansa.

OIKEIN IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,


Lähteitä, linkkejä ja lisälukemista:
Seligman, Martin: Authentic Happiness
Ben Sharar Tal: Being Happy
Fredrickson Barbara: Positivity
Mc Connell et al (2011): Friends with benefits: on the positive consequences of pet ownership
Emmons et al (2003): Counting blessings versus burdens: An experimental investigation of gratitude amd subjective well-being in daily life
Fox et al (1999): The influence of physical activity on mental well-being
Meevissen et al (2011): Become more optimistic by imaging a best possible self
Evans et al (2002): The effectiveness of music as an intervention for hospital patients