Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä K-Supermarketin ja Indieplacen kanssa.

HEIPPAHEI!

Palataan taas jouluisiin ruokamuistoihin kaupallisen yhteistyön myötä K-Supermarketin kanssa. Viimeksi juteltiin joulun makeimmista muistoista ja enemmänkin siitä, millaisia makeita herkkuja meidän joulupöydästä löytyi silloin kun olin lapsi. Mulle tärkeintä joulussa on juurikin perinteet; niin ne lapsuudenkodista mukanani saamat sekä uudet perinteet, joita perheeni kanssa luomme. Varsinkin juhlapyhinä, joista joulu on itselleni se rakkain muistojen vaalimiseen.

Tänään tulin kertomaan teille, millaisia ruokia meidän joulupöydästä löytyy. Peilaten jälleen osin muistoihin, sillä jouluiset ruokamuistot ovat silkkaa kultaa. Aika on kullannut myös muistoja, sillä silloin pikkutyttönä en voinut käsittää, miten joku voi valmistaa jouluna kalaa. Syytän osaltaan sitä lipeäkalan tuoksua, joka mummulassa oli ennen joulua. Papalla oli tapana valmistaa turskasta lipeäkala itse ja voi jösses, että tuo tuoksu oli sellainen, että ei se ainakaan ruokahalua herättänyt.

Siitäkin huolimatta etten pitänyt lainkaan tuosta pitkällisestä kalan liotuksesta aiheutuneesta hajuhaitasta, oli lipeäkalakeitto jo lapsena yksi suosikkijouluruoistani. Muistan, että Kissanmaan mummulassa sitä syötiin alkuruoaksi jouluaattona. Päälle tujautettiin reilusti maustepippuria. Jossain vaiheessa lipeäkalakeiton valmistaminen siirtyi äidilleni ja huokaisin helpotuksesta, kun äiti ei alkanut liottamaan kalaa itse alusta asti, vaan osti lipeäkalan valmiina.

Muuten jouluruokapöytä edusti perinteitä; meidän äiti oli mestari tekemään laatikoita. Varsinkin imelletty perunalaatikko oli oma suosikkini. Vaikkei porkkanalaatikkoa kukaan juuri syönytkään, niin sitäkin löytyi pöydästä joka joulu. Aatonaattona meillä laitettiin kinkku uuniin ja yöllä maisteltiin ensimmäiset kinkkumaistiaiset. Rosolli sai seurakseen vaaleanpunaisen kermavaahdon ja palapaistin liha oli joka kerta yhtä mureaa.

Lipeäkalakeiton lisäksi kaloista tarjolla oli graavilohta ja uunissa tehtyjä silakoita. Olen yrittänyt etsiä noiden silakkarullien reseptiä, mutta en ole sitä vielä löytänyt. Totuuden nimissä en edes osaisi itse reseptiä kehitellä, sillä en muista kertaakaan maistaneeni moisia silakkarullia 🙂 Yksi jouluruokapöydästä löytyvä tarjottava oli yli muiden. Nimittäin erilaiset mädit, smetana ja sipuli. En muista kuinka vanha olin, kun aloin syömään mäti-smetana-sipuliseosta jouluna, mutta se kuuluu edelleen jouluihin rakkaimpana ruokana.

Huomaan jälleen tämänkin suhteen kulkevani äitini jalanjäljissä. Niin kuin hänelle, niin myös minulle yksi joulun tähtihetkiä on ne joulunpyhien myöhäisillat, kun saa hakea lautaselle jääkaapista smetanaa, mätiä ja sipulia. Kruunata koko komeus tillillä. Nautiskella telkkarin äärellä jouluohjelmia katsellen. Joululahjaksi saatu yöpuku päällä ja pörrösukat jalassa. Kenties pikkuisen kuplivaa lasissa.

K-ruoka -sivustolta löysin reseptin, jossa upgreidataan tuo rakastamani mäti-smetana-sipuliseos katkaravuilla ja saaristolaisleivällä. Alkuperäinen resepti löytyy täältä, mutta koska rakastan smetanaa, korvasin ranskankerman smetanalla. Toast skagenit purkissa pääsevät meidän tämän joulun alkuruoiksi. Vastaavasti alkuruoan virkaa aiemmin toimittanut lipeäkalakeitto taitaa päästä joulupäivän lounaaksi.

Joulun perinteisiin kuuluu myös se, että joulukattaukseen pääsee astioista rakkaimmat. Kuvissa olevat toast skagenit tarjoilin äidin ja isän häälahjaksi saamista jälkiruokakipoista.

Toast skagen purkissa
4 annosta

1ps Pirkka katkarapuja (pakaste)
1/2 punasipuli
2 tlk Pirkka Smetanaa
1/2dl tilliä hienonnettuna
1rkl sitruunanmehua
1tl sitruunan raastettua kuorta
ripaus mustapippuria
2 viipaletta Pirkka saaristolaisleipää
50g Pirkka kirjolohenmätiä, käsinlypsettyä

-sulata katkaravut, valuta ne hyvin ja hienonna veitsellä. Kuori ja hienonna sipuli.
-sekoita smetana, tilli, sitruunanmehu ja -kuori, osa mädistä sekä pippuri kulhossa. Lisää katkaravut ja sipuli.
-leikkaa leipäviipaleet isohkoiksi muruiksi tai pieniksi kuutioiksi.
-lado leipämuruja ja katkarapuseosta kerroksittain pieniin annospurkkeihin.
-koristele mädillä ja tillillä
-anna maustua jääkaapissa vähintään 2 tuntia tai yön yli

Alkuperäisen reseptin ranskankerma ja majoneesi varmasti jämäköittävät seosta. Jääkaapissa ollessaan tuosta smetanaseoksesta valui vähän nestettä tarjoilukipon pohjalle. Mutta hei, se ei ollut lainkaan huono asia, sillä leivänpalaset pehmenivät just sopivasti.

No mitä muuta mun lapsuuteni jouluruokapöytään kuului? Se, että sen äärellä istuttiin pitkään ja hartaasti. Niin pitkään, että kärsimättömimmät (eli veljeni ja minä) saimme nousta pöydästä ennen muita. Tämä sama kaava toistuu tänäkin päivänä; itse rakastan istua jouluruokapöydässä pitkän kaavan mukaan. Lapset sen aikaa, kun ovat syöneet 🙂

”Mikä sinulle joulussa on tärkeintä?” kysyy K-Supermarket. Niin kuin K-Supermarketille, niin myös mulle joulussa ruoka näyttelee suurta osaa. Sen takia meidänkin joulupöydästä löytyy ne perinteiset laatikot ja kinkku. Sen lisäksi tänäkin vuonna pöydästä löytyy muutamia raikkaita salaatteja sekä kaloista ainakin jääkellarin lohi ja rosepippuri graavisiika. Voi joulu, voisitko jo tulla! ♥

TUNNELMALLISIN TORSTAITERKUIN,