lauantai 13. marraskuun 2021

Sohvapohdintoja

MOIKKA!

Mitäs teidän lauantaiaamuun kuuluu? :) Tänne kuuluu sellaista, että herättiin klo 10.30 ja noustiin just aamiaispöydästä. Jep, kello on vähän yli puolen päivän. Kellon ympäri nukutut yöunet teki terää!

Tässä sohvalla kauppalistaa tehdessäni se osui taas silmiini…meidän törkyset ja rikki menneet sohvanpäälliset. Ne alkuperäiset Kivikin valkoiset päälliset toimi loistavasti monta vuotta (8 vuotta), mutta nämä pari vuotta sitten Bemzistä tilaamani on sitten aivan eri juttu. Taisin tilata jollain vielä kalliimmalla kankaalla nämä, mutta se oli virhe valinta. Lika imeytyy huokoiseen pintaan hirmuisen hyvin eikä lähde pesussa.

Kaiken lisäksi viime pesun jälkeen päällistä yhteen istuintyynyyn vetäessäni mun kädet meni päällisestä läpi ja eli nyt on se tilanne, että toisella puolella on iso tahra, joka ei lähde pois ja toisella puolen kämmenen mentävä aukko.

Mutta mistä löytää uudet valkoiset päälliset Kivikeihin? Ikeassa ei ole niitä ollut enää saatavilla aikoihin. Katsoin, että Jotexilla on saatavilla sohvanpäällisiä ja samoin Elloksella. Elloksen päälliset näyttäisivät passaavan hienosti Ektorpin malliin, mutta Kivikiin en löytänyt. Jos sulla on siellä Elloksen tai Jotexin päälliset sohvassa niin, olisi kiva kuulla, miten ovat toimineet.

Meillä on kaapissa vaaleanharmaat päälliset sohviin (ks. yllä oleva kuva), mutta koska seinät ovat myös harmaat , niin ne ei nyt oikein toimi. Tiedän, vika saattaa olla katsojan silmässä, jonka silmää miellyttää tällä hetkellä enemmän beigen sävy kuin harmaa ;)

Uudesta kulmasohvasta olemme myös haaveilleet jo kauan, mutta toisaalta en näe järkeä vain haluamisen vuoksi ehkä sellaista ostaa, sillä tykkään meidän Kivikeistä. Rungot ovat vielä ihan ehjät ja miellyttävät muotokieleltään silmää.  Puhtailla ja ehjillä päällisillä noista saisi taas kun uudet.

Nyt kohti isänpäiväbrunssitarvikeostoksia ja sitten työhuoneen kaapin siivoamisen kimppuun. Meillä on siellä se yksi seinä isoa ja syvää peililiukuovikaappia täynnä ja se on vielä kokolailla muuton jäljiltä. Kyllä, luitte oikein. Heinäkuussa 2017 tuonne nostettiin muutossa sellaiset tavarat, joita ei ihan heti tarvitse. Ja joita ei näemmä ole suurinta osaa tarvinnut näiden neljän vuoden aikana.

LEPPOISAA LAUANTAITA TOIVOTELLEN,


tiistai 26. lokakuun 2021

Olohuoneessa

HEI HUOMENTA!

Mites tää kuulkaa nyt taas menikään? Sisustuspostauksen kirjoittaminen, nimittäin :D Alkuun mietin, että eihän meillä ole mitään tapahtunut vähään aikaan sisustusrintamalla. Ja näinhän se onkin. Mutta jos verrataan viimeisimpään sisustuspostaukseeni viime joulukuulta, niin onhan meillä tapahtunut. Yllättävän paljonkin.

Sohvat tai toinen sohva on vaihtanut paikkaa. Tämän siirron myötä telkkari senkkeineen siirtyi toiselle seinälle. Piano muutti veljen perheen luo ja tila avartui. Mustakehyksinen peili hakee vielä paikkaansa. Se tuotiin kellarista olkkariin, sillä kellarissa on tapetointiprojekti meneillään. Kesällä bongasin myös alesta kaksi isoa valkoista nukkamattoa, jotka valaisevat olohuoneen yleisilmettä mukavasti. Harmaan nojatuolin viereen löysin kesäalesta pienen sivupöydän, johon on kätevä laskea kahvi- tai teekupposen.

Tekstiilit ovat niitä samoja vanhoja. Sama rakas, pesua odottava koiruuskin kuvista löytyy.

Tuo pianon tilalle tullut lukunurkkaus on osoittautunut ihan mahtavaksi. Siinä luetaan ja katsotaan telkkaria. Aiemmat lukunurkkausvirityksemme ovat usein jääneet käyttämättä, mutta nyt on kerrankin paikka jossa oikeasti luetaan. Yleensä tuo paikka on viikonloppuaamuisin aamupalan jälkeen kovaa valuuttaa. Olen ottanut tavaksi silloin lukea siinä kirjaa santsikahvikupillisen kanssa.

Tänään ajattelin töiden jälkeen viritellä joulutähdet ikkunaan. Tajusin nimittäin just, että taidan olla tänä vuonna aiempaa myöhäisemmässä joulujuttujen kanssa. Mutta mihinkäs tässä kiire vielä näin lokakuussa ;)

IHANAA TIISTAITA TOIVOTELLEN,


lauantai 19. joulukuun 2020

Jouluista kotia

TUNNELMALLISTA LAUANTAIHUOMENTA

Kuvatulvassa meidän joulukotia tänä vuonna. Perusmeiningillä mennään. Aidolla kuusella, jossa killuu ne tutut vanhat koristeet. Ripauksella punaista tasojen päällä. Hymyileviä tonttu toljantereita sekä tuo yksi isotissinen muori. Äiskän peruja.

Aina välillä haaveilen kaikkien joulukoristeiden uusimista kertaheitolla. Sellaisiin modernimpiin. Kunnes tajuan, että se on nuo vanhat nisset ja nasset, joissa piilee se joulun tuntu. Osa meilläkin esillä olevista tontuista muistuttaa lapsia taaperojouluista. Osa muistuttaa jouluista täällä mun lapsuudenkodissa. Niistä, kun vietettiin isolla porukalla joulua.

Vaikka joulut ei aina ole itselleni ollut niitä helpoimpia, niin lasten takia sitä on tullut laitettua joulua kotiin. Ja kyllä mun täytyy sanoa, että jopa näin nelivitosena löydän itsestäni jouluisin sen sisäisen lapsen. Kyllä se temmeltää vuoden aikana muutenkin, mutta varsinkin jouluisin se herää eloon ja löytää iloa ihan niistä pienistäkin jutuista. Tutuista ja turvallisista. Se iloitsee paketeista kuusen alla, mutta on sen verran fiksuuntunut, ettei enää tee niihin reikiä. Ja vaikka tekisikin niin ei ainakaan paikkaa niitä maalarinteipillä…

…niin kuin silloin yhtenä vuonna, kun äiskä ja iskä lähti haudoille käymään jouluaattona ja veljen kanssa luvattiin istua sohvalla sen aikaa tuijottamassa jouluohjelmia. Oli siinä selittelemistä, kun jok’ikisessä paketissa oli maalarinteippikoristus :D

Hei, nyt toivottelen teille mitä ihaninta viikonloppua. Tiedän, että kiiruilta ei voi välttämättä välttyä, mutta muistakaahan jossain välissä rentoillakin, jookos? Ja jos oikein alkaa syke nousemaan ja ressiä pukkaan, niin muutama hengitys syvään esimerkiksi punaisissa liikennevaloissa tekee jo ihmeitä! Vaikka aina sanotaan, että muodosta arjestasi sellainen, että ei ole tarvetta lomaan, niin kyllä mun täytyy sanoa, että mä olen pikkuisen loman tarpeessa. Vielä maanantaina töitä ja sitten laskeudutaan siihen ihanan pehmeään tunnelmaan, jota jouluksi kutsutaan

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,