lauantai 04. tammikuun 2020

Joulun jälkeinen sisustus

17

NO HEIPPAHEI IHANAT!

Leppoisa lauantaitunne on muuten yksi ihanimmista tunteista mitä on; mies pelaa XBoxilla, tytöt ovat kavereidensa kanssa tuhlaamassa joululahjaksi saamiaan lahjakortteja kaupungilla, koira nukkuu ja mäkin olen vapaa tekemään just sitä mitä haluan.

Eilen illalla riisuimme kuuset ja kannoimme ulos pressulla (vink vink). Samalla lähti loputkin jouluiset tähdet sun muut säilöön ensi joulua varten. Hetken aikaa istuin olkkarin harmaalla nojatuolilla ja mietin, että onpas pimeää ja karua ilman kuusen kynttilöiden tuomaa lämpöä.

Tänä aamuna aamupalapöydässä luin vinon pinon sisustuslehtiä. Pitkästä aikaa iski sisustuskärpänen. Tajusin, että en halua luopua joulukodin runsaudesta, vaan haluan jatkaa vielä hetken ainakin tuolla runsauden tuomalla kodikkuudella.

Sisustuksen runsauden lisäksi syksyllä alkanut ihastumiseni ruskean sävyjä kohti tuntuu jatkuvan. Ruskean sävyt tuovat sisustukseen niin kivasti lämpöä ihan pieninkin ripauksin. Tiedän, että viljelen usein sanontaa ”kaikella on tarkoituksensa”, mutta niin vain kuulkaa taas oli. Tuo olohuoneen pöydällä oleva ruskea lasipullo oli mulla kirpparilla myynnissä varsin edulliseen hintaan, mutta kukaan ei sitä ostanut.

Nyt olisi ehkä harmittanut, jos se olisikin mennyt kaupaksi, sillä tykkään siitä tosi paljon! Se sopii lähikaupasta ostamieni puuvillaoksien kanssa just passelisti. Kynttilöistä en ole valmis luopumaan, niitä meillä poltellaan ympäri vuoden. Niin tänäänkin, lauanataina jolloin auringon sijaan saatiinkin valokylpy lumipeitteestä 🙂

Nyt iltaruokapuuhiin. Luvassa on aina niin ihanaa massaman currya. Oli aika, että olin korviani myöden täynnä thairuokaa, mutta pitkästä aikaa sellaista tekee mieli. Jos ei oltaisi tipattomalla, niin yksi huurteinen Singha, Tiger tai Chang kelpaisi myös ;D

LEPPOISAA LAUANTAI-ILTAA,


perjantai 03. tammikuun 2020

5 x ruokaisa salaatti

0

MOIMOI!

Jännä, kun jotenkin mieli on ihan tiistaissa ja sitä pitäisi tänään viikonlopun viettoon lähteä. Ja vielä pidennetyn sellaisen. Jo kelpaa hei 🙂

Multa on kyselty jonkin verran hyviä salaatti- ja salaatinkastikereseptejä. Mähän tunnetusti voisin elää salaatilla. Kastikkeista en juurikaan perusta muusta kuin oliiviöljy+mustapippurikastikkeesta, mutta välillä tulee tehtyä vinagrettea tai ceasarsalaatinkastiketta. Myös kaupan valmiskastikkeista sain kyselyä. En ole moneen vuoteen ostanut kaupan valmissalaatinkastiketta, paitsi viime vuonna ostoskoriin päätyi Hellmann’sin sitruunavinagrette. Ja hei se oli oikein hyvää!

Ajattelin jakaa teille nyt viiden maukkaan salaatin ohjeen. Alunperin oli tarkoitus tehdä tänään illalla ensimmäiset perjantaimyyssit, mutta illalle tuli muita suunnitelmia (pakko päästä porrastreeneihin ja pitkälle sauvakävelylle! :)), niin myysseillään sitten vaikka ensi perjantaina.

Raikas punakaalisalaatti

PUNAKAALISALAATTI
4-6:lle

1 punakaali
1 tlk kikherneitä
chililastuja
1 porkkana
muutama lehtikaalin lehti
fetajuustoa
1 persimon
oliiviöljyä
valkoviinietikkaa
suolaa
mustapippuria

-valuta ja huuhtele kikherneet
-levitä ne uunipellille ja sekoita maun mukaan sekaan chililastuja
-paahda 210 asteisessa uunissa noin vartti
-suikailoi punakaali ohuiksi suikaleiksi
-sekoita öljystä, valkoviinietikasta, suolasta ja mustapippurista kastike
-sekoita kastike punakaaleihin
-kuori porkkana ja suikaloi se
-pese ja pienistele lehtikaalin lehdet
-sekoita ne salaatin joukkoon
-asettele salaatti tarjoiluastialle
-kaada päälle paahdetut kikherneet, murustettu feta, kuutioitu persimon ja kruunaa salaatti tuoreella korianterilla

Maukas vuohenjuustosalaatti

VUOHENJUUSTOSALAATTI

Salaattipohja
revittyä salaattia (esim. tammenlehti tai frisee)
puolikas parsakaali pienisteltynä
10 cm pätkä kurkkua pilkottuna
1 pieni granny smith omena kuorittuna ja palasteltuna
oliiviöljyä
-sekoita aineet keskenään

Täyte
3 siivua schwarzwaldin kinkkua (tai serranoa tms)
pieni pala vuohenjuustoa
granaattiomenan siemeniä (pakaste, ettei keittiö sottaannu!)
(balsamicoa & mustapippuria)
-pienistele kinkku ja paista paistinpannulla ilman rasvaa rapeaksi
-pienistele vuohenjuusto
-asettele täytteet salaattipohjan päälle
-halutessasi mausta balsamicolla ja mustapippurilla

Lämmin tofukvinoasalaatti

LÄMPIMÄT TOFU-KVINOASALAATTIKULHOT
2:lle

1 pkt Thaimaustettuja tofukuutioita
2 x 125 g Heti valmis -kvinoaa
puolikas kesäkurpitsa
kaksi tomaattia
yksi avokado
ruohosipulia
chili-korianterikuivamaustetta
chili-limekuivamaustetta

Kastike
1 sitruunanmehu
loraus öljyä
loraus omenaviinietikkaa
suolaa

-ruskista tofukuutioita pannulla oliiviöljyssä noin viisi minuuttia
-lisää pilkottu kesäkurpitsa ja kvinoat
-lämmitä viisi minuuttia ja sen jälkeen lisää kuutioitu tomaatti
-pyöritä molempia kuivamausteita muutama kierros pannulle
-sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja kaada pannulle
-lusikoi kvinoa-tofuseos annosastioihin ja leikkaa sekaan ruohosipulia
-tarjoile avokadon kanssa (ja salaattilehtipedillä niin kuin minä)

Helppo kanaceasarsalaatti

HELPPO KANACEASARSALAATTI

1 grillibroileri

Salaatti
1 romainesalaatti
1 salaattisekoituspussi
parmesania juustohöylällä lastuiksi veistettynä
krutonkeja
-revi salaatti kulhoon
-lisää kastike
-lisää parmesanit, krutongit ja broileri (meillä oli tällä kertaa broileri erillisessä kipossa)

Kastike
öljyä n. puoli desiä
reilu teelusikallinen dijon sinappia
puolikkaan sitruunan mehu
pari valkosipulin kynttä
loraus hunajaa
mustapippuria
-sekoita sauvasekottimella sekaisin

Take away -lounassalaatti

TAKE AWAY LOUNASSALAATTI

1/2 purkkia säilykekikherneitä huuhdottuna
lehtikaalia pienisteltynä (keskiruoti poistettuna)
parsakaalia pienisteltynä
kukkakaalia osin raastettuna ja loput pilkottuna
-sekoita keskenään

kastike
1 rkl rypsiöljyä
1 rkl valkoviinietikkaa
1 rkl karkeaa sinappia
1 rkl vettä
-sekoita kastikeaineet keskenään ja kaada salaatin päälle

***********************************

Semmotteisia perjantain keskipäivään. Toivottavasti sielläkin on rentouttava pitkä viikonloppu edessä. Mulla menee osa viikonlopusta töiden merkeissä, mutta sellaisissa hommissa, joissa palaudun kyllä tehokkaasti; kuvaus- ja kuvankäsittelyprojektia tiedossa. Tuo järkkärini on saanut pölyttyä kolmatta viikkoa työhuoneen lipaston päällä, joten aika ottaa se mukaan hommiin 🙂

IHANAA VIIKONLOPPUA TOIVOTELLEN,

 


torstai 02. tammikuun 2020

Ajatuksen voimalla

4

MOIKKAMOI!

Niin vain lähti arki rytinällä käyntiin; tiesin että nämä kaksi ekaa päivää tulevat olemaan töissä kiireisiä, mutta sen oman vuodevaihdelistani lisäksi tuli vielä monta muuta muuttujaa kuvioihin, jotka kaipasivat toimenpiteitä. Mä tiedän, että olen ehkä vähän omituislaatuinen ihminen, kun rakastan sitä, että on paljon töitä. En tykkää yhtään töissä pyöritellä peukaloita. Vapaa-ajalla osaan kyllä tarvittaessa tehdä sitäkin. Aamulla kellon soittaessa kuudelta päätin, että jatkossakin pyrin menemään ysin maissa iltaisin sänkyyn. Tuollaiset vajaan yhdeksän tunnin yöunet arjessa ovat aivan luksusta.

Arjen aloitukseen liittyy usein hyvinkin negatiivissävytteistä keskustelua, puhinaa ja seuraavan loman odottelua. Tänään koiran kanssa aamulenkillä ollessani mietin, kuinka paljon oma ajattelutapamme ja varsinkin se, mitä päästämme suustamme ulos vaikuttaa elämänlaatuumme. Kun puemme ajatuksemme sanoiksi, tuntuu että ne vahvistuvat entisestään.

”Voi vitsi, taas ne työt alkoi. Koska on seuraava loma? Hommaakin on ihan rutosti.” Kuulostaako tutulta? 🙂 Miltä arjen aloitus näyttäisi, jos ajattelisimme ja juttelisimme työkaverille näin: ”Jes, arki alkoi. Tosi kiva, sillä tulihan tuossa lomailtua. Onni on työpaikka, minne mennä. Tosi kiva nähdä teitä työkavereitakin.”

Tai jos työkaveri kysyy sulta, miten loma meni, niin vastaatko negatiivissävytteisesti  ”Nooo, vähän liian nopsaa ja nyt väsyttää.” vai ”Kiitos, kivasti meni. Teki tehtävänsä!” Toki tähän vastaukseen vaikuttaa aika paljon se, miten joulun vapaat käytti. Mun mielestä loman tarkoitus on pitää itsestään huolta niin, että palautuu riittävästi ennen arjen aloitusta.

Mä huomaan, että ainakin omalla kohdallani jo se pienikin ajattelutavan muutos vaikuttaa ihan älyttömästi mielialaan ja siihen, miten päiväni rullaavat. Jos heti aamulla miettii, että ”plaah – töihin”, niin ei varmasti tule hyvä päivä. Ja sitten kun miettii vielä sitä kuinka monta työtöntä tuolla olisi valmiina tulossa töihin hypyn kengässä, jos vain jostain työpaikan saisi, niin hieman jopa hävettää silloin erittäin harvoin kun noin ajattelen. Joten pikkuinen perspektiivin viilaus on kohdillaan, jos oman työn ympärillä pyörii hirmuisesti negatiivisia ajatuksia.

Uudenvuoden ympärille liittyy paljon sellaisia lupauksia, joiden avulla yritämme kohentaa omaa hyvinvointiamme. Tässäkin ajattelun voima on mun mielestä ihan avainasemassa. ”Mä en ikinä pystyisi oleen ilman karkkia noin pitkään, vaikka haluaisin.” eräs tuttava sanoi, kun kerroin sokerittomastani. Kun uskoo ja luottaa siihen, että pystyy, niin ihan varmasti pystyy. Jos vain haluaa. ”Hei mä pystyn tähän, tsemppipeukalot mulle”. Ja vielä hymiö perään. Pahinta on lannistaa itseään ajattelun tasolla. Ihan hyvä on harjoittaa joka päivä pientä pep talkia itse itselleen – rohkaista itseään siihen, mihin on ryhtynyt.

Toki välillä tulee takapakkia ja vaikeita päiviä itse kullekin, mutta avainasemassa silloinkin on ajattelun voima. Miten päästä yli vaikeista ajoista? Ei ainakaan siten, että niihin jää vellomaan, vaan katsomalla tulevaisuuteen ja ajattelemalla, että tästäkin selvitään  ♥

TORSTAITERKUIN,

PS. vielä mennään kuvien suhteen lumisissa maisemissa. Ei sillä, kyllä tänään lähetin veljen perheelle kuvan työpaikan pihasta, kun meilläkin oli maa valkoisena. Sellaisen metri x metri kokoisen alueen, johon aura oli joskus hyvinä aikoina lanannut lumet ;D

 


keskiviikko 01. tammikuun 2020

Sokerikierre poikki ja energiaa alkuvuoteen

2

HIPHEI IHANAT

ja mitä upeinta uutta vuotta ja mitä upeinta vuoden ensimmäistä iltaa! ♥ Me tultiin kotiin pohjoisesta pari tuntia sitten ja nyt on auto ja laukut purettu. Tontut, olkipukit sun muut joulujutut korjattu säilöön ensi vuotta varten ja nuupahtaneet amaryllikset heitetty pois. Pesukone surraa toista koneellista ja tuo kotoisaa taustamelua vuoden ekaan iltaan. Vielä jos tälle illalle saisi tuon joulukuusen riisuttua. Tulee muuten yhtäkkisesti vähän haikea olo, kun kodista tulee varsin askeettinen. Pitää huomenna työpäivän jälkeen koukata kukkakaupan kautta kotiin!

Joulussa ihanaa on ollut herkuttelu, mutta silti odotin jo tietyllä tapaa arkeen paluuta senkin osalta. Perinteisesti luvassa on sokeriton alkuvuosi. Se toimii itselläni parhaiten. Vaikka lempeyden kannalla olenkin niin silti sokerin kanssa itselläni toimii kerrasta poikki ja pinoon -metodi. Ainakin näin joulun jälkeen. Toiselle voi toimia asteittainen vähentäminen, mutta mulle toimii tuo että kerrasta jää karkit ja herkut pois. Ei siinä ole kuin itsekurista ja päättämisestä kiinni tuo juttu.

Herkuttelu joulun aikana ei tosin tänäkään vuonna ole tarkoittanut sitä, että housut alkaisivat puristamaan vyötäröstä, vaan päinvastoin; tuntuu että tuo hiihto kuluttaa niin mahdottoman paljon, että housut löystyvät väkisinkin. Vaikken kaloreita juuri tarkastelekaan, niin poikkeuksetta hiihtotuntia kohden kului 800-900 kaloria. Riippuen vähän olosuhteista. Tuo on noin 200-300 enemmän kuin mitä mulla kuluu vastaavan ajan juoksulenkillä.

Vaikkei se varsinainen syy sokerikierteen katkaisemiseen olekaan joulusta turvonnut olo tai vaa’an lukemat, vaan energisyyden lisääminen, niin kyllä mun täytyy totuuden nimissä sanoa, että joka vuosi sokerikierteen katkaisemisen positiivisena sivuvaikutuksena on ollut turhan hötön poissulaminen. Varsinkin tuosta vatsan seudulta.

Mä en henkilökohtaisesti koe tarvitsevani valkoista sokeria. Karkkia ja pullia. Sen takia niistä aina näin joulun jälkeen luovun. Ne saavat mun energiatasot heittelemään tosi paljon. Se, mitä on nyt luvassa lähipäivinä on tiedossa. Alkuun jäätävää väsymystä ja päänsärkyä. Noin kuudentena päivänä iskee tajuton energia. Se, mikä saa mut katkaisemaan sokerikierteen kertalaakista aina uudelleen ja uudelleen.

Sokerittoman tammikuun huikeista vaikutuksista vain 20 päivässä kirjoitin taannoin täällä. Yleensä tuo mun sokeriton ei ole kyllä loppunut täysin tammikuun jälkeenkään, vaan se kestää aina kesälomaan asti. Sillain, että ainakin arkena karsin turhat sokerit ruokavaliosta pois. Se, mikä mua tänä jouluna hämmästytti oli, että minä, joka en yleensä ole pullista tykännyt, olin kovin mielissäni, kun mies toi kaupasta Omar-munkkeja. Enkä mä vastaan pistänyt rinneravintolan sokerimunkeillekaan 😀

Sokeriton elämäntapa ei tarkoita herkuista kieltäytymistä. Vaikka valkoisen sokerin jätän pois (en syynää liian tarkasti kuitenkaan tuoteselosteita, vaan menen maalaisjärjellä), niin kyllä mä käytän hunajaa tai taateleita makeutukseen. Eli en karsi kaikkia sokereita pois. Jos kaipaatte inspiraatiota valkosokerittomiin herkkuihin, niin tsekatkaahan 10 x sokerittoman herkun resepti!

Yleensä olen saanut monta kohtalotoveria sieltä sokerittomalle kanssani…löytyykö teitä sokerit heivanneita tänä vuonna? 🙂 Nyt näpyttelemään ruokakauppakassitilausta. Sielu ja kroppa huutaa vihersmoothieita, tuorepuristettuja mehuja ja isoja salaattikulhoja. Ah, ihanaa aikaa tämä vuodenvaihde ♥

MAHTAVAA ALKANUTTA VUOTTA TOIVOTELLEN,


maanantai 30. joulukuun 2019

Kaikkihetitännenyt -ajatusmallista irtautunut

2

MOIKKAMOI!

”Miks tää hissi menee näin etanan vauhtia? Kestää varmaan kymmenen minuuttia päästä huipulle. Lähetään tuolihissille, tässä menee iäisyys.” mutisi eräs punapartainen vieressäni pohjoisrinteen hississä tänään. Tuuli kovasti ja hissi pyöri vähän puolilla tehoilla. Itse nautin tuiverruksesta kasvoilla ja siitä, ettei ollut kiire minnekään. Laitoin laskettelulasit silmille, jotta näen Lapin kauneuden paremmin.

Tuossa hetkessä tajusin, että viimeisen parin vuoden aikana mussa on tapahtunut huikea muutos sen suhteen, että kärsivällisyyteni on kasvanut. Se sellainen hetikaikkitännenyt -mentaliteetti on vaihtunut osaltaan mihinkästässävalmiissamaailmassakiireon -mentaliteettiin. Aina olen pitänyt itseäni aikaansaavana, mutta se kärsimätön suorittajaluonne on väistynyt.

Tällä lomalla olen huomannut sen mm. siitä, että kun seuraamamme sarja ei ala ihan heti pyörimään (kiitos lagaavan nettiyhteyden), niin ei ole tuntunut missään. Se toinen, punapartainen, joka jakaa kotiosoitteen kanssani taas on päästellyt ärräpäitä ja puhissut toimimattomia yhteyksiä.

Hiljaa olen hihitellyt partaani salaa ja miettinyt, että ei nyt jaksais tuskastua tuollaisista 😀  Muistan silloin kun lapset oli pieniä omaavani lehmän hermot. Pinna ei juurikaan palanut. Mutta sitten työelämään palatessani tuntui, että hektisyyden kasvaessa myös kärsimättömyyteni kasvoi.

Maailma piti saada valmiiksi tänään. Tai oikeastaan sen olisi pitänyt olla valmis jo eilen. Ajatuksen tasolla kelasin jo viikkoja eteenpäin ja rakensin valmista maailmaa.

Kunnes se maailma koki pienoisen romahduksen. Ja sitten toisen romahduksen muutaman vuoden päästä. Silloin tajusin, että hei – se maailma on valmis. Se on ihan hyvä just tällaisena. Opin nauttimaan ilman tunnetta persiin alla olevasta tulesta. Siinä, missä aiemmin sain draivia nopeista liikkeistä ja kiireestä, ajauduin tilaan jossa mulla ei todellakaan ole kiire minnekään.

Ei sillä, vieläkin huomaan olevani töiden suhteen tehokkaimmillani silloin, kun on monta rautaa tulessa. On tietyt deadlinet, joita kunnioitan, mutta osaan järkeistää kiireen. Prioriteettien mukaan.

Näin lomalla mun prioriteettina ei ole laskettujen laskujen määrä, vaan matkasta nauttiminen. Jopa silloinkin kun se hissi menee etenanvauhtia eteenpäin. Kun lumi töppää rinteessä niin, ettei sukset liiku juurikaan eteenpäin. Ehtiipä ihailla maisemia intensiivisemmin.

Ylipäätään elämässä tärkeintä on mun mielestäni matkasta nauttiminen, ei se päämäärä. Maailma ei tule valmiiksi koskaan, se on fakta. En väitä etteikö matkasta voisi nauttia kaikkihetitännenyt -asenteella, mutta kyllä se ainakin itselleni olisi himpun verran vaikeampaa silloin kun kärsimättömästi yrittäisin juosta kilpaa elämän kanssa ♥

OIKEIN IHANAA VUODEN TOKAVIKAA ILTAA,


« Vanhemmat
Uudemmat »