tiistai 30. maaliskuun 2021

Banaanileipä, yksi kaikkien aikojen suosikkileivonnaiseni

MOIKKAMOI

ja hei jos väitän, että ei ole banaanileivän voittanutta, niin oletteko samoilla linjoilla? 😀 Ei tarvitse olla, mutta mun mielestä banaanileipä on yksi herkullisimmista leivonnaisista, mitä löytyy. Sen saa helposti tehtyä ilman lisättyä valkoista sokeria. Vehnäjauhonkin usein korvaan mantelijauhe+kaurajauhoyhdistelmällä. Mitä mustuneemmat banskut, sitä makeampi leipä. Tällä kertaa lorautin banaanileivän päälle pikkuisen hunajaa, sillä meidän banaanit eivät olleet mustimmasta päästä.

Banaanileipä

3 mustunutta banaania
2 kananmunaa
1-2 dl turkkilaista jugurttia
3-4 dl jauhoja
(mantelijauhoa, kaurajauhoa, grahamjauhoja, vehnäjauhoja – joko yhtä näistä tai yhdistellen)
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
kardemummaa, kanelia, ripaus suolaa
nestettä (esim. kauramaitoa) niin paljon, että koostumuksesta tulee taikinaista
loraus juoksevaa margariinia
1 banaani halkaistuna ja pähkinöitä mielesi mukaan kakun päälle

-sekoita kuivat aineet keskenään
-sekoita kaikki aineet blenderissä sekaisin
-kaada uunivuokaan ja lisää päälle halkaistu banaani ja pähkinöitä
-paista uunin alatasolla 160 asteessa noin 55-60 minuuttia

Mulla on yleensä viikkoruokakauppalistan vakiona 12 banaania. Välillä käy niin, että banaanit eivät tee kauppaansa. Sitten niistä tehdään banaanileipää ja smoothieta. En tiedä mistä johtuu, mutta itse en banaanista sellaisenaan välitä. Mieluummin nappaan hedelmäkorista vaikka ompun tai appelsiinin. Mutta banaanileivässä ja smoothiessa banaanit kyllä maistuvat.

Hei, en mene lupaamaan vielä huomisesta kasviskeskiviikosta mitään. Huomasin nimittäin, että en ollut varannut sitä varten mökkiin mitään kummempia ruoka-aineita (haettiin reilun viikon ruoat valmiiksi kerättynä Roi:n cittarista). Mutta jos jotain onnistun kehittelemään niin sitten nähdään kasviskeskiviikon merkeissä 🙂

TIISTAITERKUIN,

PS. me ostettiin muuten tänne mökille pallogrilli. Just sellainen hiiligrilli. En malta odottaa, että pääsee grillaamaan tämän kevään ekat hampparit avotulella. Harmi, ettei lampaan jauhelihaakaan eksynyt kauppakasseihin. Rakkailla ystävillä joskus syötiin hamppareita, joiden pihvissä oli puolet lampaan jauhelihaa ja puolet naudan. Ne maistuivat taivaallisilta. Ja hei, sopisivat pääsiäiseen kuin nenä päähän.

 

 


perjantai 26. maaliskuun 2021

Sitruunamarenkitorttu 🍋

HYVÄÄ PERJANTAIHUOMENTA!

Tänään olisi se päivä, kun yleensä myysseillään, mutta illalle tuli muuta puuhasteltavaa, niin myysseillään taas sitten jonain toisena perjantaina. Sitä paitsi, mun myysseilynurkkaus miesluolassa on vallattu jos jonkinlaisilla tietokoneen näytöillä ja toimistotarvikkeilla eikä ole lainkaan kuvauskunnossa 🙂

Sitruunahimotus senkus jatkuu. Eilen esikoisen piti köksän tunnilla leipoa pääsiäisleivonnainen ja en pannut lainkaan pahakseni, kun sanoi haluavansa tehdä key lime pie -tyylisen leivonnaisen. Päätyi sitruunamarenkitorttuun, joka on kyllä kaikessa yksinkertaisuudessaan ihanan raikasta. Oli aika, etten ollut pehmeän marengin ystävä, mutta tässä tortussa se menee. Tasapainottaa kirpsakkaa sitruunakiisselikerrosta. Siitä, onko sitruunamarenkitorttu pääsiäisleivos voi olla montaa eri mieltä. Meille se on.

Pohjan voi tehdä itse, jos haluaa tai sitten pohjaksi voi käyttää valmista murotaikinaa kaupan pakastealtaasta.

Sitruunamarenkitorttu

Pohja
kauramuropohja pakastealtaasta

Sitruunakiisseli
2 dl vettä
1,5 dl sokeria
1 sitruunan kuoret raastettuna & sitruunan mehu
3 rkl vehnäjauhoja
4 keltuaista

Marenki
4 valkuaista
1,5 dl sokeria

1. Painele muropohja irtopohjavuoan (n. 20-22 cm) pohjalle ja reunoille. Huom! Vuoraa tätä ennen pohja leivinpaperilla ja voitele reunat. Lisää suikaleet leivinpaperia reunataikinan päälle, jotta reunataikinat pysyvät pystyssä
2. Paista pohjaa 200 asteessa noin vartti ja valmista sillä aikaa sitruunakiisseli
3. Laita kiisselin aineet kattilaan ja kiehauta koko ajan sekoittaen. Keitä, kunnes kiisseli sakenee.
4. Anna kiisselin jäähtyä ja valmista sillä aikaa marenki
5. Vatkaa marengin valkuaiset kovaksi, lisää sokeri ja vatkaa hetki
6. Kaada jäähtynyt kiisseli pohjan päälle ja nostele lusikalla marenki kiisselin päälle
7. Paista 175 asteessa, kunnes marenki alkaa hieman ruskistua (noin 7-10 minuuttia, mutta vahdi uunia, ettei marenki ruskistu liikaa)
8. Anna jäähtyä täysin ennen tarjoilua

En muuten ihan heti muista, että olisin alkanut odottamaan pääsiäistä niin ajoissa kuin tänä vuonna. Alkaa tuntumaan jo hilppasen joulunodotustouhulta 😀 Tosin joulunodotuksesta tämän pääsiäisen erottaa se, että kotia ei ole juurikaan koristeltu. Keltaiset tulppaanit ovat näyttävin koriste, mitä meidän pääsiäiskodista taitaa löytyä. Nyt kun katupölykausi on täällä, pelkkä ajatuskin pajunkissoista ja vitsoista aivastuttaa.

Hei, nyt toivottelen teille  jo hieman ajoissa oikein ihanaa alkavaa viikonloppua. Keväisiä ulkoilukelejä ja aurinkoa. Aikas kiva, että mennään kohti kesää, eikö? ♥ Mulla tämä perjantai kuluu ravintojuttuja opiskellen ja ruokapäiväkirjoja analysoiden. Jotenkin vähän ristiriitaista tuon tämän päivän aiheen, sitruunamarenkitortun kanssa, mutta se on se balanssi elämässä, mikä ratkaisee.

PERJANTAITERKUIN,


perjantai 19. maaliskuun 2021

Herkullinen sitruunarahkakakku kruunaa pääsiäiskahvipöydän

HEIPPAHEI!

Ja hei, tiedän toistavani itseäni, mutta siitäkin huolimatta sanon sen: Mihin tää viikko hurahti? Mä olen ollut sellaisessa coachausflowssa, ettei hyvä tosikaan. Ihania asiakkaita ja sydämen asioita. Ei kai sitä kuulkaa ihminen muuta elämäänsä tarvitse.

Yksi mun suosikkijuhlapyhistä lähestyy. Nimittäin pääsiäinen. Mä olen jouluihminen henkeen ja vereen, mutta taidan sitä olla vähän pääsiäisenkin suhteen. Mulle pääsiäinen merkitsee kevättä. Talven selän taittumista ja uuden aikakauden alkamista. Lupausta mökkikauden alkamisesta. Vaikkei meillä muuten väreillä koreilla, niin pääsiäisenä ripaus keltaista, pinkkiä tai vihreää siellä sun täällä piristää.

Pääsiäiseen kuuluu myös suklaamunat ja sitruunaiset leivonnaiset. Lammasruoat ja pitkään pöydän äärellä istutut ruokailut. Tänä vuonna lapsilla on ensimmäistä kertaa myös torstai ja tiistai vapaita. Itselleni varastin tuon torstain vapaapäiväksi myös.

Otin varaslähdön pääsiäiseen ja leivoin rahkaisen sitruunajuustokakun. Meillä muuten tehdään juustokakut useammin uunissa paistettuna kuin perinteisessä muodossa jääkaapissa hyydyttämällä. Jotenkin mä koen, että uunissa ne valmistuu näppärämmin.

Eilen illalla leivontaprojektia aloittaessani huomasin, että a) meillä ei ole kaurakeksejä b) meillä ei ole vehnäjauhoja ja c) meillä ei ole sokeria. Tenkkapoo iski, mutta vain hetkeksi. Guugletin vaihtoehtoista pohjaa kaurakekseille ja korvasin vehnäjauhot spelttijauholla ja sokerin ruokokidesokerilla.

Löysin ihanan Heidin uunijuustokakkuohjeen, josta otin vaikutteita mun sitruunarahkakakkuun. Pohjaa en taputellut vuoan reunoille, vaan pelkästään vuoan pohjalle.

Sitruunarahkakakku uunissa

Pohja
100g voita
1 dl (ruokokide)sokeria
1 kananmuna
2,5 dl vehnäjauhoja tai spelttijauhoja
1 tl leivinjauhetta

-vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri, lisää muut aineet
-lisää irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja voitele reunat. Painele irtopohjavuoan pohjalle.
-laita vuoka jääkaappiin täytteen tekeytymisen ajaksi

Täyte
400 g sitruunarahkaa
400 g maustamatonta tuorejuustoa
puolikkaan sitruunan mehu + kuoret raastettuna
2,5 dl (ruokokide)sokeria
1 dl perunajauhoja
5 kananmunaa

-sekoita täytteitä parin minuutin ajan, kunnes perunajauhopaakut ovat sulaneet
-kaada irtopohjavuokaan ja paista 175 asteessa noin tunti

Huom! Mulla oli 20 cm vuoka ja otin sen uunista tunnin jälkeen. Keskusta oli vähän höllyvää ja sitä se oli jäähdyttyäänkin. Joten jos ette tykkää höllyvästä (mä tykkään), niin antakaa olla uunissa kymmenisen minuuttia pidempään.

Pikkuisen ehkä paradoksaalista tämän makean pläjäyksen jälkeen, mutta seuraavat pari tuntia kuluvat ravintotieteiden ja tarkemmin ruoansulatushormonien kiehtovaan maailmaan sukeltaessa. Noh, pitäähän sen kakunkin sulaa, eikö? 😉 Elämä on kokonaisuus eikä yksi pala kakkua sitä kaada. Sanoivat nuo endokriiniset ruoansulatushormonit mitä tahansa.

AURINKOISTA ALKAVAA VIIKONLOPPUA,


sunnuntai 14. maaliskuun 2021

Suloisen sunnuntai-illan pataleipä

ILTAA IHANAT!

Nakkisoppaa ja pataleipää. Kynttilän valossa, oma perhe pöydän ympärillä. Aikas kiva tapa viettää sunnuntai-iltaa. Jälkkäriksi suklaa-nougat jädeä ja sitruunarosmariinikakkua. Aikainen rauhoittuminen puhtaisiin lakanoihin ja avot, uusi viikko voi alkaa.

Kotona leivottu leipä on melki yhtä pyhää kuin nakkisoppa. Sellaisia elämän selkärangan koossa pitäviä voimia molemmat. Nakkikeittoa harvemmin tulee tehtyä näinä päivinä ja vielä harvemmin on tullut leivottua leipää. Sämpylöitä sitäkin useammin. Pataleivän teen, aina silloin kun sitä teen, nopean kaavan mukaan. Tänään tein vähän pienemmän leivän kuin ohjeessa ja lisäksi korvasin osan vehnäjauhoista kaurahiutaleilla, lisäsin taikinaan seesamin- ja auringonkukansiemeniä

Nopea ja rapeakuorinen pataleipä

7 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurarouhetta
puolikas pussillinen kuivahiivaa
hyppysellinen sormisuolaa
loraus hunajaa
3 dl vettä

1.kuumenna vesi kädenlämpöiseksi ja lisää siihen hunaja
2.sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita seokseen puuhaarukalla vesi
3.anna kohota liinan alla noin 30 minuuttia (tai enemmän, jos maltat ja on aikaa)
4.laita uunipata uuniin ja aseta uuni päälle 215 asteeseen (kiertoilmalla)
5.kun pata on ollut uunissa parikymmentä minuuttia, ota se pois ja kaada taikina pataan
6.sulje pata kannella ja laita uuniin 40 minuutiksi
7.poista kansi ja annan leivän paistua vielä 10 minuuttia
8.jäähdytä hyvin ennen leikkausta

Nyt vielä miehen kanssa laatuaikaa tähän sunnuntai-iltaan eli noin kuuden pyykkikoneellisen pyykkien viikkausta ja tarvittavien vaatteiden silitystä. Jotenkin on niin paljon mukavampi aloittaa uusi viikko, kun kasat on siivottu sieltä sun täältä 🙂 Hei toivottavasti sielläkin viikonloppu sujui mukavissa merkeissä ja akut on ladattu uutta arkiviikkoa varten

SULOISIN SUNNUNTAI-ILTATERKUIN,


maanantai 22. helmikuun 2021

Kolmen aineksen suklaakakku

…joka ei sisällä kaiken lisäksi valkoista sokeria tai jauhoja lainkaan!

MAKEAA MAANANTAITA IHANAISET, NAURAVAISET!

On yksi ”raaka-aine”, joka ei mun koneistoon sovi. Ja se on valkoinen sokeri. Liiallisessa määrin. Olen joskus ollut armottomassa sokerikoukussa, mutta repäissyt itseni ”kuiville”. Tammikuussa kuivateltiin, mutta helmikuussa huomasin lasten leipoessa tavallista enemmän sieluni huutavan taas sokeriherkkuja. Te, ketkä olette olleet samassa jamassa tiedätte, että se ei ole kiva tunne. Tai lähinnä se tunne, kun jättää valkoisen ja lisätyn sokerin pois, peittoaa mennen tullen sokerikoukussa olevan olotilan.

Sen takia tein taas lempeän ryhtiliikkeen. Herkutella voi muutenkin kuin niillä iän ikuisilla irttareilla. Vaikka nekin on ihan ok, ellei ne salakavalasti kiedo pauloihinsa. Nämähän ovat niitä yksilökohtaisia juttuja. Tiedän monia, jotka voi herkutella joka päivä karkeilla ja silti jaksaa arjessa ilman energian heittelyitä. Ylipäätään vissiin kuitenkin on niin, että tasainen verensokeri on tae tasaisesta energiasta. Ainakin allekirjoittaneella.

Lauantaiaamuna selasin pitkästä aikaa Virpi Mikkosen ihania keittokirjoja ja silmäni osui kakkuun, jonka olen vallan unohtanut. Joskus aiemminkin tätä on tullut tehtyä. Silloin vatkasin kylkeen kookosmaidon jämäkämmästä osasta maukkaan kookosvaahdon. Kakku kyllä toimii ilman sitäkin, mutta lasten suuhun tuntui liian kuivakalta. Sokerisiin juttuihin tottuneille tämä voi tuntua liian vähäsokeriselle. Mulle sunnuntai-iltapäivä kahvin kanssa maistui just eikä melkein täydelliseltä

Kolmen aineksen suklaakakku

4 luomukananmunaa
1,5 dl raakakaakaojauhetta
15 medjool-taatelia kivet poistettuna

-sekoita kaikki aineet tehosekoittimessa sekaisin
-kaada 16-17 cm irtopohjavuokaan (leivinpaperi pohjalle ja reunat voideltuna)
-paista 200 asteessa 20-25 minuuttia, kunnes kakun pinta näyttää kuivalta
-anna jäähtyä hyvin

Paistoin päälle koristeeksi ja makua tuomaan vielä mantelilastuja kuivalla paistinpannulla.

Muistan viime kerran kyseistä kakkua leipoessani lisänneeni taikinaan piparkakkumaustepussista teelusikallisen. Ja se tekikin kakkuun kivan tujauksen 🙂

Nyt kelpaisi kyllä pala kakkua 😀 Viikko alkoi lounaiden suhteen vähän nihkeästi ja aamuisen kaurapuuron jämät toimittivat lounaan asemaa. Onneksi kotoa löytyi vielä yksi mustunut banaanikin mukaan otettavaksi. Vielä yksi viikko ja sitten hiihtolomalle lompsis. En usko, että blogiin mitään sen kummempaa taukoa tule, mutta ruokareseptit voivat olla tyyliä fondue, raclette ja laavumakkarat. Kasviskeskiviikkoperinteestä emme kyllä lomallakaan luovu.

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,