keskiviikko 05. elokuun 2020

Herkullinen porkkanagalette & sitruunamelissapesto

6

MOIKKAMOI IHANAT

ja terkkuja iltapäivän kahvitauolta! Siinä missä yleensä loman jälkeinen eka toimistopäivä on ollut nihkeä väsymyksen takia, ei tänään sellaista ole havaittavissa. Ollakin, että kello soitti 05.45. Mä rakastan sitä, että elämä saa taas jonkun rodin takaisin toimistopäivien ja niiden tuomien aikaisien aamujen myötä. Olinkin kaivannut vähäsen niitä mun omia aamukahvikuppimeditaatioitani ruokapöydän äärellä. Varsinkin nyt, kun rymsteerasin pöydän taas niin, että näen siitä kadulle päin (naapurin pihan poikki) 🙂

Mä olen viime aikoina ostanut pitkästä aikaa muutamia lehtiä maitokaupasta. Pääosin ruokalehtiä. Ihastellut kaikkia värikkäitä kasvisruokia ja päättänyt, että lomien jälkeen niidenkin suhteen palataan siihen totuttuun. Eli lisätään niitä viikottaiseen ruokavalioon. Terveellinen sekaruokavalio on se, minkä olen todennut meidän poppoolle parhaimmaksi vaihtoehdoksi.

Herkullinen porkkanagalette ja sitruunamelissapesto toimivat meillä mökillä lounaana maanantaina. Ei ole porkkanan, hunajan ja sormisuolan liiton voittanutta. Jossain lehdessä muistan nähneeni maapähkinävoin porkkanapiirakan reseptissä, joten sitä oli pakko koklata myös. Aikas veikeä yhdistelmä. Vielä kun päätin survaista päälle oman maan sitruunamelissoista peston. Tuo sitruunamelissapesto tuntuu muuten sellaiselta, että niin oudolta kuin se kuulostaakin, niin voisi toimia jäätelön kanssa.

Porkkanagalette 

1 suolainen piirakkapohja kaupan pakastealtaasta
(tai toki itse tehtynä parempi)

5-6 kesäporkkanaa
3 rkl maapähkinävoita
iso loraus hunajaa
sormisuolaa
mustapippuria

-kauli piirakkapohja ja levitä sen päälle maapähkinävoi (jätä reunoilta pari kolme senttiä ilman)
-lisää maapähkinävoin päälle siivutetut porkkanat (ohuita siivuja), loraus hunajaa, sormisuolaa ja mustapippuria
-lisää pestonokareita
-taita piirakkapohjan reunat porkkanoiden päälle ja paista 200 asteessa uunin alatasolla noin 35-45 minuuttia. Huom! Meidän mökkiuuni on vähän oikukas, joten tarkkailkaa ettei porkkanat/pesto pala…

Sitruunamelissapesto

reilusti sitruunamelissaa (ehkä yksi puntillinen)
0,5 dl pinjansiemeniä
1 dl oliiviöljyä
1 dl raastettua parmesania
mustapippuria & ripaus suolaa

-surauta sauvasekoittimella sekaisin
-jos et käytä kaikkea piiraan päälle, niin nauti esimerkiksi pastan kanssa seuraavana päivänä

*****

Tiedättekö, mikä on ainakin mun arjessa se isoin juttu arjen toimivuuden kannalta? No se, että maltan mennä nukkumaan aikaisin. Päätin eilen, että kympiltä olen sängyssä ja puoli yksitoista unessa. Näin kävi eikä aamuherätys tuntunut pahalta. Saisinkohan jotenkin iskostettua tämän ajatuksen lapsiinkin ennen koulun alkua 😉

KESKIVIIKKOTERKUIN,


lauantai 25. heinäkuun 2020

Lauantai-illan lumoava salaatti & yrttileivät

2

MOIKKIS!

Vaikka lomaa on vielä viikko jäljellä, niin täytyy vähän toppuutella itseään, että malttaa lomailla. Mä nimittäin olen jo aivan valmis töihin ja arkeen. Kaurapuuroaamupalaan heti klo 06 jälkeen nautittuna, numeronäpräilyyn, myyntistrategian hiomiseen ja niihin aikaisiin iltoihin, kun työpäivän jälkeen kaatuu sänkyyn. Tuntuu, että kesä on kestänyt kauan. Ja hei, sehän on pelkästään positiivinen asia. Nautin siitä toki kesästä jatkossakin, mutta on hyvä huomata näin heinäkuun loppupuolella, että kesä ja loma ovat tehneet tehtävänsä 🙂

Käytiin tänään juhlimassa sukulaispoikaa, ajeltiin miehen vanhan mummulan ja haudan kautta kotiin. Ihasteltiin suomalaista maalaismaisemaa ja mulle tuli yhtäkkiä sellainen olo, että pitäisi katsoa joku vanhan ajan mustavalkoinen Suomi-filmi. Sellainen, joita meidän äiti aina tykkäsi katsoa. Siinä voisi olla pääosissa Tauno Palo ja Ansa Ikonen.

Nostalginen olo sai haikeudessaan mut taas ikävöimään myyssipostauksia. Ja vaikka viime postauksetkin ovat olleet ruoka-aiheisia, niin sellaista on tänäänkin luvassa. En malttanut edes vaihtaa juhlavaatteita pois, vaan kävin samantien jääkaapin kimppuun. Mitään hajua tuossa vaiheessa ei vielä ollut illan ruoasta. Sen tiesin, että jääkaapissa oli muutakin kuin valo. Nimittäin halloumia ja salaattitarpeita. Eilisesta juustolautasesta jääneitä viinirypäleitä. Takapihalta hain yrttejä ja paahtoleipäpussista kaivoin pussinpohjalta muutamat vikat paahtoleivät.

Ex tempore -myysseinä nautittiin älyttömän hyvää halloumisalaattia kuullotettujen pinjansiemenien ja viinirypäleiden kanssa sekä yrttisiä valkosipulileipiä. Ei huano, etten sanoisi 😀

Lauantai-illan luomoava salaatti

pinaattia, jäävuorisalaattia yms.
punaista kevätsipulia
halloumia
punaisia viinirypäleitä
pinjansiemeniä
öljyä
balsamicoa

-viipaloi halloumi (tai grillijuusto), paista palat öljyssä
-lisää pannuun öljyä sekä viinirypäleet ja pinjansiemenet, paista kunnes viinirypäleet ovat hiukka pehmenneet ja pinjansiemenet ruskistuneet
-kokoa vadille salaatit ja pinaatit, sekoita niihin vähän öljyä
-pienistele päälle punaista kevätsipulia
-asettele päälle halloumiviipaleet, pinjansiemenet ja viinirypäleet
-ripsota päälle balsamicoa

Olen aiemmin tehnyt viinirypäleitä uunissa, mutta yhtälailla niistä tuli makeampia pannulla paistettaessa. Mietin, että jos paistaisi niitä vielä vähän enemmän, niin kenties balsamicoakaan ei salaattiin tarvittaisi. Leivät tein niin, että samalle pannulle, jolla olin paistanut juustot sun muut lisäsin vielä vähän oliiviöljyä sekä rakuunaa, persiljaa ja pienisteltyä valkosipulia. Paistoin leipäkolmiot kuumalla pannulla rapsakoiksi.

Nyt koiran kanssa iltalenkille, palataan sen jälkeen eilisen postauksen kommentteihin – kiitos niistä ihanat ♥

LEPPOISAA LAUANTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,

 


torstai 23. heinäkuun 2020

Vinkki sadepäiviin: Sushitalkoot

4

MOIKKAMOI!

Ja terveisiä sangen tuulisesta saaresta. Ollaan lätkitty korttia, nukuttu päikkäreitä, luettu kirjaa, tehty ceasar-salaattia ja aika hyvin vältelty mustikan poimimisthommaa 😉 Tähän asti, tämän postauksen kirjoittamisen jälkeen on pakko mennä poimimaan nuo ennen kuin menevät rastaiden suuhun.

Vilautin eilen IG:ssä meidän sushi-illallista ja sain pyyntöjä tehdä postauksen sushien tekemisestä. Mä olen täällä kertonutkin ekasta sushien tekokokemuksesta ja sen jälkeen ollaan tehty aina silloin tällöin susheja itse. Täytyy myöntää, että tuolloin ekalla kerralla susheista tuli kaikista parhaimpia. En muista mikä riisi meillä oli tuolloin käytössä tai kuinka paljon laitoin riisiviinietikkaa, sokeria tai suolaa, mutta tuolloin riisi pysyi parhaiten kasassa. Ja oli silti pehmeää. Voi olla että sillä oli vaikutusta, kun laitoin sushirullat tiukassa folionyytissä jääkaappiin odottamaan leikkausta.

Myös sillä on vaikutusta, kuinka terävä veitsi on. Nyt mökillä meillä ei ollut terävää veistä ja sushit meinasivat laota heti kättelyssä 😀 Mutta hyvän makuisia olivat, siitä ei pääse mihinkään.

Joten vinkki sadepäiviin teille, joka tykkäätte näpräillä keittiössä koko perheen kanssa; pitäkää sushitalkoot. Sushiin liitetään usein raaka kala, mutta esimerkiksi meidän lapset syövät kotona tehtäessä savulohi- ja kurkkumakeja. Yleensä ollaan laitettu susheihin myös jättikatkaravun pyrstöjä ja graavilohta, mutta nyt jättikatkaravun pyrstöt unohtui ostaa.

Sushien tekeminen itse on helppoa. Tarvitset

🍣 sushiriisiä
🍣 riisiviinietikkaa, suolaa, sokeria
🍣 bambumaton
🍣 merileväarkkeja
🍣 mereneläviä
🍣 kasviksia esim. kurkkua ja avokadoa suikaloituna
🍣 soijaa
🍣 wasabia
🍣 seesaminsiemeniä (halutessasi)

Me keitetään riisiä 500 grammaa ja siitä riittää koko perheelle. Riisin keitän aina pakkauksen ohjeen mukaan. Riippuen millaisia susheja teemme, niin tuosta määrästä saa 6-8 merileväarkillista tehtyä. Nyt california makeista tuli aivan liian isoja, joten pienempänä tehtynä olisi saanut tavan makeja enemmän.

Jos haluaa, niin sushien sisään voi laittaa vanan wasabimajoneesia (perusmajo+wasabi). Mä tykkään, että majoneesi tuo mukavaa makua ja pientä potkua susheihin. Sushien koostamiseen kannattaa netistä katsoa ohjeet!

Ja tosiaan aiemmin, olen laittanut sushirullat ennen leikkausta jääkaappiin odottamaan. Suosittelen sitä, sillä ainakin meillä sushiriisi tahmastuu silloin vielä enemmän ja susheista tulee helpompia leikata, vaikka veitsikin olisi vähän tylsä.

Nyt sinne mustikkamettälle! Aluksi näytti, ettei tuohon pihapiiriin tule lainkaan mustikoita ja nyt se on ihan sinisenään. Saas nähdä rikkoutuuko mun 27 poimitun litran ennätys tänä vuonna.

TORSTAITERKKUSIN,

PS. ja hei sitä lupaamaani pizzauunipostausta vihdosta viimein luvassa huomenna 🙂


keskiviikko 15. heinäkuun 2020

Suussasulava tomaatti-mozzarellapiirakka

2

HIIOHOI!

Mökillä yksin ♥ Just me, myself & I. Vähän kunnossapitotöitä, vähän siivoilua, paljon auringonottoa, vähän koulujuttuja ja ex tempore -lounasta. Yksi lasi jääkylmää valkkaria. Järvelle katsoen ja kesästä täysin rinnoin nauttien. Kesähuoneessa, jossa eilen maalattiin kattopalkit valkoiseksi ja jonka lattiaan sutaisin tänään toisen kerroksen harmaata puuöljyä.

Mies ja lapset lähtivät aamusta kaupunkiin ja me jäätiin karvakorvan kanssa saareen. Meillä olikin vähän erilaisempi yö, kun toinen halusi pitkästä aikaa ulos keskellä yötä. Yleensä nukkua posottaa kuin tukki 12 tuntia putkeen, mutta nyt käytiin ulkona pariin otteeseen. Selvästi oli huono olo, kun ryntäsi suoraan heinää syömään. Nyt onneksi jo parempi. Mutta sen verran väskiä ollaan molemmat, että pieni ruokalepo tulee tarpeeseen.

Piti tekemäni aluksi linssisoppaa lounaaksi, mutta viime aikainen tomaattihimoni pakotti keksimään lounaan tomaatin ympärille. Mä voisin elää suomalaisilla mehukkailla tomaateilla. Tuoreilla sellaisilla, mutta myös tomaatti-mozzarellapiirakan mehustuttamilla. Valkosipulilla, pestolla ja kapriksilla maustetuilla tomaateilla.

Tomaatti-mozzarellapiirakka

Suolainen piirakkapohja
4 dl jauhoja
150 g voita
2-3 rkl kylmää vettä

1. Nypi voi jauhoihin
2. Lisää kylmää vettä pikkuhiljaa, kunnes saat aikaiseksi taikinan
3. Painele taikina voidellun (tai leivinpaperilla vuoratun) piirakkapohjan pohjalle ja reunoille

Täyte
4 tomaattia
2 rkl vihreää pestoa
2 valkosipulin kynttä
1 rkl kapriksia
1 mozzarellapallo
tuoretta basilikaa

4. Levitä pesto piirakkapohjalle
5. Lisää viipaloidut tomaatit, murskatut valkosipulit ja kaprikset
6. Revi päälle mozzarellaa
7. Paista 200 asteessa uunin alatasolla noin 22-25 minuuttia, kunnes juusto on ruskeaa ja pohja paistunut
8. Tarjoile tuoreen basilikan kanssa

Nyt sinne päikkäreille. Toivottavasti sielläkin nautitaan kesäpäivistä ja tunnelmallisista kesäilloista täysillä. Mä olen taas ottanut tavakseni tehdä aamulla ennen nousemista ihan muutaman minuutin läsnäoloharjoituksen. Hitsivie, että tuo homma antaa niin paljon enemmän päiviin. Pari minuuttia päivässä on pieni hinta siitä, että pystyy keskittymään hetkeen. Antaa ajatusten tulla ja mennä. Tuomitsematta ja ärsyyntymättä. Sillain, että on helppo hengittää ♥

AURINKOISIN KESKIVIIKKOTERKUIN,

PS. olen saanut hurrrjan määrän kyselyitä tuosta meidän pizzauunista ja muutamia toiveita postauksesta pizzoista ja niiden tekemisestä. Perjantaina luvassa siis perinteisiä pizzaperjantaimyyssejä 🙂


keskiviikko 08. heinäkuun 2020

Kesäillan kattaus eli kesäillan myyssitunnelmia

10

HEIPPAHEI IHANAT!

Instagramin puolella kerroinkin viime viikolla, että mulla on ollut hurja ikävä perinteisiä fredagsmys-postauksia. Jotenkin ne ovat jääneet ajan saatossa kiireen jalkoihin. Muistan silloin kun moiset postaukset aloitin mooonta vuotta sitten, niistä tulleen hetkessä perjantai-iltojen henkireikiä. Töistä tultuani pääsin hääräilemään keittiöön ja se fiilis oli jotain ihan uskomattoman ihanaa. Mieleen tuli aina viikolla ihania, hieman normi arkiruoista poikkeavia reseptejä enkä malttanut odottaa perjantaita ja kokkailuja.

Viime aikoina on tullut kyllä tehtyä ruokaa ja olen ruoanlaitosta nauttinutkin, mutta en sillä tavalla kuin perjantaimyysseissä…sillä sellaisella ”Jee, viikonloppu on edessä…kutkuttavan ihanaa tehdä ruokaa.” Tänään päivällä mies oli golfaamassa ja mä päätin, että koska vietämme vielä ensi yön kaupungissa, tänään kokkailen jotain ihanaa. Sellaista perjantaimyyssisen ihanaa. Koska sadeilta ja siivottu koti.  Pizzaa ollaan tehty tänä vuonna enemmän kuin laki sallii. Pizzaa ei tosin koskaan voi tehdä liikaa. Aluksi ajattelin tehdä suussa sulavaa ja mehukasta tomaatti-valkosipulipiirakkaa, kunnes mieleni vaelsi sen ja pizzan yhdistelmään.

Pienet vuohenjuustotomaattipizzaset veivät kielen mennessään. Ylipäätään yhdistelmä kuutamokuivatut tomaatit + vuohenjuusto + hunaja on aika lyömätön 🙂 Rakkauteni kuutamokuivattuihin tomaatteihin on kestänyt jo yli 10 vuotta. Aina siitä lähtien kun reseptin jossain keittokirjassa näin.  Alunperin tein kuutamokuivatut tomaatit tällä ohjeella:

Kuutamokuivatut tomaatit

kirsikkatomaatteja
suolaa
kuivattua basilikaa
öljyä

Lämmitä uuni 100 asteeseen. Aseta tomaatit leikkauspuoli ylöspäin öljytylle vuoalle, ripsottele päälle oliiviöljyä, himpun verran suolaa ja kuivattua basilikaa. Nosta vuoka uuniin. Laita uuni pois päältä ja anna muhia yön yli.

Sittemmin himo kuutamokuivattuihin tomaatteihin on tullut yhtäkkiä eikä todellakaan ole ollut aikaa odotella yön yli, niin olen paistanut sadassa asteessa sen aikaa, että tomaatit ovat ”nahistuneet”. Jos on oikein hätähousu, niin olen heittänyt uunin grillivastukselle 200 asteeseen. Ihan niin mehukkaita tomaateista ei tule nopealla valmistustavalla, mutta ajavat asiansa.


Oli aika, että tein kuutamokuivattuja tomaatteja ison läjän. Niitä sitten viikon varrella laitoin pastaan ja salaatteihin. Tällaista meal preppausta (vähän pidemmälle vietynä) luvassa viimeistään elokuulla. Uusi arki kun koittaa, niin mä aloitan ruokien valmistelun etukäteen.

Mutta sitä ennen nautitaan näistä kesäisistä ex-tempore iltaruoista. Niin kuin tänään.

Tomaatti-vuohenjuustopizzaset

Pizzataikina
n. 400 g 00-jauhoja
2 tl suolaa
1 pss kuivahiivaa
2-2,5 dl kädenlämpöistä vettä

oliiviöljyä
pehmeää vuohenjuustoa
kuutamokuivattuja tomaatteja
hunajaa
mustapippuria
tuoretta minttua

-sekoita kuivat aineet sekaisin keskenään
-lisää pikkuhiljaa vettä samalla vaivaten
-anna kohota noin tunti
-leivo kuusi pitkuliaista pikkupitsaa
-voitele oliiviöljyllä
-paista liki kypsäksi (mä paistoin uunin pizzatoiminnolla 230 asteessa 8 minuuttia)
-murustele päälle vuohenjuusto ja lisää kuutamokuivattuja tomaatteja
-paista, kunnes juusto vähän sulaa
-lorota pizzasten päälle hunajaa ja ripsota mustapippuria, tarjoile tuoreen mintun kanssa

Mä tein lisäksi tuon meidän kesän vakkarisalaatin eli tomaattifetasalaatin. Ajattelin alkuun, että mitenkähän vuohenjuusto ja feta keskustelevat keskenään samassa pöydässä, mutta sulassa sovussa olivat 🙂

Mutta hei nyt kuulkaas valmistautumaan videopuheluun sielunsiskojen kanssa ja sitten mies höpisi jostain kaupunkireissusta, terassista ja kuplajuomasta. I’m in! 😀

IHANAA KESKIVIIKKOILTAA,


« Vanhemmat
Uudemmat »