lauantai 25. heinäkuun 2020

Lauantai-illan lumoava salaatti & yrttileivät

MOIKKIS!

Vaikka lomaa on vielä viikko jäljellä, niin täytyy vähän toppuutella itseään, että malttaa lomailla. Mä nimittäin olen jo aivan valmis töihin ja arkeen. Kaurapuuroaamupalaan heti klo 06 jälkeen nautittuna, numeronäpräilyyn, myyntistrategian hiomiseen ja niihin aikaisiin iltoihin, kun työpäivän jälkeen kaatuu sänkyyn. Tuntuu, että kesä on kestänyt kauan. Ja hei, sehän on pelkästään positiivinen asia. Nautin siitä toki kesästä jatkossakin, mutta on hyvä huomata näin heinäkuun loppupuolella, että kesä ja loma ovat tehneet tehtävänsä 🙂

Käytiin tänään juhlimassa sukulaispoikaa, ajeltiin miehen vanhan mummulan ja haudan kautta kotiin. Ihasteltiin suomalaista maalaismaisemaa ja mulle tuli yhtäkkiä sellainen olo, että pitäisi katsoa joku vanhan ajan mustavalkoinen Suomi-filmi. Sellainen, joita meidän äiti aina tykkäsi katsoa. Siinä voisi olla pääosissa Tauno Palo ja Ansa Ikonen.

Nostalginen olo sai haikeudessaan mut taas ikävöimään myyssipostauksia. Ja vaikka viime postauksetkin ovat olleet ruoka-aiheisia, niin sellaista on tänäänkin luvassa. En malttanut edes vaihtaa juhlavaatteita pois, vaan kävin samantien jääkaapin kimppuun. Mitään hajua tuossa vaiheessa ei vielä ollut illan ruoasta. Sen tiesin, että jääkaapissa oli muutakin kuin valo. Nimittäin halloumia ja salaattitarpeita. Eilisesta juustolautasesta jääneitä viinirypäleitä. Takapihalta hain yrttejä ja paahtoleipäpussista kaivoin pussinpohjalta muutamat vikat paahtoleivät.

Ex tempore -myysseinä nautittiin älyttömän hyvää halloumisalaattia kuullotettujen pinjansiemenien ja viinirypäleiden kanssa sekä yrttisiä valkosipulileipiä. Ei huano, etten sanoisi 😀

Lauantai-illan luomoava salaatti

pinaattia, jäävuorisalaattia yms.
punaista kevätsipulia
halloumia
punaisia viinirypäleitä
pinjansiemeniä
öljyä
balsamicoa

-viipaloi halloumi (tai grillijuusto), paista palat öljyssä
-lisää pannuun öljyä sekä viinirypäleet ja pinjansiemenet, paista kunnes viinirypäleet ovat hiukka pehmenneet ja pinjansiemenet ruskistuneet
-kokoa vadille salaatit ja pinaatit, sekoita niihin vähän öljyä
-pienistele päälle punaista kevätsipulia
-asettele päälle halloumiviipaleet, pinjansiemenet ja viinirypäleet
-ripsota päälle balsamicoa

Olen aiemmin tehnyt viinirypäleitä uunissa, mutta yhtälailla niistä tuli makeampia pannulla paistettaessa. Mietin, että jos paistaisi niitä vielä vähän enemmän, niin kenties balsamicoakaan ei salaattiin tarvittaisi. Leivät tein niin, että samalle pannulle, jolla olin paistanut juustot sun muut lisäsin vielä vähän oliiviöljyä sekä rakuunaa, persiljaa ja pienisteltyä valkosipulia. Paistoin leipäkolmiot kuumalla pannulla rapsakoiksi.

Nyt koiran kanssa iltalenkille, palataan sen jälkeen eilisen postauksen kommentteihin – kiitos niistä ihanat

LEPPOISAA LAUANTAI-ILTAA TOIVOTELLEN,

 


lauantai 07. huhtikuun 2018

Lauantai-iltana Marian bistrossa

ILTAA IHANAT!

Leppoisaa lauantai-iltaa vietellään täällä kellarikerroksessa. Täällä missä Marian bistron juhlavalot luovat tunnelmaa ja kynttilän liekit lepattavat hiljaa. Kannustetaan Tapparaa voittoon ja nautitaan raukeasta lauantaista. Siitä ihanasta ja ehkä hiukan sumuisestakin olotilasta, minkä tunnin päikkärit saavat aikaan. Ruoan virkaa hoitaa tapaslautanen ja janon sammuttaa pieni tilkka punaviiniä.

Vaikka lauantai on kulunut leppoisissa merkeissä, ovat ajatukset kuitenkin tämän tästä harhailleet tänään myös tuonne toisen kotimaani suuntaan; aamulla heräsin uutisiin siitä, että ihan siellä lähellä missä asuin oli tapahtunut kamala onnettomuus, jossa oli aivan liian monta nuorta  jääkiekkolupausta menettänyt henkensä. Tuo uutinen on taas saanut ajattelemaan sitä tosiasiaa, että elämä saattaa muuttua silmänräpäyksessä… Kynttilän liekillä on siis tänään muukin tarkoitus kuin vain luoda tunnelmaa 

Mutta iloisempiin asioihin palatakseni. Tänään suunnatonta iloa on tuonut jälleen nuo pikkuiset. Joista pienempi halusi kirjastoon keittokirjoja lainaamaan. Siellä hyllyjen välissä jouduimme taipumaan sen tosiasian edessä, että kaikki kirjat joita ajatteli lainata löytyivät meiltä kotoa. Niitä tultiin sitten kotiin selailemaan. Luvattiin miehen kanssa käydä ostamassa leipomusainekset, kunhan kertoo, mitä päätyy tekemään.

Niin meillä paistettiin uunissa New York -tyylinen valkosuklaamustikkajuustokakku. Toinen oli kovin onnellinen lopputulemasta. Siinä leivonnan lomassa toki opeteltiin niitä elämän perusasioita, kuten kärsivällisyys. ”Äiti, mulle tulee pian kavereita kylään…voisiksää hoidella tämän loppuun?” No tottahan toki hoitelin!

Palataanhan huomenna kommentteihin vastaamisten kanssa sekä suussasulavan kakun merkeissä. Nyt menee peli niin jännäksi, ettei enää pysty näpyttelemään konetta 😉

LEPPOISAA LAUANTAI-ILTAA,

PS. EDIT: kakkuun palataan huomenna maanantaina tai viimeistään tiistaina. Tuli ”mutkia matkaan”. Insta storyssa lisää…

 

 


lauantai 22. huhtikuun 2017

Lauantaina lautasella / Lördagsmys

HEISSULIVEI!

Saanko tunnustaa jotain? Taidan olla ihan hiukkasen ihastunut. Ihastunut Samu Haberiin. Luulenpa, että meitä muitakin ihastuneita on tällä hetkellä täällä Suomen maassa 😉 Huikea veto eilen. Huikea kappale nousi aivan uuteen uskoon. Ihastunut on lievästi sanottu, jos kerron mitä tunnen tuota mun lördagsmyskamuani kohtaan. Juuri tuossa puhuttiin, että ollaan mekin kotihiiriä. Ystävätkin varmaan ihmettelee tätä meidän touhua, kun molempien mielestä paras paikka on kotisohvalla.

Toki sitä omaa aikaa ystävien kanssa aina silloin tällöin kaipaa, mutta aika harvassa ovat ne päivät. Yleensä ollaan sitten pariskunnittain menossa, jos menojalkaa vipattaa. Saa kutsua meitä nössöiksi, mutta sellaisia me ollaan 😀 Hei, oletteko katsoneet tänään tuota Insta Storiesia? Juu, aika tiukassa on mökkijärven jää. Saattaapi olla vappukin vain kaukainen haave. Suunnitelmat elää sitten tuon jäätilanteen mukaan. Jos jotain niin ainakin juhannus mökillä on 100% varma. Ainakin jäiden puolesta.

Eilen kurkkuun muuttanut kaktuskomitea onneksi jätti rauhaan, mutta jätti jälkeensä infernaalisen nuhan. Sellaisen, että tekisi mieli laittaa Nessutupot sieraimiin 😉 Tosin flunssanuhan alkuvaiheen erottaminen allergiasta on ihan sikamaisen vaikeaa. Aivastuttaa ja silmät ovat tomaatilla. Nuhan lisäksi. Ainakaan allergialääke ei auta, joten voipi olla flunssaa. Siitäkin huolimatta uhmasin flunssapöpöjä ja kävin näyttämässä lenkkareille, miten juostaan. Reilun viikon päästä alkaa juoksukoulu ja sitä varten pitää taas vähän ottaa tuntumaa asfalttiin. Jaiks!  Lauantai-iltana lautaselle pääsi eräänlainen tapaslajitelma sekä Anna Bergströmin ohjeella tehtyjä leipiä. Jotka ovat täällä näkyneet tasaisin väliajoin.

OHUET MAUSTEISET LEIVÄT

12 gr hiivaa (mä laitoin kuivahiivapussista ripauksen 🙂
1 tl hunajaa
1/2 tl suolaa
2 dl haaleaa vettä
3 rkl maitoa
3 rkl oliiviöljyä
5 dl vehnäjauhoa
Sekoita kuivahiiva ja muut kuivat aineet. Lämmitä maito, hunaja ja vesi kädenlämpöiseksi. Sekoita kuiviin aineisiin puuhaarukalla. Lisää oliiviöljy ja vaiva. Anna kohota vähintään 40 minuuttia. Kumoa taikina jauhotetulle leivinpöydälle ja vaivaa kevyesti Jaa taikina neljään osaan ja leikkaa jokainen vielä 4 palaan. Kuumenna uuni 250 asteeseen. Päällystä kaksi peltiä leivinpaperilla. Pyöritä taikinapalat palloiksi ja kaulitse pitkiksi ”kieliksi”. Pane palat pellille. Alkuperäisessä ohjeessa päälle lisättiin kesäkurpitsa- ja tomaattiviipaleita, mutta mä voitelin leivät ensin oliiviöljyllä, ripottelin niille merisuolaa ja leikkasin tuoretta timjamia. Tein tänään puolikkaan annoksen (8 leipää). Ylläoleva resepti vain puoliksi, niin tulee ihan sopiva määrä kahdelle ihmiselle noita leipäsiä.

Se, että missasin tänään blogimaailman the tapahtuman BIDin ja IBAn harmittaa hiukan. Alunperin kun ko. tapahtumat jäivät väliin mökkikauden korkkaamisen takia. Mutta toisaalta, nämä kaksi lepopäivää tulevat tarpeen. Maalitelaakaan emme ole tänään viuhutelleet, nuha saa olon aivan vetämättömäksi. Joten nyt peitto korviin ja silmät kiinni. Päikkärit tähän aikaan voivat koitua kohtaloksi, mutta onneksi huomenna saa nukkua!

LEPPOISAA LAUANTAI-ILTAA,


lauantai 21. helmikuun 2015

Lördagsmys!

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

HEJ PÅ DIG! 🙂

Koska tuli niiiiin kova ikävä tehdä fredagsmys-postaus eilen, niin tilanne oli pakko korjata tänään. Juurikin nyt. Lördagsmyyssit ja fredagsmyyssit ei juuri eroa toisistaan. Paitsi että lauantain tunnelmat ovat jotenkin jo enemmän rentoutuneet kuin nuo perjantai-illan tunnelmat. Tänään tosin ollaan sujahdeltu paikasta toiseen, käyty vaihtamassa rahaa, otettu historian eka perhehissiselfien (instagramissa), tehty läksyjä kahden viikon ajalta ja hoideltu kunnialla pari blogityöpostausjuttua ruoanlaittoineen ja kuvailuineen. Ai niin, ja haettu Ärrältä tämän vuoden ensimmäinen joululahjani. From me to me, with love. Tänä vuonna aloitinkin ajoissa joululahjojen ostamisen 😉 Nyt on aika istua alas takkatulen ääreen ja vain nauttia. Huomenna sitten pakkaillaan!

Aamulla tehdyssä äänestyksessä lapset voittivat iltaruokaäänestyksen kinkkupaprikapiirakallaan. Sarjassamme helppoa ja hyvää. Jälleen. Terveellisyyttä tämä ei ole nähnyt, paitsi ehkä tuon paprikan osalta 😀 Pohjataikinan voi tehdä jo aiemmin jääkaappiin tekeytymään. Lisäksi raikas salaatti, niin ei se iltaruoka oikein näin lauantaisin kuulkaas muuta kaipaa.

KINKKUPAPRIKAPIIRAKKA

pohja
150 g voita
3 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
3 rkl kylmää vettä

-nypi voi ja vehnäjauho murumaiseksi. Lisää suola ja vesi. Kelmuta ja laita jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi.

täyte
150 g savupalvikinkkua
1 suippo paprika pilkottuna
150 g emmental-juustoraastetta
2 munaa
2 dl kuohukermaa
tuoretta timjamia
suolaa
pippura
paprikajauhetta

-painele pohjataikina irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille
-lado kinkusta ja paprikakuutioista puolet pohjalle
-lisää juustoraaste
-lisää loput kinkut ja paprikat
-sekoita muna, kerma ja mausteet ja kaada piirakan päälle
-paista uunin alatasolla 200 asteessa 40 minuuttia

****************************************************

Tämän piirakan kannattaa antaa hieman jäähtyä ennen syömistä. Tuo peruspiirakkapohja on kyllä ihan kaikista parasta tässä piirakassa. Murenee suuhun. Harmillisesti sitä aika usein tulee valittua valmispiirakkapohja pakastealtaasta. Ne ovat kyllä helppoja, mutta maultaan eivät yllä läheskään samaan kuin itse tehty! Niin, siitä joululahjastani piti vielä mainita. Se tulee ilmi (välillisesti) näissä kuvissa. Kuka arvaa mikä se on? 🙂

Huomen aamulla vielä vähän ruoka-aiheista lapsuusajan muistelua, mutta viimeistään maanantaina sitten jotain muuta kuin ruokaa.

TUNNELMALLISTA LAUANTAI-ILTAA, NAUTITAAN 

alle

PS. hei, käyn muuten lisäämässä tuohon eiliseen makaronisalaattiin suolakurkun! Se unohtui reseptistä tyystin ja on erittäin iso osa salaattia. Ihan tiedoksi teille, jos kopsasitte tuon reseptin muistiin, niin lisätkää yksi pilkottu suolakurkku 🙂