torstai 22. lokakuu 2020

Pienillä teoilla kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia


Kaupallinen yhteistyö: Arla ja Indieplace


HEIPPA IHANAT

ja voi kuulkaa, nyt ollaan taas niiden asioiden äärellä, jota rakastan. Onko mitään tärkeämpää tavoitetta kuin voida kokonaisvaltaisesti hyvin? Mä uskon, että tuo kokonaisvaltainen hyvinvointi on sellainen aarrearkku sateenkaaren päässä, johon me jokainen voidaan päästä omilla teoillamme. Jota meidän jokaisen kannattaisi tavoitella. Se ei ole saavuttamaton, mutta toki se vaatii usein myös hieman vaivannäköä, rutiinien luomista, tapojen muutosta ja itsensä tuntemista. Mutta mä voin taata, että se on kaikki sen arvoista. Milloin ihminen sitten voi kokonaisvaltaisesti hyvin?

Mä koen, että ainakin itse voin kokonaisvaltaisesti hyvin silloin, kun sydän on kevyt, mieli iloinen, silmissä säihkettä ja suupielet kaartuvat ylöspäin. Silloin koko olemus on sellainen pirtsakka ja energinen. Siinä tilassa en koen energiatasojen notkahdusta iltapäivästä tai herää aamulla armottoman väsymyksen kourissa. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on subjektiivinen käsite. Vain me itse voidaan määritellä omat kriteerimme sille, milloin meidän oma hyvinvointimme on balanssissa.

Tänään jutellaan pääosin suoliston vaikutuksesta hyvinvointiin. Suoliston on sanottu olevan toiset aivot ja allekirjoitan tuon väitteen täysin. Itse ainakin huomaan, että jos mun ruokavalio ei ole balanssissa, niin se vaikuttaa samantien koko olemukseen. Pääasiassa energiatasoon, mutta myös mieleen. Mieli ei ole virkeä ja tuntuu, että aivot ovat tietyllä tapaa sumussa. Muisti takkuilee eikä opiskelujutut jää päähän. Olo on vetämätön ja väsynyt. Viimeisten vuosien aikana olen törmännyt mielenkiintoisiin artikkeleihin suoli-aivoakselista ja jos teitä kiinnostaa aihe enemmänkin, niin suosittelen tutustumaan.

Viime viikolla iki-ihana (oikeasti mun hyvinvointi-idolini nro 1 ) Pippa Laukka haastoi mua yhdessä Arlan kanssa luomaan uusia rutiineja, joiden avulla helliä suoliston hyvinvointia ja sitä myötä kokonaishyvinvointia. Mä ajattelin seuraavaksi jakaa teille muutaman vinkin kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, mutta sitä ennen haluan esitellä teille muun uuden ihastukseni, joka auttaa mun suolistoa voimaan paremmin. Arlan Got Guts? on sisäiseen hyvinvointiin keskittyvä jogurttisarja. Herkullisia, sisäistä hyvinvointia  ruokkivia jogurtteja löytyy sarjasta kolme: maustamaton, mustikka ja mango. Kaikkihan me ollaan kuultu suolistobakteereista ja siitä, kuinka meidän tulisi hyvinvoinnin takia helliä hyödyllisiä suolistobakteereita, eikö?

Got Guts? -jogurttipurkki sisältää 50 miljardia bifidobakteeria sekä hyviä suolistobakteereita ruokkivaa liukoista kuitua. Ja tiedättekö mikä lämmittää mieltä näiden suolistolle hyvien uutisten lisäksi? No se, että jogurtit valmistetaan Suomessa, tarkemmin ottaen Sipoossa, kotimaisesta maidosta. Sain kyselyitä IG:n kautta siitä ovatko tuotteet laktoosittomia ja kyllä – tuotteet ovat laktoosittomia! Jogurtteihin ei ole lisättyä sokeria ja ne maistuvat mainiosti ihan sellaisenaankin. Mutta myös esimerkiksi siemenien, pähkinöiden ja marjojen kanssa.

Mutta nyt niihin vinkkeihini, joilla helliä suolistoa ja vaalia siten kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Kuitupitoinen aamupala & säännöllinen ruokailurytmi

Oli aika, että en syönyt aamupalaa. Tai jos söin niin se koostui kahvista ja appelsiinisuklaakekseistä. Noh, kaikkihan me ollaan joskus nuoria ;), mutta näin keski-ikäisenä sitä miettii, että millä ilveellä sitä jaksoi pitkät luentopäivät yliopistolla tuon ravintoköyhän aterian myötä.

Nykyään syön aina aamupalan. Nyt syksyllä olen ottanut uuden treenirutiinin ja tykkään välillä treenata aamulla. En pysty sitä kuitenkaan tekemään ilman aamupalaa. Jos teen aamujoogan tai -pilateksen syön sitä ennen yhden jogurtin ja juon pari lasia vettä. Sitten treenin jälkeen syön isomman aamupalan. Ideaali aamupalahan olisi keitellä puuroa, mutta mulla on välillä kausia, että lämmin puuro ei vain uppoa aamuisin. Silloin tuorepuurot tulevat tarpeeseen. Viimeisin tuorepuuroinnostukseni koostuu Got Guts? -jogurtista, persimonista, tattarisuurimoista, kaurahiutaleista ja mustikoista. Myös ruisleipää syön pari palaa joka päivä, joten joinain aamuina kuittaan puuron leivillä ja jogurtilla.

Pyrin syömään viisi kertaa päivässä. Niin, että energiaa riittää tasaisesti päivän askareisiin, mutta myös toisaalta niin, että suolisto saa hieman breikkiä ja pääsee tekemään niitä omia juttujaan, joihin se vaatii paussia jatkuvasta ruokahuollosta. Syöminen perinteisen lautasmallin mukaan, kasvisruokaa suosien ja pari litraa vettä päivässä juoden. Näillä pärjää jo pitkälle. Lisäksi päivittäin kannattaa nauttia suoliston bakteerikantaa helliviä tuotteita, kuten Got Guts? -jogurtteja. Siinä missä Got Guts? -jogurtti toimii loistavasti aamupalalla, menee se myös väli-tai iltapalalla.

Stressin välttäminen

Pippa kyseli keinoja, millä välttää stressiä ja siten helliä suolistoa. Ensimmäinen ajatukseni, joka tuli mieleen on liikkuminen luonnossa. Silloin sielu ja mieli lepää. Suolisto voi hyvin, kun mieli voi hyvin. Joskus kiireisen elämänvaiheen ollessa päällä, sitä on pakko tietoisesti kiinnittää huomiota stressin ehkäisyyn tai jopa stressin purkamiseen. Stressin ehkäisyyn mulla toimii esimerkiksi se, että peruskunto on hyvä ja ruokavalio on balanssissa. Tykkään käydä juoksulenkeillä ja harrastaa muutakin aerobista liikuntaa. Teen säännöllisesti myös läsnäoloharjoituksia, jotka ennalta ehkäisevät stressiä. Uskon, että vaikka kaikkemme teemme välttääksemme stressiä, niin pakostikin joskus elämänvaihe on niin hektinen, että stressi iskee takavasemmalta.

Silloin en enää käytäkään samoja keinoja kuin stressin ehkäisyssä. Mieli ja kroppa kaipaa vähemmän ärsytystä. Hidastan tahtia merkittävästi niiltä osin elämää kuin pystyn. Juoksulenkit ja ylämäkivedot vaihtuvat pitkiin kävelylenkkeihin luonnossa. Teen vielä enemmän maadoittavia joogaharjoituksia ja huomaan ottavani esimerkiksi rakastavan ystävällisyyden meditaation viikko-ohjelmaani. Usein jo stressaavan tilanteen hyväksyminen ja tieto siitä, että ”This too shall pass” auttaa hallitsemaan stressiä. Ruokahalu katoaa stressatessani ja silloin joudun muistuttamaan itseäni siitä, että pidän säännöllisen ateriarytmin. Muuten suolisto alkaa kenkkuilemaan ja stressistä tulee vielä kokonaisvaltaisempaa.

Ja hei, paras ”lääke” stressin ehkäisyyn tai purkamiseen (tai mihin tahansa elämässä) on tuo karvapallero, jota silittäessä kaikki maailman huolet ja murheet unohtuu. Tuo karvapallero toimii myös personal trainerinani ja pitää huolen, että vaikka ei oikein ehtisi, niin pikkuinen kävelylenkki tekee muutaman kerran päivässä ihan hyvää.

Lepoa, myös suolistolle

Muistatko miltä tuntuu herätä levänneenä hetki ennen herätyskellon soittoa? Se tunne on euforinen. Silloin tunnen, että olen yön aikana palautunut. Rannettani koristaa kello, joka kertoo, minkä laatuista unta olen nukkunut, paljonko syvää unta on tullut ja kuinka paljon olen nukkunut. Tätä nykyä luotan kyllä enemmän olotilaani seuraavana päivänä kuin kellooni. Mutta aika usein tuo virkeä olotila ja kellon näyttämät korkeat uniprosentit korreloivat keskenään.

Jokainen meistä tarvitsee eri määrän unta ja mä lukeudun niihin, jotka tarvitsevat vähintään kahdeksan tunnin yöunet. Ja kyllä, vaikka tiedän tasan tarkkaan, miten rauhoittaa ilta että vaivun uneen ajoissa, on silti iltoja, että tulee valvottua. Pääasia mun mielestä tässäkin asiassa on lempeys. Mennä seuraavana iltana sitten ajoissa nukkumaan.

Itsensä tunteminen ja oman kropan viestien sekä mahdollisten oireiden tunnistaminen on hirmuisen tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Mitä mun kroppa koittaa kertoa mulle? Hektisessä maailmanmenossa on välillä hyvä pysähtyä kuuntelemaan itseään ja sen sanomaa. Se miten ruokimme suolistoamme vaikuttaa radikaalisti siihen, mitä olemme. Millaisena olemme ja miten tunnemme. Millainen elämänlaatumme on.

Pippa Laukan luotsaaman ohjelman mukaan ”Olet mitä syöt”. Simple as that, ohjenuora joka pitää paikkansa. Mukaan vielä aimo ripaus lempeyttä ja ajatus siitä, että elämästä saa ja tuleekin nauttia kokonaisvaltaisesti. Eikä hei olisi lainkaan hassumpi idea aloittaa elämästä nauttimista hemmottelemalla suolistoaan ja sitä kautta saada koko keho hykertelemään hyvinvoivana. Vai mitä mieltä te olette? Got Guts? -jogurttien nappaaminen osaksi arkirutiineja on helppo tapa helliä suolistoa ja sitä kautta kokonaishyvinvointia

LEMPEIN TORSTAITERKUIN,


sunnuntai 12. heinäkuu 2020

Herkulliset & astetta terveellisemmät mansikkamuffinssit

HEISSULIVEI!

Musta kuulkaa tuntuu, että olen ollut blogista erossa viikon. Ihan kuin olisin oikeasti ollut viikon lomalla aukaisematta konetta.  Vaikka tilastot kertovat, että ei siitä koneen avaamisesta nyt ihan niin hirmuisen pitkää aikaa ole :) Ai että, tarkoittaa sitä, että loma on alkanut todella rentouttavasti. Tänään tulin ex tempore miehen mukana kaupunkiin, mutta katsotaan, josko lähdetään taas miehen golfin jälkeen takaisin mökille. Viimeistään sitten kuitenkin huomenna. Se on jännä, että kun on pari päivää pois kotoota, niin tuntuu kuin tulisi kotiin pitkästä aikaa. Täällä tuoksuu kyllä se tuttu koti, mutta fiilis on jotenkin asumaton.

Oli kyseessä lyhyempi tai pidempi poissaolo, niin mulla on tietyt rutiinit, joilla saan samantien kotoisan fiiliksen. Laitan kahvin tippumaan ja aika usein myös tiskikoneen pyörimään, jos sinne on pariksi päiväksi jäänyt lautasia tms. Lisäksi laitan uuniin herkkuja tekeytymään. Ei ole kerta tai pari, kun ollaan Helsinki-Vantaan maitokaupasta ostettu kotiin tullessamme pakkasesta dallaspullapussi  ja olen tyrkännyt ne heti uuniin paistumaan kotiin tullessamme. Heti tulee paljon kotoisampi olo! >

Nyt parin päivän lomailu on tehnyt sen, että olen päässyt sen verran sinuiksi taas kroppani kanssa, että maltan kuunnella, mitä se tahtoo. Se ei nyt tahtonut dallaspullia, vaan se himoitsi terveellisempiä herkkuja. Oman kropan kuuntelu on muuten mun mielestä yksi sellainen jalo taito, joka kannattaa opetella. Hirmu usein sitä kiireessä tulee vaan nopeasti napattua jotain. Kenties ravintoköyhää välipalaa, jonka jälkeen on pian kohta nälkä. Ei sillä, mun kroppa pyysi perjantaina Da Capoa, Jimiä ja Pätkistä. Jaetut suklaapatukat miehen kanssa iltamyöhään syötynä sateenropinaa kuunnellen hit the spot.

Tänä aamuna tuli jotenkin stoppi (siinä samalla, kun mussutin eilisen sokerimunkin jämiä…). Vaikka päätin, että vasta elokuun alusta laitetaan taas ruokavalio ruotuun, niin mä taidan tehdä jo pieniä ryhtiliikkeitä. Eikä se tarkoita suorittamista tai sitä, ettenkö nauttisi kesästä ja herkuista. Todellakin nautin, sillä mä nautin ihan suunnattomasti siitä virkeästä olotilasta, jota terveellisemmät herkut saavat mussa aikaan. Kaivoin esille muutaman inspiskirjan ja tekisi mieleni asua seuraava lomaviikko keittiössä ;)

Jos ollaan huomen aamulla kaupungissa, niin pitää käydä torilla ostamassa mansikkalaatikko ja pilkkoa mansikat pakkaseen. Monta vuotta meni, että en mansikoita pakastanut, mutta voi pojat, miten ne ilostuttaa keskellä talvea puuron päällä tai smoothiessa. Tänään tuoreita mansikoita pääsi herrrkullisiin muffinsseihin.

Herkulliset mansikkamuffinssit
12-14 kpl

1 dl kauraryynejä
3,5 dl vehnäjauhoja (tai spelttijauhoja puolet)
1 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
0,5 dl vaahterasiirappia
0,5 dl kookossokeria
vähän vajaa desi oliiviöljyä
2,5 dl kreikkalaista jugurttia (tai turkkilaista 10%)
2 kananmunaa
300 g mansikoita pienisteltynä

1. Sekoita kuivat aineet keskenään
2. Sekoita vaahterasiirappi, kookossokeri ja kananmunat keskenään
3. Lisää oliiviöljy ja kreikkalainen jugurtti, sekoita kuiviin aineisiin
4. Kääntele joukkoon pilkotut makeat mansikat ja annostele muffinssivuokiin (ripsottele päälle vähän kaurahiutaleita ja kookossokeria)
5. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 20-25 minuuttia
6. Jäähdytä ja nauti sellaisenaan tai jugurtin, marjojen ja vaahterasiirapin kanssa.

Tällä hetkellä kroppa janoaa grillikasvisvuokaa iltaruoaksi, joten ei muuta kuin sellaisen tekoon. Mutta sitä ennen hetkeksi potslojoasentoon sohvalle.

SULOISTA SUNNUNTAI-ILTAA IHANAT!


maanantai 08. kesäkuu 2020

Lomaviikon suunnitelmat meni uusiksi

MOIKKAMOI!

Niin haaveilin tänä aamuna nukkuvani pitkään, mutta siinä miestä hänen herätyskellon soitua hereille tökkiessäni heräsin itsekin sen verran, että päätin ottaa ekasta kesälomapäivästä kaiken irti ja herätä aikaisin. Jäin kuitenkin makoilemaan sänkyyn. Säätiedotus sanoi, että Tampereella oli 13 astetta ja pilvistä. Ok, jään vielä hetkeksi sänkyyn. Laitan Googlen laulamaan ”Pakarakipu, joka säteilee takareiteen ja säären ulko-osaan”. Jo viikon verran olen manannut sitä, että yöllä särkee, päivällä särkee ja oikeastaan ainoa hetki, kun ei särje on juoksulenkillä. Särky on saanut myös alaselän joikkeliin, sillä huomaan lantioni olevan virheasennossa vältelläkseni kipua. Siitä perinteisestä si-nivelestä ei ole kyse, sillä sen tunnistan heti.

Piriformis. Se se on! Nopeat googletukset venytysliikkeistä ja heti perään googletukset ravinnosta, jota suosia ja jota välttää. Mä olen niitä ihmisiä, jotka vannoo suoliston hyvinvoinnin vaikutuksesta koko kropan ja mielen hyvinvointiin. Nopeasti käyn läpi viikonlopun syömiseni, sillä tuo himskatin piriformis vaivaa enemmän kuin viime viikolla. Syy-yhteys tuntuu löytyvän. Mökillä syöty Aakkos-pussi (nam, mutta ne sokrut), entrecote (nam, mutta se rasva) ja lukuisat kananmunat (nam, mutta ne keltuaiset). Vuosien varrella olen oppinut tuntemaan kroppani enemmän kuin hyvin. Tiedän, mitä se kaipaa ja tiedän periaatteessa millaisella ruokavaliolla se voi hyvin.

Ihoni reagoi karkkeihin välittömästi pienin näpyin, lisäksi sokeri lisää kropan tulehdustilaa muuallakin. Miksei siis tulehdusta myös tuolla syvällä pakaran uumenissa piriformiksessa, joka on ollut kovilla jo monta kuukautta. Rappus- ja ylämäkivetotreenit vailla juuri kunnollisia venyttelyitä yhdistettynä yhtäkkiseen runner’s high:n jahtaamiseen ovat tehneet tehtävänsä.

Mistään en löytänyt hoitokeinoksi sitä, että jatka juoksemista. Vaan päinvastoin, nyt on otettava vastaan nöyrin mielin kehonhuoltoviikko ja keskittyä venyttelyyn, pilatekseen, lempään joogaan, kävelyyn ja golfiin. Sekä laittaa tuo ruokavalio takaisin ruotuun. Jättää punainen liha taas hetkeksi tauolle (mulle tuli muuten siitä entrecotesta muutenkin tosi huono olo ja luulin, että sappi räjähtää), palata niihin ihaniin kesäisiin sokerittomiin herkkuihin, joista nautin suunnattomasti ja syödä kananmunista vain valkuaiset. Lisäksi vältellä prosessoituja ruokia ja piilorasvoja.

Helppoa kuin heinänteko näin kesäaikaan, eikö? ;) Ensimmäisen lomaviikon suunnitelmat heitti heti kättelyssä häränpyllyä. Niiden pitkääkin pidempien juoksulenkkien sijaan saan onneksi tilalle jotain muuta hyvinvointia buustaavaa aktiviteettia Koska blogi heijastelee vahvasti mun elämää, niin tällä viikolla blogissa luvassa kesäisiä herkkuja ja itsestään huolehtimista. Viikkomaitokauppakäynnin jälkeen jääkaappi on lastattu sateenkaaren värisillä kasviksilla, kalalla, hummuksella, hedelmillä ja grilliin pääsee vihannesten lisäksi mm. mustapapupihvejä ja ananasta, kasvis-sienivartaita, tofua ja grillattua mustajuurta, kanasatay-vartaita ja nektariinin lohkoja.

Ihan kuulkaas jo ajatuksenkin voimalla terveellisemmästä ruokavaliosta tuo kipu hellitti hieman. Nyt lähden täyttämään vesipullon ja suuntaan takaisin ulos. Onneksi Mr. Säätiedottaja ei tiennyt tämän aamun säästä mitään. Ainakin meilläpäin Tamperetta paistaa aurinko niin kuumasti, että biksut saa vetää päälle :)

IHANAA ALKANUTTA VIIKKOA,

PS. kuvat viime kesältä, meillä ei vielä pihassa kuki mikään. Tai omppupuut kukki jo ja hevoskastanja on kukassa, mutta muuten saa kukkaloistoa odottaa tovin!