tiistai 25. elokuun 2015

New England clam chowder / vinkki rapujuhliin

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

HEISSULIVEI!

Ei ehkä ihan iske tuollainen simpukkakeitto, New England clam chowder näin aamusta, mutta ehkä tulevana viikonloppuna? 🙂 Venetsialaisissa, mökkikauden päättäjäisjuhlissa? Kenties rapurallaiden alkuruokana? Ruokaisampana vaihtoehtona alkukeitoksi? Jos meillä vietettäisiin tulevana viikonloppuna venetsialaisia, niin meillä syötäisiin juurikin tätä keittoa. Tänä vuonna perinteiset venetsialaiset jäävät väliin, mutta rapuja tullaan kyllä vielä syömään. Nyt ei tarvitse alkukeittona syödä sitä samettista bataattisosekeittoa, jota meillä aina ennen on syöty, vaan viedään tarjoilut astetta pidemmälle.

Allekirjoittaneella on vähän ollut simpukoihin sellainen viharakkaussuhde. Syystä että en ole antanut simpukoille mahdollisuutta. En näille säilykesimpukoille, mutta en kyllä kunnon sinisimpukoillekaan. Jälkimmäisiä tulen kokeilemaan tässä lähiaikoina ruokahaasteen muodossa. Ensin otetaan käsittelyyn se kokonainen kala. Just se, johon tuo haaste stoppasi keväällä. Nyt on kokonainen kala tehty ja onhan se näin kesällä helppoa; myönnettäköön, että mentiin sieltä, missä aita on matalin 😉

No mutta siis simpukkakeitto. Ihan älyttömän hyvää! Käristetty pekoni tuo siihen savun makua ja rasvaisuutta, paprikajauhe pientä twistiä, tuore timjami ja lehtipersilja raikkautta, perunat rakennetta, maissi makeutta ja simpukat makua. Täytyy sanoa, että tämän keiton makumaailma hipoi kyllä täydellisyyttä. Vaikka itse sanonkin 😀 Reseptejähän on netti pullollaan ja otin riskin käyttäessäni tähän kermaiseen keittoon punaista maitoa. Yllättävän kermainen siitä tuli ihan ilman kermaakin, mutta toki voitte korvata esimerkiksi puolet maidosta kermalla.

NEW ENGLAND CLAM CHOWDER
°SIMPUKKAKEITTO°

5 pekonin siivua pienisteltynä
1 sipuli pilkottuna
1 kalaliemikuutio
2 laakerinlehteä
2 tl paprikajauhetta
200 g pakastemaissia
6-7 perunaa kuorittuna ja kuutioituna
2 prk säilykesimpukoita
säilykesimpukoiden liemi
n.4 dl vettä (sen verran että perunat peittyvät)
hienonnettua timjamia
hienonnettua lehtipersiljaa
5 dl punaista maitoa

– käristä pekonin palaset kattilassa rapeiksi
– lisää pieneksi pilkottu sipuli ja kuullota pari minuuttia
– lisää kalaliemikuutio, paprikajauhe, maissit, perunakuutiot, säilykesimpukoiden liemi, vesi ja timjami
– keitä kunnes perunat ovat kypsiä
– lisää simpukat ja maito, kiehauta
– tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa
– pilko päälle runsaasti lehtipersiljaa
*******************************************

Nyt clam chowdereiden parista töiden pariin! Nautitaanhan viimeisestä aurinkoisesta päivästä (kuulemma viimeinen sellainen, mutta mun säätiedotusasema näyttää  kyllä aurinkoa ja +20 astetta vielä monta päivää eteenpäin :D!) ♥ 

TIISTAITERKUIN,

alle


maanantai 24. elokuun 2015

Välipalavinkkejä koululaisille?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

…ja ei, tuo sokerikuorrutus lasissa ei ole jokapäiväistä 😀

MOIKKAMOI!

Jos iltaruoka arkisin aiheuttaa välillä harmaita hiuksia, niin sitä aiheuttaa kyllä nuo koululaisten välipalatkin. Ainakin meillä. Kun ei jaksaisi (enkä usko, että lapsetkaan jaksavat) aina sillä leipälinjalla. Vaikka koulussa tarjotaan kunnon lounas, niin kyllä meillä tytsyt ryntäävät ensimmäisenä kotiin tullessaan jääkaapille. Kasvavat nuoret 😉

Meillä välipalaksi (tuon leivän sijasta) syödään välillä puuroa. Kyllä, lämmitetään esimerkiksi edellisillan mannapuuroa mikrossa. Toinen haluaa sen maidon ja kanelin kanssa, toinen valitsee taas mehukeitolla. Jos äippä sille päälle sattuu ja on oikein ehtiväinen, niin välipalaleivän kanssa juodaan itse tehtyä mansikkakiisseliä. Joskus, varsinkin niinä päivinä kun koulussa on ollut oikein herkkuruokaa, välipalaksi riittää banaani. Meillä tytöt eivät ole oikein hedelmien ystäviä, mutta tuo banaani uppoaa. Parasta välipalaa on tekemäni gallupin mukaan pannari tai lätyt. Leikkaan usein pellillisen pannaria sopivankokoisiksi paloiksi ja laitan eväspussiin tai lautaselle kelmun alle jääkaappiin. Sieltä lapset osaavat ottaa palasen lautaselleen ja lämmittää sen mikrossa.

Mutta mitä muuta? Jos lapset tykkäisivät, niin jugurtti olisi ainakin oiva välipala. Syödäänkö teillä muroja välipalaksi? Mä olen tyystin unohtanut murojen käyttökelpoisuuden tähän puuhaan. Täytyykin muistuttaa lapsia niistä. Yhtenä päivänä teimme pikkuisen kanssa välipalaksi mansikkakarviaissmoothieta. Se olikin tosi herkkua:

MANSIKKAKARVIAISSMOOTHIE
(2:lle)

1,5 dl karviaisia
1 dl jäisiä mansikoita
1,5 dl (manteli)maitoa
1,5 dl maustamatonta rahkaa
luraus hunajaa

-surrur sekaisin tehosekoittimessa

Meillä kävi kyllä loppujen lopuksi niin, että hunajaa ei riittänyt tuon lorauksenkaan verran. Loppui kesken. Senpä takia lasissa on sokerireunukset. Smoothiesta tuli hilppasen liian kirpeää ja sokerireunus helpotti vähän asiaa 😉 Tyttöjen serkun synttäreillä bongasin idean tällaisiin laseihin. Lasi kastetaan hieman veteen ja sitten sokeriin. Sokeri kuivuu reunukseen kovaksi, joten ei siitä ihan hirmuisesti lähde makeutta suuhun. Ainakin tämän smoothien tapauksessa just niin paljon, että maistui lapsillekin.

Mun oma suosikkivälipalani kautta aikojen oli keskiviikkopäivien välipala; mummu oli hoitamassa meitä koulun jälkeen ja poikkeuksetta aina keskiviikkosin oli leiponut suklaapeltiä. Mokkapalojen tummempaa versiota. Kiireen vilkkaa kiirehdin koulusta kotiin ennen veljeä ja arvatkaas minkä takia? Jep, keskiviikkosin tuli Aku Ankka. Mikään ei ollut sitten sen autuaallisempaa kuin ottaa pala suklaapeltiä ja lasi kylmää maitoa. Ja lukea Akkari ekana 🙂

Näin kun olen töissä, niin lapset ovat siitä onnellisessa asemassa, että hilpaisevat koulusta pääosin suoraan mummulle. Siellä lempparivälipalaa ovat karjalan piirakat. Nam! Mitä teillä syödään välipalaksi koulun jälkeen?

MAANANTAITERKKUSIN,

alle


sunnuntai 23. elokuun 2015

Weekend photos (kuvatulvavaroitus!)

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA
OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

MOIKKAMOI!

Ehdottomasti kesän kaunein viikonloppu takana. No doubt about that. Sen kunniaksi kuvatulvaa 😀 Kuvia kerrakseen pimeiden talvi-iltojen varalle. Silloin näihin tulee palattua. Muisteltua kesää. Sellaista kesää, johon tämä kesä päättyi. Helteineen, pitkine iltoineen, veneretkineen, savustettuine kaloineen ja ah, kaikkine ihanine kesäjuttuineen! Olinkin jo kokonaan unohtanut millaista kesällä on. Tyytynyt jo kertaalleen siihen, että lomasäät olivat mitä olivat. Nauttinut silloin sateista ja kylmyydestä. Muistamatta, mitä olisi voinut olla. Mutta voi jumpe, kyllä kesä on just tätä. Peilityyntä järveä ja sitä, kun elämä muuttaa koko päiväksi laiturille.

Lapset ovat polskineet vedessä siinä mittakaavassa, että iltaisin on kaaduttu suorin jaloin sänkyyn. Pyysivät uida vastarannalle pelastusliivit päällä. Matkaa on vajaa 300 metriä ja mies meni veneellä vieressä. Hienosti jaksoivat uida vielä takaisinkin. Tänä aamuna mun puuhastellessa blogijuttujen parissa, mies ja tytöt päättivät kokeilla kumirenkaalla vetoa. Huisia, kuulemma! Hui kamalaa, tykkään mä 😉 Pitää hommata oikein kunnon rengas. Eihän tuon leikkirenkaan kanssa menty kuin hissunkissun. Ihanaa, että lapset ovat tuollaisia vesipetoja. Mä kun olen ollut pienestä pitäen ihan arkajalka veden suhteen!

Kyllä kuulkaas jaksaa taas tulevan viikon! Työkaverini on ansaitusti lomalla, joten allekirjoittanut pääsee taas maistamaan klo 8-16 arkea. Ja hei, tiedättekös mitä? Ensi viikonloppuna ei mennä mökille, vaan nautitaan pitkästä aikaa fredagsmysistä kotosalla. Ruokineen päivineen. Monta ideaa on jo hautumassa ruoan suhteen, saas nähdä mihin päädytään! Nyt kommenttien pariin ja sitten lenkille. Kyllä tarkenee 😀

SULOISTA SUNNUNTAITA,

alle

PS. ja ei, tuo kala, joka tuossa yhdessä kuvassa möllöttää ei ole kuha. Se on siika, suoraan kauppahallin tiskistä 😀 Siitä juttua myöhemmin…


lauantai 22. elokuun 2015

The best things in life are free…

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAMOIMOI,

meillä ollaan lauantaiaamu surruuteltu menemään moottorisahan kanssa. Vihdosta viimein saimme vanhan laiturin palasiksi. Sorry mökkinaapurit, voin vain kuvitella kuinka tuo kamala ääni kiirii vettä pitkin 😀  Tytöt rakensivat laiturin kappaleista rantaan kesäkioskin. Siellä myydään mustikoita ja karkkia. On kassakone ja kaikki. Mustikoiden enarit ei oikein toimi, mutta ei haittaa menoa.

Huh, ei siihen onneen paljoa tarvita. Tajusin sen taas tänään kun katselin noita kolmea. Tajusin sen eilen kaupungilla, kun kävimme tyttöjen kanssa kauppahallissa ja törmättiin sattumalta lapsuudenaikaiseen naapuriini. Aloin miettimään, että koska viimeksi ollaan nähty. Varmaan 20 vuotta sitten. Kuinka sitä aika rientääkään. Justhan me vasta istuttiin vaipat päällä takapihalla ja kommunikoitiin kuolaamalla. Terkkuja Salluska ja ihanaa reissua takaisin down underin talveen. Tuli hyvä mieli, kun törmäsi tuttuihin. Hyvä mieli tuli myös pikkuisten puolesta, Blockfest humussa. Tunsivat kuulemma olevansa Cheekiä lähellä 😀 Ymmyrkäisenä katselivat maailmanmenoa ja pikaisen kaupunkikierroksen jälkeen olivat innokkaita suuntaamaan mökille.

Täällä mökillä sen huomaa, kuinka tulee nautittua ihan niistä pikkujutuista. Syötyä silmillä kanervien väriloistoa ja juolukoiden välissä makaavaa hämähäkin seittiä. Kuunneltua korvat höröllä joutsenten laulua (sen moottorisahailun jälkeen 😉 ja sitä autuasta hiljaisuutta. Poimittua suuhunsa makeita mustikoita ja vadelmia suoraan puskasta. Mikä siinä on, että kaupungissa ei ihan aina tähän pysty? Pitää jälleen opetella tuo homma, sillä ynnäsin tuossa vähän tulevia viikonloppuja ja näillä näkymin tässä on enää kolme-neljä viikonloppua, kun päästään mökille. Ennen talviteloille laittamista. Ensi viikonloppuna on niin paljon hulinaa, että mökkeilyputkeen tulee särö. Muu perhe hurvittelee Lintsillä ja mä hurvittelen ”kouluttautumassa” blogijuttujen parissa. Sit on pari viikonloppua, kun päästään tänne ja sitten meitsillä on jo kovin odotettu tyttöjen reissu Helsinkiin ja Tallinnaan. Tästä lisää myöhemmin, taidan kaivata vähän vinkkejä tuolle etelänlomalle 🙂

Kiitos kaunis kommenteistanne, siellä on vielä muutamiin vastaamatta. Käyn niiden kimppuun myöhemmin, nyt suunta kohti laituria. Muu perhe lähti kyläkauppaan kahville ja kananmunia hakemaan. Mä nautin hiljaisuudesta. Veikkaan mökkinaapureidenkin tekevän niin 😉

LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,

alle

PS. bruukkaatteko te muuten tehdä juolukoista jotain? En ole vielä koskaan niitä kerännyt, mutta ajaisko ne saman asian kuin mustikatkin?


perjantai 08. toukokuun 2015

Sisustuskärpäsen puraisema

1517-bolig-41517-bolig-7-horz1517-bolig-prim 1517-bolig-21517-bolig-11-horz 1517-bolig-5photos Femina.dk

HEIHEI HEISSULIVEI!

Mitä teille kuuluu? Tänne ruudun toiselle puolelle kuuluu hyvää ja mitä lähemmäksi klo 16.00 käydään, niin sitä parempaa. Heh, vaikka rakastan työntekoa, niin jälleen kerran totean, että viikonloppu tulee tarpeeseen!  Pitkästä, pitkästä aikaa sisustusinspiraatiokuvia. Viime aikoina niitä on kovin vähän tullut tallennettua tänne sähköiseen leikekirjaani 🙂 Syystä että ei ole ehtinyt nettailemaan kirjanmerkeistä noita inspiraatiosivustoja läpi. Eilen illalla Suomen pelin aikana kävin pitkästä aikaa kierroksella ulkomaisissa sisustuslehdissä. Jälleen kerran totesin, että tuo Femina ei petä ikinä. Kyllä tanskalaiset osaa!

Kuvissa oleva asunto sijaitsee Silkeborgissa. Joskus miehelleni totesin Silkeborgissa vierailun jälkeen, että tämä on paikka, johon muuttaisin Tanskassa. Aivan ihana idyllinen pikkukaupunki. Asukkaita muistaakseni muutamia kymmeniä tuhansia. Olimme tuolla miehen työpaikan avec-tilaisuuden puitteissa. Järvien ympäröimä ja vehreä. Muutamalla sanalla, jos pitäisi kuvailla tuota kaupunkia. Menimme jokea pitkin ihanalla jokilaivalla. Ihastelimme tanskalaistyylisiä taloja, joen rannalla. Miettikää, noiden talojen takapiha rajoittui kauniiseen jokimaisemaan. Toinen toistaan ihanampia valkorapattuja taloja mustalla katolla. Piharakennuksia ja patioita. Uuh.

Tämä kuvissa oleva asunto ei sijaitse ihan noissa maisemissa, mutta kyllä minä tuon uima-allasterassiltakin näkyvän maiseman huolisin 😉 Lisäksi tuossa sisustuksessa on jotain äärettömän rauhoittavaa. Fengshuit kohdillaan, ainakin meikäläisen mielestä. Ei liikaa tavaraa, mutta ei liian minimalististakaan. Ja hei, kaikista parastahan tässä on se, että tuo ruskea väri näyttää hyvältä. Erittäin hyvältä. Näinköhän on, että nyt kun olen saanut meidän ruskeat kalusteet sudittua mustaksi, niin ne pitääkin hioa puulle ja lakata/vahata? Tuollaisilla ruskeilla ruukuilla ja puujakkaroilla sun muillahan saisi omaankin kotiin ilmettä. Ilman niiden huonekalujen työlästä hiomista. Lisäksi tuo ruokapöytä on just sellainen, mistä olen haaveillut! Koko alkuvuonna on jäänyt sisustusasiat vähän taka-alalle. Ei ole ollut fiilistä sen kummemmin haaveilla sisustamisesta. Tauluseinää lukuunottamatta. Mutta näiden kuvien myötä mua taisi puraista sisustuskärpänen!

Siinäpäs hujahti se ruokis. Ja niin kuin mun piti ruokiksella suunnitella viikonlopun kauppalistaa. No, se kuittantuu pääosin kakkumateriaaleilla. Äitienpäiväksi saamme molemmat mummut mökille, joten päätin leipoa täytekakun. Jossain vaiheessa pitäisi alkaa miettimään ensi viikon synttäritarjoilujakin. Meillä on esikoisen kaverisynttärit keskiviikkoiltana ja helatorstaina tyttöjen sukulaissynttärit. Alkujaan ajattelin, että helpostihan nuo synttärit menevät peräkkäisinä päivinä…kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Nyt en olekaan enää niin varma. Esikoiselle kun pidetään myös tasapuolisuuden nimissä yökyläsynttärit. Kuinkahan hyvin tuo mies taipuisi leivontapuuhiin? 😉

Toivotaan, että eilinen ihana ja lämmin ilta saisi viikonloppuna jatkoa!

IHANAA JA  VALLAN AURINKOISTA ALKAVAA ÄITIENPÄIVÄVIIKONLOPPUA 

alle