keskiviikko 24. marraskuun 2021

Salaatti-idea joulupöytään

MOIKKA KESKIVIIKKOILTAAN!

Alkuviikko on tehty iltaisin vaihto-oppilasjuttuja ja vielä olisi muutama lomake täyttämättä tai lähettämättä täytettäväksi. Rokotuksia haettiin eilen apteekista ja enpäs ole aiemmin edes miettinyt, kuinka hintavia nuo ovat. Yhdysvallat vaatii sellaisiakin rokotuksia, joita meillä ei rokotusohjelmaan kuulu, joten ovat pakollisia. Eilen oli jälleen Teams-palaveri vaihtarijuttujen tiimoilta ja täytyy sanoa, että kerta kerralta tuo konkretisoituu, että se esikoinen on oikeasti sinne lähdössä. Viimeistään itsenäisyyspäivänä ollaan saatu tämä lähtöön liittyvä paperirumba numero 1 tanssittua loppuun ja sitten vain odotellaan. Vaikka tuntuu, että on paljon työtä, niin on se kaikki sen arvoista.

Ajattelin tulla vinkkaamaan teille superhyvästä salaatista, joka menee ihan sellaisenaankin, mutta näkisin myös joulupöytää koristamassa. Mä rrrrakastan salaatteja. Niin kuin te jo tiedättekin. Rakastan muuten paljon muitakin asioita kuin salaattia ja sain joskus siitä kommenttia, että ei kaikkea voi noin rakastaa 😀 No mä rakastan enkä peittele sitä.

Joten tänään juttua salaattirakkaudesta tai lähinnä tästä kyseisestä salaatista. Jos saisi valita yhden ruoan/kategorian, jota syödä loppuelämä, niin mulla se olisi salaatit (kakkosena olisi mediaseksikkäästi peruna). Kylmät ja lämpimät, täyttävät ja kevyet, raikkaat ja mausteiset. Salaatteja kun on niin helppo varioida.

Törmäsin Pinterestissä Half Baked Harvestin ruusukaalisalaattiin, jota oli pakko viikonloppuna samointein tehdä. Voi olla, että tästä tulee tämän vuoden joulupöytään kaveri Waldorfin salaatille. Niin maukasta! Ollakin, että ruusukaalien kanssa mulla on ollut vähän niin ja näin. Välillä maistuu, välillä ei. Tässä salaatissa maistui kyllä tosi hyvin!

Alkuperäiseen ohjeeseen tuli pekonia, mutta korvasin sen serranon kinkulla. Vuohenjuuston puuttuessa jääkaapista, valitsin tilalle fetajuuston. Ai niin, osaatteko te työstää granaattiomenaa siististi? Mä en. Pitäisi katsoa joku ohjevideo. Meillä oli keittiön seinä ja pienkoneet täynnä punaisia täpliä salaatin tekemisen jälkeen ;D

Ruusukaalisalaatti

400 g ruusukaaleja
4 siivua serranon kinkkua
2 rkl oliiviöljyä
2 dl granaattiomenan siemeniä
fetajuustoa

Kastike
0,5 dl hunajaa
2 rkl voita
2 rkl valkoviinietikkaa
2 tl rosepippureita murskattuna
sormisuolaa
2 tl raastettua appelsiinin kuorta

1. Pese ruusukaalit ja puolita ne, aseta uunivuokaan
2. Leikkaa serranon kinkku pikku paloiksi ja sekoita ruusukaalien kanssa
3. Lorota päälle oliiviöljy, sekoita
4. Paista 200 asteessa uunin alatasolla välillä sekoittaen noin 30 minuuttia tai kunnes ruusukaalit ovat ottaneet väriä ja kinkut rapsakoituneet
5. Valmista sillä aikaa kastike; pehmitä hunaja kattilassa (alkaa hieman poreilla), lisää pippurit, suola, appelsiinin kuori, voi ja valkoviinietikka. Hämmennä kunnes voi sulaa.
6. Kaada ruusukaalien päälle ja sekoita, lisää murusteltu feta ja granaattiomenan siemenet

Semmoisia keskiviikkoiltaan. Toivottavasti sielläkin on viikko sujunut mukavissa merkeissä! Pikkupakkanen on todellakin tehnyt hyvää. Ja ensi viikolla onkin jo joulukuu

KESKIVIIKKOILTATERKUIN,


perjantai 19. marraskuun 2021

Vähän niin kuin ennen vanhaan -fredagsmys

ILTAA IHANAT!

Just kun eilen pääsin kirjoittamasta, että marraskuu on vienyt osan voimista, niin mitä vielä – tänään on ollut niin paljon energiaa, ettei muusta väliä. Se ken sanoo, että teinit ovat energiasyöppöjä, yleistää. Kyllähän nuo välillä ovat, mutta parhaimmillaan ovat energiatankkeja, joista ammentaa energiaa.

Meillä oli tänään lukiolaisella vapaapäivä (ei meillä vaan lukiossa ollut vapaapäiviä…) ennen koeviikkoa. Itsekin otin palkattoman, jotta päästään virka-aikaan asioille. Saatiin asioita hoidettua ja siinä sivussa hoidettiin myös vähän sellaisia ex-tempore juttuja. Kuten joululahjapapereiden ja pakettikorttien ostamisia.

Hyvä päivä. Vähän niin kuin ennen vanhaan. Silloin, kun tein osa-aikaisesti töitä perheyrityksessämme ja perjantait tein muita töitä kotitoimistolla.

Vähän niin kuin ennen vanhaan -fiilis sai tänään tarttumaan ajatukseen perjantai-illan leppoisasta keittiöelämästä. Siinä, missä ne kuuluisat ja kaihoisat countrylaulut soivat taustalla ja ruokana on jotain muuta kuin sitä perusarkiruokaa.

Aikas ihanaa, sanon minä.

Näitä tällaisiä ”vähän niin kuin ennen vanhaan” -päiviä tarvitsee ottaa silloin tällöin kalenteriin. Muistakaahan tekin tehdä aina silloin tällöin asioita, jotka tekevät teille hyvää

Tänä iltana meillä oli ja on edelleen (suurtalouskokki Nurmi kiittää ja kuittaa ;D) ruoaksi pari erilaista juustodippiä. Aika raskas setti, joten toisellakin olisi pärjännyt. Menee kivasti esimerkiksi pikkujouluihin muiden tarjottavien lisäksi. Kuten osana juustotarjotinta.

Fetajuustodipin bongasin täältäMutta suomennettuna ja vähän muokattuna tässä:

Uunifetajuustodippi

1 fetablokki
2,5 dl mustia ja vihreitä oliiveja
1 dl aurinkokuivattuja tomaattisuikaleita
1 dl oliiviöljyä
1 solo valkosipuli kuorittuna ja viipaloituna
kuivattuja yrttejä (timjami, rosmariini, oregano)
mustapippuria

1. Aseta fetablokki uunin kestävälle pannulle/vuoalle
2. Lisää oliiviöljy, mausteet ja valkosipuli
3. Paista 175 asteessa 20 minuuttia
4. Lisää oliivit ja aurinkokuivatut tomaatit
5. Nosta grillivastuksen alle 225 asteeseen pariksi minuutiksi

Yksi kaikkien aikojen suosikkini on uuni-briejuusto. Ja se sopiikin jotenkin tähän joulunalusaikaan. Laitoin briejuuston uuniin, kun uunifetajuustodipissä oli vielä noin 10 minuuttia aikaa.

Uuni-briejuusto

1 brie-juustokiekko (mulla oli Castello)
2 dl pähkinäsekoitusta
iso loraus hunajaa

1. Laita juustokiekko uunin kestävälle vuoalle.
2. Lisää päälle pähkinät (osa saa valua pois)
3. Lurauta ronskisti päälle hunajaa ja paista uunissa (175-200 astetta) noin 10 minuuttia, kunnes juusto alkaa sulaa. Meillä se suli tällä kertaa himpun verran liikaa.

Näiden lisäksi vielä viipaloitua persimonia, maalaispatonkia ja artisokan sydämiä. ID

Ihanaa, edessä on viikonloppu, jolle ei ole mitään suunnitelmia. Miesluolan seinä pitäisi tasoitetapiseerata loppuun ja maalata. Esikoisenkin huoneeseen ostettiin tänään yhdelle seinälle tapetti, joten sutaistaan se seinään samalla. Tämäniltaisten juustoherkkujen jälkeen huomenna pitkä kävelylenkki houkuttelee ulos. Mutta muuten mennään ilman ohjelmaa.

Nyt Vain Elämään ja Blacklistin pariin. Tavallaan tuo Blacklistikin menee kategoriaan ”Vähän niin kuin ennen vanhaan.” Sitä on tullut nyt katsottua jo yhdeksättä kautta. Yleensä tv-sarjat lössähtää viimeistään kauden kuusi kohdalla. Ehkä se on tuo Mr. Reddingtonin charmi, mikä kantaa. Tiedä häntä, mutta koukussa ollaan edelleen.

IHANAA ALKANUTTA VIIKONLOPPUA,


torstai 11. marraskuun 2021

Parasta just nyt: Fenkolia & sitruunalohta uunissa

HEI HELLUREI!

Miten voi olla jo taas torstai-ilta? Olin tulossa painamaan julkaise-nappia tähän postaukseeni ja huomasin, että kas – postaushan on vielä kirjoittamatta 😀 Onneksi kuvat olin tänne valmiiksi ladannut. Mä toivon joululahjaksi sellaisen viikon, että saa kirjoitella päivittäin. Tyhjää tilaa ympärille, hiljaisuutta ja mielellään ei exceleitä. Vaikka exceleistä kyllä pidänkin, niin sopivassa suhteessa niitäkin.

Sen kummemmin jaarittelematta itse asiaan. Mä tykkään ajatella, että mitä värikkäämpää ruokaa, sen parempi. Mutta nyt olen joutunut pyörtämään sanani tämän postauksen ruoan kohdalla. Sitruunat ovat keltaisia juu, ja kaprikset vihreitä, mutta muuten ruoka näyttää aika pliisulta. Moni ruoka päältä pliisu, mutta maku yllättää. Näin kävi tässäkin tapauksessa.

Tämä resepti on Gwyneth Paltrown käsialaa The Clean Plate -kirjasta. Jolle vahva suositus, kuten myös It’s All Good -kirjalle. Konstailemattomia, mutta maukkaita reseptejä täynnä.

Leivinpaperin sisällä lohi ja fenkoli kypsyy ihan täydellisesti. Meheväksi ja maukkaaksi. Suosittelen kokeilemaan, mikäli tykkäätte välillä vähän kevyemmästä lounaasta tai iltaruoasta. Itse asiassa tämä ruoka menisi täydellisesti kesäruokanakin. Tämän tyylinen ruoka on parasta just nyt. Huomenna voin olla taas eri mieltä. Ja se on kuulkaa ihan ok.

Fenkolia ja sitruunalohta uunissa
2:lle

kaksi palaa lohifilettä
pieni sitruuna
pieni fenkoli
salottisipuli
10 varrellista kaprista
sormisuolaa
mustapippuria
oliiviöljyä
leivinpaperiarkki

1. Lämmitä uuni 200 asteeseen
2. Puolita leivinpaperiarkki ja aseta ruodottomat lohifileet leivinpaperin päälle, ripsota päälle merisuolaa ja mustapippuria
3. Leikkaa fenkoli ohuiksi siivuiksi, raasta sitruunan kuori, siivuta sitruuna, kuori salottisipuli ja siivuta se
4. Asettele em. ainekset ja kaprikset lohien päälle/viereen
5. Lorauta päälle oliiviöljyä ja peittele lohi kavereineen leivinpaperilla (mä tein aika tiukat paketit)
6. Paista 200 asteisessa uunissa puolisen tuntia

Joko siellä on pikkujoulukausi korkattu? Mulla on huomen illalla luvassa tämän vuoden ekat pikkujoulut. Ihanien naisten kanssa istutaan hyvän ruoan äärelle ja parannetaan maailmaa pikkujouluisissa tunnelmissa. Pitäiskin etsiä jostain kaappien kätköistä jotain pikkujouluista päälle. Siitä on muutama vuosi, kun on viimeksi pikkujouluja vietelty. Tänä vuonna tulee tehtyä tähän asiaan korjaus ja luvassa on ainakin parit pikkujoulut! Tuplasti enemmän siis kuin muutamaan vuoteen.

TORSTAITERKUIN,


sunnuntai 07. marraskuun 2021

10 x miksi ruokien suunnittelu kannattaa

HYVÄÄ SUNNUNTAIHUOMENTA!

Tai aamupäivää, huomen taitaa olla jo mennyt ja tullut monta kertaa 🙂 Eilen käytiin koko perheen kanssa ravintolassa syömässä ja ääneen mietittiin, kuinka tänä syksynä on yhtäkkiä tullut käytyä ulkona syömässä enemmän kuin pitkään aikaan.

Yhtä paljon kuin rakastankin (kyllä, mä rakastan ja terminä sana tykkää on liian laimea tähän kohtaan) ruoanlaittoa ja varsinkin ruoanlaittoa arki-iltoina, niin melkein yhtä paljon rakastan käydä ulkona syömässä. Se on niitä elämän pieniä iloja, tietynlaisia palkkioita tehdystä työstä. Näinä päivinä toki ajattelen asian enemmän siltä kantilta, että jos pystyn tämän haastavan ajan aikana tukemaan ravintoloita, jotka ovat olleet ahtaalla, niin ilomielin sen teen.

Yhtä ilomielin suunnittelen tänään taas ensi viikon ruokalistan. Laitan illalla työlounaaksi kolmelle päivälle suunnittelemani kasvislasagnen uuniin ja pyöräytän lihapullat huomen illalle valmiiksi. Loppuvuonna ei ole aikomus sen kummemmin ottaa vielä itseään niskasta kiinni ruokakustannusten suhteen, mutta tammikuun alusta asti tavoitteena on pyrkiä siihen, että meidän perheen kuukausittaiset ruokakauppakulut saataisiin taas noin 600 – 650 euroon. Tuo onnistuu vain ruokien suunnittelemisella. Tästä ajattelin muuten tehdä tammikuussa julkisen haasteen ja olla tilivelvollinen teille rakkaat lukijat. Läväyttää viikkotasolla ruokamenot tänne. Positiivinen tilivelvollisuus auttaa hurjan paljon tavoitteiden saavuttamisessa.

Niin elämän yleisestikin kuin myös ruokien suunnittelu vapauttaa ihan hirmuisesti aikaa. Ei ole mitään järkeä tulla joka päivä töistä kotiin kaupan kautta. Tuskastua siellä kaupassa siihen, kun ajatus lyö tyhjää sen suhteen mitä ruokaa sitä laittaisi. Ja mä en tiedä teistä, mutta viime viikolla kun jäi ruokalistat suunnittelematta ja viikkokauppaostokset tekemättä, niin mä koin ihan jopa tietynlaista tuskaa sen takia, että punainen lanka oli kateissa.

Tosin, me ihmiset ollaan erilaisia ja jotkut eivät tuskastu siihen ajatukseen, mitä laittaisi ruoaksi päivä toisensa jälkeen. Mutta me, kenellä on kokemusta tuskastumisesta tuon ajatuksen äärellä, hyödymme ruokien suunnittelusta 🙂

No miksi suunnitella viikon ruoat etukäteen & käydä ostamassa aineet etukäteen?

1. Näin ollen kotoa löytyy aina tarvittavat aineet ruokien laittoon.
2. Säästät selvää rahaa
3. Säästät aikaa
4. Kun teet ruoan alusta asti itse näet, mitä sinne laitat ja voit vaikuttaa siihen, mitä sinne laitat (esimerkiksi kovaa rasvaa sisältävät paljon prosessoidut valmisruoat ovat helppo napata kiireessä ostoskoriin, mutta ei ole itse tehdyn ruoan voittanutta)
5. Hävikki pienenee (tästä mulla on niin hyviä kokemuksia ja se on itse asiassa vielä suurempi motivaattori ruokien suunnitteluun kuin tuo rahallinen säästö ♥)
6. Lautasmallin noudattaminen on helpompaa
7. Monipuolisen, ravintorikkaan ruoan saatavuus helpottuu (kun sulla on aineet jo valmiiksi kotona)
8. Ei tule woltattua, kun kaapit on tyhjiä
9. Stressi ruoanlaiton suhteen vähenee (mitä ihmettä sitä syötäsiin -> jes, meillä on selvät sävelet)
10. Mahdolliset ”vastarannan kiisketkin” ovat selvillä ruoista eikä yhtäkkinen huudahtaminen  ”Oi, musta on äiti tullut kalavegaani” lohipadan äärellä enää kelpaa tekosyyksi leivän puputtamiselle iltaruoaksi 😉

Jos nyt innostuit ruokien suunnittelusta, niin muutama vinkki mistä aloittaa. Siivoa ensin kuivamuonakaapit ja jääkaappi. Onko jotain olennaista mitä uupuu? Lisää kauppalistaan. Mistä ruoista teidän perhe tykkää? Listatkaa vaikka 30 ruokaa, jotka valmistuvat nopeasti tai jotka ovat sellaisia lämmitettäessä parantuvia (laatikot, keitot), joita voi syödä parina päivänä. Tehkää lapulle seuraavan viikon ruokalista ja kiinnittäkää se vaikka jääkaapin oveen. Myös ruoanlaittovuorot on hyvä lisätä tässä vaiheessa (mikäli ruoanlaittajia on useampia).

Tehkää kauppalista tulevan viikkoruokalistan mukaan. Muistakaa myös aamu-, väli- ja iltapalat, lounaat sun muut. Käykää kaupassa, tehkää verkossa tilaus valmiiksi.

Simple as that!

Meillä on tämä kaikki ihana suunnittelu vielä tänään edessä. Mutta sitä ennen tapaamaan rakasta ystävää ex tempore -lyhyellä varoitusajalla ja alkuillasta rakkaiden kummityttöjen synttäreille. On ollut sillä tavalla erikoisen ihana viikonloppu, että se on ollut melko täynnä kaikkea ja mikä parasta; siihen kaikkeen on mahtunut laatuaikaa teinien kanssa. Kaikki teinien äidit tietävät, että se teinien seura ei ole itsestäänselvyys ihan aina 😉

SULOISTA SUNNUNTAITA TOIVOTELLEN,

PS. Aiheeseen liittyviä aiempia postauksia:
Takaisin ruotuun: Arkiruokailut syyniin
10 x vinkkini arkiruoanlaitosta nauttimiseen
Neljän viikon arkiruokalista
Neljän viikon arkiruoat


keskiviikko 20. lokakuun 2021

Kasviskeskiviikko: Lämmin mozzarella-kasvislisäke

HELLUREI

ja nyt, nyt siellä satelee lunta! Jo tätä on odotettukin. Niin ihanaa 🙂

Tänään piti olla pyjamapäivä (kiitos eilisen pikkuisen rankemman ”vuori”vaelluksen), mutta taidetaan sittenkin lähteä vähän ulkoilemaan. Huipulle ja alas. Kaupan kautta kotiin.

Illalla saadaan veljen perhe racletelle, joten joitain aineksia pitää vielä sitä varten kaupasta noutaa. Iltapäivälle suunnitelmissa tämän vuoden ekojen joulutorttujen paistaminen. Aikas myöhään, etten sanois. Usein olen paistanut ekat joulutortut jo syyskuussa.

Olen katsonut taas viime aikoina Kapea, joka kaappaa keittiöitä ja täytyy kyllä sanoa, että mikäli sä kaipaat helppoja vinkkejä arkiruokiin, niin katso säkin Kapea. Tuossa ohjelmassa on välillä tehty lämpimiä kasvislisäkkeitä, joihin lisätään vinaigrette paiston jälkeen. Joskus myös buffalomozzarellaa. Meillä ei ollut nyt buffalomozzarellaa, mutta tavallista oli ja hei se sai kelvata!

Lämmin mozzarella-kasvislisäke
4:lle

1 suippopaprika
1 pieni parsakaali
1 fenkoli
öljyä paistamiseen

Vinaigrette
3 rkl oliiviöljyä
1 rkl valkoviinietikkaa
1 tl dijon-sinappia
mustapippuria

1 mozzarellapallo

1. Poista paprikasta kanta ja siemenet, pilko rouheiksi paloiksi
2. Poista fenkolista kanta ja siivuta
3. Pilko parsakaali pieniksi kukinnoiksi
4. Paista kasviksia pannulla noin 15 minuuttia, kunnes vähän rusehtavat. Laita ne tarjoiluvuokaan.
5. Sekoita vinaigreten ainekset keskenään ja sekoita vinaigrette kasviksiin.
6. Revi päälle mozzarella ja sekoita vielä kerran

Meillä lämmin mozzarella-kasvislisäke nautittiin jauhelihapihvien kanssa. Sain lääkäriltä määräyksen ottaa punaisen lihan jossain määrin takaisin ruokavalioon. Katsotaan saako se, rautakuuri ja liiallisen juoksun välttäminen ferritiinit kohoamaan. En malta odottaa sitä normaalia vireystilaa, johon olen tottunut. Toki tähänkin vireystilaan on parin vuoden kuluessa tottunut.

LUMISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,