perjantai 20. toukokuun 2016

Random facts

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAMOIKKAMOI!

Kohta starttaa pikkuisemman synttärijuhlat, mutta tulin pikaisesti perjantaiterkkuja toivottelemaan. Katsotaan ehdinkö kuvailemaan pätkiä somen puolelle synttärihulinoista. Ehkä tännekin päivittyy viikonlopun aikana tunnelmia. Jännä juttu etteivät synttärit ole enää tässä iässä sellaisia söpöstelysynttäreitä. Jotenkin on hieman ikäväkin niitä vaaleanpunaisia hattarasynttäreitä. Ei auta, elämä jatkuu ja lapset kasvavat ;D

Sain postaustoiveen jo joskus talvella. Siinä pyydettiin tekemään tällainen jo monessa blogissa nähty (myös täälläkin joskus muinoin) faktapläjäys. Pitkään ajattelin, että enhän mä voi mitään sellaista tehdä, koska te tiedätte musta jo kaiken. Eilen siinä leipoessani pohdin, että mitä täällä kannattaa kertoa ja mitä ei. Kunnes päätin listata alas nippelinappelitietoa ja muistoja. Silläkin uhalla, että osa näistä on ihan hölmöjä. Mitäs toivoitte 😉 Tällaisiin faktoihin päädyin:

1. Olen aamuisin ärsyttävän pirteä ja hyväntuulinen.
2. Enkä aina osaa olla hiljaa, vaikka huomaan, ettei toinen jaksa höpistä.
3. Onneksi meidän perheessä on yksi toinenkin aamuihminen.
4. Olen jo melko pienestä pitäen sisustanut itse huoneeni.
5. Taisin olla 12-vuotias, kun maalasin huoneeni vaaleanpunaiseksi.
6. Koska en muistanut tehdä rajauksia, niin maalasin vaaleanpunaiseksi myös vaatekaappini ovet. Sekä sen osan kattoa mihin tela osui.
7. Rymsteeraus ja siivoaminen ovat liki parasta aivojen narikkaan laittoa, mitä tiedän.
8. Ennen lapsia rymsteerasin yhtenä viikonloppuna miehen ollessa pelireissulla ja päätin vaihtaa makuuhuoneen paikkaa.
9. Jälkikäteen, kaikki painavat huonekalut yksin siirreltyäni tuli mieleen, että olisikohan niin saanut enää tehdä raskausviikolla 27.
10. Miehen tullessa yöllä kotiin oli ollut hetken aikaa eksyksissä, kun entisen makkarin tilalla olikin tuleva lastenhuone.
11. Rakastan ajaa autolla.
12. Mutta mitä vihaan on auton katsastaminen.
13. Turhaudun kojelautaan ilmestyvistä huomautuksista.
14. Joskus liikennevaloissa löydän itseni laulamasta ja eläytymästä lauluun. Viereisen auton kuskin tuijottaessa.
15. Jos tulee läheltä piti tilanne liikenteessä, heitän kädet silmille. Yleensä kuitenkin repsikan paikalla ollessani 😉
16. Voisin kuunnella tällä hetkellä George Michaelin Kissing a foolia repeatilla koko päivän.
17. Kuuntelen kappaleet herkästi loppuun.
18. Turhaudun, jos aamulla töihin ajessani miltään radiokanavalta ei tule mieleistä musiikkia.
19. Olen aina karsastanut tekokukkia.
20. Kunnes tänä keväänä ostin kolme tekohortensiaa.
21. Punastun herkästi.
22. Vaikka olen yltiösosiaalinen ja tykkään olla ihmisten kanssa, on tietty ihmistyyppi, jonka seurassa hiljenen enkä löydä keskusteltavaa.
23. Ihmistyyppi, josta näkyy päälle päin huono itsetunto ja joka koittaa pönkittää sitä naljailemalla ja piilokettuilemalla muille.
24. En inhoa juuri mitään.
25. Paitsi ihmisten mustavalkoisuutta.
26. Ja hiiriä.
27. Päästän jalankulkijat herkästi suojatien yli kävelemään.
28. Sillä uskon, että hyvillä teoilla saa itselleen hyvää.
29. Rakastan kirjastoja. Niiden tuoksua ja sitä hiljaisuutta.
30. Yhtä paljon rakastan uutena ostetun kirjan tuoksua.
31. En ole vielä tähän päivään mennessä onnistunut päällystämään koulukirjoja kontaktimuovilla niin, ettei niihin tulisi ilmakuplia.
32. Haaveilen edelleen lisurintyön aloittamisesta.
33. Vaikka tiedän, että se ei ole moninaisista haaveistani se listan kärkipäässä oleva.
34. Olen huono pyykinpesijä siinä mielessä, että en jaksa lukea vaatteiden hoito-ohjeita.
35. Senpä takia meidän kuivarista löytyy kutistuneita vaatteita tämän tästä.
36. Näitä ns. motivaatiovaatteita en kuitenkaan raaski heittää kierrätykseen.
37. Vaikka tällä hetkellä olen täysin sinut kroppani kanssa ja tiedän, etteivät motivaatiovaatteet tule mahtumaan minulle.
38. Käytämme esikoisen kanssa osaksi samoja paitoja.
39. Jos lapseni saisivat pukea minut, niin ylläni olisi napapaita.
40. Neljänkympin kriisissäni tatuointihaave on nostanut jälleen päätään.

No mutta, nyt hösseliksi. Onneksi tänä vuonna ei ole jäätelöbaaria, niin ei tarvitse pukeutua jäätelöbaarin tädiksi. Se oli ehkä viime vuonna synttäreiden haastavin osuus 😀

IHANAA PERJANTAITA,

alle


torstai 19. toukokuun 2016

Pullantuoksuinen iskä & juhlahumua

Syndet 7Syndet 3Syndet 9Syndet 4Syndet 1

Syndet 5Syndet 8 Syndet 6 Syndet 10MOIKKULI IHANUUDET!

Eilen Instagramin puolella hehkutinkin kuinka kiva oli tulla yhtiökokouksesta kotiin…pullantuoksuiseen kotiin. Mies oli tyttöjen kanssa leiponut korvapuusteja. Kuulemma viimeksi on leiponut köksän tunnilla koulussa, joten iso hatunnosto 😀 Olivat netistä katsoneet ohjeen ja ai vitsit, että nuo korvapuustit maistuivat hyviltä. Meillä on pikkuisemman kaverisynttärit huomenna ja mies oli ajatellut auttaa leipomisurakassa. Sanoinko jo, että tällainen huomionosoitus sai mut sulamaan kuin jääpalan auringossa? Jep, en tarvitse mitään timangeja tai kukkia. Ne on nämä tällaiset huomionosoitukset, jotka koskettaa. Ylipäätään kaikki, mitä mies touhuaa lasten kanssa kolmistaan saa mut hymyilemään niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Rakkausprosentit menivät taas potenssiin miljoona, jos vain enää mahdollista. Tiedän, että aina tyttärien ja isien suhde ei ole ihan mutkaton, joten onnellinen olen, että meillä noiden prinsessojen ja hurmuri-iskän suhde on niin vahva.

Tänään sain pidettyä onneksi vapaapäivän, joten synttärivalmistelut ovat paria leipomusta vajaa valmiit. Synttärivieraille on lahjapussit valmiina, maljakkoon on poimittu tuoreita kukkia ja pompomit kaivettu esille. Takkahuoneen lattialle on levitetty siskonpetiä varten patjat. Niin, sanoinkos että meillä on taas yön yli synttärit? Ne tuntuvat olevan kovasti muodissa näinä päivinä. Enkä laita pahakseni, tämä oli synttärisankarin toive, joten näillä mennään. Oikeat synttärit olivat jo huhtikuun puolessa välissä, mutta tässä on nyt ollut vähän härdelliä eikä sopivaa ajankohtaa ole synttäreille tätä ennen löytynyt. Oikeastaan tämäkin viikonloppu oli tarkoitus viettää mökillä. Maanantaina hain pikkuisemman koulusta töihin iltapäiväksi, kun ei halunnut olla yksin kotona. Sivusta seurasin, kun toinen touhusi keskittyneenä jotain. Heh, oli tehnyt synttärikutsukorttinsa. Onneksi kaikille kutsutuille synttärit sopi näin nopealla aikataululla 🙂

No mutta, nyt vielä yksi pienenpienenpienenpieni korvapuusti, kuppi kahvia, Suomen peliä ja siinä samalla kommentteihin vastaamista. Illalla Marian keittiössä valmistetaan kinkkupiirakkaa ja mangojuustokakkua. Kuunnellaan musiikkia ja laitetaan siinä sivussa jalalla koreasti. Valtakunnassa kaikki hyvin 

TORSTAITERKUIN,

alle


keskiviikko 18. toukokuun 2016

Kuppi kuumaa kahvia & huikea arvonta

*yhteistyössä Indiedays & OBH Nordica

HEIPPULIHEI!

Saako olla kuppi kuumaa kahvia näin aamupäivään? Täällä juodaan jo kolmatta kupillista 🙂 Olenkin kertonut teille aikaisemmin, että tykkään herätä viikolla tuntia ennen muuta perhettä. Jotta saan juoda kaikessa rauhassa sen ensimmäisen kupillisen kahvia. Pikkuisen luomumaidolla valkaistuna. Tuijotella ulos ikkunasta, siemailla kahvia ja olla ihan hiljaa. Indiedaysin ja OBH Nordican kampanjan myötä pääsin testaamaan kahvin kuumana tarjoilevaa Legacy-kahvinkeitintä. Vaikka aikoinani pienten lasten myötä totuin juomaan kahvini myös jäähtyneenä, niin tänä päivänä osaan arvostaa sitä seikkaa, että kahvi on kuumaa. Vankkarakenteisen Legacyn tehokas 1550 watin kuparivastus suodattaa kahvijuoman laatustandardien mukaan juuri oikeassa 92–96 asteen lämpötilassa ja alle kuudessa minuutissa. Koska juon kahvini maidon kanssa on tärkeää, että kahvi on kuumaa vielä maitotilkan lisäämisen jälkeenkin. Lataan kahvinkeittimen valmiiksi jo illalla, käyn napsauttamassa keittimen päälle heti herättyäni, pesen hampaani ja keittiöön takaisin tullessani keitin porisee jo sen merkiksi, että kahvi on valmista. Malttamaton kun aamuisin olen, niin arvostan tuota tippalukkoa yli kaiken. Joskus tulee otettua ensimmäinen kahvikupponen jo ennen kuin kahvi on kokonaan valunut. Legacyssa on automaattinen virrankatkaisu 40 minuutin kuluttua, mikä on ainakin meille ruuhkavuosien keskellä eläville ihan must ominaisuus. Veikkaanpa, että siellä ruudun toisella puolella on muitakin, jotka palaavat tuulikaapista töihin lähteissään vielä tsekkaamaan, onko kahvinkeitin pois päältä 🙂 

OBH 1 OBHNordica 4 OBHNordica 8 OBHNordica 5

Legacy-kahvinkeitin hivelee myös sisustussilmääni kauniilla muotoilullaan. Valitsin kolmesta värivaihtoehdosta valkoisen. Se raikastaa mukavasti tuota ruskeaa tasoa ja alakaappeja, vai mitä mieltä olette? Meille sopii tämä valkoinen, mutta käykääs katsomassa tuota herkkuväriä eli turkoosia ja aina muodissa olevaa mustaa. Aikas tyylikkäitä, eikö? Sen lisäksi, että kahvi kuuluu olennaisena osana aamuihini toimii se myös niiden harvinaisten, mutta sitäkin ihanampien hetkien kruununa. Niiden hetkien, kun talo on ihan tyhjä ja kietoudun shaalin alle sohvalle lukemaan sisustuslehtiä. Ajan myötä sitä on oppinut nauttimaan hiljaisista hetkistä. Kuten myös laadukkaasta kahvista. Kahvihammas on jalostunut. Legacy on suunniteltu sinulle, joka olet tarkka kahvisi suhteen. Täydellisen suodatuslämpötilansa ja makunsa ansiosta se on merkitty Kultainen Papu- laatumerkillä. 

OBHNordica 12 OBH 2 OBHNordica 7 OBHNordica 6OBHNordica 1 OBHNordica 11

Hei ja sitten siihen postauksen loppuhuipennukseen: Kertomalla kommentiboksissa, missä tilanteissa sinä arvostat kupillista kuumaa ja laadukasta kahvia, olet mukana OBH Nordica Legacy -kahvinkeittimen arvonnassa! Liittyykö kahvi olennaisena osana siihen rauhalliseen hetkeen, kun lapsi on päiväunilla? Vai onko kahvi sinulle sosiaalisten tilanteiden juoma? Kertokaahan kahvitarinanne, innolla odotan niitä! Arvonta-aika alkaa nyt ja päättyy 30.5.2016 klo 20.00. Vink vink, tässä olisi muuten oiva valmistujaislahja ja voittamansa kahvinkeittimen värin voi valita saajan mukaan 🙂

AURINKOISIN KESKIVIIKKOTERKKUSIN,

alle


lauantai 14. toukokuun 2016

Sangen leppoisa lauantai

Lauantai 7 Lauantai 6 Lauantai 15 Lauantai 2 Lauantai 11 Lauantai 5 Lauantai 14 Lauantai 3 Lauantai 10 Lauantai 4 Lauantai 13 Lauantai 12Lauantai 8 Lauantai 1 Lauantai 9MOIKKULIMOI!

Kuvatulvan myötä terkkuja mökiltä! 🙂 Tultiin eilen illalla kympin jälkeen ja justiinsakin missattiin ihan mielettömän näköinen auringonlasku. Tuleehan niitä vielä! Mökillä tulee ihan ekaksi heitettyä kello pois kädestä ja farkut pois jalasta. Kelloa ei todellakaan tarvitse, sillä kurniva maha kertoo milloin syödä, auringon kierto kertoo milloin laittaa iltasauna tulille ja jokailta laulaen saapuva joutsen kertoo milloin on uniaika. En tiedä minne toinen on jättänyt puolisonsa, mutta tämän kevään on lentänyt yksin tuohon meidän lahdelle. Ihan ekalla mökkikerralla tänä vuonna olin kyllä näkeväni kaksi joutsenta, mutta nyt niitä on vain tuo yksi. Eilen illalla lapset nukahtivat aiemmin ja me miehen kanssa menimme myöhäisillan saunaan. Saunan terassilla vilvotellessa kuulimme joutsenenlaulun jo kaukaa. En ole aiempina vuosina kiinnittänyt huomiota siihen niinkään, mutta tuo ääni on ihan tajuttoman kova.

Tänään ollaan nautittu pitkien yöunien jälkeen leppoisasta lauantaista. Juotu vielä yhdet santsikupit aamukahvia, luettu ja surruutettu klapikoneella. Pitkästä aikaa polttelin kynttilöitäkin. Tuli muuten ihan samantien jouluinen tuoksu. Aloin miettimään, että ei siihen jouluunkaan enää paljoa aikaa ole. Mutta ei, vielä ei aleta sitä odottamaan – hoidetaan eka tuo pitkä kuuma kesä elämästä nauttien läpi 😉 Sanottakaan, että kuuma kesä on tällä hetkellä vähän tauolla. Mökin mittarissa on 9,6 astetta. Just hyvä keli tehdä pihahommia! Ai niin, arvatkaas mitä? Meidän pari viikkoa sitten laittama linnunpönttö on saamassa ihka ensimmäiset asukkaat. Toinen västäräkki on passissa siellä pöntössä, kuikuilee välillä ulos ja toinen tuo koko ajan lisää pesänrakennusmateriaalia. Luontoa on sitten ihana seurata. Viikossa on luontokin herännyt henkiin. Yön sateet tekevät kyllä luonnollekin hyvää.

Nyt jääkiekkoa, grillimakkaraa kerttiksiltä syötynä, päivätorkkuja ja sitä rataa. Leppoisasti ilman sen kummempia suunnitelmia. Täsmäisku sairaalaan ja sitten kiireen vilkkaa illaksi takaisin. Iltasaunaa, kalastusta ja ehkä joku hyvä leffa. Tapahtukoon elämässä mitä tapahtuu, niin silti nautin. Joka hetkestä ja suurella sydämellä.

LEPPOISAA LAUANTAITA
muistakaahan nauttia joka hetkestä ♥

alle


perjantai 13. toukokuun 2016

Ristiriitaisia unelmia

Mummulassa 7 Mummulassa 4 Mummula 4 Mummulassa 8 Mummula 1 Mummulassa 1 Mummula 5 Mummula 2 Mummulassa 2 Mummulassa 6 Mummulassa 3 Mummula 3 Mummulassa 9HEISSULIVEI!

Mitä teille kuuluu? Tänne kuuluu ihan hyvänlaista. Vuoristorataa, mutta kuitenkin pohjimmiltaan kaikki on hyvin. Äiskän vointiin tuli silloin puolessa välissä viikkoa takapakkia ja makoilee edelleen Taysissa. Tänään piti olla uusi siirtopäivä, mutta otetaan varman päälle, katsotaan lääkkeet kuntoon ja siirretään kuntoutusosastolle vasta sitten. On tämä vähän sellaisessa löyhässä hirressä roikkumista, jos suoraan saan sanoa. Ensin annetaan toivoa ja sitten vedetäänkin yhtäkkiä matto jalkojen alta. Melkoisen raskasta siitäkin huolimatta, että tähän on osannut valmistautua. Äidin vointi vaihtelee päivän (tai no oikeastaan tunninkin) sisällä ihan hirmuisesti; välillä on aivan oma iloinen jutteleva itsensä, jolla järki pelaa. Toisena hetkenä haluaa olla hiljaa eikä ajatus oikein juokse. Onneksi elämässä on niin paljon muutakin ja ne muut peruspilarit ovat tukevasti paikallaan. Perhe, jota rakkaampaa ja tiiviimpää saa hakea. Työpaikka, jonne saan aamuisin suunnata. Ystävät, jotka ovat tukena. Blogi, joka toimii henkireikänä ja samalla pienenä päiväkirjanomaisena paikkana 😉

Muistattekos, kun tammikuun lopulla vilauttelin mahdollisuutta meidän uudesta kodista?  Niin ihana kuin tuo ajatus onkin, niin pikkuisen ristiriitaisissa tunnelmissa lapsuudenkodistani unelmoin. Pitääkö meidän luopua jostain saadaksemme unelman toteen? Ideaalitilannehan olisi, että äippäliini pystyisi muuttamaan siihen rivarikaksioon ja saisi käydä kylässä meillä. Vanhassa kodissaan. Tällä hetkellä yksinasuminen tuntuu kyllä taas olevan valovuosien päässä. Vaikka unelma tuosta sympattisesta puutalosta tuntuu olevan ristiriitainen, niin myönnän silti, että joka ilta kun käyn tuolla pihassa vähän rupsuttelemassa paikkoja, niin tsuumailen samalla sireenipensaiden paikkoja. Isomman terassin suuntaa. Lipputankoa, joka täytyisi maalata mitä pikimmin. Sisään astuessani pohdin, että voi kunpa lattia narisisi samanlailla sittenkin. Ihastelen suurta olkkarin ikkunaa ja mallailen mielessäni sen eteen ruokapöytää. Paikkaan, jossa näkyy ikkunasta luumupuun ylle viritetyt jouluvalot ja eteisaulasta takkatulen loimu. Ilta-aurinkoa, joka paistaa utuisesti toisesta olohuoneen ikkunasta sisään. Ja joka kerta päätän, että otan seuraavalla kerralla ikkunanpesuvälineet mukaan 😀

Tuosta unelmasta en ole valmis luopumaan, mutta tiedostan, että tällä hetkellä elämässä on vähän liian paljon säpinää ottaakseen unelman toteuttamista työn alle.  Kellarikerroksen piirsin silloin taannoin, vielä olisi kaksi kerrosta suunnittelematta. Ehkä niihinkin päästään tässä lähiaikoina. Ei tosin ihan tänä viikonloppuna.  Illalla suunnataan mökille. Nautitaan saaren zen-tunnelmasta ja tehdään viikonlopun aikana pari reissua kaupunkiin sairaalaan. Onneksi mökki kuitenkin on tuossa ihan kivan matkan päässä eikä sen pidemmällä. Ai niin ja sohvaperunoidaan jääkiekkoa katsellen! Kiitos muuten ihan suunnattomasti ihanista kommenteistanne ja myötäelämisestä. Pahoitteluni, että kommentteihin vastaamiset on nyt jäljellä, kuron kiinni ne viikonloppuna!

PERJANTAITERKKUSIN,

alle

PS. no just, juuri kun vähän masistelin tilannetta, niin puhelimessa alkoi vilkkumaan ”Äiti soittaa”. Siis mitä ihmettä, luulin ettei osaa käyttää tällä hetkellä puhelinta. Hyvä näin