meillä ollaan lauantaiaamu surruuteltu menemään moottorisahan kanssa. Vihdosta viimein saimme vanhan laiturin palasiksi. Sorry mökkinaapurit, voin vain kuvitella kuinka tuo kamala ääni kiirii vettä pitkin 😀 Tytöt rakensivat laiturin kappaleista rantaan kesäkioskin. Siellä myydään mustikoita ja karkkia. On kassakone ja kaikki. Mustikoiden enarit ei oikein toimi, mutta ei haittaa menoa.
Huh, ei siihen onneen paljoa tarvita. Tajusin sen taas tänään kun katselin noita kolmea. Tajusin sen eilen kaupungilla, kun kävimme tyttöjen kanssa kauppahallissa ja törmättiin sattumalta lapsuudenaikaiseen naapuriini. Aloin miettimään, että koska viimeksi ollaan nähty. Varmaan 20 vuotta sitten. Kuinka sitä aika rientääkään. Justhan me vasta istuttiin vaipat päällä takapihalla ja kommunikoitiin kuolaamalla. Terkkuja Salluska ja ihanaa reissua takaisin down underin talveen. Tuli hyvä mieli, kun törmäsi tuttuihin. Hyvä mieli tuli myös pikkuisten puolesta, Blockfest humussa. Tunsivat kuulemma olevansa Cheekiä lähellä 😀 Ymmyrkäisenä katselivat maailmanmenoa ja pikaisen kaupunkikierroksen jälkeen olivat innokkaita suuntaamaan mökille.
Täällä mökillä sen huomaa, kuinka tulee nautittua ihan niistä pikkujutuista. Syötyä silmillä kanervien väriloistoa ja juolukoiden välissä makaavaa hämähäkin seittiä. Kuunneltua korvat höröllä joutsenten laulua (sen moottorisahailun jälkeen 😉 ja sitä autuasta hiljaisuutta. Poimittua suuhunsa makeita mustikoita ja vadelmia suoraan puskasta. Mikä siinä on, että kaupungissa ei ihan aina tähän pysty? Pitää jälleen opetella tuo homma, sillä ynnäsin tuossa vähän tulevia viikonloppuja ja näillä näkymin tässä on enää kolme-neljä viikonloppua, kun päästään mökille. Ennen talviteloille laittamista. Ensi viikonloppuna on niin paljon hulinaa, että mökkeilyputkeen tulee särö. Muu perhe hurvittelee Lintsillä ja mä hurvittelen ”kouluttautumassa” blogijuttujen parissa. Sit on pari viikonloppua, kun päästään tänne ja sitten meitsillä on jo kovin odotettu tyttöjen reissu Helsinkiin ja Tallinnaan. Tästä lisää myöhemmin, taidan kaivata vähän vinkkejä tuolle etelänlomalle 🙂
Kiitos kaunis kommenteistanne, siellä on vielä muutamiin vastaamatta. Käyn niiden kimppuun myöhemmin, nyt suunta kohti laituria. Muu perhe lähti kyläkauppaan kahville ja kananmunia hakemaan. Mä nautin hiljaisuudesta. Veikkaan mökkinaapureidenkin tekevän niin 😉
LEPPOISIN LAUANTAITERKUIN,
PS. bruukkaatteko te muuten tehdä juolukoista jotain? En ole vielä koskaan niitä kerännyt, mutta ajaisko ne saman asian kuin mustikatkin?
Minäkin vedin moottorisahalla toissailtapäivänä yhden lepikon matalaksi, kun mies oli pyöräilemässä. Meillä mökkinaapureiden kanssa ei häiriinnytä naapureiden hommista, naapurisaaren pappa (88 v.) on tänäänkin naputellut reilut 100 v. vanhaa varastoa uusiksi, ei haittaa tippaakaan. Hyvä, kun ihmiset pitävät mökeistään huolta, se tuo jatkuvuutta, eikä tunne olevansa ihan mökkihöperö, kun kuuluu välillä ääniä 🙂 Minäkin olen miettinyt voisiko juolukoita käyttää johonkin, tosin eihän ne taida maistua miltään, tuoremehua ? Tein tänään istumapaikan saaren päähän ja karsin sieltä juolukan varpuja, mutta marjat jäi kiireessä keräämättä.
Heipsan,
no näinhän se on, että mökille ääniä mahtuu 😀 Ajattelin vain kauhuissani niitä, jotka halusivat nauttia hiljaisesta ja helteisestä päivästä aurinkoa ottaen 😉
Mä olen noita juolukoita maistellut ja eihän ne totta tosiaan maistu miltään. Menis varmaan ihan hyvin esim mustikoiden kanssa piirakassa!
Oih, ihania mökkeilyjä sinne <3
Ihana postaus taas!
Kiitos Maria kivasta blogista. Tänne tulee aina mielellään lukemaan kirjoituksiasi. Jaan kanssasi samanlaisen positiivisen elämänkatsomuksen. Minua ilahduttaa erityisesti se, että olet kiitollinen pienistäkin asioista. Niin se elämä tuntuu parhaalta, kun näkee helposti asioiden hyvät puolet 🙂
Ihanaa kesänjatkoa! Vielä on lämpimiä päiviä edessä 🙂
Hei kiitos kaunis Hennu 🙂
Voih, elämä on ihanaa – kaikkine ylä- ja alamäkineen. Ja niin kuin sinäkin, niin minäkin tiedän, että ilman niitä ylämäkiä ei ole alamäkiä ja toisinpäin. Joten kannattaa nauttia matkasta täysin rinnoin <3
Ihanaa kesänjatkoa sinnekin, nautitaan <3
Moi. Oli kyllä niin ihana nähdä! Vuodet ne vaan vilisee niin hurjaa vauhtia ettei edes itse voi välillä uskoa menoa 🙂
Hannelelta terkkuja, innostuin näyttään sun kuvia täältä blogista ja todettiin etta vielä olet ihan sama hymyilevä tyttönen Meillä ausseissa on jo talvi virallisesti ohi, joten jo uskaltaa mennäkin takaisin. Mutta niin ihana tää suomen kesä ja ihanaa tätä on aina muistella matkojenkin päästä.
Kaikkea hyvää syksyyn ja Juhalle kans terkkuja
Moi Salla,
oli niin kiva nähdä! Ja ai niin, niinhän se oli että talvi loppui nyt 🙂
Hei kerro Hannelellekin oikein paljon terkkuja – meiän pitäisi järjestää seuraavan kerran Elvala-gettogether, kun tulet Suomeen 😀
Sinne myös, turvallista kotimatkaa ja ihanaa syksyä…ei kun teillä taitaakin olla siis kevät <3