keskiviikko 07. lokakuun 2020

Viisi vuotaa vihreää kukallista tapettia, kiitos

a.k.a ”Äiti susta on tullut ihan mummo!” 😀

HEISSUN!

Olen nyt pari vuotta jahkaillut. Tapetoidako vai ei. Se tapetointikuume on mennyt kuin aalto. Aallon huipulla olen jo kertaalleen tainnut tuoda töistä kotiin tapettiliisterin. Aallon pohjalla olen miettinyt, että olinko aivan hassu haaveillessani kukkatapetista. Ajatellut, että mun tapetointitaidot on parissakymmenessä vuodessa rapistuneet. Miten sitä kuviookaan enää osaisi kohdistaa. Mutta en ole antanut sisäisen lannistajaääneni vaikuttaa sen koommin, vaan tapetointihaave on ja pysyy. Itse asiassa haave kukkatapetista kukoistaa ehkä enemmän kuin koskaan!

Tiedättekö, että tämä on joku geeneistä tuleva juttu, sillä mä muistan meidän äidin olleen just mun ikäluokkaa, kun hurahti Laura Ashelyn tuotteisiin. Samaan aikaan reissattiin Lontoossa ja Englannin maaseudulla imemässä Laura Ashleyn kaikkia ihania kukkajuttuja. Kannettiin kotiin selkä väärällä paikallisia sisustus- ja puutarhalehtiä. Libertystä kukkakuosista kangasta. Niin että ei se omena kuulkaa kauas ole pudonnut. Ollakin, että Libertyyn olisi pitkästä aikaa kiva päästä.

Mä ajattelin aloittaa mun tapetoimisprojektin ruokahuoneesta. Siellähän on nyt tuo harmaa maali, joka meillä on keskikerroksessa kaikkialla. Vaalea/vihertävä tapetti voisi tuoda kivasti ilmettä, mutta myös valoisuutta. Siitä seuraava tapetoitava tila on tuo iso eteinen. Jossa saa ihan huolella nysvätä tapettien kanssa, sillä yhtään ehjää seinää ei ole.

Silloin kun mä olen viimeksi tapetoinut on tapetointipöytä ollut must. Tapettien piti antaa myös vettyä ennen seinään laittamista. Käsittääkseni tuo homma on nykyään astetta helpompaa…liisteri seinään ja tapetti siihen 😉 Vinkkejä tapetoimiseen (ja hei varsinkin kuvioiden kohdistamiseen) saa antaa. Kiitos jo etukäteen

Olen myös pohtinut muutamia juttuja, sisustuksellisia sellaisia lähinnä. Kuten a) miten taulut sopivat kuviolliseen tapettiin? ja b) tuntuuko kukkatapetti joulun aikaan jotenkin hassulta?

Alla mun tämän hetkiset suosikkitapettini ruokahuoneeseen:

Yksi asia, mikä mut yllätti vallan on tapettien hinnat! Jos yhdestä rullasta tulee kolme vuotaa, niin laskin, että rullia pitää olla meidän ruokahuoneeseen ainakin viisi. Plus sitten kohdistuksen aiheuttama mahdollinen hävikki. Jaiks. Saas nähdä haaveilenko vielä vai laitanko lauantaina tuumasta toimeen! 😉

KIVAA VIIKON PUOLIVÄLIÄ TOIVOTELLEN,

*tapettimallien kuvat valmistajien sivuilta


torstai 17. syyskuun 2020

Lapin mökin sisustushaaveita

…Jackson Hole on my mind 🙂

MOIKKAMOI!

Toivottavasti siellä ollaan selvitty myrskystä ehjin nahoin ja omaisuuksin ♥ Materiaa saa aina uutta, ihmishenkiä ei. Näinhän se menee.

Mulla on viime aikoina ollut ihan järjetön Lappi-ikävä. Ikävä ehkä syksyistä Lappia, mutta vielä enemmän sitä vuodenvaihteen Lappia. Pimeyttä, lumikinoksia ja välillä ihan järjettömiä pakkaslukemiakin. Hiihdon jälkeen punaisia poskia ja sitä pientä, mutta kotoista mökkiä. Meillä on ollut Pyhällä meidän happy place jo 90-luvun lopusta. Keloparitalo, jonka toista päätä olemme vuokranneet ja toisen pään pitäneet omassa käytössä. Pikkuhiljaa on kytenyt ajatus siitä, josko veljen kanssa tekisimme jaon niin, että molemmat perheet saisivat omat mökin päädyt. Saisi sisustaa mökin mieleisekseen ja jättää sinne omat tavarat säilöön.

Mökit ovat muuten identtiset, mutta toisessa on iso seinä keloa, toisessa kiveä. Vaikka tuo meidän oma puoli kiviseinineen on niin kovin rakas äidin sisustuksineen kaikkineen, niin olemme alustavasti sopineet niin, että me me jatkamme tuolla vuokrapuolella. Sillä meillä on intresseissä remontoida, oli se mökin pääty kumpi tahansa. Ihan jo sijoitusmielessäkin remontti nostaa mökin arvoa. Vaikkei tulla ikinä mökkiä myymään, niin vuokrahintaa saa himpun verran enemmän ylöspäin, kun mökki on sisältä päivitetty. Olen hieman selaillut Lapin vuokramökkien sisustuksia ja ymmärrän toki, miksi niissä on usein sisustuksessa käytetty perinteistä pirttikalustosohvaa ja pirttipöytäryhmää. Sijaintia ei voi vaihtaa, enkä vaihtaisikaan, mutta sisustukseen pystyy vaikuttamaan.

Lähdettiin miettimään tulevan mökkimme sisustusta siltä kantilta, mikä meitä Lapin lomailussa kiehtoo. Laskettelu ja ulkoilu kyllä, mutta myös mökin täytyy olla sellainen, että siellä rentoutuu ulkoilupäivän päätteeksi. Niinä päivinä, kun mittari painuu liki -40 asteeseen ja pidetään löffäilypäivä. Niitä varten pitää olla kunnon löhösohva ja sisustus, jossa silmä lepää. Tämä toki asettaa haasteen siinä, että koska mökki on vuokralla, niin huonekalut tulee kestää. Omalle porukalle voisin kuvitella mökkiin vaalean sohvan, mutta kovassa käytössä aina sattuu ja tapahtuu. Sohvamateriaalin tulee olla myös kestävä.

Tähän väliin kantsii katsoa kuvat mökistä täältä, jotta pysytte paremmin suunnitelmissa mukana. Toki postauksessa vilahtelevat myyssikuvatkin ovat tuolta tilasta, mutta niissä on selkeästi keskitytty enemmän ruoan kuvaamiseen kuin sisustuksen 😉 IG kohokohdissa tuo vuokramökin puoli vilahtaa niin 2019 Pyhä-kansiossa kuin 2018 Pyhä-kansiossakin videoilla.

Ennen sisustamista tulemme tyhjentämään mökin ja remontoimaan mökin pinnat ja keittiön. Lokakuussa kurvaamme miehen kanssa (tai heitämme auton junaan) pitämään remppapalavereita pohjoiseen. Ennen sitä tulee olla selvät sävelet, mikä on budjetti ja mitä haluamme. Eteisessä mökissä on lattialämmitys ja kivilattia. Alunperin mietimme kivilattiaa ja lattialämmitystä koko mökkiin, mutta koska budjetista pitää lohkaista myös muuhunkin, niin päädymme laittamaan todennäköisesti vinyylilankkulattian ilman lattialämmitystä olohuoneeseen, makkariin ja keittiöön. Vinyylilankku kestää  sitä, että ihmiset klompsuttelevat monoilla sisällä ja samalla tuo kestää myös monoista tulevaa kosteutta. Seinien kelopinnat jätetään ehdottomasti kelolle (rakastan keloa), mutta kellastuneet paneelipinnat käsitellään. Korkea katto ja seinät vedetään samansävyiseksi kuin lattia eli rusehtavan harmaaksi himmeällä kuullotteella, niin että puun syyt näkyvät. Parvelle johtavat portaat sekä kaide ja parven kaide sekä portaiden viereinen seinä maalataan valkoiseksi.

Mökin mäntykeittiö kokee uudistuksen ja samalla vaihdetaan kodinkoneet. Keittiön suunnittelin eka mustaksi, mutta täytyy vielä funtsia, että meneekö se liian pimeäksi. Ehkä valkoinen toisi avaruutta, kun seinät ovat greiget. Keittiön kaappien rungot ovat hyvässä kunnossa, joten täytyy pyytää tarjous  a) koko keittiöstä ja b) pelkkien ovien ja työtason vaihdosta. Myös keittiön seinän avaaminen työtason korkeuteen asti takan takaa olkkariin on haaveena, mutta toisaalta ei olisi varaa menettää säilytystilaa. Keittiöön pitää ostaa myös uusi astiasto ja hei kyllä Lappiin kuuluu raclettegrilli ja fonduepata. Pyhällä käy aika paljon ulkomaalaisia matkailijoita (tai siis kävi…toivottavasti käy jatkossakin) ja joulun pyhiksikin tuo mökki on hollantilaisille viikoksi varattu, näillä näkymin. Myös ulkomaalaisia vuokralaisia ajatellen tulee miettiä mökin varustusta. Eurooppalaiset matkailijat eroavat aika paljon itä-naapureistamme. Mutta pientä luksusta ja sellaista upgreidiä halutaan mökkiin myös vuokralaisille.

Kalustus menee rempan jälkeen uusiksi olohuoneen ja ruokatilan osalta. Mökki on mitoitettu neljälle aikuiselle, joten sieltä tulee löytyä kunnon löhödivaanisohva ja lisäksi yksi upottava nojatuoli. Sohvasta haluaisin hiekan värisen tai keskiharmaan. Tummanharmaa menee ehkä vähän liian tummaksi. Niin symppis kuin tuo mun karhusohvapöytä vuodelta 97 onkin, niin se mennee vaihtoon 😉 Kenties viedään meidän kellarista se musta arkkupöytä tuonne, niin saadaan arkkupöydän sisään lautapelit sun muut. Telkkari kiinnitetään seinään olohuoneeseen astuttaessa oikealle. Koska massiivinen takka vie niin paljon tilaa, ei isolle kuuden hengen ruokapöydälle ole paikkaa. Tuolien selkänojat eivät saisi myöskään olla liian korkeat. Joten mietin vähän, että josko veisi meiltä kotoa nuo Vitran DSR-tuolit Lappiin ja teettäisi sinne mittojen mukaan samanlaisen lankkupöydän kuin meillä. Tai sitten teettäisi lankkupöydän seuraksi penkit, joille laittaisi porontaljat.

Sisustusesineisiin sitten taljaa, karvaa, nahkaa, kiveä, moderneja lasivalaisimia, poronsarvia. Kaikkea sellaista vähän Jackson Hole -teemaista. Parvelle muuten rakennetaan lukollinen varasto meidän omille tavaroille. Haluan, että kun mennään Lappiin mulla on omat sisustustyynyt, peitot sun muut, joita käyttää. Olen siinä suhteessa vähän hassu 😀 Alla olevien kollaasien kuvien lähteet löytyvät Pinterestistä Pyhän mökki -kansiostani. Ne ovat pikkuisen hulppeampia kuin meidän söpö pieni mökki, mutta sävymaailmaa ja tyyliä niistä pystyy imemään hyvin.

ID

 

Hei olisi muuten kiva kuulla teiltä Lapin kävijät, että mitä arvostatte (vuokra)mökissä. Onko jotain toimintoja tai sisustuksellisia juttuja, jotka teille merkitsee paljon? Pienen mökin säilytystilat on yksi, mihin täytyy perehtyä. Viikon aikanakin vuokralaisten tulee nauttia siitä, ettei tavarat ole kasseissa levällään eteisessä. Niin kuin meillä usein on 🙂 Tällä haavaa emme remppaa kylppäriä tai vessaa, mutta saunan käsittelemme öljyvahalla kokonaisuudessaan greigeksi. Suihkuhuoneen yksi seinä on keloa, joten jos joskus teemme suihkuhuoneeseen rempan, niin haaveilen sinne valkoista ja tummaa laattaa. Tämänhetkinen tummansininen laattaa saa mennä siihen asti. Ai niin ja kuivauskaappi suihkutilaan on ostettava! Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin yrittää kuivata hikisiä/märkiä hiihtovaatteita eteisen lattialla lattialämmityksen pauhtatessa täysillä 😀

Nyt iltaruokatouhuihin, mutta sitä ennen esittelen miehelle mun ex tempore-idean…mancaven pitkä seinä on kaivannut tapettia päällensä jo kauan. Tapettihimo vaihtui juurikin raakalaudalla vuoratuksi seinäksi. Raakalaudat vetäisin kuultavalla kelon sävyyn. Onhan meillä tuon tilan Marian Bistrossakin keloa, niin saataisiin kunnon Lappi-teema tuonne kellariin. Raakalautaseinälle sitten laittaisin mustavalkoisia kuvia Pyhältä mustareunuksisiin kehyksiin. Ah, tätä sisustusintoa olen odotellut monta vuotta! Sisustaminen, varsinkin edullinen sellainen, on jotenkin tosi rentouttavaa ja mielekästä!

TORSTAITERKUIN,

 


keskiviikko 16. syyskuun 2020

Ihanan tavallisena arki-iltana meillä kotona

ILTAA IHANAT!

Mä en voi kiittää tarpeeksi äitiäni siitä, että jätti mulle perinnöksi rakkauden kotiruokaan. Ja ruoanlaittoon. Mä olen elänyt lapsuuteni kodissa, jossa on vuoroin tuoksuneet kaalikääryleet, lihamureke, kalasoppa tai hirvipaisti. Jos joku tuoksu kodista pitää nimetä ykköstuoksuksi mitä kotoisuuteen tulee, niin kyllä se on kotiruoan tuoksu. Lapsena kotoisin näky oli se, kun äiskä oli vaihtanut työpäivän jälkeen jakkupuvun tilalle kotivaatteet ja laittanut essunsa. Kotoisimpana äänenä toimi keittiöstä ruoanlaiton äänet.

Huomaan saman kaavan toistuvan omien lasteni kanssa. He nauttivat ihan samoista asioista kuin mistä itse tuossa iässä nautin. Heillä tosin on se etuoikeus, että äiti pääsee lähtemään kotiin töistä niin, että on hellan äärellä jo puoli viiden maissa. Välillä kotitoimistopäivinä jopa aiemmin. Perusturvallisuuteeni vahvimmin on vaikuttanut juurikin lapsena koettu turvallisuus ja läsnäoleva hellan äärellä kokkaileva äiti on ollut yksi merkittävä pilari tuon muodostumisessa. Haluan, että mun lapset kokevat joskus isona samoin.

Tänä iltana meillä tuoksuu pitkästä aikaa lihamureke. Tuoksuu siis varsin kotoisalle. Lihamurekkeen teen aina sillä samalla reseptillä kuin äiskäkin. Tällä kertaa tein vain isomman satsin (ostin alennuksesta kilon naudan jauhelihaa enkä tiennyt mitä muuta siitä tekisin :D) ja vähän soveltaen, koska kermaviilejä ei ollutkaan jääkaapissa, vaikka niin luulin. Tästä satsista riittää huomen illaksikin!

Lihamureke

1 kg naudan jauhelihaa
2 pss ranskalaista sipulikeittoa
2 munaa
1 dl korppujauhoja
1 prk ranskankermaa + 2 dl vettä (tai 2 purkkia kermaviiliä)

-sekoita korppujauhot, ranskankerma ja vesi (tai kermaviilit) sekä sipulikeittopussit. Anna turvota viitisen minuuttia.
-lisää jauheliha ja munat
-muotoile käsin mureke uunivuokaan
-paista 200 asteessa noin 50-55 minuuttia

Tuossa samalla vaivalla kypsyy myös lohkotut perunat, jotka valelin oliiviöljyllä ja maustoin mustapippurilla. Jos teen murekkeen 400 grammasta jaukkaria, niin se kypsyy puolessa tunnissa. Tämä varsin tuhti ruoka kaipaa rinnalleen myös raikasta salaattia. Tänään upotin salaattiin jo parhaimmat päivät nähneet viinirypäleet tuomaan raikkautta.

Semmoisia meillä tänään, ihanan tavallisena keskiviikkoiltana. Kynttilöissä lepattaa liekki, takassa palaa tuli ja ilta on vasta aluillaan. Pienet päikkäritkin ehdin jo tuossa töiden jälkeen nukkumaan. Mulla on vähän kouluhommia, joten taidan mennä miehen kanssa mancaveen niitä tekemään samalla, kun toinen pelaa. Siinä sivusilmällä nautin Losin maisemista. On muuten jännä, miten tuollaisen pleikka(?)pelin myötä pääseee aivan kuin virtuaalimatkoille. Ehkä käydään illalla Malibussa ihastelemassa auringonlaskua. Halvat ne on kuulkaa nykyajan matkusteluhuvit. Ja varsin koronaystävälliset ekologisuudesta puhumattakaan 😉

TUNNELMALLISTA ILTAA,

 


sunnuntai 30. elokuun 2020

Tuulettumisen tarpeessa

HELLUREI IHANAISET, NAURAVAISET!

Ja mitä mukavinta sunnuntaipäivää. Heräsin sateen ropistessa ikkunaan ja mietin, että yhden käden sormin laskettaessa ovat olleet ne sunnuntaiaamut, kun tänä kesänä on herätty kotona. Sunnuntaiaamu kotona on alkanut varsin verkkaisesti. Just sillain, miten sen mun mielestä kuuluukin alkaa.

Tulikin ihan vahingossa pari päivää taukoa blogiin. Mutta täällä ollaan taas. Astetta energisempänä ja inspiroituneena. Eilen porhallettiin hiki hatussa terassiprojektin parista kotiin ja rakkaille naapureille yo-juhliin. Tiedättekö, että kun harvoin käy missään (ollaan pahimman luokan kotihiiriä), niin kuinka huikean kivalta aina tuntuu, kun sitten tulee lähdettyä ja istuttua pitkän kaavan mukaan.

Eilen illalla tultiin kotiin orapihlaja-aidan raosta kympin jälkeen (big mistake, kiitos piikkien ja nokkosten, jota pimeässä ei nähnyt), vaihdettiin juhlavaatteet kotivaatteisiin ja tehtiin olomme mukaviksi sohvilla. Olinkohan istunut sohvalla kymmenisen minuuttia, kun naapuri soitti ”No nyt bileet jatkuu ja soitto alkaa. Tulkaa heti takaisin!” En muista, koska viimeksi olisin niin rivakasti noussut sohvalta 😀

Juhlat jatkui olohuonekeikkana ja kuinka ihana olikaan nähdä, että emme olleet ainoat collegehousuihmiset. Siellä me oltiin sikin sokin sekaisin juhlamekkokansa ja collarikansa. Ilta venyi kyllä vähän pidemmäksi kuin ajattelimme ja kahden aikaan nukkumaan mennessä mielessä vilahti hetken ajatus, että se siitä virkeästä työpäivän puolikkaasta huomenna.

Mutta hei, kyllähän ihmiselle tekee välillä hyvää tuulettua. Musta tuntuu, että olinkin näin jälkikäteen vähän tuulettumisen tarpeessa. Tai lähinnä sen tarpeessa, että näkisin hurjan paljon ystäviä samaan aikaan ja saisin jutella pitkän kaavan mukaan kuulumiset. Nyt ennen töitä vielä toinen kuppi kahvia ja vähän rentoilua. Tälle päivälle luvassa ruoanlaittoa ja kuvailua asiakkaalle. Vähäsen kirjoittelua ja ensi viikon postausten suunnittelua. Mutta myös piiiitkää kävelylenkkiä ja saunaa. Kenties myös aikaisin nukkumaanmenoa. Sellaista leppoisaa sunnuntaitekemistä

SULOISTA SUNNUNTAITA


torstai 27. elokuun 2020

Olohuoneen sisustus sai syysilmeen


Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Rustan kanssa.


MOIKKA!

Pitkään mukana olleet lukijat tietävätkin, että oma koti ja varsinkin olohuoneen sohvan nurkka ovat mulle pyhiä paikkoja. Sohvan nurkka on se paikka, johon suuntaan heti aamulla aamukahvikuppini kanssa. Nostan paljaat jalkani ylös ja levitän shaalin lämmittämään varpaita. Se paikka, johon suuntaan töiden jälkeen heti kotivaatteet vaihdettuani. Rauhoittumaan hetkeksi ennen iltaruokailuja. Se paikka, josta mut löytää usein päikkäreiltä viikonloppuisinkin.

Kaupallisen yhteistyön myötä Rustan kanssa pääsin sisustamaan olohuonetta ja tuota rakasta sohvan nurkkaani varsin edullisesti. Mulla ei ole juurikaan ollut tapana vaihtaa tekstiilejä kausien mukaan, mutta nyt tämän muutoksen myötä aion jatkossa erottaa kesä- ja talvikaudet sisustuksessa.

Millaista muutosta lähdin hakemaan? Halusin olohuoneeseen kesäisen vaaleuden sijaan lämpöä ja syvyyttä. Vielä ennen Rustaan astumista en tiennyt, että hurahdan täysin vihreään. Että meidän olohuoneesta löytyy Rustassa asioinnin jälkeen riikinkukkoja tyynystä. Huomaan, että sisustustyylini on vuosien varrella muuttunut. Aina se on ollut ajaton, mutta viimeisen vuoden aikana olen jotenkin halunnut sellaista skandinaavista tyylikästä chic -ilmettä. Sellaista, joka sopii aikuisen naisen kotiin ja menee koko perheen sisustusmaun kanssa yksiin. Ehkä myös tietynlaista luksuksen tuntua sisustukseen.

ID

Olen aina myös tykännyt yhdistää materiaaleja keskenään sisustuksessa ja Rustassa huomasin, että senkin suhteen löytyy valikoimaa vaikka millä mitalla. Lasia, samettia, silkinomaista hohtoa, keramiikkaa. Hapsuja, shaalin pehmeyttä ja mausteisia tuoksuja. Näiden avulla meidän olohuone sai aivan uuden ilmeen. Sellaisen, että kun illalla töiden jälkeen sytytän kynttilät ja käperryn sohvalle kuuntelemaan sateenropinaa ikkunaan, en tarvitse elämältä juuri muuta.

Mun täytyy rehellisesti myöntää, että yllätyin Rustan (entinen Hong Kong) valikoimasta erittäin positiivisesti. Edullisia hintoja myöden. En vain sisustusosaston valikoimasta, vaan ylipäätäänkin. Rusta lupaa uudistaa ja täydentää koteja aina edulliseen hintaan tuotteiden laadusta tinkimättä. Nyt parin viikon käyttökokemuksella voin sanoa, että olen aivan tykästynyt valintoihini. Enkä vieläkään voi uskoa, että sain koko muutoksen aikaan niin edullisesti. Vähän yli sadalla eurolla sain olohuoneeseen täysin uuden ilmeen. Sellaisen, joka kestää aikaa.

Olohuoneen pöydälle pöydälle pääsi Elsaformin keramiikkalautanen (5,99 euroa). Sen päälle kokosin kynttilöistä asetelman: Kauniin värisestä antiikkikynttilästä (2,99), Harmony-tuoksukynttilästä (2,25) sekä kirkkaanvärisestä Jennifer-lämpökynttiläpidikkeestä (1,49). Kynttilöiden viereen tuoksua tuomaan ostin kauniin, sisustukseen sopivan tuoksutikkuja sisältävän pullon (5,99). Vihreää lasia oleva Elsaformin maljakko (9,99) sai sisäänsä yllättävän aidonnäköiset eukalyptuksen oksat (2,25).

Sohvaa sulostuttamaan pääsi Gro-shaali (19,90 eur) sekä vino pino tyynyjä. Rakastan, kun sohvalla on paljon tyynyjä. Kaunis riikinkukkotyyny Patsy, toisella sohvalla olevat petroolin värinen tyyny Manda ja beigevakosamettityyny Cora olivat tarjouksessa ”osta kolme, maksa kaksi” (yht 19,98). Tummanvihreä hapsureunainen Aretha-tyyny (4,99) tuo kivasti sellaista chic-fiilistä riikinkukkotyynyn rinnalle. Rustassa oli myös iso valikoima tyynynpäällisiä niin kauniissa väreissä, että meinasin seota 😀 Kyllä muuten huomaa, etten ole pitkään aikaan ostanut sisustusjuttuja. Nyt meinasi lähteä ihan lapasesta, kun tarjonta oli niin ihana ja lompakkoystävällinen.

Kauniit ”silkinhohtoiset” beiget Vera-tyynynpäälliset (á 4,99) sopivat täydellisesti tuon beigen shaalin kanssa. Vihreä Viola-samettityynynpäällinen (5,99) tuo tietynlaista arvokkuutta koko tyynyrivistöön. Ja hei tiedättekö mikä on parasta erilaisien tyynyjen kanssa? Sisustuksen ilmettä on helppo muuttaa vaihtelemalla sitä, mitkä tyynyt ovat eniten näytillä.

Olin jo lähdössä kaupasta pois, kun kävin vielä nakkaamassa ostoskärryyni sinisen Zeleste-keramiikkamaljakon (19,90). Se pääsi sohvan viereen rahille ja sen seuraksi ostin tunnelmaa tuomaan koristetuoksukynttilän (4,99). Sohvaseinällä olevalle tauluhyllylle päsi suloinen Faces-kynttilälyhty (1,99). Sekin vihreä, tietysti.

Yhteensä muutos maksoi 118,67 euroa. Budjettini oli 100 euroa ja oli hilkulla, etten siihen päässyt. Koen kuitenkin, että tuo kaunis sininen keramiikkamaljakko oli budjetin ylityksen arvoinen. Alla vielä muutama ennen-jälkeen kuva.

Rustan valikoimista mieleeni jäivät myös ihanat korit! Koska meillä on ennestään paljonkin koreja, niin sellaisia en nyt ostanut, mutta tiedän minne suunnata, jos koritarpeita tulee. Tapetointihimoni kasvoi sfääreihin tapettiosastolla ja kristallikruunuhaaveiluni saivat uutta puhtia valaisinosastolla. Peruspilarikynttilöitä oli myös edullisesti ja niitä ostin myös syksyn ja talven varalle. Ja hei ne astiat…uh! Niin kauniita keramiikka-astioita sopuhintaan, ettei muusta väliä. Ellei mies olisi asettanut mua astioiden ostoskieltoon, niin olisin kenties jo uusinut meidän astiatkin 😉

Mitä mieltä olette, tuliko sisustuksesta syksyisempi? Tämän muutoksen myötä on ihana sukeltaa syksyn suloisuuteen. Kodin merkitys korostuu päivien pimetessä ja pesänrakennusvietti valtaa ajatukset. Mä olen ainakin valmiina, tervetuloa syksy

TORSTAITERKUIN,