ja iiiihanaa perjantaiaamupäivää! Täällä se on alkanut rauhallisesti, kaksi keskimmäistä lähti kouluun, pienin eli se karvakasa tuhisee jossain kerällä aamupäikkäreillään ja isoin lähti töihin. Tuntuu, että koulussa on tällä hetkellä kato. Yksi jos toinen on viikon kestävässä flunssassa. Tähän asti ollaan pysytty terveinä, mutta pienin valitti aamulla päätään, korviaan ja kurkkuaan. Saas nähdä miten käy, kouluun halusi mennä vaikka annoin mahdollisuuden jäädä myös kotiin. Hih, muistan omasta lapsuudestani sen, että sitä kuumemittaria tungettiin lamppuun, että olisi saanut viisarin kohoamaan. Kukaan ei silloin tarjonnut mahdollisuutta jäädä kotiin, jos mittari näytti normilukemia. Onneksi koululaisilla on neljän päivän loma edessä.
Niin, siis palatakseni siihen rauhalliseeen perjantaiaamupäivään. Sen kruunaa tällä hetkellä juuri sopivan kuuma kuppi kahvia ja pala aivan tajunnanräjäyttävän hyvää piparkakkuvuokaleipää. Starbucks Gingerbread Loaf ei käänny kauniisti suomenkielelle, mutta näin mä sen kääntäisin. Tämä on juurikin sopivan kosteaa, kiitos anopin tekemän omenahillon. Kuorrute antoi tälle eilen leipomalleni leivälle viimeisen silauksen. Alkuperäinen resepti löytyy täältä mutta tein siihen vähän hienosäätöä, lähinnä makeutuksen suhteen.
kuorrutus 200-300 g huoneenlämpöistä tuorejuustoa 2-2,5 dl tomusokeria
-vatkaa voi ja sokeri kuohkeaksi
-lisää vaniljasokeri, muna ja omenahillo
-sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää munasokerivoivaahtoon
-kaada korppujauhotettuun vuokaan ja paista 175 asteessa noin tunti
-anna jäähtyä huolellisesti ennen kuorrutteen laittamista (kuorrutteen aineet vatkaan sekaisin)
Mutta kuten aika moni muukin herkku Amerikassa, niin myös tämä on sellaista tuhtia tavaraa. Puolikas pala kakkua riittää viemään makean himon. Hei, miten on jaksatteko illalla vielä fredagsmyspostausta, vai onko kaksi postausta päivälle liikaa? 🙂 Ei meillä mitään ihmeempiä ole, mutta sellaista hetkeksi unholaan unohdettua perjantai-illan herkkua. Katsotaan siis, josko palataan asiaan vielä illemmalla! Jos ei, niin myyssejä ainakin tuolla Snäpin ja Instan puolella.
…tai ehkä se olikin yksi kuvankäsittelijä, joka villiintyi ;D
HEIPPATIRALLAA!
Kuulkaas, nyt on asia niin, että energiansäästö rocks. Mutta. Viime torstaista asti (kun tein sen pyhän lupauksen alkaa energiasäästäjäksi ja säädin huonekohtaiset lämpötilat minimiin) olen ollut syväjäässä. Takkaa on poltettu niin, että puut meinaavat loppua heti alkuunsa. Villasukkia on välillä päällä kaksinkin kappalein. Glögiä ja teetä on nautittu ei vain sisäisesti, mutta myös niin, että on lämmitelty jääkylmiä käsiä lämpimän mukin ympärillä. Veikkaan, että vaikka muuten energiaa säästänkin, niin kroppa polttaa sitä kohtuullisen paljon. Pysyäkseen lämpimänä. Noh, ehkä tämä tästä tasoittuu. Vie aikaa kehollekin tajuta, että ei sitä ollakaan trooppisessa lämmössä vaan melkein tundralla 😉
Jos eilen nautittiin jouluisen karkkibuffetpöydän ei niin terveellisistä herkuista, niin tänään katsastetaan buffapöydän terveellisempään herkkuun. Rocky road on miltei pakollinen joulun aikaan ja tänä vuonna se tehdään meillä vähän terveellisemmin kuin aiempina vuosina. Tasapainotetaan sitten vaikka konvehtirasialla. Muistakaahan tekin se balanssi. Itse en ole ääripäiden ihminen, joten tykkään, että saa herkutella, mutta tykkään myös herkutella terveellisestikin. Kultainen keskitie mielessä…
-laita tekeytymään pakkaseen puoleksi tunniksi. Palastele ja säilytä jääkaapissa.
Mikäli käytät pähkinöitä, joissa ei ole suolaa, niin suosittelen lisäämään ripauksen sormisuolaa. Tämä laktoositon ja gluteeniton jouluherkku vie kielen mennessään. Tykkäättekö te raakasuklaasta? Mulla meni aikoinaan todella kauan ennen kuin aloin pitämään raakasuklaan mausta, mutta tänä päivänä tavallinen suklaa tökkäsee aika helposti. Raakasuklaaseen tulee aina kausittain himo. Sitä on pakko saada. Muu perhe ei ole vielä ihan syttynyt raakasuklaaseen, mutta hiljaa hyvä tulee.
Ai niin, on meillä muuten yksi joka nauttii tästä tundramaisesta kylmyydestä. Hän, joka köllöttelee pitkin pituuttaan jaloissani. Koirakuulumisia on pyydelty, joten niitä tulossa vielä tällä viikolla. Ehkä perjantaina. Huomiselle olen varannut teille ihanan arvonnan ja torstaina palataan takaisin jouluaaton tarjottaviin. Starbucks-intoilijoille luvassa kahvipöydän herkkua Ameriikan malliin. Mikäli siis leipomukseni onnistuu. Sekään ei aina ole ihan tähtiin kirjoitettu 😀
ja hei jee, tuo kirpsakka pikkupakkanen ja lumi tekevät ihmeitä. Jopa maanantaille 😉 Niin kuin kerroin, niin meillä virittäydyttiin jouluun jo viime torstaina torttutehtailun myötä. Tällä viikolla on tarkoitus leipoa enemmänkin jouluisia juttuja. Terveellisiä ja epäterveellisiä. Aloitetaan epäterveellisistä, sillä jouluna saa ja vähän pitääkin löysätä nutturaa ruokajuttujen edessä. Viikonloppuna leivoin koulun joulumyyjäisiin piparkakkumutakakkuja ja leivontatalkoista jäi yli suklaata. Ja tottahan toki ne on pakko käyttää. Lisäksi löysin kaapista viimejouluisia piparminttutikkuja (candy canes, mitä lie suomeksi). Aluksi mielessäni kävi kovin perinteisen jouluisen rocky roadin tekeminen, mutta Pinterestin ihmeellisessä maailmassa seilatessani törmäsin näihin aivan tajuttoman ihaniin ja helposti valmistettaviin minttusuklaasuolatikkuihin.
Alunperin oli tarkoitus viettää jouluaattoa oman perheen kesken Lapissa, mutta koska juhla on lapsien ja lapset haluavat viettää jouluaaton serkkujensa kanssa kotona, niin lähdemme kohti pohjoista vasta joulupäivänä. Viime vuonna vietimme jouluaattoiltaa veljen perheellä, joten tänä vuonna joulupukki suunnistaa jälleen meille. Ruokajuhlaa emme meillä vietä, vaan perinteiseen tapaan jotain pientä kahvin kanssa. Kröhöm, mullahan yleensä lähtee vähän mopo käsistä tarjoilujen suhteen, mutta tänä vuonna teen parannuksen. Ajattelin leipoa vain yhden jouluisen kakun ja tehdä lisäksi jouluisen karkkibuffetin. Nämä tämän päivän tuotokset pääsevät ainakin karkkibuffettiin. Perinteisiä riisisuklaapalleroita tekisi mieleni tehdä pitkästä aikaa. Myös jotain terveellistä tulee karkkibuffasta löytymään. Ehkä myös jotain suolaista on syytä tarjoilla. Ajattelin, että tällä viikolla voitaisiin pitää kenraaliharjoitukset tarjottavien suhteen 🙂
Eilen illalla sängyssä Glorian Ruoka & Viiniä selatessani silmäni näkivät niin kivan jutun, että meinasin nousta keittiöpuuhiin siinä juuri ennen puolta yötä. Piparitaikina, joka kaulitaan noin 25 x 30 cm levyksi ja paistetaan kypsäksi. Päälle sulatetaan suklaita. Itselläni tässä sulatettuna tummaa suklaata, maitosuklaata ja valkosuklaata. Koristelu nonparelleilla. Eikös olekin aika näyttävän näköinen herkku? Itse annoin tämän jähmettyä jääkaapissa vain puolisen tuntia. Odottakaa siis rauhassa, että suklaa jähmettyy ennen kuin leikkaatte levyn paloiksi. Fiinimpi piparisuklaa meni tilaukseen myös kuopuksen kaverisynttäreille. Sen verran hyvää kuulemma on. Syndethän ovat keväällä, mutta ei kai se nyt aikaa katso, koska pipareita syö!
Huomenna olisikin sitten luvassa terveellistä joulukarkkibuffetin antia. Ellei mitään tärkeämpää ilmaannu. Lisäksi hei tällä viikolla luvassa vielä yksi huisin ihana arvonta! Arvonnasta puheenollen, onni suosi Santa Marian ja Risentan brunssipostauksen arvonnassa Miilua. Onnea onnea ♥ Laitamme sinulle sähköpostia mitä pikimmin. Nyt juoksulenkille; vatsa sanoo pian poks, sillä tottahan toki kokki on velvoitettu ”maistelemaan” näitä tuotoksiaan 😀
IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,
PS. ai niin, mitä tekisitte noin kahdeksalla kilolla etikkasäilöttyjä kokonaisia punajuuria? Piti tekemäni ihan yksi borssikeitto tälle viikolle, mutta ei ihan mennyt lapaan tuo kauppakassitilaukseni. Käykäähän kurkkaamassa snapchatin puolelta (atmarias), millainen saavi meillä noita on 😉 Voiko säilykepunajuuria pakastaa?
toivottavasti siellä vietellään suloista sunnuntaiaamua! Ottakaa vielä yksi kupillinen kahvia, nostakaa jalat tuolille ja virittäytykää joulutunnelmaan. Sitä luvassa tämän postauksen jouluisten kuvien myötä. Viime torstaina meillä aloitettiin virallisesti joulunodotus. Dronningholmin ja Sunnuntain kampanjan myötä pääsimme jälleen kokeilemaan joulutorttujen uusia muotoja sekä maistamaan Dronningholmin uutuusmarmeladia, joka ihastuttaa vaniljan, puolukan ja kirsikan maussa. Punaiselta väriltään sointuu joulun leivonnaisiin loistavasti.
Viime torstaiaamu valkeni nuhjuisena, sumutinpullosade ja pimeys meinasivat hetken jo lannistaa. Kaivoin esiin tontut, kävin ”kuusimetsällä”, sytytin kunttilät ja kuuntelin muutaman kappaleen Celine Dionin joululevyltä. Yhtäkkiä se valtasi mielen, lämmin ajatus lähestyvästä joulusta. Keittiön ikkunasta alkoi samalla hetkellä näkyä valoa. Suuren suuret lumihiutaleet leijailivat maahan. Ei voinut muuta kuin hymyillä. Ei olisi voinut parempaa ilmaa sittenkään sattua meidän pikkujoulupäiväksi. Pikkuisten pikkujoulupäiväksi.
En heti muista toista koulupäivää, että tytöt olisivat kirmanneet parkkipaikalle yhtä nopeasti kuin tuolloin. Kera rakkaiden serkkujensa. Koko koulupäivän olivat odottaneet leivontaprojektia ja torttujen syömistä. Pikkujoulutunnelmaa. Hurmurikummipoikakin saapui äitinsä kanssa leipomaan, mutta viihdytti mieluummin koiraa kuin leipoi 🙂 Miehistä otetta torttujen muotoihin sitten seuraavalla kertaa.
Taivaalta maahan tippuvat lumihiutaleet inspiroivat meitä aikuisia. Mikä on kauniimpi näky talvella kuin luminen kuusi? Tyttönelikko inspiroitui Dronningholmin tämän vuoden uudesta muodosta eli ketusta. Menisi kuulemma ihan tuosta meidän koirastakin. Ulkonäön viis, mutta maku näissä oli jälleen täyskymppi. Sunnuntai Lehti- ja torttutaikinalevyt ovat meillä vakiovaruste pakkasessa. Ympäri vuoden. Ei vain makeita leivonnaisia varten vaan myös niitä fredagsmyseissä nähtäviä suolaisia piirakoita varten. Taikinan koostumus on uudistunut ja sen huomaa; maku on mehevämpi, jos mahdollista ja rakenne ihan älyttömän lehtevä. Yleensä ostan pakkaseen 1 kg pakkauksen Sunnuntai Lehti -ja torttutaikinalevyjä ja sulatan sieltä vain tarvittavan osan. Oman meidän perheen leivontahetkiin riittää kyllä huvin tuo 500 gramman pakkauskin.
Kolmella erikokoisella tähtimuotilla valmistimme osat korkeisiin kuusiin. Voitelimme tähdet munalla ja levitimme niille nokareen Dronningholmin Tähtitorttu Vaniljainen puolukka-kirsikkamarmeladia. Paistoimme uunissa 200 asteessa noin 12 minuuttia. Lisäsimme isoimman tähden ja keskikokoisen tähden marmeladin päälle Dronningolmin Tähtitorttu Omena-kanelimarmeladia ja kokosimme kuusen. Päälle ripsottelimme vielä tomusokeria. Kauniita ja näyttäviä jouluisen kahvipöydän herkkuja. Ja hei, tuo kahden marmeladin yhdistelmä oli tosi kiva! Omenaa, puolukkaa, kirsikkaa, vaniljaa. Kaikki sulassa sovussa keskenään, kuten myös nuo pikkuiset leipuritkin 🙂
Kettu-kuviota varten katsoimme ohjeen Dronningholmin sivuilta löytyvästä videosta. Isoimmat tytöt aloittivat ketuilla, sillä pitävät kuulemma haasteista. Hienosti pienemmätkin tytöt ketuista selvisivät. Leipomukset saavat olla tekijänsä näköisiä. Ei se ihan niin justiinsa ole. Varsinkaan noiden kullannuppujen kanssa leivottaessa. Ketun kuono ja silmät valmistuivat nokareesta perinteistä Dronningholmin Tähtitorttu Luumumarmeladia.
Kuten aina leivontatalkoissa, niin myös tässä leivontaprojektissa lapset kyllästyivät jossain kohtaa. Päästimme veljen vaimon kanssa luovuuden valloilleen. Pöydältä löytyi kaksi levyistä yhdistettyä taikinapalloa, jotka veljen vaimo kaulitsi levyksi. Toisesta valmistui kaunis kuusi ja toisesta tehtiin sekalaisia torttuja. Tähtiä, enkeleitä ja vaikka mitä. Kun viimeinen eli viides pellillinen meni uuniin laitoimme kahvin valumaan. Joulutortun ja kahvin tuoksu. Hetkeksi hiljainen keittiö ja vielä siivottu keittiön pöytä. Vaikka lumisade loppui melkein yhtä nopeasti kuin alkoikin, niin silti se joulumieli taisi tulla jäädäkseen ♥
Instagramin puolella on meneillään Dronningholmin ja Sunnuntain lukijakilpailu. Kilpailun idea on yksinkertainen; leivo mieleisesti torttumuoto (mielikuvitusta saa käyttää :). Ota siitä kuva ja jaa kuva valmiista leivonnaisesta Instagramissa #UUDETMUODOT ja @dronningholm. Kampanjasta löydätte lisätietoja sekä Dronningholmin että Sunnuntain sivuilta. Palkintona arvotaan viikottain Dronningholm-tuotepalkintoja (yhteensä 7 viikon ajan). Kilpailun viimeinen arvonta suoritetaan 18.12., eli osallistumisaikaa on vielä runsaasti. Haluan rohkaista teitä leipomaan, vaikkei se olisikaan se ihan oma juttu. Leipominen on älyttömän hauskaa ja veikkaanpa, että Sunnuntai Lehti- ja torttutaikinalevyillä sekä Dronningholmin marmeladeilla ei saa edes aikaiseksi huonoa lopputulosta. Ne ovat yhdessä täydelliset, myös joululeivontaan.
Uudet muodot koristivat joulutorttuja, mutta aikamoiset muodot ovat tuolla tontturouvallakin. ”Isotissinen” tirskuivat tytöt ja katsoivat toisiaan. Muisto mummulasta ja niistä jouluista, kun leivoimme tällä kokoonpanolla tuolla tien toisella puolella. Siellä tontturouva tosin otettiin esiin vasta joulukuun alussa. Nyt päästimme sen tuulettumaan jo pikkuisen aiemmin 🙂
SULOISTA SUNNUNTAITA,
PS. itse rakastan uunista juuri tulleita torttuja, mutta aina aamuisin niiden paistamiseen ei ole aikaa. Melkein yhtä paljon kuin uunituoreita joulutorttuja rakastan pakastettuja joulutorttuja. Kuumaan kahviin dipattuna. Kokeilkaahan!
Ja terkkuja taas tien päältä. Ajelemme kohti länttä; kahden prinssin synttäreitä kohti. Viime yönä onkin tullut lunta aika reilusti, harmillisesti on vaan sen verran plussan puolella lämpötila, että sohjoksi menee. Lauantai-illalle ruokavinkkiä, sitä tarjoillaan seuraavaksi. Se, missä eilen päivällä uumoilin jättäväni keittiöhääräilyt väliin kostautui illan suussa. Syntyi couldn’t help it kinda fredagsmys. Mitä muutakaan sitä perjantai-iltana tekisi kuin ruokaa? 😀 Kaupoilta tultuamme katsoin kelloa ja totesin, että mies on noin tunnin päästä kotona.
Jääkaapin pikainen silmäily ja pian sai jo kääräistä hihat ylös. Sitä tuttua ja turvallista. Lehtevää torttutaikinaa ja päälliseksi jääkaapin kätköistä herkkuja. Toiseen piiraaseen pääsi levitettävää vuohenjuustoa, viikunahilloa ja mustapippuria. Toiseen aurinkokuivattuja tomaatteja, oliiveja, timjamia ja raastettua parmesania. Taikinalevyt valelin ihan ensi alkuun oliiviöljyllä ja pirskottelin niille sormisuolaa. Uunissa noin 12 minuuttia 225 asteessa ja sillä väliin suitsaitsukkelaa rucolat ja pinaatit sekaisin, loraus oliiviöljyä, mozzarellaa, kuivattuja karpaloita, cashewpähkinöitä ja balsamicoa. Alle 20 minuutissa valmis perjantairuoka kuulostaa juurikin siltä, että se on perjantaimyyssiruokaa parhaimmillaan. Lauantai-iltaisin sitä ehtii ja jaksaa viettää enemmän aikaa keittiössä. Perjantaisin, ainakin itse, haluan päästä vähän helpommalla.
Pikkuisen harmittaa, etten tehnyt aamulla blinitaikinan pohjaa jääkaappiin tekeytymään. Nyt olisi sellainen blini-mäti-smetana-punasipulihimotus. Tosin josko antaisi himotuksen olla Itsenäisyyspäivään asti ja tekisi niitä silloin. Kakkoshimotuksena tulee sushi, joten voipi olla että tänään meidän keittiössä ei kokkailla vaan turvaudutaan noutoruokaan. Eikun ehei, kokkaillaanpas sittenkin. Koululla on huomenna joulumyyjäiset ja Marian keittiössä leipaistaan kuusi piparkakkumutakakkua sinne myyntiin 🙂
Potkaisehan kengät pois jaloistasi ja istahda tuohon upottavaan tuoliin takkatulen ääreen ja nosta jalat rahille.
Olisiko sinulla muuten hetki aikaa jutella ruoasta ja elämästä? Mutta ennen sitä odotahan – tuon sinulle jotain pientä purtavaa ja lasillisen lempijuomaasi.
Marian Bistro & Lifestyle tarjoaa elämänmakuisia tarinoita, suussa sulavia ruokaelämyksiä, arjen ihanuutta ja pää pilvissä, jalat maassa -unelmia.
Taivaalta maahan tippuvat lumihiutaleet inspiroivat meitä aikuisia. Mikä on kauniimpi näky talvella kuin luminen kuusi? Tyttönelikko inspiroitui 
TÖTTÖRÖÖ!
